Saturday, 17 December 2022

2022 • TsigaBoom! • rakenteilla • is being built


Paljon puhuttu TsigaBoom! avataan yleisölle Tapaninpäivänä 26.12.2022 Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Tapahtuma on avoinna klo 12–18 joka päivä 8.1.2023 asti. Kyseessä on Tivoli Sariolan ja Sirkus Finlandian ideoima tapahtuma.  TsigaBoom! yhdistää sirkuksen ja tivoliviihteen tavalla, jollaista Suomessa ei ole aikaisemmin nähty. Onhan tivolien yhteydessä ollut pieniä sirkustelttojakin ja sirkustenkin väliajoilla on kentällä pyörinyt joku lasten ajolaite, mutta nyt on mittakaava ihan toista. Pääsy Messukeskuksen sisätiloihin katselemaan iloista hulinaa on vapaa. Tivolin laitteisiin ja sirkusnäytöksiin peritään erilliset maksut.

Sirkuksen ja tivolin johtajat kertomassa rakennustöiden nykyvaihetta lehdistölle.

Kävin viime torstaina katsomassa miten TsigaBoomin pystytystyöt edistyvät. En ollut koskaan aikaisemmin vieraillut Pasilan Messukeskuksessa. Yllätys oli valtava. Tilaa on yllinkyllin. Korkeuttakin on tarpeeksi isoillekin laitteille. Puolivalmiit rakennelmatkin jo loivat iloista mieltä. Tivoli Sariolan laitteet sijoittuvat halliin 6 ja Sirkus Finlandian sirkusteltta halliin 7. Hallit ovat täysin avonaisessa yhteydessä toisiinsa. Uskon jo nyt, että  tämä tapahtuma ei jää viimeiseksi.

Tivolilaitteiden liput ostetaan täältä tai ennen tuloa netistä.

Sirkuslippujen myyntipiste. Jonotukselta säästyy jos ostaa ne etukäteen netistä.

Sirkuskatsomo puolivalmiina. Maneesin päällä pyöreät trussit, joihin asennetaan valonheittimet,

Halleissa on reilusti tilaa pitää hauskaa vaikka isommallakin joukolla. Ajolaitteet vasemmalta alkaen Hawaii, The Tribe, Waltzer ja Pirata. Eikä tässä tässä vielä kaikki.

Hummeli-virtahevon työnantaja on tivoli ja Aatos-klovni kuuluu sirkuksen henkilökuntaan. Iloisia kavereita molemmat. Liittyyköhän vielä Elmeri-klovnikin mukaan porukoihin?




Saturday, 10 December 2022

Suomen taikuriyhdistykset • Finnish magician associations


Läpi ihmiskunnan historian keskuudessamme on aina ollut käsittämättömiä taikatemppuja osaavia henkilöitä. Vielä pari vuosisataa sitten heitä nimitettiin Suomessa loihtutaiteilijoiksi, silmänkääntäjiksi, welhotaiteilijoiksi ja jopa noidiksi. Vielä nykyäänkin taikurit ovat hyvin tarkkoja omien temppujensa sisällöstä. Mielellään he kuitenkin kokoontuvat kollegojen kesken. Tällä hetkelläkin Suomessa toimii useita taikureitten yhteenliittymiä – rekisteröityjä yhdistyksiä ja vapaita juttuseuroja. Yritän tässä tehdä jonkinlaista listaa klubeista. Ilmeisesti listata puuttuu useitakin ja jotkut tiedot saattavat olla vääriä, mutta lähettäkää viestejä, niin saadaan korjattua ne. 

Suomen Taikapiiri ry on Suomen ensimmäinen taikuriyhdistys. Se perustettiin Helsingissä 1945 ja rekisteröitiin 1946. Silloin määriteltiin jäsenmääräksi korkeintaan 21 henkilöä. Tänään jäseniä on jo lähes 50. Julius Sundman toimi yhdistyksen presidenttinä ensimmäiset 15 vuotta. Solmu Mäkelä hoiti Taikapiirin puheenjohtajuutta 1960–1994, ja hänen jälkeensä puheenjohtajaksi valittiin Timo Kulmakko, taiteilijanimeltään Timo Taikuri. Vuonna 1997 puheenjohtajaksi valittiin Markku Purho ja vuonna 2004 jälleen Timo Kulmakko. Vuodesta 2006 puheenjohtajuutta hoiti Robert Jägerhorn, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin jälleen Timo Kulmakko. 2017-2019 puheenjohtajana toimi Pete Poskiparta. Vuonna 2020 Taikapiirin puheenjohtajaksi valittiin Kalle Nio.

Suomen Taikuri Klubi - Finska Magiker Klubben ry perustettiin 1965 Helsingissä ja se lopetti toimintansa 1982. 

Salainen Taikurisyndikaatti oli taikuri Jorma Airaksisen Tampereelle 1960-luvun lopulla perustama rekisteröimätön klubi.

Viihdetaikurit ry on Suomen toiseksi vanhin 1970 perustettu taikuriyhdistys, Sen kotipaikaksi on merkitty Tampere, mutta toiminta on valtakunnallista. Jäseniä on tällä hetkellä parikymmentä. Puheenjohtajana toimii taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen. Yhdistyksen perustaja on taikuri Jorma Airaksinen. Hänen jälkeensä yhdistystä veti Leo Frilander vuosina 1973–2003.

Suomen Taikurit ry oli aikaisemmin nimeltään Taikaritarit ry. Yhdistysrekisteriin se oli merkitty 17.10.1971. Yhdistyksen perustajia olivat taikurit Lasse Tiilikainen, Timo Jurva, Kari Levelä, Olavi Vainionpää ja Timo Saikkonen. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja on Markus Tervo.

Varjoveljien Taikaseura toimi vuosina 1979–1984. Sen vetäjänä toimi taikaharrastaja Jaakko Pohjonen. Varjoveljiltä ilmestyi kolme kertaa vuodessa Taika-uutiset -niminen lehti. Seuran jäsenenä oli mm. tietokirjailija Heikki Nevala eli taikuri Heikki Harha.

Oulun Taikurit ry on perustettu vuonna 2008, vuodesta 1998 toimineen Oulun Taikuri- ja Sirkusyhdistys Sirius ry:n seuraajaksi. Yhdistyksellä on kymmenkunta aktiivista jäsentä, jotka kokoontuvat lähes viikoittain.

Ruokolahden Taikurit ry perustettiin vuonna 2000. Rekisteritiedoissa kerrotaan, että toiminta on keskeytetty.

Mökkitaikurit on perustettu 2010 Savonlinnassa. Facebooksivulla ei ole tapahtunut mitään nyt kymmeneen vuoteen. Perustamisvuonna näkyi jäseninä ainakin taikurit  J-P Pirinen ja Jari Tapanainen.

Tampereen Taikaneliön puheenjohtaja oli Tauno Lahtinen. Hän oli myös pitkäaikainen Taikapiirin jäsen. Tampereen Taikaneliön toiminnasta en löytänyt mitään muuta dataa, mutta tässä on vähän lisätietoa ja selitystä tuohon yhdistyksen nimeen:
Taikaneliö on n × n-neliö (n ∈ Z+), joka sisältää joukon numeroita, tavallisesti {1, 2, . . . , n2} siten, että jokaisen rivin, sarakkeen ja molempien lävistäjien sisältämät luvut summautuvat samaksi luvuksi. Tällaiset neliöt ovat kiehtoneet niin matemaatikkoja, kuin muitakin ihmisiä jo monien vuosisatojen ajan. Nykytietojen mukaan Kiina, Intia ja arabimaat ovat olleet vahvasti mukana taikaneliöiden luomisessa. Kaikille näille kulttuureille yhteistä on se, että taikaneliöiden on ajateltu pitävän sisällään yliluonnollisia ominaisuuksia. 

MMM eli Manse Magic Meeting on vapaamuotoinen taikuriaiheinen keskusteluryhmä Tampereella. Kerhon ideoijana oli Timo Aaltonen vuonna 2008. Se kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Satakunnankadun Kahvisalongissa. Yhteyshenkilönä toimii Reijo Viitanen.

Taikuri Leo Frilander Tampereen Sampolassa 1980-luvulla.

Taikurit Solmu Mäkelä ja Sir Richard eli Risto Pajunen 1980-luvulla.

Vas. Reijo Viitanen, Riesa-Pelle eli Kaisa Kallioluoma, Timo Tiikkainen, Timo Aaltonen ja Markku Aulanko. MMM, eli Manse Magic Meeting Tampereella 5.2.2018. 


Kalevi Sariola ja taikuri Jorma Airaksinen Sirkus Finlandiassa 12.9.2001.

Taikuri Tauno Lahtinen 1970-luvun lopulla.

Taikurit Lasse Tiilikainen ja Mr. Crane eli Jarmo Salonen 1970-luvun lopulla.



.

Sunday, 20 November 2022

2022 • Sorin Sirkus • Xyper


Monet kiitokset Taina Kopralle ja hänen väelleen mukavasta sirkuselämyksestä. Joulushow Xyperin ensi-ilta oli viime perjantaina. Sorin Sirkuksen katsomo oli tupaten täynnä. Esitys poikkesi monilta osiltaan aikaisemmista joulunäytöksistä. En löytänyt esityksestä minkäänlaista juonta. Vai vetikö musiikki ja laulujen sanat jotain tarinaa mukanaan? Mutta ei se haitannut. Musiikki oli vauhdikasta ja yksittäiset numerot seurasivat toisiaan katkeamatta, juohevasti. Ehkä suurimman vaikutuksen minuun teki Eero Auvisen suunnittelemat valo- ja projisointisysteemit. Ne elivät hienosti esityksen mukana. 
Ihmettelen aina näiden sirkuskoululaisten korkeatasoista osaamista. Ihan aloittelijat eivät tietenkään pääse tällaiseen esitykseen mukaan, mutta olen varma. että tämänkertaisista artisteista monista kuullaan vielä tulevaisuudessa lisää, jos vain into, fysiikka ja sisu kestää. Se oli hieno ilta. Se alkoi jo silloin kun pysäköinnin ohjaaja ja narikkatyttökin hymyilivät kiireissään.














Monday, 14 November 2022

Sirkus Tähti • Teltat • Tents


23.6.2015 Tampereen Eteläpuistossa.

9.12.2015 Oulunkyläntiellä Helsingissä.

10.4.2016 Gesterbyn kentällä Kirkkonummella.

Sirkus Tähti hankki ensimmäisen telttansa Sirkus Finnstarilta vuonna 2015. Tämä pvc-kankainen teltta oli valmistettu Harjavallassa 1982. Yleisöä mahtui sisälle noin 380 henkeä. Ensimmäisen kerran sitä käytti Sirkus Finnstar 1983. Nyt se oli jo melko surkeassa kunnossa. Historiansa aikana se oli jo kiertänyt useammalla käyttäjällä. Ei siis ihme, että sirkustirehtööri Samir Abdelmeguid aloitti 2015 Sirkus Tähden Talvisirkuksen uudemmalla Saksassa valmistetulla teltalla, jonka katsomo oli suunnilleen saman kokoinen. Sillä kierrettiin Suomea pari vuotta.

23.3.2018 Haimoossa.

Vuonna 2018 Sirkus Tähti sai komeamman ja käytännöllisemmän ranskalaisvalmisteisen puna-keltaisen teltan, johon mahtui hiukan enemmän asiakkaitakin. Kollegatkin alkoivat uskoa, että uusi suomalainen sirkus on syntynyt.
Eikä se tähän jää. Ensi kesänä Sirkus Tähti lähtee kiertueelle ihan uudella italialaisella teltalla. Samalla saadaan uusi 600 hengen katsomo. Jäämme jännityksella odottamaan.


.

Saturday, 5 November 2022

2022 • Sorin Sirkus ry • Syyskokous • Autumn meeting

Melkein täysi katsomo Sorin Sirkuksessa.

Viime torstaina koin elämäni mukavimman syyskokouksen. Yleensä yhdistysten sääntömääräiset kokoukset ovat puisevia ja väsyttäviä. Tässä kokouksessa oli menoa ja meininkiä. Se järjestettiin Sorin Sirkuksen maneesilla Tampereella ja katsomo oli melkein täysi. Osin tämä tietysti johtui siitä, että kaikki sirkuskoulun oppilaat ovat yhdistyksen jäseniä. Tunnelman teki mukavaksi se että pakollisen liturgian katkaisi useasti oppilaiden taidonnäytteet. Yllätyin tämän Maneesit haltuun -esityksen hyvästä tasosta. Kokouksen puheenjohtajakaan ei tarkertunut liikaa kokoustekniikkaan. Asiat hoidettiin loppuun asti niinkuin pitääkin. Se oli mukava ilta.

Niinhän se kävi kuin tanssi.

Kokouksen puheenjohtajalla oli homma hanskassa.

Tyynysodan jälkeen.

Tässä mallia ammattilaisillekin.


.

Thursday, 13 October 2022

2022 • Sirkus Ukrainassa • Circus in Ukraine

Kiev, Ukraina.

Euroopan Sirkusyhdistys ECA (European Circus Association) kommentoi nettisivuillaan Euroopan nykytilannetta näin:
"Esittävänä taiteena sirkus on aina yhdistänyt ihmisiä ja ylittää paitsi kansalliset myös kielelliset ja esteettiset rajat. Kaikki ihmiset ovat aina löytäneet paikkansa sirkuksessa alkuperästä, ihonväristä, kansallisuudesta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnosta riippumatta, ja sirkus edistää siten kulttuurien välistä ymmärrystä.
Viihdyttävän ja iloa tuottavan luonteensa ansiosta sirkuksessa ei ole voittajia tai häviäjiä, mutta kokemuksen keskiössä ovat sellaiset arvot kuin suvaitsevaisuus, kunnioitus ja solidaarisuus. Sirkus edustaa siis värikästä, eloisaa ja yhteisöllisyyttä rakentavaa yhteiskuntaa, rauhallista, yhteisöllistä rinnakkaiseloa ja ennen kaikkea vapautta.
Euroopan sirkusyhdistys tuomitsee kaikki sodan ja väkivallan muodot! Kehotamme syyllisiä lopettamaan järjettömän sodan Ukrainassa välittömästi. Se tuo vain kuoleman ja tuhon."

Kharkiv, Ukraina.

Ukrainassa on useita kiertäviä sirkuksia. Siellä on myös monia kiinteitä sirkusrakennuksia, joissa sirkus esiintyy säännöllisesti. Maassa on myös monta korkeatasoista sirkuskoulua. Ukrainan Valtionsirkus ja Kiovan Kansallinen Sirkus ovat molemmat Euroopan sirkusyhdistyksen jäseniä. Venäjän sirkukset eivät ole enää Euroopan sirkusliiton jäseniä. Tässä muutama kuva Ukrainan sirkusrakennuksista. Missä kunnossa lienevät tänään?

Lviv, Ukraina.

Monet sirkustaiteilijat ja -opiskelijat ovat jo siirtyneet rauhallisempiin maihin. Erilaisilla varainkeruutapahtumilla on myös toimitettu apua Ukrainaan. ECA on yhteistyössä Maailman Sirkusjärjestön (Fédération Mondiale du Cirque) kanssa siirtänyt merkittävän lahjoituksen Kiovan sirkukselle ja sirkuskoululle. ECA huolehtii lahjoitusten siirtämisestä luotettaville kumppaneille Ukrainassa.



Sunday, 25 September 2022

1920 • 2 Ilmars Venäjällä • 2 Ilmars in Russia

Kuva Jari Montonen arkisto.

Herman Gustafsson ja Ilmari Knuutinen muodostivat 1920-luvulla akrobaattiryhmän Veljekset Ilmars. He tulivat kuuluisiksi Punaiset Paholaiset -nimisellä ilma-akrobatianumerollaan. Kotimaan lisäksi he kiersivät usein myös Venäjällä. Tämä on yksi heidän julisteistaan matkallaan Jekaterinburgissa. Se sijaitsee Uralvuorten keskiosassa, Aasian puoleisella vuoristotasangolla Toboliin laskevan Isetin varrella. 

Tässä vapaa käännös julisteesta:
Sirkus Kollektiivi
Tiistai 27. tammikuuta v. 1920.
Suuri juhlallinen ohjelma.
Juhla-akrobaatit ja voimistelijat Veljekset Ilmars.
Ohjelmassa on kolme maailman parhainta osaajaa.
Hyvää sirkustaidetta ensimmäistä kertaa Jekaterinburgissa.
Päivänsankari Ilmars esittää sirkuksen kupolin alla Pirunsillan. 
Vahvoja, monitaitoisia, päätähuimaavia temppuja ja päätösnumero ”Pirunpyörämylly”.
3. osa, ensimmäistä kertaa iso pantomiimi-numero puheen kera.
Naamiaistanssijaiset.
Lavastus ”balettimestari” L. Graiovskogo esiintyy ryhmänsä kanssa.
Pääosassa esiintyy Veljekset Ilmars.
Alkaa klo 8 illalla.
Loppuu klo 11 illalla.
Kassa avautuu  klo 5 illalla. 
Ystävällisesti pyydetään jonottamaan asiallisesti.
Sirkus hyvin lämmitetty.         
Komitea


Herman Gustafsson. Kuva Jari Montonen arkisto.



.

Thursday, 8 September 2022

Ilmars • Ilma-akrobaatit • Aerial acrobats

Kuva Kari Nieminen arkisto.

Olen viime aikoina uppoutunut rakentamaan omaa sukupuutani. Sen yhteydessä tein merkittävän löydön. Yksi sen jäsenistä oli tunnettu sirkustaiteilija. Ei ihan lähisukulainen, mutta samasta puusta kuitenkin. Sisarpuoleni miehen isän eno oli ilma-akrobaatti Herman Gustafsson. Hän oli toinen Punaisista Paholaisista. Toinen oli Ilmari Knuutinen. Ryhmä käytti taiteilijanimeä 2 Ilmars.  Itse olen aiemmin monta kertaa sekoittanut sen Ilmariset-ryhmään. Suvun arkistoista löytyi paljon uutta tietoa ja sen mukana syntyi myös muutama kysymysmerkkikin.

Kuka oli Lili Ilmars ja kuka oli tuo kolmas mies Ilmars-ryhmässä?
Kuvat Jari Montonen arkisto ja Björn Gammals arkisto.

Uransa huipulla Ilmars oli 1920-luvun alkuvuosina. 1923 onnettomuus Helsingin Hippodromissa lopetti 2 Ilmarsin esiintymiset. Ilmari Knuutinen putosi esiintyessään ja loukkaantui pahasti. Hän menetti tasapainonsa pudoten pää edellä maahan. Loukkaantunut vietiin tajuttomassa tilass Kirurgiin, mistä hänet aamulla päästettiin pois. Knuutinen kuitenkin  jatkoi klovnina. Esiintyi mm. Sivo Siposen kanssa nimellä Siponen & Heinrich. Vanhuuden päivillään Knuutinen ryhtyi hovimestariksi. 

Tästä 20-luvun lehti-ilmoituksesta puuttuu päivämäärä, mutta ilmeisesti Gustafsson sai kaverikseen Tirkkosen Knuutisen tilalle, mutta Ilmars-nimeä ei enää käytetty.
Kuva Jari Montonen arkisto.

Esiintymiset taisivat olla Hermannille vain sivuasia. Herman syntyi Helsingissä 13.7.1893. Vuonna 1900 isä muutti Pietariin töihin ja perhe seurasi mukana. Jo nuorena Herman kuului urheiluseura Viipurin Toverit akrobaattiryhmään, mikä vei hänet välillä sirkustaiteilijatyöhön Neuvosto-Venäjällä ja Suomessa. 13-vuotiaana Gustafsson lähti Pietarissa hopeasepän oppiin J. Albergille ja 16-vuotiaana Herman suoritti metallisorvaajan opin G.A. Lesnerin tehtaalla Pietarissa. 1921 hän vaihtoi alaa ja ryhtyi ammattivoimistelijaksi. Sirkustaiteilijana hän kiersi ympäri Suomea ja Neuvostoliitossa.  1935 hän siirtyi Viipurissa VR:n palvelukseen. Vuonna 1940 oli edessä muutto Kuopioon. Työ jatkui VR:n konepajalla. Eläkkeelle hän jäi 1956. Herman Gustafsson oli poliittisesti vasemmalle suuntautunut. Hänet on mm, palkittu kunniamerkein osallistumisesta lokakuun vallankumoukseen ja Neuvostoliiton kansalaissotaan. Herman Valfrid Gustafsson kuoli 16.2.1989 Kuopiossa.

Vas. Herman Gustafsson ja Ilmari Knuutila.   Oik. Hippodromi-sirkuksen mainoskuva 1923.
Kuvat Jari Montonen arkisto.


Punainen Paholainen Herman Gustafsson 1920-luvulla.
Kuva Jari Montonen arkisto.

Kuva Jari Montonen arkisto.

Punaiset Paholaiset Herman Gustafsson ja Ilmari Knuutila.
Kuvat Björn Gammals arkisto


.

Tuesday, 30 August 2022

2022 • Pelle Hermanni • Elokuva • Movie


Pelle Hermanni on Timo Koivusalon ohjaama suomalainen elokuva, joka saa ensi-iltansa valkokankailla 9. syyskuuta 2022. Sirkuspelle Hermanni oli TV2:n Pikku Kakkoselle vuosina 1978–1988 tehty lastenohjelmasarja. Sen pääosaa Pelle Hermannia esitti Veijo Pasanen. Sarjan käsikirjoittaja oli Simo Ojanen. Muistan posetiivilla soitetun tunnusmusiikin, ainakin aina alussa. Noina vuosina se tuli tutuksi useammalle sukupolvelle. Siitä piti niin aikuiset kuin lapsetkin. Uskon, että samat ihailijat löytävät tämän uuden elokuvankin. 


Tässä näkyvät kuvat ovat viime vuodelta näihin samoihin aikoihin, kun Pelle Hermanniin kuvattiin muutama otos Sirkus Finlandiassa Tampereella. Elokuvan pääkuvauspaikkana oli Porin Kirjurinluoto, jonne rakentui suuri lavastekokonaisuus sirkustelttoineen ja karavaanialueineen, ohjaaja Timo Koivusalo kertoo. 


Elokuva on vauhdikas ja hyväntahtoinen tarina, joka sopii kaikenikäisille, teemanaan toisista välittäminen ja ystävyys. Sen verran uskallan juonesta kertoa, että Pelle Hermanni lähtee etsimään isäänsä, jota ei ole nähnyt sen jälkeen kun tämä lähti mittaamaan maapalloa jaloillaan. Perään karkaa salaa Taikuri Maxin poika, kymmenvuotias Roni. Tästä alkaa riemastuttava seikkailu täynnä taikuutta, hullunkurisia käänteitä ja värikästä sirkuselämää, elokuva uuden sukupolven lapsille ja nostalgian nälkäisille aikuisille.





.