2020 • Sirkus Finlandia • Taiteilijat • Artists

Sebastian, Ringmaster.

Tässä he ovat. Sirkusmaailman huippunimet. Vielä pari päivää on mahdollisuus nauttia klassisen sirkuksen helmistä. Koko perheen elävää viihdettä tarjolla Helsingin Kaisaniemessä 1.11.2020 asti. Yhdeksi Euroopan parhaimmista sirkuksista valitun Sirkus Finlandian seuraava kiertue alkaa ensi keväänä ihan uusilla artisteilla ja toisen näköisellä ohjelmalla. 

Sirkus Finlandia Big Band.

Aleksandr Batuev, Contortionist.

Daris & Fumagalli, Clowns.

Lucky Hell, Sword Swallower.

Maria Cordwell-Ignatova & Ignat Ignatov, Spanish High School.

Oleg Izossimov, Hand Balancer.

Vlad Olondar, Cat Dresseur.

Sokolov Truppe, Teeterboard.

Alan Sulc, Juggler.

.

Pelikaanit • Pelicans

Näissä kuvissa näkyy Pietarin Sirkuksen pelikaaneja vuonna 2012. Ne esiintyivät yhdessä pingviinien kanssa. Ne olivat lähinnä rekvisiittana ohjelmanumerossa. Suomessa näitä ei saa esittää sirkuksissa nykyään. Taitavat olla aika harvinaisia muuallakin. Vuonna 1967 Janne Hakulinen toi Suomeen Leny Althoffin ja Hans Kossmayerin eläinnäyttelyn. Se kiersi Suomessa kahden pienen sirkusteltan kanssa nimellä Lasten Sirkus. Eläinteltassa oli myös pelikaani näytteilllä. Ja onhan näitä Suomen luonnossakin nähty: Turussa 1605, Karjaalla 1839 ja Pyhäjoella 7.5.1925. Pelikaani talvehtii koillisessa Afrikassa. Noin puolet kaikista pelikaaneista lisääntyy Tonavan suistoalueella. Pituutta sillä on 140–170 cm ja siipien kärkiväli on 275–290 cm. Pelikaani painaa noin 9–15 kg.

.

2020 • Aleksandr Batuev • Solmussa • In a knot

Venäläinen Aleksandr Batuev (s. 5.4.1991) on varsinainen kumiukko. Hän vääntää itsensä lähes minkälaiseen solmuun tahansa. Umpisolmua on syytä varoa. Ja ilme ei värähdäkään. Ymmärrän, että jos ihminen on laiha ja treenatttu, pystyy lähes mihin tahansa. Mutta kun sen jälkeen vääntää itsensä vielä korkkiruuviksi, sitä en ymmärrä. Pakko se on uskoa kun omien silmien edessä tehdäään. Ja sitten vaan kylmän rauhallisesti oiotaan kravattia. Käykää ihmeessä katsomassa Sirkus Finlandiassa Helsingin Kaisaniemessä.

Fakiiri Kronblom • Fakir Kronblom

Fakiiri Kronblom Osmo Wallin piirtämässä pelikortti-käyntikortissa 1980-luvun alussa.

Sanaa fakiiri käytetään nykyisin paljon aikaisempaa laajemmassa merkityksessä. Niinpä myös Nils Hedengren (16.10.1913–16.6.1996) salli itselleen vapauden ottaa taiteilijanimekseen Fakiiri Kronblom vaikka taikuri-titteli olisi sopinut paremmin. Hän oli se, joka Sirkus Papukaija -ohjelmassa hosui ja hoki tempuissaan: "Suolaa, suolaa, enemmän suolaa". Kronblomin hahmon tavaramerkkinä oli puhua suomea vahvasti murtaen ja hänen roolinsa ohjelmassa olikin pikemminkin ilveilijä kuin vakavasti otettava taikuri, saati fakiiri. Esiintyminen oli Nils Hedengrenille vain harrastus. Päätoiminen työ hänellä oli Svenska Byggmästare- och Ingenjörsförbundet YH i Finlandin liittosihteerinä 1957–1977. Sirkus Papukaija, myöhemmin pelkkä Papukaija oli vuosina 1961–1967 lähetetty lasten televisio-ohjelma.

Sirkus Finnstarissa 1994 naulatyynyjen välissä Jan Gustafson, Mikko Sipiläinen on painona naulojen päällä ja vieressä tarkkailee puolalainen Mirek. 

Sana fakiiri tulee arabian kielestä, jossa faqiri tarkoittaa köyhyyttä. Sanaa käytetään uskonnollisesta erakosta, mutta myös katujen kerjäläisestä, joka toistaa pyhiä tekstejä. Fakiirien sanotaan tekevän ihmeitä. Sirkuksissa fakiiri-hahmo tekee askeettisia taikatemppuja omalla vartalollaan: nukkuu piikkimatolla, kävelee kuumien hiilien päällä, nielee tai puhaltaa tulta ja leijuu ilmassa. Tällaisilla tempuilla ei ole yleensä uskonnollista ulottuvuutta. 

Fakiirien esityksiin kuuluu myös miekkojen nieleminen. Sirkus Finlandiassa tänä vuonna tässä taidossa kuuluisa on Lucky Hell.

Sikatähdet • Pig stars

Kun kaikki villieläimet kielletään sirkuksissa, tilalle ilmestyvät kaikki mahdolliset kotieläimet temppuilemaan. Eihän se nyt ihan noin ole, mutta kaikki yleisimmät kotieläimet jo esiintyvät sirkuksissa. Sika ei niistä kaikkein viehättävin ole, mutta kyllä sekin temppuja tekee ja katsojat hymyilevät. Suomessa en itse vielä ole niitä esiintyjinä nähnyt. Mutta historia kertoo, että Kansallissirkuksessa vuonna 1984 oli mukana pelle Alpertti esiintymässä possunsa kanssa. Olisiko sen nimi ollut Nöffe? Ja vuonna 1990 Sirkus Finnstarissa esiintyi Thor Gujord Norjasta sikansa Pekonin kanssa. Tuo yllä oleva kuva on Monte-Carlon kansainvälisiltä sirkusfestivaaleilta 2012. Circus Probst esitteli valloittavat eläintähtensä. Pidin kyllä enemmän noista eläinkouluttajista.

Vuonna 1990 Sirkus Finnstarissa esiintyi Thor Gujord Norjasta sikansa Pekonin kanssa.

.

2020 • Oleg Izossimov • Tyylikästä voimaa • Stylish power

Oleg Izossimov'sta olen kertonut jo pariin otteeseen tässä blogissa. Nyt uudestaan hänen numeronsa Sirkus Finlandiassa nähtyäni minun on pakko kertoa hänestä jälleen. Niin voimakkaan tunnelatauksen hänen esityksensä saa aikaan sisimmässäni. Kuinka voikaan hienommin sopia yhteen hänen esityksensä ja taustalla soiva musiikki. Siihen yhtälöön on helppo heittäytyä mukaan ja nauttia näkemästään ja kuulemastaan. Kaikki muu unohtui hetkeksi. 

Esittämänsä numeron taustalle Oleg Izossimov on valinnut kappaleen Caruso, jonka esittää Luciano Pavarotti. Kappaleen ensimmäisen ja alkuperäisen version kirjoitti ja lauloi 1986 Lucio Dalla, joka vihki tämän kappaleen Enrico Caruso'lle (1873–1921). Kappale kertoo Caruson viimeisistä päivistä ennen kuolemaa ja polttavasta rakkaudesta. Hän oli yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista tenoreista oopperan historiassa. Caruso oli myös yksi äänitetyn musiikin pioneereista. 

Caruson syntymän 100-vuotisjuhlamerkki 1973.

Sirkuskissoja • Circus cats

Kissa ei ole aina ollut hellyttävän ihana kullanmuru ja kotikissa. Tiesitkö, että Ihminen alkoi pitää villikissoja viljavarastojen suojelijoina Lähi-idässä pian maanviljelyksen keksimisen jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä kissojen suurimittaista kesyttämistä harjoittivat muinaiset egyptiläiset, joille kissat olivat tärkeitä myös uskonnollisesti. Keskiajalla kissat kärsivät Euroopassa katolisen kirkon vainoista. Kissat nousivat suosioon lemmikkieläiminä 1800-luvulla, ja vuosisadan lopulla aloitettiin myös kissojen jalostaminen eri roduiksi, joita nykyisin on noin 50. Kissalla on voimakas saalistusvietti, ja sillä on erittäin tarkka kuulo ja hyvä hämäränäkö. Ne elävät tavallisesti 14–20-vuotiaaksi, joskus jopa yli 30-vuotiaaksi. Ei tainnut Philip Astleyn ensimmäisessä sirkusnäytöksessä olla kissoja, mutta 1800-luvun puolella niitä varmaan jo näkyi. Tässä muutamia Suomessa nähtyjä kansainvälisiä tähtiä. Muuten – kumpia näkyy enemmän sirkuksissa: opetettuja kissoja vai koiria?

Latvialainen Darja esiintyi kissoineen Sirkus Finlandiassa  2006 ja 2009.

Saksalainen Krenzola Jr toi 2005 Sirkus Finlandiaan valtavan lauman erilaisia lintuja. Samassa numerossa niiden kavereina esiintyivät kissat – ihan rauhallisesti.

Venäläinen Vlad Olondar on yksi tämän vuoden tähdistä Sirkus Finlandiassa. Mukanaan hänellä on kymmenkunta valkoista angorakissaa. Olondar oli Finlandiassa myös 2012.

Tsekkiläinen Duo Victoria vieraili Sirkus Florentinossa 2011 ja 2016. 

Sirkus Tähdessä heidät nähtiin 2018. 

.

Sandor Kleinbarth • Pala sirkushistoriaa • Piece of circus history

Unkarilainen kouluratsastaja Alexander Sandor Kleinbarth (1895–1982) teki maineikkaan uran kouluratsastajana useissa sirkuksissa. Hänen vaimonsa Elise "Lisje" Kleinbarth (1897–1958) oli tunnettua Althoffin artistisukua jo 1600-luvulta lähtien. Heidän tyttärensä Edit Kleinbarth (s. 1931) on erinomainen jonglööri, ja saattaa vielä tänäänkin esiintyä jos kauniisti pyydetään. Hän teki myös numeron riikinkukkokyyhkysillä.

Sandor ja Ernest sirkuksen garderobissa. 

Sandorin ura alkoi oppipokana Circus Henry'ssä 1908. Melko pian hän sai sopimuksen Circus Sarrasani'in ja sen jälkeen Circus Althoff'iin. Siellä hän tutustui Althoff'in Elise-tyttäreen. Molempien maailmansotien aikana hän oli useissa sirkuksissa kouluratsastajana ja dressöörinä – viimeiset viisi vuotta Circus Amar'issa. Juutalaisen Sandor Kleinbarthin perhe selviytyi viimeisestä maailmansodasta ilmeisesti paljolti Circus Helena Hoppen ansiosta, josta sukulaisille löytyi turvapaikka.

Suomen Tivoli syyskuussa 1982. Edessä Sandor Kleinbarth vuohensa kanssa. 

Takana kuuluttaja Alpo Isomäki ja Pelle Alpertti eli Pentti Rantanen. 

Suomeen muutettuaan 1950 Sandor erikoistui poneihin, apinoihin, vuohiin ja koiriin. Mukana seurasi myös eläintenhoitaja Ernst Späth (1900–1983), joka tarvittaessa myös esiintyi. Heillä oli sopimus Erkki Parkkosen vetämän Suomen Tivolin osaston kanssa. He liittyivät tivoliseurueen mukaan teltalla nimeltään Ranskalainen Pienois-Eläinsirkus. Samassa sirkusteltassa esiintyivät myös akrobaatit Raimo Tamminen ja Vesa Salo. Ja sille tielleen he jäivät Suomeen. Viimeiset vuotensa Sandor vietti Tampereen Epilässä 80-luvun alussa.

Edith Kleinbarth ja kyyhkyset. Suomen Tivolin Sirkus Royal 1972.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kuvassa taitaa olla pelle Albertti, Pentti Rantanen.
Kalle

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ei ole oma Telta Kuva 2 Takana Kuuluttaja ALPO ISOMÄKI ja Pelle ALBERTI

 Kleinbarth

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Korjasin tekstit.

Kari

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Pekka Maukonen • Sirkuksen moniosaaja • Multi-skilled circus expert

Näitä sirkuksen monitoimiosaajia löytyy Suomesta onneksi muutama. Pekka Maukonen on yksi heistä. Värikäs, räiskyvä ja äänekäs tyyppi. Ensimmäinen esiintyminen taisi olla Kylli-tädin satutunnilla televisiossa 1960. Musiikki on ollut lähellä sydäntä läpi elämän. Pekka hallitsee varsinkin lyömäsoittimet, rummut, kitaran ja laulun. Monet teatteriroolit ovat tehneet näyttämötyönkin tutuksi. 

Sirkus Finlandian palveluksessa Pekka oli 12 kesäkiertuetta 1978 alkaen. Hän käytti taiteilijanimeä Pekka Aaretti. Ammattinimikkeitä olivat: muusikko, juontaja, klovni, telttamies ja rekkakuski eli niinkuin tuohon aikaan oli normaalia eli jokainen sirkuksessa ja tivolissa teki kaikkea tilanteen mukaan ja kelloon katsomatta. Kiertueiden välissä Pekka Maukonen ehti hakea lisää kokemuksia ulkomailta asti. Vuonna 1982 Pekka käytti klovnina taiteilijanimeä Speedy Slowfox englantilaisen Circus Robert Bros. Bonanzan maneesilla. Kolme talvikautta 1982–85 hän oli italialaisen CIrco Liane e Rinaldo Orfein klovnina nimellä Cicciobello. Seuraavan talven hän oli samalla taiteilijanimellä kreikkalaisen Circus Colosseon ja Circus Harlemin palveluksessa. Cicciobello viihdytti italialaisia Circo Cesare Tognin yleisöä 1987–88 3-maneesisessa ja 6-mastoisessa teltassa. Seuraavat pari talvea kului Bulgariassa, jossa myös Sirkus Finlandia oli kiertueella. Vuosina 1992–95 Maukonen toimi Klovni MauMau-nimellä ja markkinointipäällikkönä Tivoli Sariolassa. Noihin vuosiin sisältyy myös työskentely Sirkus FunFunissa 1994.

Vasemmalta italialaisen sirkuksen omistaja Liana Orfei, keskellä Paavi Johannes Paavali II (Giovanni Paolo II), taustalla muita pitempi klovni Cicciobello (Pekka Maukonen) tammikuussa 1984 Vatikaanin Suuressa Vastaanottosalissa. 

Eikä tässä vielä kaikki. Pekka Maukonen on vuodesta 1984 alkaen tehnyt satoja mainosspikkejä paikallisradioille ja MTV:lle. Italiassa ja Kreikassa tuli tehtyä myös useita TV- ja mainoskuvauksia. Mikäs on tehdessä kun kielitaitoakin on vaikka muille jakaa. Mutta miten ihmessä ihminen ehtii ja jaksaa tehdä näin paljon. Paitsi jos työstään tykkää. . .

Henkilökuntaa Sirkus Finlandian ohjelmalehdessä 1979.

Pysyy se pensselikin Pekan kädessä kun logoja suunnitellaan.

.

Pingviinit • Penguins

Helmikuussa 2012 näin Venäjällä Pietarin Sirkuksessa ensimmäisen kerran pingviinien esiintyvän. Mitään yksilösuorituksia ei siinä numerossa nähty, mutta niiden vaappuva kävelytyyli sai kaikkien naamat hymyyn. Ja lauma pysyi aina tiiviisti kasassa. Mukavan näköistä touhua se oli. Toinen asia on, oliko hauskaa itse linnuilla

Internet kertoo pingviineistä näin: Pingviineihin kuuluu luokittelusta riippuen noin 17 lajia, joista kaikki elävät eteläisellä pallonpuoliskolla. Pingviinit eivät osaa lentää, mutta ne ovat sopeutuneet merielämään ja ovat hyviä uimareita. Ne syövät kalaa, mustekaloja ja äyriäisiä, joita ne pyydystävät sukeltamalla. Suomen sana pingviini perustunee joko englannin tai ranskan vastaavaan sanaan. 1500-luvun lopun englannissa penguin on tarkoittanut sekä ruokkien heimoon kuuluvaa pohjoisen lentokyvytöntä siivetöntä ruokkia että etelän pingviinejä, ja sen alkuperäksi on arveltu kymrin valkeaa päätä tarkoittavia sanoja pen gwyn. Toisaalta ranskan samoihin aikoihin käyttöön tulleen sanan pingouin on tulkittu juontuvan latinan sanasta pinguis ’rasvainen, lihava’. Suomeen sana on tullut ruotsin kautta 1800-luvulla, joskin tuolloin on käytetty usein myös omaperäisiä nimityksiä kuten nahkahanhi, lihavauikku ja rasvauikko.

.