Sirkusfriikki • Circus Freak

Kari Nieminen ja Björn Gammals Sirkus Finlandiassa 10.4.2015. 

Joo. Kyllä. Myönnän olevani sirkusfriikki. Jotkut kavereistanikin ovat sirkusfriikkejä. Esimerkiksi nämä Markku Aulanko ja Björn Gammals, jotka kaiken lisäksi ovat käveleviä sirkuksen tietosanakirjoja. On meitä sirkusfriikkejä paljon muitakin, mutta jätetään nyt mainitsematta, koska osa ei ole vielä tullut selvästi ulos kaapistaan.

Friikki-sana tulee englannista, niinkuin nykyään kaikki uudet termit. Sana freak käännetään suomeksi termeillä outo, oikku, päähänpisto, outo tyyppi, intoilija, kummajainen ja luonnonoikku. Englannissa sanalla on siis hiukan kahelimpi kaiku kuin meillä. Meillä ihan täysjärkinenkin voi olla jonkun asian friikki. Meillä friikki on jonkin (harrastus)alan intohimoinen, siihen vihkiytynyt harrastaja.

Nörtti-sana taitaa liipata aika läheltä friikki-sanaa, mutta se ei oikein istu vanhaan mieheen. Nörtti on arkikielessä käytetty ilmaus innokkaasta tietotekniikan, musiikin tai vastaavien asioiden harrastajasta. Stereotyyppisessä merkityksessään nörtti on harrastukseensa syventynyt ja sosiaalisesta elämästä hieman syrjäytynyt.

Toinen nörtille sukua oleva ilmiö on giikki (engl. geek). Geek saatetaan nykyisin määritellä ”sosiaalisesti lahjakkaaksi, ulkonäöstään huolehtivaksi nörtiksi”, joka on intohimoisen kiinnostunut jostakin tekniikkaan tai populaarikulttuuriin liittyvästä asiasta.

Markku Aulanko norsun parturoitavana Circo Citta di Romassa 1977.

.

2017 Monte-Carlo voittajat • winners

Kuninkaallisessa aitiossa Prinsessa Stephanie, Prinssi Albert ja Pauline Ducruet.

41ème Festival International du Cirque de Monte-Carlo alkoi Monacossa 19.1. ja päättyy tänään. Sirkusfestivaalin voittajat on jo valittu. Tässä he ovat:

Troupe Trushin 

Sky Angels

KULTAKLOVNI
Troupe Trushin 
Sky Angels

HOPEAKLOVNI
Troupe Acrobatique de Xianjiang 
Chilly & Fly
Marek Jama 
Erwin Frankello 
Frères Zapashny

PRONSSIKLOVNI
Troupe Gerlings 
Sons Company 
Troupe Holmikers 
Mario Berousek 
Alexandre Batuev 
Troupe Skokov

Palkintolistalta alempaa löytyy myös yksi suomalaisillekin tuttu artisti Sirkus Finlandian viime vuoden kiertueelta. Hän on hämmästyneitä huutoja aiheuttanut notkeusakrobaatti Rich Metiku, jonka nimen ranskalaiset kirjoittivat Miteku. Italian Sirkusten Ystävät antoi palkintonsa hänelle.

Avajaisparaatissa maansa lippua kantoi ylpeänä Rich Metiku. 

Hänen vieressään jonglööri Mario Berousek, joka sai Pronssiklovnin.

Kuvia Monte-Carlon sirkusnäytöksistä täällä: www.flickr.com/photos/reklaamikari/sets

.

Sirkus Finlandia 1:87

Sirkusten pienoismallien rakentaminen on hyvin suosittu harrastus Euroopassa. Pienoismallien rakentajilla on omia yhdistyksiä ja omia lehtiä. CircusModellbau on yksi näiden harrastajien blogeista. Sieltä löytyi yksi Sirkus Finlandian ajoneuvoja esittelevä pienoismalli. Hubert Wallor ei ole tehnyt kovin tarkkoja pienoismalleja, mutta kyllä niistä Finlandian fiilinki näkyy. Käykää katsomassa täällä.
Alhaalla vielä kuva eräästä toisesta Finlandian pienoismallista, joka oli esillä Turun Linnassa pidetyssä Yhtä Sirkusta -näyttelyssä 2002.

Duo Dominik

Tunnettuun tsekkiläiseen sirkussukuun kuuluvat sisarukset Jana ja Dominik Kaiser esiintyivät Sirkus Finnstarissa 1992 ja 1993. He käyttivät taiteilijanimiä Duo Kaiser, Duo Dominik ja Duo Dominiko. He esittivät ihastuttavan lintunumeron parillakymmenellä riikinkukkokyyhkysellä. Mukana oli myös runsaati taikaa ja illuusioita.

Joskus 1980-luvulla Finnstarin mukaan liittyi myös nuori merkonomi Kalle Roos. Hän toimi kaikissa mahdollisissa töissä, niinkuin sirkuksissa yleensä kuuluukin. Pääosin hän oli kuuluttajana ja artistien avustajana. Hän avusti myös Jana Kaiseria kyyhkysten kanssa. Ja tarina sai onnellisen lopun. Heistä tuli pari. Perillisiä on tytär ja poika sekä kaksi lastenlasta.

Pelle Alpertti eli Pentti "Ransu" Rantanen ja Kalle Roos

Sirkus Finnstarissa joskus kauan sitten.

Vuonna 1997 Kalle vaihtoi Sirkus Finlandian leipiin. Nykyään keski-talvi ollaan kotona Prahassa etätöitä tehden. Muutoin käyttöpäällikkö Kalle Roos kiertää sirkuksen mukana Suomea ristiin rastiin ja valvoo, että kaikki toimii tip top ja turvallisesti. Vaimo Janan näkee usein sirkuksen töissä. Poika Anton työskentelee myös kaikki vapaa-aikansa sirkuksessa, useimmiten vahtimestarina.

Kaksi ohjelmaa • Two programs

Muistaako kukaan? Kyseessä on Sirkus Finlandia vuonna 1983 ja kaksi erilaista ohjelmaa tuossa ylhäällä. Kumpi oli ensin ja miksi ohjelma muutttui sitten? Ylinnä on painetun ohjelmalehden keskiaukeama ja sen alla irtonainen painettu lehtinen. Irtolehtisessä on kuvituksena amerikkalaisen Ed Harrisin piirroksia, joita oli aikanaan myynnissä vapaasti käytettäväksi. Värillisessä ohjelmaluettelossa mainitut Troupe Lardi ja Troupe Eugenus eivät näy tuossa yksivärisessä listassa. Pari artistinimeäkin on kirjoitettu hiukan erilailla. Värillisessä lukee Texans ja yksivärisessä Texanas. Värillisen luettelon Cirneanu on yksivärisessä saanut muodon Cirneau. Kummatkohan näistä ovat oikeita? Finlandian logotkin ovat aivan erilaisia.

Paul Wentzel on Sirkus Finlandian monivuotinen telttamestari. Tässä hän poseeraa 1983 Kaisers Dshigiter ryhmän ratsastajana. Sama ryhmä oli Finlandiassa edellisvuotenakin nimellä The Kaiser Troupe.

Akrobaattipari Nino & Sico eli Alpo Hirvimäki ja Kari Hasanen Sirkus Finlandian kiertuella 1983.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Pertti Salonen
Ehkä ville ahrens muistaa sehän on tossa yhdessä kuvassa missä nino ja siso
••••••••••••••••••••••••••••••
Juancarlos Jarz
I was there !!  I was 10 years old in that time!!
••••••••••••••••••••••••••••••
Anna Jernström
Isä muisteli että on varmaan käynyt niin nuo kaksi ryhmää ovat olleet tulossa mutta sitten syystä tai toisesta eivät olekkaan tulleete ja ohjelmalehti on jo ehditty painaa.
••••••••••••••••••••••••••••••
Paul Wentzel
I remember that the Maroccan troupe got sent home after they got caught stealing from a supermarket! They are'nt on the second programmme!
••••••••••••••••••••••••••••••
.

1916 Niels Nielsen

Tämä ilmoitus oli Tampereen Sanomissa elokuussa 1916.

Ainoastaan Lyhempi aika Tampereella! ! !
Helsingistä saapunut Niels Nielsenin
Panoptikon ja Anatoomillinen Museo
Yksi Euroopan suurimmista nähtävyyksistä.
Suurin matkustava Vahakabinetti.
Aleksanterin torilla. Ei sama kuin 2 vuotta takaperin.
Sisäänpääsy 50 penniä, anatoomiseen osastoon 30 pennin lisämaksu. Sotavero 10 p. – Kun sisäänpääsy on niin halpa, on kaikkien käytävä katsomassa.
Museo on auki joka päivä klo 10stä aamulla klo 10een illalla.
Kunnioittaen: Niels Nielsen, museon omistaja.

Ruotsalaisen Carl Hartkopfin (1828–?) vahakabinetti aloitti toimintansa 1864. Ensimmäisen kerran museo saapui Suomeen vuonna 1898. Tanskalainen Niels Nielsen (1857–1938) ryhtyi 1800-luvun lopulla hallinnoimaan Hartkopfin museota. Hartkopfin nimellä se esiintyi vielä 1914 Helsingissä. Nielsen muutti museon lopulta omiin nimiinsä.  Samasta museosta on käytetty monia eri nimimuunnoksia, mm. ”Hartkopfin Panoptikon ja Anatominen museo”, ”Hartkopfin vahakabinetti”, ”Colosseum Panoptikon” ja ”Niels Nielsenin museo”.

Niels Nielsenin Terveys- ja kansantieteellinen museo oli 1933 mukana Suomen Tivolin B-osaston kiertueella. Nielsen oli kuitenkin luopunut vahakabinetistaan jo 1920-luvun lopulla. Se oli siirtynyt Suomen Tivolin omistukseen, mutta ilmeisesti Nielsenin nimi veti vielä. Vahamuseo oli Suomen Tivolissa vielä 1935, mutta sen  lopuksi koituivat lopulta pulavuodet. Suurin osa vahanukeista ja vahamalleista sulatettiin puunausvahaksi.

Richard Olssonin omistama Sirkus Fennia Vaasassa vuonna 1913–1919. Alueella näkyvissä Fennian sirkusteltta sekä Niels Nielsenin kuvaushetkellä omistama Hartkopf's Museum -vahakabinetti.

.

Asuntovaunut • Mobile Homes

Astley's Amphitheatre, 57-1633, Houghton Library, Harvard University.

Tällainen oli Philip Astleyn Amfiteatteri Lontoossa 1808. Myöhemmin syntyi hieno idea, kun joku keksi sijoittaa sirkusnäytöksen isoon telttaan. Siihen asti sirkukset olivat kiinteissä rakennuksissa  1800-luvun alkuun asti. Teltta toi kuitenkin mukanaan majoitusongelmat. Yleensä kortteeri haettiin paikkakunnan perheiden asunnoista tai majataloista. Osa majoittui sirkusteltan suojaan, kuljetusvälineisiin – kuka minnekin.

Pömpeli oli seuraava neronleimaus sirkushistoriassa. Yksinkertaisista levyistä saatiin nopeasti koottua koppi, jossa mahtui nukkumaan ja muutenkin viettämään omaa yksityistä aikaa poissa muiden katseilta. Pystytys ja purku kävi nopeasti ja levyt veivät pienen tilan kuljetuksissa. Samasta kopista saatettiin saada päivällä lipunmyyntikojukin.

Ampumateltan pitäjän Yrjö Niitlahden asunto Huvipuisto Seiterässä 1986.

Pohjoisen sääolot pakottivat sirkuslaisia rakentamaan lämpimämpiä majoitustiloja ja hiukan mukavuuksiakin osattiin vaatia. Kuljetuskaluston ja vetoautojen kehityksen myötä asuinolotkin paranivat.

Suomen Tivolin Talvitivoli, Spinozan asuntovaunu. 

Jossain vaiheessa otettiin käyttöön oikein sitä varten valmistetut asuntovaunut ja asuntoautot. Artistin elämä alkoi tuntua mukavammalta.

Presidentin puoliso Tellervo Koivisto kahvilla Sirkus Finlandiassa 1.10.1984.

Jopa Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto adjutantteineen voitiin kestitä asuntovaunussa Finlandian sirkusnäytöksen väliajalla.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Pertti Salonen 
Tellervo koivisto ei kahvitellut Leenan ja Kallen asuntoauton ja vaunun yhdistelmässä vaan aivan muussa vaunussa kylläkin sirkus kentällä helsingissä väliajalla.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Yrsa Helles 
Oliko tuo Spinozan vaunu Ullan vanhempien?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kari Nieminen 
Enpäs tiedä. Kysyn Ullalta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<


.

Marta Bono • Elvira Bono

Olen aiemmin kirjoittanut juttuja Bono-nimisistä artisteista. Tässä yksi:
http://sirkusteltta.blogspot.fi/2012/04/elvira-bono.html 
Jutuissa on ollut muutamia virheitä, joita koitan nyt korjailla. Serkusten Marta ja Elvira Bonon kesken on ollut useita sekaannuksia aiemminkin sekä kuvissa että teksteissä. Molemmat ovat esiintyneet paljon Suomessa. Ja muitakin Bono-nimisiä löytyy suomalaisista sirkus- ja tivoliyrittäjistä. Pistän nyt järjestykseen nämä kaksi henkilöa.

Elvira Bono

Laura Franzisca Elvira Bono (6.5.1893 Katrineholm, Ruotsi –1973 Rovaniemi) sai aikoinaan lempinimet Moppe ja Lapin Ruusu. Käärmeen kanssa esiintyessään hän käytti nimeä Laura. Hänen isänsä oli Italian Torinosta kotoisin oleva Hendrik Frans (Enrico Francesco) Bono ja äiti oli Kristina Pärsson. Ylhäällä kuva Elvirasta noin 1915–1917. Perhoskuvio näkyy useammassa Elviran esiintymisasussa.

Marta Bono

Marta (Märtha) Olivia Franciska (Franzisca) Bono (s.1.3.1898 Suomessa – ) käytti mm. taiteilijanimeä Franzisca. Hän oli siis yllämainitun Elviran serkku. Vanhemmat olivat Louise Bono ja Samuel Muschinsky.

Sirkus Sariola julisteet • Sirkus Sariola posters

Kalevi Sariola oli taitava käsistään monella tavalla. Taiteellista silmääkin hänellä oli. Ominaisuudet huomattiin Suomen Tivolissakin. Ainakin Toivo Sariolan osastossa kylttimaalari löytyi helposti omasta perheestä. Nuo ylhäällä olevat julisteet ovat Kalevin tekemiä 60-luvulla. Mutta miten se on mahdollista, kun Sirkus Sariola oli toiminnassa vain 1949–1953? Tuo oikeanpuolinen juliste sen kertoo. Kyseessä oli tivolin yhteydessä oleva näytösteltta muiden side show -telttojen, pelitelttojen ja ajolaitteiden  rinnalla. Sirkus Sariolassa annettiin näytöksiä sen mukaan kuinka paljon ihmisiä oli tivolissa liikkeellä arkisin 18–24 ja pyhisin 12–24. Näytöksiä saattoi olla toistakymmentä päivässä.

Sitten vielä alan ammattilaiset ihmettelevät, miksi ihmiset eivät tiedä mitä eroa on sirkuksella ja tivolilla.
.

Linnanmäki, Helsinki

Tässä pari yöllistä postikorttiuvaa Linnanmäen huvipuistosta. Yläkuvassa taustalla näkyy Vuoristorata ja oikealla pyörii Round Up. Keskellä on Naurutalo ja sen takana Karuselli. Vasemmalla on Teatterihalli ja sen seinää koristaa eläinkouluttaja Hans Kossmayerin mainos. Mainoksen alareunassa vielä sana circus. Ainakin varma tieto on, että Kossmayer oli Linnanmäen Peacockissa 1961 ja Kolibri-teatterissa 1962, mutta milloin Teatterihallissa? Alakuvassa on menossa high-wire -numero ulkoilmanäyttämön edustalla. Mikähän on ryhmän nimi? Takana näkyy Vesitorni. Oikealla loistaa Boston-pyörä. Miltä vuosilta nämä kuvat ovat?  Kortit olivat niin liimattuja, ettei niiden taakse päässyt kurkkaamaan.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Alimmainen kuva: Koska kuva löytyy Johannes Hyvärisen kansiosta ja Johannes oli Teatterihallissa 1966, lienee kuva otettu ennen vuotta 1966. Kuvassa oleva Boston-pyörä tuli vuokralle 1964 ja siirtyi Linnanmäen omistukseen 1965. Niinpä veikkaan, että nuoralla taiteilee heinäkuussa 1965 esiintynyt ryhmä 7 Eagles. 
MA 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kossmayer oli Teatterihallissa 1962 ja 1963 mutta tietääkseni ei koskaan Kolibrissa.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Edit Kleinbart kertoo kirjassaan Ballerina hevosen selässä, että Kossmayer esiintyi Peacock Varieteessa 1961 ja Kolibriteatterissa 1962 (s.215). Täytyypä etsiä noiden vuosien mainoksia . . . .
Kari
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Linnanmäen ohjelmalehtisessä vuodelta 1962 on maininta että Kossmayer oli Teatterihallissa 29.4-2.9.62. Saman ohjelmalehtisen mukaan Kolibrissa oli tuolloin kiinalaisryhmä Wang Hong Schu. Sama tieto on myös Eeva-Kaarina Holopaisen kirjassa Linnanmäki 50 (sivu 117). Omat muistikuvani ovat samansuuntaiset. Edit Kleinbarthin kirjassa on todennäköisesti painovirhe.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••


.

1939 Farebom

Kuka on tämä notkausvoimistelijatar Farebom? Väinö Kannisto on kuvannut hänet kotonaan Agricolankuja 2 C 98, Helsinki, vuonna 1939.

.

Maarianhamina • Mariehamn, Åland

Ahvenanmaan ainoa kaupunki Maarianhamina on aina houkutellut sirkuksia. Viime aikoina siellä on ahkeraan vieraillut ainakin ruotsalainen Cirkus Maximum. Lisäksi Suomen vierailullaan vuonna 1950 saarella poikkesi tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt. Vuonna 1958 saarella kävi esiintymässä suomalainen Zoo Cirkus Sandor.  Sirkus Finlandia Senior oli Maarianhaminassa 1990 ja Sirkus Finlandia Junior vuotta aiemmin. Tietääkö joku muista sirkusvierailijoista Maarianhaminassa? Saarihan on lähempänä Ruotsia, joten sieltä saattaa kuljetuskustannukset olla pienempiä kuin Suomesta?

Yllä olevassa ilmoituksessa vuonna 1998 ruotsalainen Cirkus Olympia kertoo esiintyvänsä Maarianhaminassa heinäkuun alkupäivinä. Kaiken takana näkyy olevan Thord Junge eli taikuri Mr Charimann. Tuttu mies suomalaisillekin Sirkus Finlandian esiintyjänä ja tiedottajana. Cirkus Olympian perusti Herbert Bengtsson  (4.3.1947–20.4.2014) vuonna 1985. Toiminta on edelleen Bengtssonin perheen johdossa.

Herbert Bengtsson

Muuten – tänään on sirkuksen syntymäpäivä. Lontoossa 9.1.1768 klo 15 oli ensimmäisen klassisen sirkuksen ensi-ilta. Ensi vuonna vietetään siis 250-vuotissyntymäpäiviä! Taikureita, jonglöörejä ja akrobaatteja on maailmassa ollut iät ja ajat, mutta varsinaisen perinteisen sirkuksen katsotaan syntyneen tänään 249 vuotta sitten.

.

Arvi Huhtala

Arvi Huhtala (1913–1996) piti sirkuksia ja peli- ja ampumatelttoja. Tässä ylhäällä on taikuri Alexander Casson työtodistus vuosilta 1958 ja 1959. Ensimmäisenä vuotena Casso aka Johannes Hyvärinen taikoi Cirkus Huhtalassa ja seuraavana vuotena samassa teltassa, mutta sirkuksen nimi oli vaihtunut Cirkus Magyar'ksi.

Tässä Huhtalan molemmat sirkukset. Fasadi on sama pienin muutoksin. Teltta on erilainen.

Arvi Huhtala karhunpentujen kanssa.

Cirkus Huhtala, mutta missä ja milloin? Mainoksessa nimet Gentleman Jack, Anna-Lisa, Avenius.

.

Veikko Hursti

Tässä on Veikko Hurstin maalaama juliste vuodelta 1951. Voi kai sanoa, että siihen aikaan lähes kaikki kotimaiset tivolit ja sirkukset teettivät mainostöitä Hurstilla. Cirkus 4000:a johti Jaffu Sariolan vävypoika Erkki Parkkonen vaimonsa Sinikan kanssa. Sirkuksella oli harvinaisen lyhyt historia, sillä se teki konkurssin jo parin kuukauden jälkeen.

Veikko Stefanus Hursti (25.11.1924–10.5.2005) oli suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja. Työstään yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi hän sai sosiaalineuvoksen arvonimen. Poika Heikki Hursti jatkaa tänään isänsä työtä. Tästä Veikko tunnetaan, mutta hänen aikaisempi elämänsä olisi yhden dokumenttielokuvan arvoinen.

Hursti palveli jatkosodassa vapaaehtoisena, opiskeli kuvataiteita ja musiikkia. Sotien jälkeen Hursti elätti itseään ensi sijassa kauppojen ja maassa kiertävien tivolien mainospiirtäjänä ja kylttimaalarina. Tällä tavoin hän tutustui sirkus- ja tivolimaailmaan. Sittemmin hän perusti oman ohjelma- ja mainostoimiston, Nuorten taiteilijoiden toimintayhdistyksen, ja organisoi suuria yleisötapahtumia, kuten Miss Sulosääri -kilpailun, koomikkokilpailun, iskelmä-, rock- ja kuplettikilpailuja sekä joulukatukulkueitakin. Avioliiton Veikko Hursti solmi 1949 Lahja Miettisen kanssa, ja perheeseen syntyi kuusi lasta. Mainosmaailman pyörteissä Veikko tarttui pulloon. Ryyppykaudet saattoivat venyä viikoiksi. Hursti kävi todella pohjalla, mutta pääsi ylös. Loppuelämänsä hän auttoi muita vähäosaisia ja alkoholisteja.

Veikko Hursti (Kuva Jarno Riipinen, Iltalehti).

Kansallisbiografiassa kerrotaan, että Veikko Hursti työskenteli itsekin Sirkus Finlandiassa akrobaattina, voimamiehenä, jonglöörinä ja nuorallatanssijana. Se ei pidä paikkaansa. Eihän silloin vielä Sirkus Finlandiaa ollut olemassakaan. Suomen Tivolissa Hursti on esiintynyt akrobaattina samassa ryhmässä kuin Kantokorven veljekset ja hän on myös esiintynyt nuorallakävelijänä. Hän kertoi kerran, että heitteli palavia soihtuja vaijerilla ja heitti ne numeronsa lopuksi maassa olevalle avustajalle, joka oli Pikku-Kalle Hyden. Kalle ei saanutkaan keiloja kiinni ja soihdut sytyttivät Kallen takin palamaan. Veikko kertoi, että hänen silmissään on näkymä, missä Pikku-Kallen takki palaa kolmesta kohtaa.

Hän maalasi Suomen Tivolissa eri yksiköissä, useasti Tope Sariolan osastossa. Kertovat, että kun kiertue keväällä alkoi niin jengi alkoi jännittää, että koska Veikon putki alkaa ja hän joutuu lähtemään kesken pois.

1969 Tivoli Skandia

Vuonna 1969 toukokuussa Hyvinkäällä vieraili Suurtivoli Skandia. Yllä tätä vierailua mainostava ilmoitus, josta osa on repeytynyt pois. Paikallinen sanomalehti uutisoi vierailua näin:

Tivoli saapuu tänään Hyvinkäälle
Suomen kesä tuli kauniina ja päivänpaisteisena, mukanaan se toi myös kesäiset huvilaitokset. Maatamme kiertelevät erinimiset tivolit, jotka tuovat kyliin ja kaupunkipaikkoihin omat laitteensa, jokaisen makuun jotakin, Eräänä runsasohjelmaisimmista tivoleista saapuu Hyvinkäälle Tivoli Skandia tänään ja viipyy vielä huomisenkin päivän.
Tarjolla on Skandiassa mm. sirkus akrobaatteineen ja trapetsiohjelmineen, joista suuri osa suoritetaan hampaitten varassa. Pelle kuuluu tivoliin yhtähyvin kuin tunnettu taikurikin, Aleksander Gasso. Klassinen tanssijatar yhdessä vedenneitojen kanssa tuovat myös miehiselle silmälle katseltavaa. Jännitystä tarjoaa Onni Suuronen surmanajollaan. Ja tivoliin kuuluvat myös toinen toistaan hauskemmat pelilaitteet, joita on useita kymmeniä.
Aluelipun lunastaneiden kesken arvotaan joka ilta klo 23 kello. Tivoli on avoinna klo 18–24.

Tässä alhaalla toinen Tivoli Scandian ilmoitus. Nimi kirjoitettiin nyt c-kirjaimella. Vuosiluvusta ei ole tietoa. Ohjelmassa mainitaan Alexander Casso, Almiko, Juliska ja Cilard, Pelle-Aki, fakiiri Aranda, vedenneidot, jne.

Mutta hei – Kuka omisti Tivoli Skandian ja minä vuosina se oli toiminnassa?

Kuvalähde: © Johannes Hyvärisen aineisto / Markku Aulangon arkisto.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Markku Purholta tuli vastaus kysymykseen: Ville Pellikka.

Vuosiluvut vielä puuttuu.

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Löysin täältä Pekka Pekkosen jutusta kohdan, jossa kerrottiin Esko Ruukalan esiintyneen Ville Pellikan Tivolissa. Hän mainitsi usein esiintymiskumppanikseen Fakiiri Arantan. Tuossa ilmoituksessa mainitaan myös fakiiri Aranda.

Samassa jutussa kerrotaan Vilho ja Elsa Pellikan pitäneen 60-luvulla ampumatelttaa Toivo Sariolan Tivolissa. Pellikka piti myös strip tease -telttaa markkinoilla. Kuuluisin esiintyjä oli kaikkien markkinamiesten tuntema Sipriina. 

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Louis Chiariny

Louis Chiariny oli Euroopassa tunnettu sirkustaiteilija 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Tämä hänen mainoslappunsa vuodellta 1788. Alkuperäinen on Solmu Mäkelän kokoelmassa, josta tämä postikortti on tehty. Louis Chiariny esiintyi ainakin vuonna 1814 Suomessakin. Sven Hirnin Sirkus kiertää Suomea -kirjan mukaan seurue tuli Pietarista ja esiintyi ainakin Helsingissä ja Turussa.

Kaunis mainos, mutta kovin hitaasti käy nykyihmiseltä tuo Fraktura-kirjaintyypin lukeminen. Sitä on käytetty Pohjois-Euroopassa aina 1500-luvulta lähtien. Jostain syystä varsinkin saksalaiset pitivät tästä kirjaintyypistä vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Jopa vielä toisen maailmansodan jälkeen ilmeni halua palata fraktuuraan.