Fakiiri Aimo Leikas • Fakir

Aimo Leikas (12.5.1947–3.9.1976) oli harvinaisen monipuolinen suomalainen sirkustaiteilija, joka esitti hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainoilua, erilaisia kahleista vapautumisesityksiä sekä hengenvaarallisia giljotiini-, hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä. Näissä kuvissa Aimo Leikas esiintyy ilmeisesti Mikkelin Seurahuoneella joskus uran alkutaipaleella 1965–1970. Lasimurskaa on lattialla aikamoinen kasa. Alkupaloiksi Aimo napostelee muutaman palan rikotusta shampanjalasista. Alakuvassa Aimon ruokalepoa lasinsirujen päällä valvoo pari asiakasta.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Aimo esiintyi Maa on syntinen laulu-elokuvassa hirttokohtauksessa.
Jukka Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
.

2017 • Työkeikka Hollantiin • Work trip to Holland

Tänään päättyy jo 22. kerran järjestetty vuotuinen Sirkusfestivaali Hollannin Enschedenin Go Planet Expo Hallissa. Tänä vuonna puitteet esityksille rakensi Sirkus Finlandia. Suomesta rahdattiin paikalle kaikki muut sirkukseen kuuluvat elementit paitsi teltta ja mastot. Ja lopputulos oli vallan komea. Tässä muutamia kuvia sirkuksen pystytysvaiheista. Huomenna pannaan pillit pussiin ja palataan Suomeen monta kokemusta rikkaampina.  Lisää itse ohjelmasta ihan kohta.

.

1973 Kalastajatorppa

Kalastajatorpan johtajana oli vuosina 1952–1969  Aki Marte. Vuodesta 1969 vuoteen 1974 johtajana oli Seppo Ovaska. Vuodesta 1974 vuoteen 1983 johtajana oli Olli Waren. Kaikkien kolmen johtajan aikana orkestereiden ja varieteeohjelmien hankkimisen hoiti Tom Hertellin ohjelmatoimisto. Tom Hertell matkusti yhdessä ravintolan johtajan kanssa katsastamassa ohjelmia.

Yksi suosituimmista esiintyjistä oli taikuri Paul Potassy vaimoineen. Hän esiintyi Torpalla Olli Warenin aikana kahdeksan kertaa. Potassy on unkarilaistaustainen 23.10.1923  Itävallassa syntynyt illuusiotaikuri, joka esiintyi sujuvasti monella kielellä. Numeron kansainvälisyyttä korosti Potassyn Lita-vaimo, joka oli kotoisin Filippiineiltä.

Hyväksi havaitut ohjelmat toistuivat säännöllisin välein. Ravintolan asiakkaat saattoivat luottaa siihen, että ohjelma oli aina korkeatasoista. Tanssimusiikista huolehtivat tasokkaat orkesterit. Tanssimusiikista huolehti Antti Hyvärinen tai Seppo Hovi kansainvälisine solisteineen. Pitkään tanssimusiikista huolehti Kalastajatorpan todellinen house bändi eli Teuvo Nummelan yhtye. Pyöreä sali oli käsite ja se oli täynnä lähes joka ilta.

Joistakin artisteista tuli suositumpia kuin toisista. Vuosikymmeniä vahtimestarina toiminut Rauno Toivakka muisteli erääässä haastattelussa, että: “Meillä oli vuosia hienot showt joka ilta. Kuuluisia esiintyjiä oli kotimaasta ja ulkomailta, sellaisia kuin Delta Rhytm Boys, ruotsalainen Lill-Babs ja unkarilaissyntyinen taikuri Paul Potassy. Marion Rung oli hyvin pidetty esiintyjä.”

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••

Paul Potassyn kaikki esiintymispaikat ja ajat Suomessa:
• Ravintola Adlon, Helsinki 12/1962
• Cabaret Espilä, Helsinki 10/1965
• Hamburger Börs, Turku 10/1968
• Ravintola Kalastajatorppa, Helsinki 9/1973,  9/1975,  9/1978,  9/1979, 9/1980, 10/1081, 8/1982,  8/19844
Alhaalla Osmo Wallin piiros.
Terveisin B.G.

•••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Suomen kansallinen elävän perinnön luettelo • Finnish national list of living heritage

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Sirkus- ja tivolikulttuuri ovat luettelossa mukana. Myös posetiivin soittaminen on hyväksytty samaan listaan. Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta neljä vuotta sitten. Sopimukseen kuuluu kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Nyt julkaistussa Suomen elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto. Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin.

Sirkuskulttuuri
Perinteinen ja uusi sirkus elävät vahvoina Suomessa ammattilaisten ja harrastajien toteuttamina Suomalainen sirkuskulttuuri on ilmiönä laaja, se kattaa perinteisen ja uuden sirkuksen ammattilaisineen, moninaista harrastustoimintaa ja moninaisia esityksiä eri puolilla Suomea. Perinne on kehittyvää ja uudistuvaa, mutta myös säilyttävää. Sirkuskulttuuri siirtyy sukupolvien välillä harrastajayhteisöissä, koulutuksessa ja ammattilaisten välityksellä. Sirkusyleisö on laaja ja perinteellä on vahva yhteisöllinen identiteettitekijä tekijöilleen.
Hakijoina olivat Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen Nuorisosirkusliitto, seitsemän sirkusryhmää, kaksi perinteistä sirkusta (Finlandia ja Caliba), viisi nuorisosirkusta ja kaksi oppilaitosta.

Tivoliperinne Suomessa
Tivoli tarjoaa ihmisille mahdollisuuden päästä nauttimaan kiertävästä huvipuistosta laitteiden, pelien, esitysten ja herkkujen äärellä. Kiertävät tivolit ovat tuoneet vuosikymmenien ajan kansalaisten saavutettavaksi viihdettä, jolla on laaja kansainvälinen ulottuvuus. Suomalaisten tivolien kausi alkaa keväällä ja päättyy syksyyn. Tivolit kiertävät kauden aikana kymmenillä eri paikkakunnilla halki Suomen ja yhdellä paikkakunnalla ollaan tivolista riippuen muutamasta päivästä useampaan viikkoon. Perinne siirtyy perheyrityksissä ja tivolityöntekijöiden keskuudessa sukupolvelta toiselle ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Hakijana oli Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten yhdistys.

Posetiivin soittaminen
Posetiivareita on ollut Suomessa 1800-luvun alusta lähtien ja yhä tänäkin päivänä perinne elää pienen yhteisön varassa. Arviolta noin 30–40 ihmisellä on hallussaan posetiivi, ja tunnettuja aktiivisesti soittavia harrastajia on kymmenkunta. Kyseessä on siis uhanalainen perinne. Ennen posetiivarit olivat etenkin tavallisen kansan ja köyhemmän väen viihdyttäjiä ja he esiintyivät kadulla. Posetiivareita voi nykypäivänä nähdä erilaisissa yksityisissä juhlissa, avajaisissa, kesätapahtumissa, toreilla ja markkinoilla sekä sirkusesityksissä. Posetiivin soittaminen on varhaisia populaarikulttuurin ilmenemismuotoja Suomessa.
Hakijana Suomen posetiivarit ry.

Kommentit:

Suomesta tuli Euroopan kolmas maa, jossa sirkustaide on saanut tämän arvostetun aseman Unescon kansallisen kulttuuriperinnön luettelossa.

.

Hyvää Joulua • Happy Holidays

Joulukortti Sirkus Finlandian Fanit-sivulta.

Merry Christmas, Een Plesierige Kerfees, Idah Saidan Wa Sanah Jadidah, Felices Pasquas Y Felices ano Nuevo, Shenoraavor Nor Dari yev Pari Gaghand, Tezze Iliniz Yahsi Olsun, Zorionak eta Urte Berri On!, Vesele Vanoce, Boas Festas e Feliz Ano Novo, Nedeleg laouen na bloavezh mat, Tchestita Koleda; Tchestito Rojdestvo Hristovo, Bon Nadal i un Bon Any Nou!, Feliz Navidad, Nadelik looan na looan blethen noweth, Mitho Makosi Kesikansi, Prejeme Vam Vesele Vanoce a stastny Novy Rok, Glædelig Jul, Vrolijk Kerstfeest en een Gelukkig Nieuwjaar! or Zalig Kerstfeast, Gajan Kristnaskon, Ruumsaid juulup|hi, Cristmas-e-shoma mobarak bashad, Zalig Kerstfeest en Gelukkig nieuw jaar, Joyeux Noel, Nollaig chridheil agus Bliadhna mhath ùr!, Fröhliche Weihnachten, En frehlicher Grischtdaag un en hallich Nei Yaahr!, Kala Christouyenna!, Mele Kalikimaka ame Hauoli Makahiki Hou!, Kellemes Karacsonyi unnepeket, Gledileg Jol, Selamat Hari Natal, Jutdlime pivdluarit ukiortame pivdluaritlo!, Idah Saidan Wa Sanah Jadidah, Nollaig Shona Dhuit, uone Feste Natalizie, Natale hilare et Annum Faustum!, Prieci'gus Ziemsve'tkus un Laimi'gu Jauno Gadu!, Linksmu Kaledu, Sreken Bozhik, Nollick ghennal as blein vie noa, Meri Kirihimete, Merry Keshmish, Gledelig Jul, Wesolych Swiat Bozego Narodzenia or Boze Narodzenie, Boas Festas, Sarbatori vesele, La Maunia Le Kilisimasi Ma Le Tausaga Fou, Hristos se rodi, Sretan Bozic or Vesele vianoce, Buorrit Juovllat, La Maunia Le Kilisimasi Ma Le Tausaga Fou, Nollaig chridheil huibh, Sretam Bozic, Subha nath thalak Vewa, Vesele Vianoce, Vesele Bozicne, Feliz Navidad, Maligayamg Pasko, Nathar Puthu Varuda Valthukkal, Neekiriisimas annim oo iyer seefe feyiyeech!, Sawadee Pee Mai, Noeliniz Ve Yeni Yiliniz Kutlu Olsun, Srozhdestvom Kristovym, Nadolig Llawen!

Pentti Tanskanen

Fakiiri ja taikuri Pentti Tanskasen näin viimeksi esiintyvän 70-luvun lopulla. Sitten hän katosi. Tietääkö kukaan hänen myöhemmistä vaiheistaan? Hän käytti taiteilijanimiä Benhard ja Mr Tanskanen. Temput eivät olleet kaikista kauneimpia katsellla, mutta vetivät yleisöä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Pentillä oli usein naula päässä :) Monta kertaa tavattiin, en kyllä muista koska viimeksi.
Jarmo Salonen
••••••••••••••••••••••••••••••
Tapasin hänet Haminassa vuonna 1976 sirkustaiteen peruskursseilla. Silloin hän toimi portsarina Pieksamäellä., myöhemmistä vaiheista en tiedä.
Jussi Jalkanen
••••••••••••••••••••••••••••••
Jussi, en osanut yhdistää että olit Haminassa 1976. Intoa on riittänyt viidelle vuosikymmenelle!
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
On riittänyt keikkaa tehdään edelleen :)
Jussi Jalkanen
••••••••••••••••••••••••••••••
Itse esiinnyin noina viikkoina Sirkus Finlandiassa 16-vuotiaana kesätaikurina. Mmutoin olisimme tavanneet Haminassa.
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
Pentti oli Viihdetaikurien jäsen. Muistaakseni perustamiskokouksesta lähtien. Kuulin hänen esiintyvän tivolissa ( 70-luku ). Muistaakseni hän oli kotoisin Pieksämäeltä. Olisi mukava tietää hänen vaiheistaan enemmän.
Jorma Airaksinen 
••••••••••••••••••••••••••••••
Olen ollut muutaman päivän avustajana , seisoin mm piikkimaton päälä joka oli Tanskasen mahanpäällä.
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••••••••••
Reijo, Muistan että tapasit Tanskasen Pieksämäellä 70-luvulla. Onko tietoa minne mies suuntasi!
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
Ei oletietoa
Reijo Hämäläinen
••••••••••••••••••••••••••••••
Joskus puhuttiin; että olis mennyt Ruotsin tiedä sitten.
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••••••••••
Tuttu mies Pieksämäeltä. Yhteisiä muistoja kertyi markkinoilta. Tapasin hänet 1975 Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla. Pentti antoi näytöksiä pienessä teltassa, johon mahtui alle 10 katsojaa. Vahvistamattoman tiedon mukaan Pentti kuoli 80 luvun alussa Mäntsälässä
Markku Purho 
••••••••••••••••••••••••••••••

.

Katu-urut ja posetiivit • Street and hand organs

Sirkus Finlandian isommat katu-urut. Yläkuva vuodelta 2004 ja 

alakuva vuodelta 2010. Väritys on hieman vaihtunut.

En tiedä onko termit ihan oikein, mutta nimitän katu-uruiksi noita isoja mekaanisia soittopelejä ja posetiiveiksi noita yhden miehen kannettavia soittimia. Posetiivarit kiersivät ennen muinoin soittamassa talojen pihoissa keräämässä rahaa musisoinnillaan. Nykyään sirkukset ja tivolit ovat niitä harvoja paikkoja, joissa voi kuunnella tuota hieman surumielistä sointia. Suomessa taitaa olla nykyään enemmän tai vähemmän aktiivisia posetiivareita kymmenkunta. Heillä on oma yhdistyskin: Suomen Posetiivarit ry.

Reikänauha-nuoteissä näyttää olevan seuraavana numerona Lapaloma.

Harri Karvonen hallitsee nämä Sirkus Finlandian soittopelit. 

 Yläkuvassa Sirkus Finlandian pienempi katu-urku.

Alhaalla posetiivari Risto Autio toimi sirkusleirin hierojanakin 2010.

 Yläkuvassa katu-urut Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilla 2006.

Alhaalla Särkänniemen elämyspuiston katu-urut.

Kommentit:
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jostain kuulin aikoinaan, että tuo olisi ollut Mäen vanhat urut? Lintsillä Karusellia pyöritellessä joutui aina jännäämään, että kuinka nopean vaihdon ehti tehdä kun ”nauha” loppui. Harmi, että menivät vaihtamaan ne urut cd soittimeen 😢.
Pia Lindström
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jompi kumpi noista uruista on Lintsiltä.
Kari Nieminen
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Se, missä on kapeampi nauha 😉
Pia Lindström
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Lintsin vanha kone on tuo teltassa kuvattu
Harri Karvonen.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ison katu-urun perusväritys ei ole muuttunut vuosien varrella, ainoastaan lentsikka on ilmestynyt fasadin yläosaan ja alaosaan vähän koristelua ja punainen lista. Joku valokuvaaja osannee selittää kuvien värieron. ;)
Harri Karvonen.
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Yvonne ja Geovanni Otto

Sinikka Lehtinen löysi korttikokoelmastaan kaksi kuvaa, jotka lienevät isä ja tytär eli Geovanni Otto ja tytär Yvonne. Tässä blogissa on ollut kertomusta isästä, mutta olisi kiva tietää enemmän perheestä. Tietäisikö joku Yvonnen urasta?

Geovanni Otto oli tanskalainen sirkusalan monitoimimies. Hän oli taikuri, ajatustenlukija, kirjailija,taiteilija-agentti, bisnesmies, ohjelmajohtaja, ohjaaja ja ties vaikka mitä. Otto toimi tanskalaisen Cirkus Brdr Schmidtin palveluksessa ainakin vuosina 1947–1951. Vuonna  1949 impressaario Geovanni Otto hankki ohjelmaa myös Sirkus Sariolalle.


.

Sirkusviinit • Circus wines

En ole mikään viiniasiantuntija vaikka aina kun on mahdollista, tutkin tarkaan kaikki viinihyllyt. Näitä sirkusviinejä minä etsin. Eipä vielä ole eteeni sattunut muita kuin nämä kaksi. Täytyyhän näitä sirkusaiheisia viinejä olla enemmänkin.

Artistin työturvallisuus • The artist's work safety

Laurie Vatan trapetsilla 2012. Turvavaijeri vyöyäisiltä kulkee 

mutkien kautta alas avustajan käsiin. 

Sirkustaiteilijoiden työturvallisuus on nykyään jo huippuluokkaa. Aina ei artisti kuitenkaan halua käyttää joskus hankalanakin pidettyjä turvamenetelmiä. Jotkut ilmeisesti ajattelevat, että heidän numeronsa menettää hohtonsa liiallisella varovaisuudella. Isot, tiheäsilmäiset turvaverkot taas estävät joskus myös yleisön näkökenttää. Toisaalta siinä myös turvataan yleisöä.

Brasilialainen katossakulkija Super Silva ei käyttänyt turvavaijeria hyppiessään

teltan katossa trapetsilta toiselle.

Klovnit Bonbon ja Tiina viihdyttävät yleisöä ilmapalloilla. 

Maneesipojat pystyttävät suojaverkkoa samaan aikaan.

The Flying Jarz vieraili The Flying Jarzssa ainakin 1982–1984. Maria Elena Jarz

(toinen vas.) työskentelee tänään Suomessa Finlandian kioskissa, Marian vasemmalla puolella

hänen miehensä Giovanni, toimi useita vuosia telttamestarina.

Suojaverkko lentotrapetsin esityksessä 2006.

.

Suomi 100 vuotta • Finland 100 years

Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlinta on tuottanut myös monta hyvää kirjaa. Yksi niistä on Kirjakaaren tuottama Suomi 100 menestyksen vuotta. Tyylikkäästi taitettu kirja tuntuu arvokkaalta vaikka se itse asiassa on kokoelma enemmän tai vähemmän tunnettujen yritysten mainoksia. Kaikki toki ansaitsevat paikkansa Suomen historiassa. Tässä kolme poimintoa:

Tanskan Dyrehavsbakken perustettiin vuonna 1583. Maailman ensimmäinen nykyaikainen huvipuisto avattiin New Yorkin Coney Islandilla vuonna 1895. Suomen vanhin huvipuisto, Linnanmäki avattiin 1950. Vuonna 1957 perustettiin Lasten Päivän Säätiö vastaamaan Linnanmäen taloudesta ja kehittämisestä. Lintsi kukoistaa edelleen. Vesilinnanmäki alkaa käydä vain ahtaaksi sille.

Vuonna 1976 Carl-Gustaf Jernström ja Leena Jurvakainen pistivät likoon koko omaisuutensa ja herättivät henkiin jo kuolonkouristuksissa vääntelehtineen Suomen sirkuskulttuurin. Ilmeisesti sanonta "kerran sirkuslainen on aina sirkuslainen" pitää paikkansa, sillä muutaman konkurssinkaan jälkeen he eivät ole antaneet periksi. Nyt Sirkus Finlandialla menee jo hyvin. Calle Jr on ottanut ohjat käsiinsä ja sirkussuvun kolmas polvikin pyörii jaloissa.

Vuoden 1943 kohdalle kirjassa on sijoitettu Karhumäen rintamativolin tarina  Tivoli Sariolan logon kera. Miksi siinä ei ole Suomen Tivolin logoa? Tivolin laitteet ja henkilökunta kun olivat peräisin Suomen Tivolista. Vai onko tämä turhaa pilkun viilaamista? Sukulaisistahan tässä on kyse. Tässä alhaalla kuva Karhumäen Tivolin sisäänkäynnistä 1942.

.

1918 Sivo Siponen, klovni • Clown

Sivo Siponen harjoitteli voimistelua pikkupojasta lähtien. Virallinen ensiesiintyminen oli 7.5.1903 Tolkisissa Sunellin veljesten vaatimattomassa sirkusteltassa, johon mahtui vain kourallinen katsojia. Sivo esitti silloin "käärmeihmistä" ja se meni yleisöön kuin häkä. Samassa tilaisuudessa hän esitti myös ilveilijää. Narrinkaapua Siponen sitten kantoikin hartioillaan loppuikänsä. Seuraavina esityspaikkoina olivat mm. Juho Heikkisen kiertävä sirkus, Puolan juutalaisen Muchinskyn Sircus National, johon oli liitetty myös eläinnäyttely ja Hollannin juutalaisen Goldketten sirkus, jonka erikoisuutena oli suuret pantomiiminumerot. Tässä viimeksi mainitussa Siponen esiintyi käärmeihmisenä taiteilijanimellä Schwarz. Helsingin Hippodromissa Sivo Siponen esiintyi yhtämittaa kokonaista kymmenen vuotta. Vuonna 1933 hän  esiintyi Tasavalla Presidentin linnan henkilökunnan joulujuhlissa.

Kansan Lehti jukaisi tämän ilmoituksen 26.1.1918. Olympiantalossa Tampereella on yhä tänä päivänäkin loistelias juhlasali. Tampereen Ulkotyöväenyhdistys rakennutti kolmikerroksisen toimitalon itselleen vuosina 1907–08. Vuonna 1914 yhdistys oli pakoitettu luovuttamaan sen velkojilleen. John Taug osti talon 1917 ja avasi 1918 sen juhlasalissa elokuvateatterin. Talon seinässä näkyvän muraalin maalasivat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat tänä vuonna.

Vaudeville Olympia 2017.

.

Joululahja • Christmas gift

Joulu tulee nopeammin kuin uskotkaan. Jos vielä mietit joululahjojen ostoa, niin tässä yksi vinkki: Sirkus Finlandian lahjakortti! Täältä sen saa. Se sopii kaikenikäisille ja kaikenkokoisille. Ja takuulla tulee hyvä mieli.

.