Seurue Modern 1927 | Troupe Modern

Tämä ilmoitus oli elokuun alussa Tamperelaisessa Kansan Lehdessä. Telttansa he pystyttivät Kirjapaino Hermeksen pihalle Lapintie 4. Paikka oli hyvin suosittu monien sirkusten keskuudessa. Ohjelma näytti kovin houkuttelevalta.
Outoja artisteja, mutta paria uskallan veikata tuntevani. Humoristi Magnus saattaa olla virolainen, joka esiintyi joskus klovniparinaan Rolant.
Sirkus Medranossa esiintyi 1930 2 Klinti, jotka esittivät taidenäytteitä polku- ja moottoripyörillä. Ilmeisesti sama Klint kuin tässäkin.
Seurue Modern poikkesi Tampereella seuraavanakin vuonna. Kuka oli tämän sirkusseurueen vetäjä?

Tämä kuva on otettu Pietarsaaressa 1928.

Ilmakuva Tampereen Lapintien, Satakunnankadun ja Rongankadun risteyksestä vuonna 1962. Kuvan keskellä on keskuspaloasema ja sen yläpuolella Hermeksen Kirjapainon talo, jonka pihamaalla Lapintie 4:ssä Seurue Modern esiintyi. Kirjapainon talon yläpuolella näkyy vielä Tampellan Juhlatalo, joka nykyään on Tampereen Komediateatteri.

Tällä ilmoituksella vielä muistutettiin kansalaisia taiteilijaseurue Modernin näytöksistä.
.

Fakiiri Jussi Pöyhönen 1956 – Fakir

Viittaan ja tyyliteltyyn turbaaniin sonnustautunut fakiiri Jussi Pöyhönen side-show -telttansa oviaukossa vuonna 1956, jossakin Suomen Tivolin tivoliosastoista. Samana vuonna hän esiintyi myös Linnanmäen Pikkunäyttämöllä.

Koko Suomen tietoisuuteen Pöyhönen nousi vuoden 1956 lopulla, kun hänet yhdessä Apu-lehden reportterin Matti Jämsän kanssa haudattiin elävänä. Pöyhösellä oli tavoitteena pysyä pimeässä arkussaan parin metrin syvyydessä peräti 12 vuorokautta. Maailmanennnätystä ei kuitenkaan syntynyt. Yksi vuorokausi oli hänelle tarpeeksi. Matti Jämsä sen sijaan pysyi arkussaan  8 minuuttia vaille 50 tuntia, eikä olisi vieläkään tullut pois ellei Apu-lehden johto olisi sitä vaatinut. Matti Jämsällä ja Jussi Pöyhösellä oli monta muutakin yhteistä seikkailua. Yksi niistä oli koskenlasku suljetussa tynnyrissä. Jämsä käytti Pöyhösestä nimitystä "haavoittumaton ihmemies".

Tässä vielä pari Suomen Tivolin ilmoitusta vuodelta 1956. Pöyhösen nimeä ei niissä näy, joten hän liikkui jonkun toisen osaston kanssa muualla kuin Tampereen suunnalla. Sariolalla oli tuohon aikaan useita tivoli-osastoja.

Fakiiri Adalbert Hamed 1914 – Fakir

Ylhäällä osa ilmoituksesta, joka oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 29.1.1914. Ilmoitus oli harvinaisen suuri – yhdellä palstalla ja korkea. Erikoisuutta lisäsi siinä ollut puupiirros taiteilijasta. Fakiiri Adalbert Hamed kiersi Suomea jo edelliskesän Anton Anthoniuksen  omistamassa Sirkus Hippodromissa. Häntä mainostettiin silloin  "unkarilaisena".

Ylläolevan lehti-ilmoituksen teksti kokonaisuudessaan tässä:

Ensi kerran täällä! Kaikkialla täydet huoneet! Fakiiri Adalbert Hamed! Päivän ihme.
Mies ilman hermoja
Anatominen maailman attraktioni
Palokunnan talolla perjantaina 30p. tammik klo 8.15 ip mielenkiintoinen ja samalla tieteellinen esitys.
Kaupungin lääkäreitä ja tiede miehiä pyydetään tulemaan. Fakiiri Adalbert Hamed lävistää ruumiinsa, käsivartensa, säärensä, vatsansa, kaulansa, päänsä, silmänsä y.m. teräväksi hiotuilla erilaisilla aseilla; pyöreiksi tahkotuilla, kulmikkailla j.n.e. Kokeita tikareilla ja veitsillä. Yleisö saa itse, jos niin haluaa! lävistää fakiirin ruumiin sanotuilla aseilla. Adalbert Hamed, mies ilman hermoja suorittaa muuten hämmästyttäviä töitä.
Ristiinnaulitseminen.
Fakiiri antaa yleisön ristiinnaulita itsensä. – Naulat saa yleisö lyödä läpi hänen kätensä j.n.e. kiinni ristiin ja vetää myös ne pois. Risti on yleisön nähtävänä huoneuston eteisessä esityspäivänä klo 9 ap. – 5 ip.
Useamman henkilön yhteenneulominen.
Fakiiri neuloo yhteen 2 tai useampia henkilöitä näiden vähääkään tuntematta kipua siitä. – ilmoittautumiset voivat tapahtua esityksen aikana heti ennen kokeiden alkua tai aikaisemmin. Kaikki kokeet suorittaa fakiiri yleisön toivomuksen mukaan joko verivammalla tai ilman. Erikoisesti huomautetaan että esitys on ehdottomasti humpuukivapaata.
Suosituksia ja todistuksia tunnetuilta henkilöiltä ja tiede miehiltä sekä koti että ulkomailta on nähtävänä. Adalbert Hamed antoi lääkäreille ja tiedemiehilla erikoisnäytöksen Internat. Tiedeakademiassa Berliinissä ja on siellä tunnustettu huomattavimmaksi ihmeeksi ja on hän esiintynyt Amerikan ja Europan parhaimmilla näyttämöillä.
Liput: Numeroidut paikat á 3 mk., 2 mk ja 1:50, muut paikat saliin ja parvekkeelle 1 mk. Ennakkomyynti Express'in sikarimyymälässä torstaina ja perjantaina klo 5 een ip sekä sisään käytävällä 2 tuntia ennen esityksen alkua. HUOM.! Lapsia alle 12 vuod. ei lasketa.

Puupiirros 1900-luvun alusta. Tämä ei liity mitenkään yllämainittuun ilmoitukseen.

.

Kenelle Sirkuksen Lumo -palkinto 2015? | Who gets the Sirkuksen Lumo award 2015?

Sirkuksen tiedotuskeskuksen jakama Sirkuksen Lumo –palkinto myönnetään tunnustukseksi suomalaisen sirkustaiteen hyväksi tehdystä työstä. Se voidaan myöntää henkilölle, ryhmälle, esitykselle (kantaesitys), tapahtumalle tai muulle teolle tai toiminnalle, joka on edesauttanut sirkustaiteen  kehittämistä ja hyvinvointia. Palkintoraadissa ovat esittävän taiteen kriitikot Eeva Kauppinen, Elisabeth Nordgren, Annikki Alku, Merja Koskiniemi-Laitinen ja Silja Ylitalo. Raadin puheenjohtajana toimii Lotta Vaulo.

Nyt sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa siihen kenelle palkinto myönnetään tänä vuonna. Tee oma ehdotuksesi maaliskuussa seitsemättä kertaa jaettavan Sirkuksen Lumo -palkinnon saajaksi! Lähetä se perusteluineen 30.11.2015 mennessä osoitteella: johanna.makela@sirkusinfo.fi

Tässä aikaisemmat Sirkuksen Lumolla palkitut:
2014 Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus
2013 Pinta-teoksen työryhmä eli Salla Hakanpää, Ville Walo, Ainu Palmu, Tuuli Kyttälä, Anne Jämsä, Teemu Liakka, Matias Boettge
2012 Sorin Sirkuksen esitystoiminnan suunnittelutiimi eli Taina Kopra, Kitte Klemettilä, Eero Auvinen ja Jouni Kivimäki
2011 Sirkus Finlandia
2010 Race Horse Company
2009 Lionel Lejeune

.

Cirkus Fennia 1916

Sirkus Fennia saapui Tampereelle syyskuun puolivälissä 1916 ja näin sitä mainostettiin sanomalehdissä. Nimestään huolimatta sirkuksen omisti ruotsalainen Richard Olsson (Oskar Elias Richard Olsen 1875–1951) vaimonsa Ingeborg (os. Reimers, k. 1948) kanssa. He kiersivät Suomessa vuosikausia ja heillä oli oma talo Kouvolassa.

Esiintyjistä mainitaan vain kiinalainen Tan-Fu-Schja. Ohjelma ilmeisesti vaihtui hiukan kiertueen aikana. Kuitenkin tiedetään, että vuonna 1916 esiintyivät mm. akrobaattiryhmä Edvardos (Edy Hyyppä ja John Backlund), polkupyöräakrobaatti Kotke, trapetsitaiteilija Toholskaja ja hermoton mies Jules Cheroy.

.

Tarzan täytti vuosia | Tarzan 80 years

Kalle Nyman Tarzanina Sirkus Panakoksessa Pasha-leijonan kanssa.

Kirjailija Edgar Rice Burroughs (1875–1950) loi sankarihahmonsa niin, että kirja Tarzan, apinain kuningas ilmestyi vuonna 1912.  Tarzan-kirjoja ilmestyi kaiken kaikkiaan  26 tarinaa. Viimeisestä kirjasta  osan  kirjoitti  Joe R Lansdale. Tarzan –kirjat saavuttivat  suuren suosion ja niistä on otettu useita painoksia.

Kalle ja Gisela Pepita-norsun selässä Tivoli Unto Sariolan julisteessa vuonna 1968.

Tarzan-kirjoihin ihastui myös Kalle Nyman, suomalainen akrobaatti ja eläintenkouluttaja. Kalle Nyman aloitti sirkusuransa Romanoffin perheen omistamassa Cirkus Felixissä,  jatkoi sen jälkeen Cirkus Bonnissa ja Sirkus Euroopassa akrobaattina ja karhupainijana.  Sen jälkeen Kalle oli pari vuotta Arvo Kangasniemen johtaman  Sirkus Panakoksen mukana ja sai sen toiminnan loputtua paikan Suomen Tivolista Unto Sariolan johtamassa yksikössä.  Siellä Kalle sai kasvatettavakseen Pepita-norsun.  Tarzan-hahmo syntyi Sirkus Panakoksen aikana Nelly Kangasniemen ideoimana. Kallen elämästä on kirjoitettu kirja Arvoisa Herra Tarzan.

Arvoisa Herra Tarzan-kirjan kansi.

Kalle Nyman syntyi 29.8.1935. Kalle on asunut jo vuosia Saksassa, mutta piipahti Suomessa 80-vuotisjuhliaan viettämässä.
MA

Kalle Nyman kävi  Keravallla Huvin Vuoksi-näyttelyssä ja poseeraa tässä 

Pepita-norsua kuvaavan patsaan äärellä. 

.

Sirkus Panakos 1956

Olen aina luullut, että Sirkus Panakos eli vain vajaat pari vuotta, mutta nyt putkahti eteeni tämä lehti-ilmoitus 28.6.1956 Hämeen Yhteistyössä. Arvo Kangasniemen (1910–2005) Tivoli Huvikenttä saapui Tampereelle ja yksi sen vetonauloista oli Sirkus Panakos. Pääpaino tarjonnassa oli siis ilmeisesti tivolipuolella. Jatkossa se ehkä kääntyi toisin päin. 1957–1958 pääroolissa oli Sirkus Panakos ja pelit yms olivat vain oheistoimintaa. Panakos kiersi siis kolme kesää.

Arvo Kangasniemestä ei taida montaa valokuvaa löytyä. Tässä yksi harvoista. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä keskellä. Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt:
1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi.
2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija.
3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

Moira Orfei

Yksi maailman tunnetuimmista sirkusten kiintotähdistä on sammunut. Italialaisen sirkuskulttuurin ikoni Moira Orfei nukkui pois eilen.

Miranda Orfei (21.12.1931–15.11.2015) syntyi sirkuskaravaaniin ja eli siinä koko ikänsä. Hänen isänsä Riccardo Orfei ja äiti Violetta Arata opettivat tyttärelleen kaikki sirkusartistin perustaidot perinteen mukaisesti. Vuonna 1960 hän aloitti sirkuksen ohella elokuvauransa ja esiintyi lähes 40 elokuvassa. Vuonna 1961 hän avioitui akrobaatti-tanssija Walter Nonesin kanssa. Jossain vaiheessa Miranda otti nimekseen Moira. Kuusikymmenluvun alussa Walter ja Moira pistivät liikkeelle Circo Moira Orfein. Moirasta kehittyi erinomainen norsun kouluttaja ja Walter sai kuuluisuutta leijonillaan. Tänään sirkus on yksi Italian arvostetuimmista.

Nykyään sirkusta johtaa Moiran poika Stefano Orfei-Nones (s.1985). Tytär Lara Nones on myös sirkusartisti. Loppuun saakka Moira Orfei oli mukana jokaisessa sirkusnäytöksessä ja tervehti yleisönsä joka kerta. Tähän päivään asti myös hänen kasvonsa näkyvät kaikessa sirkuksen mainonnassa. Kasvojen tunnettavuuteen on varmaan osasyynä myös hänen valtava suosionsa elokuvanäyttelijänä.
.

Mustalahti, Tampere

Tampereen Mustanlahden satama oli joskus Sirkus Finlandian esiintymispaikka. Se oli ahdas ja tunnelmallinen pikkukenttä. Se oli lähellä keskustaa ja vilkkaan liikenneväylän varrella ja siten hyvä mainospaikka. Parkkipaikkoja löytyi ympäristösta melko hyvin. Nämä kuvat ovat 1970-luvun lopulta. Nykyisellä kalustolla ei tuonne ole enää asiaa.

Pääportti oli loistelias. Tienposkessa mainoskyltti, jossa lukee LOPPUUNMYYTY.

Veneenkuljetuskärry apuna pyykinkuivauksessa.

Maskeeraus ulkona luonnossa.

.

Sirkus Varietee 1917

Kansan Lehti kertoi 4.5.1917 näin yksinkertaisesti, että sirkusta olisi nähtävissä:
Sirkus Varietee 
antaa suuren näytöksen Lempäälän Työväen talolla, alkaa kello 7 ip. toukokuun 5 p:nä. Alussa ja lopussa yleinen tanssi. Väliajoilla hyvää soittoa. Pääsymaksut 1 mk + sotavero. Lapsilta puolet.

Eipä nykypäivänä tuon kokoisella ilmoituksella saa montaakaan asiakasta. Ennen vanhaan kuitenkin luettiin lehdet tarkemmin. Riitti kun otsikko oli vähän isommalla. Huomioarvo oli huipussaan.

Tästä Sirkus Varieteesta en ole kuullut aiemmin. Joskus 1900-luvun alussa Francisca Bonolla oli Sirkus Varietee. Saman vuosituhannen lopulla Sven Berglund käytti myös varietee-sanaa jossain sirkuksessaan.

Taikataituri Carl Lindgrén 1914 – Magician

Tässä taikuri Carl Lindgrénin ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä reilu sata vuotta sitten 29.8.1914. Carl Gerhard Lindgrén (1879–1944) oli maamme ensimmäisiä ammattitaikureita. Alkuaan hän oli näyttelijä ja esiintyi jopa parissa elokuvassakin. Hän käytti myös taiteilijanimiä Carl Gerhard ja Mr Bluffmann.

Lisää tarinaa Lindgrénistä täällä.

Tämä piirros ei liity Lindgréniin, mutta on suunnilleen samoilta ajoilta.

.

Kari Siikin sirkuskirjat myynnissä | The circus books of Kari Siiki for sale

Vuoden vaihteessa kuollut kenraalimajuri Kari Siiki keräili sirkuskirjoja 1950-luvulta saakka. Hänen kokoelmissaan on noin 1000 sirkuskirjaa. Kirjoista suurin osa on saksankielellä, mutta joukossa on kirjoja myös ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi. Kari oli sotilasasiamiehenä töissä Brysselissä ja opiskeli sotilasalaa Saksassa. Kari oli CiVan eli Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:n toinen puheenjohtaja.

Osa kirjoista, ohjelmalehtisistä ja julisteista on ollut myynnissä Keravan museokeskus Sinkan Huvin Vuoksi -näyttelyssä. Kirjoja voi ostaa vielä yhtenä päivänä eli sunnuntaina 15.11., jolloin kirjat ovat esillä. Tässä hiukan myyntilistan alkua…

.

Hurjaruuthin Talvisirkus Matkalla

Sain tilaisuuden nähdä ennakkonäytöksessä muutamia otteita Tanssiteatteri Hurjaruuthin uudesta talvisirkuksesta, jonka ensi-ilta oli eilen Helsingissä Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Ihastuin kovasti vaikka näin vain muutaman yksittäisen numeron. Pakko se on katsoa vielä kokonaisuudessaankin. Esitykset jatkuvat tammikuun 10. päivään asti. Talvisirkus Matkalla esittelee kulttuurisia eroavaisuuksia. Eteen vyöryy maailman kulttuurien kummallinen kirjo Istanbulista Intiaan, Korvatunturin kylmyydestä kameliaavikoiden kautta aina etelän lämpöön. Se haastaa pohtimaan käsitystämme vieraista kulttuureista ja kenties ajatteluumme kätkeytyvistä stereotypioista.

Esityksen on ohjannut eurooppalaisen nykysirkuksen kärkinimiin kuuluva Maksim Komaro. Esiintyjätkin tulevat ympäri Eurooppaa: Heikki Leppävuori, Katerina Repponen, Pasi Nousiainen, Karyna Nevecheria, Veli-Matti Saarela, Aurélie Varrin, Antoni Klemm, Sofia Daniel, Milla Lahtinen, Jori Reunanen ja Rasmus Witikka.

Pienestä kiertueteatterista spektaakkelimaisen Talvisirkuksen pyörittäjäksi kasvanut Tanssiteatteri Hurjaruuth täyttää ensi vuonna 35 vuotta! Hurjaruuth on tuottanut yli sata ensi-iltaa vuodesta 1981 lähtien. Vuodesta 1995 alkaen on Hurjaruuth tehnyt esityksiä ainoastaan lapsille, joskin Talvisirkuksen myötä aikuisyleisön määrä on jatkuvasti kasvanut. Talvisirkuksesta on muodostunut joulunajan traditio lapsille ja perheille – mummuille ja vaareille myös.

Vuosittain Hurjaruuth työllistää kymmenkunta vakituista työntekijää ja noin sata eri alojen freelancetaiteilijaa. Talvisirkus on yksi suurimmista sirkustaiteilijoiden työllistäjistä Suomessa talviaikana. Lukuisat alan kotimaiset ammattilaiset ovat aloittaneet uransa Talvisirkuksissa esiintymällä.

.

Petoeläinsirkus 1939 – Predator Circus

Tämä kuva on otettu Lahdessa 14.8.1939 mahdollisesti jossakin Sariolan tivolissa. Oviaukon vasemmalla puolella näkyy kookkaat maalaukset, joista toinen esittää karhun kanssa painivaa miestä ja toisessa esitellään erilaisia eksoottisia eläimiä. Oviaukon oikealla puolella on puinen paraatikoroke, jossa houkuteltiin asiakkaita sisään ennen näytöstä. Joku tietävämpi voisi kertoa onko tämä tosiaan sirkus vai eläinnäyttely.  Vai ehkä molempia?

.

Ensiluokan Sirkustaiteilijat 1917 – First-class circus artists

Ajat alkoivat olla jo levottomia keväällä 1917, jolloin tämä ilmoitus julkaistiin tamperelaisessa Kansan Lehdessä. Joulukuussa Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi ja siitä jo parin kuukauden päästä syttyi sisällissota. Tällaiset tilaisuudet toivat ihmisille vähän muutakin ajateltavaa.

Neljän tunnin pituinen ohjelma tuntuu kovin pitkältä, mutta ilmeisesti siihen sisältyi nuo lopussa hyvällä soitolla järjestetyt tanssit. Ohjelmaa ei sen kummemmin eritelty. Riitti että kyseessä ovat ensiluokan sirkustaiteilijat. Lehdethän puhuivat totta tuohon aikaan.

Minulle toinen kysymysmerkki on tuo Taiston talo. Kyseessä on ilmeisesti Raittiusseura Taiston talo, joka tuolloin sijaitsi Mustanlahdenkatu 18:ssa. Facebook antaa sijainnista muunkinlaista tietoa. Siellä kerrotaan esim., että punavankeja vietiin Raittiusseura Taiston talolle, Puutarhakatu 17:ssä olevaan taloon. Paikalla on nykyään Vapaakirkko. Netissä kerrotaan myös, että työväentaloa nimitettiin silloin Taiston taloksi.

Tampereen Raittiusseuran talo Mustanlahdenkadun ja Satakunnankadun kulmassa 1888. 

Tampere-Seuran arkisto.

Kommentit:

Raittiusyhdistys Taisto oli osoitteessa Aleksanterinkatu 29.

.