2019 • Jumalanpalvelus sirkuksessa • Divine service in circus

Sirkusmessun yleisöä Helsingissä 10.10.2010.

Syvemmällä Euroopassa jumalanpalvelukset, messut, häät ja ristiäiset ovat tavallisia tilaisuuksia järjestää myös sirkuksissa. Meillä Suomessa näitä tapahtuu harvemmin. Sirkus Finlandiassa näitä on pidetty jo monina vuosina varsinkin Helsingin vierailun yhteydessä. Onpa joskus evankelis-luterilainen kirkkomme saanut avukseen myös ortodoksikirkonkin. Ekumenia on tervetullut lisä, sillä valtaosa sirkuksen työntekijöistä ja artisteista on ulkomaalaisia.

Maailmankuulu amerikkalainen viheltäjä Sean Lomax esiintyi Helsingissä 10.10.2011. 

Sirkus Finlandia vierailee Tampereella 6.–15.9.2019 ja silloin on tarkoitus järjestää sirkus-messu ensimmäisen kerran Tampereella. Tampereen seurakunnat järjestävät messun Finlandian sirkusteltassa Eteläpuistossa 8.9. klo 12. Pastori Jussi Laine jakaa tapahtuman kirkolliset tehtävät Kai Sadinmaan kanssa. Sirkuspappi Sadinmaa on suorittanut jumalanpalveluksia Sirkus Finlandiassa jo kymmenisen vuotta.

Hiljentyminen ehtoolliselle Helsingissä 7.10.2018. 

Sirkusmessussa ei esitetä sirkusnäytöstä, pieniä näytöspaloja toki nähdään. Onpa sirkuksen maneesilla nähty eläimiäkin joskus messun yhteydessä. Ehtoollinenkin vietetään tapahtuman yhteydessä. Sirkustelttasta löytyy yli tuhat istumapaikkaa. Luvassa on siis vähän rennompi uskonnollinen tapahtuma. Vapaa sisäänpääsy.

Sirkuksen juontaja Sebastian luki raamattua Helsingissä 8.10.2017. 

Sebastian eli Seppo Tauriainen on myös tunnettu klovni ja vatsastapuhuja.

.

Tivoli Skandia • Scandia Funfair

1968.

Se oli 60- ja 70-luvuilla, kun suomalainen sirkustoiminta oli koomassa. Tivoli Skandia oli yksi niistä monista tivoleista, jotka pystyivät tarjoamaan työpaikkoja kotimaisille artisteille. Paljolti tivolien ansiosta sirkuskulttuuri ei päässyt kokonaan kuolemaan Suomessa.

1969.

Vuoden 1969 julisteessa mainostetaan jättiläissirkusta, mutta ei sitä tivolissa ollut. Siksi julisteessa luki, että oikeus ohjelman muutokseen pidätetään. Oikeassa reunassa poseeraava taikuri Casso oli omalla side show -teltallaan. Samoin oli Aimo Leikas Tähti Show'llaan. Myös 15-vuotias nouseva taikurilupaus Lasse Grönlund oli yksi Tivoli Skandian tähdistä. Kansa kohisi myös Marja Purhosta, joka oli naiseksi pukeutunut humoristi.

13.7.1969.

Tivoli Skandiaa pyörittivät Vilho (Ville) ja Elsa Pellikka. He pitivät  60-luvulla myös ampumatelttaa Toivo Sariolan Tivolissa. Lisäksi Pellikalla oli strip tease -teltta useilla markkinoilla. Kuuluisin esiintyjä siinä oli kaikkien markkinamiesten tuntema Sipriina. Onni Suuronenkin pärisytteli moottoripyörineen puisessa kirnussa Tivoli Skandiassa.
Milloin Pellikka aloitti ja milloin lopetti tivoliuransa?

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ha, tästä ei ole kuin pari vuotta, kun pyörittiin ihmispalloina sellaista parikuperkeikkaa mun painikaverin kanssa Esun molskilla. Ja hän oli Pellikka. Vitsailtiin vielä, että mennään sirkukseen. Nimien puolesta olisi passannut.
Johanna Sariola
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Muistikuvani Pellikan perheestä on 60- luvun alusta, jolloin he pitivät ravintola telttaa markkinoilla ja muissa tilaisuuksissa. Perheemme Tivoli Matti Sariolassa he olivat ainakin v 63 ravintolan kanssa. Sittemmin he hoitivat erilaisia alan bisneksiä kuten kerroit vaihtelevalla menestyksellä. Uskoisin heidän lopettaneen 70 alkupuolella. Heidän tyttärensä Raija voisi varmaan kertoa tarkemmin.
Jukka Sariola 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••



.

Sirkus Eurooppa

Euroopassa on vuosien saatossa ollut useita Eurooppa-nimisiä sirkuksia. Tässä kuvia muutamista niistä.  Yläkuvassa Sirkus Eurooppa, jonka omistivat Elisabeth Romanoff (tai Romanow) ja Lasse Patrikainen. Heidän edellisen yrityksensä nimi oli Sirkus Bonn. Euroopan toiminta alkoi 1952 tai 1953 ja loppui 1955 kovin onnettomissa merkeissä.  Patrikainen joutui miestaposta vankilaan ja ilma-akrobaatti, klovnin taloudenhoitajana toiminut intialaistyttö Indra putosi numerossaan ja kuoli.

Vuonna 1976 ja 1977 Ohjelma-Apu Oy:n Janne Hakulinen tuotti Suomeen Cirkus Europan. Sirkuksen johtajana oli Alfred Scholl Saksasta. Kuvioissa mukana oli myös ruotsalainen rouva Schreiber.

Seuraava eurooppalainen tuli Suomeen vuonna 2007. Toisten tietojen mukaan myös 2006. Kyseessä oli ruotsalainen Cirkus Bambino, jonka nimeksi maalattiin Circus Eurooppa. Vetäjänä toimi Kille Koskinen.

Kommentti:
Alun perin Saksalainen Sirkus Bambino. Ennen suomen kiertuetta toimivat Ruotsissa keskieuroopan kovan kilpailutilanteen vuoksi.
Jarmo Palomäki

Onkohan tänään lähin eurooppalainen Ruotsin Cirkus Europa, jonka omistaa Sundéliuksen sirkusperhe?

Seuraavaksi lähin eurooppalainen on saksalainen Circus Europa, josta kuva yllä.

Saksassa toimii myös Europa Park -toimintapuisto, jonka yhtenä vetonaulana oli viime vuonna Zirkus Revue.


Tässä näitä eurooppalaisia muutama. Kerron näistä lisää myöhemmin.


.

1919 • Cirkus Chapitan

10.9.1919 oli Aamulehdessä Cirkus Chapitanin ilmoitus heidän vierailustaan Tampereella. Tuo osoite tarkoittaa nykyistä Hämeenpuistoa pääkirjasto Metson kohdalla. Ilmeisesti Anthonius & Lampey olivat kuuluisia nimiä siihen aikaan, koska sen kummempaa selittävää tekstiä ei tarvita. Seuraavana kesänä samat taiteilijat esiintyivät samassa paikassa otsikolla Kiinalais Jättiläis sateenvarjon alla. Voimamiehestä ja voimistelujoukkueesta tässä on kyse, mutta kaiken takana on myös nainen.

Taiteilijakortti 1900-luvun alusta.

Jo vuonna 1913 Anna ja Anton "Anthonius" Smirnoffin sirkusseurueeseen liittyi Lampey-niminen voimistelujoukkue. Tuhti rouva oli tämä Anna Anthonius eli Anna Antonius eli Anna Smirnoff. Lihaksikkaat reidet eikä käsivarsissakaan turhia alleja. Pituutta 175 cm ja painoa 120 kg. Anna Anthonius esitti voimanumeroita samaan tapaan kuin miehensä Anton Anthonius. Urjalan voimanaisena tunnettu Anna Smirnoff (n. 1882–1924, os. Eskolin) oli erittäin suosittu esiintyjä. Anton Smirnoff esiintyi myöhemmin myös kahletaiteilijana nimellä Signol Klepines sekä fakiirina ja taikurina.

.

Pelle Jali • Clown Jali

Pelle Jali kehystettynä Sirkus Sariolassa 1949.

Ihastuin pikkupoikana Pelle Jaliin tivolissa, ja ne muistikuvat eivät häviä mielestä kai koskaan. Pelle Jalin taisi 40- ja 50-luvuilla tuntea lähes jokainen suomalainen. No ei ehkä niin moni, mutta usea kuitenkin. Pelle Jali eli Valto Aulamo syntyi Lahdessa 29.5.1919, muutti Tampereelle 1946. Aluksi Aulamo kokeili kykyjään näyttelijänä Lahden Kaupunginteatterissa, mutta siirtyi pian Hämeen Tivoliin.

Pelle Jali Vappuna 1942 Karhumäen Tivolissa.

Pelle Jali nähtiin Sariolan tivoleissa 40-luvulla. Pelle Jali oli yksi suurista tähdistä sodan aikana 1942–1944 Sariolan ylläpitämässä Karhumäen Tivolissa sotatoimialueella Itä-Karjalassa. Monet vanhat jermut muistivat pitkään hänen lempihuudahduksensa "sateet tulivat, luteet menivät".

Sariolan Tivolin klovnit eli Pikku-Kalle Hyden ja Pelle Jali.

Työsuhde Sariolan kanssa jatkui parikymmentä vuotta. Sirkus Sariolassa Pelle Jali esiintyi ainakin 1949 ja 1950. Myöhemmin Jali näkyi myös Huvipuisto Seiterässä. Viimeisin tieto hänen esiintymisestään on minulla vuodelta 1967 Lasten Sirkuksessa.

Logistiikka pelaa Tivoli Matti Sariolassa 1959.

Pelle Jali asui Tampereella pitkään. Viime vuosinaan hän liikkui kainalosauvojen avulla.  Hän kuoli Tampereella 4.1.1975 ja haudattiin Lahteen.

1972–1973 • Neulan Huvipuisto • Funfair

1973

Jussi Jalkasen aarteista löytyi harvinainen valokuva Neulan huvipuistosta. Kuvan takana vuoristorata ja edessä Ladybird -lastenlaite. Vuosina 1972–73 Tampereen kaupunki vuokrasi Särkänniemestä maa-alueen Lauri Seiterälle ja Leo Lindblomille, jotka perustivat sinne huvipuiston. Se sai nimekseen Neulan Huvipuisto. Se loppui kuitenkin näihin kahteen vuoteen. Kaupunki päätti rakentaa itse huvipuiston. Rakentamiseen käytettiin vuosi 1974 ja Särkänniemen huvipuisto avasi porttinsa vappuaattona 1975.

1974

1975

.

Troupe Apollo

Troupe Apollo kuului Sven Berglundin sirkusten vakioesiintyjiin 1980 ja 1990 -luvuilla. Kolmen hengen ryhmä esitti erilaisia fakiiri- ja kahlenumeroita sekä tulennielemistä. Kokoonpano ymmärrettävästi vaihteli hiukan. Yläkuvassa mainoskortti noin vuodelta 1984. Henkilöt vasemmalta: Sven Berglund, hänen poikansa Janne Berglund ja Erkki ”Ekuna” Levonmäki. Käärmekin kuului artistiryhmään. Alakuvassa naulatyynyjen välissä Jan Gustafson, painona hänen päällään Mikko Sipiläinen ja vieressä tilannetta tarkkailee puolalainen Mirek. Kuva on kenties vuodelta 1994. Fakiiriryhmään kuului joskus myös Marko Kekkonen. Ehkä muitakin, mutta muistii alkaa pätkiä.

.

2015 • Viimeiset norsut Suomessa • The last elephants in Finland

Joku aika sitten kerroin viimeisistä norsuista Suomessa. Nyt on pakko tarkentaa, että ne olivat viimeiset suomalaiset norsut. Ruotsalaiset nimittäin yllättivät. Cirkus Maximum vieraili Ahvenanmaalla 2015 norsujen kera. Onhan sekin Suomea, mutta mutta .... No, ne nyt sitten olivat viimeiset Suomen maaperällä nähdyt norsut. Niitä oli kaksi. Toinen oli afrikkalainen ja toinen intialainen. Ylhäällä Markku Aulangon ottama kuva näistä veijareista.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••
Yhdistelmä intialainen ja afrikkalainen oli saksalaisella Johnny Frank Cirkus Euroopassa joka kiersi Suomea 1976. Intialainen Dunja oli jo iäkkäämpi ja afrikkalainen Roland vasta 5-6 vuotias, molemmat ihmisten kasvattamia kesynorsuja jotka selvästi nauttivat sirkuselämän tuomista vaihteluista ympäristössä ja ohjelmanumeroiden aivojumpasta. Päiväsaikaan olivat usein maneesilla leikkimässä isäntänsä kanssa esiin uusia osia esitykseen. Dunja myös usein avusti teltan mastojen nostossa ja työnsi hän ainakin kerran vesiautoa kun se ei käynnistynyt ja oli jämähtänyt keskelle paikkaa johon teltta piti laittaa. Tämä oli Porissa joskus heinä- elokuussa.
Yrsa Helles 
•••••••••••••••••••••••••••••••••
Olisikohan nämä Maximumin mukana 2015 olleet norsut ne samat? Lähdin ihan niitä varten käymään Maarianhaminassa. Sirkuksen mukana oli myös kameleita, mutta kummatkaan eivät esiintyneet. Eläinsuojelijat olivat aktivoituneet myös Maarianhaminassa. 
MA 
•••••••••••••••••••••••••••••••••

.

2019 • Kalle Roos

Kalle Roos valvoo kuljetuskaluston saapumista sirkusleiriin Kristiinankaupungissa 2010.

Fanfaarien ja kunnialaukausten arvoisen uran suomalaisessa sirkuksessa on tehnyt Kalle Roos (s. 15.7.1966). Hän toimii tällä hetkellä käyttöpäällikön tittelillä Sirkus Finlandiassa. Titteli ei kyllä kerro mitään, oikeampi titteli olisi Jokapaikanhöylä. Sellaista sirkushommaa ei taida ollakaan mitä Kalle ei olisi urallaan tehnyt. Roosin työkuvaan kuuluu kaiken muun lisäksi nykyään mm. valmistella etukäteen sirkusleirin paikat kuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuksia kunnan kanssa, jotta kentälle saadaan vedet ja sähköt. Sekä varmistaa etukäteen, että seuraavan paikan kenttäalue on kunnossa ja paljonko sinne kalustoa mahtuu.

Vas. Jana Roos, Kalle Roos, Jan Eklund, Jouni Aalto ja Carl-Gustaf Jernström

Monacon Sirkusfestivaaleilla 2011.

Kalle opiskeli nuorukaisena merkonomiksi. Hän ajoi rekkaa. 1980-luvun lopulla hän meni yllättäin telttapojaksi Sirkus Finnstariin. Kalle toimi kaikissa mahdollisissa töissä, niinkuin sirkuksissa yleensä on pakkokin. Myöhemmin Kalle johti Finnstaria 6 vuotta. Tunnettuun tsekkiläiseen sirkussukuun kuuluvat sisarukset Jana ja Dominik Kaiser esiintyivät Sirkus Finnstarissa 1992 ja 1993. He käyttivät taiteilijanimiä Duo Kaiser, Duo Dominik ja Duo Dominiko. He esittivät lintunumeron parillakymmenellä riikinkukkokyyhkysellä. Mukana oli myös runsaati taikaa ja illuusioita. Jana on samaa Kaiser-sukua kuin Tivoli Sariolassa parhaillaan esiintyvät Kaiserit. Janan isoisä ja Ladja Seniorin isoisä olivat veljeksiä. Kalle Roos avusti myös Jana Kaiseria kyyhkysten kanssa. Ja tarina sai onnellisen lopun. Heistä tuli pari.

Palomestari Jarmo Ranta ja käyttöpäällikkö Kalle Roos käyvät läpi sirkuksen turvallisuusasiat 2012.

Vuonna 1996 Kalle sai tarpeekseen sirkuksista ja päätti pitää välivuoden. Töitä löytyi rautakaupan autokuskina. Seuraavana vuonna veri veti takaisin sirkukseen, Sirkus Finlandiaan. Perheeseen kuului vaimo Jana ja 11-vuotias tytär Jana sekä 3-vuotias poika Antonin. Tytär Jana esiintyi tuohon aikaan hula-vanteilla. Vuonna 1999 Jana esiintyi jonglöörinä Finlandiassa. Nykyään keski-talvi ollaan kotona Prahassa etätöitä tehden. Muutoin käyttöpäällikkö Kalle Roos kiertää sirkuksen mukana Suomea ristiin rastiin ja valvoo, että kaikki toimii tip top ja turvallisesti.

Joskus on ihan pakko siistiä parta ja laittaa sileet niskaan.

.

1887 • Circus Busch • Suomessa • In Finland

Circus Buschin Helsingin vierailun ohjelma 1887. Tämä postikortti on 

painettu Solmu Mäkelän arkistossa olevasta julisteesta.

Näin 13. päivänä puhutaan epäonnistumiseta. Vuonna 1887 elimme Venäjän alaisuudessa, autonomisessa Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Syksyllä Helsingissä vierailivat Circus Schumann ja Circus Busch. Hämeenlinnassa ilmestynyt Hämäläinen-lehti julkaisi 22.10.1887 tällaisen jutun Helsingin-kirjeenvaihtajaltaan:

"Kirje Helsingistä.
19/10 1887.
Ne owat menneet – sirkukset nimittäin, jotka täältä niistiwät rahat. Sirkus Schumann meni ensin, koska hän ei kyennyt kilpailemaan kaiken sen humbugin kanssa, millä Sirkus Busch loisti hänen ylitsensä.
Suurin humbugi oli suutarimestari Brådd, joka otti ollaksensa klownina Helsingin yleisön edessä. On nähty suutarien kykenewän monenlaiseen; he owat waltiomiehiä, uskonnon perustajia, runoilioita j.n.e. Siis ei kumma, että suutari osaa joskus ratsastaakin. Ja käsiä taputeltiin hra Bråddille, niin että titulus Olfchansky hämmästyi.
Jos Sirkus Buschin esiintyminen ylipäänsä oli ollut koomillinen, niin muuttui loppu traagilliseksi. Eräs sirkuksen tallipalwelia, entinen kurituswanki Brandelius, rupesi puukolla leikkelemään toisia tallipalwelioita.
Ja kun hewoset wietiin laiwaan, tukki joku laiwan wäestä niin waromattomasti kaikki ilmareijät, että hewoset oliwat tukehtumaisillaan. Yksi niistä, August niminen champion, tukehtuikin jo kuoliaaksi.
Tästä julmistui sirkuksen omistaja hra Busch, niin että hän taas wuorostansa oli kuristamaisillaan tallimestarin, joka kuitenkin oli melkein syytön, koska hän oli awannut Ilmareijät, waikka, niin kuin sanottu, joku laiwawäestä sittemmin oli ne taas tukkinut.
Tämmöistä surunäytelmää oli sirkuksien lähteissä, eikä sirkus Schumankaan päässyt mieliensä mukaan lähtemään. Hewoset oliwat jo laiwassa ja laiwa lähtenyt merelle. Mutta myrsy ajoi se takaisin, joten hewoset olivat wietäwät maitse, se on, niiden täytyi kiertää koko Suomen lahden, tullaksensa Rääweliin, johon niillä olisi ollut suora ja lyhyt tie meritse Helsingistä."

Moni ehkä muistaakin, että tuo Rääweli on nykyinen Tallinna.
Hämäläinen oli Hämeenlinnassa vuosina 1858–1901 ilmestynyt kaupungin ensimmäinen sanomalehti.

Houdinia mainostavasta julisteesta valmistettu postikortti vähän

uudemmalta ajalta. Solmu Mäkelän arkistosta. 

.

2019 • Ignat Ignatov • Eläinkouluttaja • Dresseur

Jos oikein muistan, niin Ignat Ignatov toimi Sirkus Finlandiassa eläintenkouluttajana eli dressöörinä ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten. Vuonna 2009 saksalaisen suursirkuksen Simoneit-Barumin hevosnumerossa bulgarialainen Ignat Ignatov toi areenalle kuusi arabialaista ja kuusi minihevosta. Tänä vuonna Ignatov näyttää miten yhteistyö ponien kanssa sujuu.

Vuoden 2009 jälkeen Ignatov on lähes joka vuosi esittänyt Finlandiassa hevosia, poneja ja kameleita. Aiempaa kokemusta hänellä on myös villieläimistä. Paljon aiemminkin Ignatovin nimi näkyy Finlandia esiintyjäluetteloissa. Vuosina 1995 ja 1996 Sirkus Finlandiassa esiintyi Troupe Ignatov jockey-ratsastus -numerollaan. Ilmeisesti Ignat oli mukana ratsastamassa.

Yksi kauneimmista hevosnumeroista oli pari vuotta sitten Ignat Ignatovin esittämä kouluratsastusnumero. Ignatov esitti hevosensa Poderin kanssa espanjalaisen Garrocha-numeron. Sen näkee joskus hevosnäytöksissä, mutta sirkuksessa se on harvinaisuus. Numero osoitti kuinka loistavaa voi ihmisen ja eläimen yhteistyö olla parhaimmillaan.

Toinen mieleen jäänyt numero oli viime vuonna nähty kunnianosoitus 250-vuotta sitten sirkusesityksen keksineelle Philip Astleylle. Aivan kuten ensimmäisessä sirkusesityksessä vuonna 1768, Ignatovin tyttäret esittivät sirkusprinsessan tavoin akrobatiaa maneesia kiertävän hevosen selässä. Se oli kaunista.

.

2019 • Sirkus Caliba

Sirkus tuli kylään ja tottakai sitä mentiin katsomaan. Netissä ei näkynyt eläkeläisten lipunhintoja, mutta sain sen euroa halvemmalla kuin aikuiset. Viitasen Reijo ilmestyi myös paikalle. Totesimme, että pomppulinnaa ei näkynyt missään ja että Sirkus Caliban autot olivat saaneet uutta väriä.

Me vanhat herrat astuimme sisälle telttaan. Kiipesimme korkealle takapenkille. Ohjelma alkoi yhtäkkiä ilman turhia löpinöitä, eikä niitä kuulunut jatkossakaan. Menihän se ohjelma läpi ilman juontajaakin, mutta olisi kyllä ollut mukava tietää kuka kulloinkin esiintyy. Ehkä joku ystävällinen sanakin olisi nostanut tunnelmaa.

Ohjelma kesti vain puolitoista tuntia. Siihen sisältyi vartin tauko. Suurimman työn koko näytöksessä teki vanhaan tapaan Klovni Borko. Rola-rola -artistin autonasentaja-asu ihmetytti kunnes kotona luin netistä, että hän olikin Formula 1 -mies. Mutta miksi tupakkamainos haalarin rinnassa?

Koko näytöksen suurin tähti mielestäni oli alakuvassa näkyvä nuori poika, joka esitti ilma-akrobatiaa, samanlainen tyyppi kuin Garcian pojat Sirkus Finlandiassa. Hän hymyili yleisölle koko ajan, hän uppoutui esitykseensä täydellisesti, hän oli taitava ja voimakas, hän elehti kuin maailmantähti!!!! Hän sai illan suurimmat aplodit. Hänestä kuullaan takuulla vielä vuosien päästä, jos hänellä vain intoa riittää ja jos pääkoppa kestää jatkuvat kehut. Kunpa saisin hänen nimensä vielä jostain selville.

.

2019 • Maestro Trickanini

Tänä vuonna Sirkus Finlandiassa yleisöä viihdytetään myös klassisella musiikilla. Orkesteri vain ei tahdo ihan pysyä tahdissa mukana. Onneksi paikalla on maailmalla tunnettu kapellimestari, venäläinen Maestro Trickanini, joka pistää asiat järjestykseen. Itse asiassa hänen oikea nimensä on Oktay Novruzov. Konsertti viedään läpi hurjalla ammattitaidolla ja villillä menolla. Maestro Trickanini on löysällä vaijerilla kuin kotonaan. Sen kauniissa keinunnassa syntyy uusia vivahteita kapellimestarin työskentelyyn.

Oktay on syntynyt Azerbaidžanissa. Jo lapsena hän alkoi harjoittaa sirkusaktiviteetteja, kun hän seurasi nuoremman sisarensa käyntiä sirkuskoulussa.  Muutaman vuoden kuluttua hän oli mukana myös veljensä kanssa. Sisarukset ovat nykyään hänen tapaansa ammattimaisia esiintyjiä. Vanhimman veljensä Telmanin kanssa he muodostavat myös duon Novruzov Brothers, joka esittää koomista permantoakrobatiaa. Veljekset asuvat tällä hetkellä Saksassa.

.

2019 • Baltijos Cirkas

Baltijos Cirkas on ainoa ammatillinen sirkusorganisaatio Liettuassa. Sirkusartisti Petras Variakojis on sirkuksen perustaja ja nykyinen johtaja. Baltijos Cirkas perustettiin 1995. Vuonna 2007 Baltijos Cirkas (Baltic Circus) hyväksyttiin Euroopan Sirkusyhdistykseen (ECA). Sirkuksen kotikaupungissa Kaunasissa toimii myös Variakojisin perusta klovnimuseo, joka on yksi Euroopan suurimmista.

.

1984–2002 • CiVa-Uutiset • CiVa-News

Kansikuvassa Matti Kaksonen ja Viljo Korpela eli Iloiset Nokipojat.

Huhtikuussa 1983 perustettiin Helsingin kulttuuriasiankeskuksen auditoriossa Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry CiVa. Kokouksessa olivat paikalla edustajat kaikista silloin toimineista sirkuksista, huvipuistoista ja tivoleista. Mukana olivat edustettuna myös alan taiteilijayhdistykset ja tutkijat ja alasta kiinnostuneet toimittajat. Perusidea oli Helsingin Sanomain toimittajan Osmo Jokisen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin television Sirkus Papukaija -ohjelmasta tuttu Onni-Klovni ei Onni Gideon Tervonen ja varapuheenjohtajaksi fil.tri Sven Hirn. Käytännön asioita pyörittävän hallituksen lisäksi yhdistyksellä oli arvovaltainen Sirkusneuvosto. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Erkki Salonen.

Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin sääntöjen pykälässä 2:
• koota ja levittää tietoa sirkus- ja varieteetaiteen eri muodoista
• kehittää ja syventää kriittistä tuntemusta sirkustaiteen ja siihen liittyvien ilmiöiden synnystä, leviämisestä ja vastaanottamisesta
• tukea erityisesti kotimaisen sirkus- ja varieteetaiteen laadullista kehittämistä sekä edistää näiden kulttuurialojen piiriin kuuluvien luovien ja esittävien henkilöiden ammatillista taitoa ja parantaa heidän arvostustaan
Yhdistys oli siis aatteellinen, ei ammatillinen. Sen tarkoitus ei ollut tuottaa voittoa. Yhdistys ei saanut missään vaiheessa säännöllistä taloudellista tukea vaan se toimi pelkästään jäsenmaksujen varassa.

Alusta lähtien päätettiin julkaista omaa A4-kokoista lehteä. CiVan logon ja lehden kannen suunnitteli taiteilija Nipa Niemi. Nipa kokeili eri vaihtoehtoja. Logo muistutti sirkustelttaa. Ensimmäinen kansivaihtoehto kuvasi Suomen kansallisklovnia eli Pelle Jalia. Sitten Nipa otti malliksi tinaisen sirkusklovnipatsaan ja niin syntyi lopullinen malli viulua soittavasta klovnista ja sen edessä pallon päällä taiteilevasta koirasta. Kannet painettiin sellaiseksi, että niihin stanssattiin reikä. Näin voitiin samaa kantta käyttää useammassa numerossa. Sisus tehtiin monistuskoneella ja lehti koottiin käsin toimittajan olohuoneen lattialla. Näin toimittiin parin vuoden ajan. Mallia lehden tekemiseen haettiin muiden maiden vastaavista yhdistyksistä. Erityisenä esimerkkinä oli Ruotsissa ilmestynyt julkaisu Cirkulära Notiser.

Vuodesta 1986 lähtien lehden asemointi, painaminen ja nitominen tuli karjapainon tehtäväksi, joten he painoivat myös kannen. Samaa klovnikuvaa käytettiin vuoden 1990 lopulle saakka. Numerosta 5/1990 alkaen kansi tehtiin numerokohtaisesti. Vuosittain ilmestyvien numeroiden määrä vaihteli sen mukaan, miten saatiin juttuja. Kirjapaino suunnitteli taiton ja joskus tuli kirjapainosta soitto pari päivää ennen painamista, että sisällöstä puuttuu materiaalia parin sivun verran. Silloin toimittaja meni oman kirjahyllynsä viereen ja kehitteli sieltä lisää tekstiä. Alussa juttujen saanti oli suhteellisen helppoa, mutta ajan myötä tilanne vaikeni. Kaikkihan tekivät CiVa-lehteä oman päivätyönsä ohella.

Lehti ilmestyi suhteellisen säännöllisesti numeroon 2/1996 saakka. Se numero oli bibliografia Suomessa ilmestyneestä sirkus-, tivoli- ja taikatemppukirjallisuudesta vuosilta 1945-1994. Materiaalin kokosivat informaatikot Eeva-Liisa Lehtonen ja Erkki Vaisto Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmista. Apua antoivat Markku Aulanko, Kari Siiki ja Solmu Mäkelä omista kokoelmistaan. Johdantotekstin kirjoitti prof. Sven Hirn.

Vuonna 2002 vietettiin Suomessa sirkustaiteen Suomeen rantautumisen 200-vuotisjuhlia. Suomessa oli monia aiheeseen liittyviä tapahtumia. Päätapahtumana voitaneen pitää Turun Linnan sirkusaiheista näyttelyä ajalla 26.4.02–31.1.2003.  Sen nimenä oli Yhtä Sirkusta! – Muistoja sirkuksesta. Se tehtiin yhteistyössä Ruotsin sirkusakatemian ja Pietarin Sirkusmuseon kanssa. Näyttelystä tehtiin saman niminen julkaisu, jonka teksti painettiin kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Julkaisun alussa oli Tasavallan Presidentti Tarja Halosen tervehdys. CiVa-lehdestä tehtiin kaksi erikoisnumeroa, joista toinen oli samalla Björn Gammalsin vanhoista postikorteista Turun Taideakatemian Köysiratagalleriaan kokoaman näyttelyn luettelo ja toinen yhteenveto juhlavuoden tapahtumista! Yhteenveto Civa-lehdessä olleista artikkeleista on tehty excel-taulukon muotoon.


.