Trolle Rhodins Zoo Cirkus 1956

Ruotsalainen Trolle Rhodins Zoo Cirkus kiersi Suomea vuositolkulla niin ahkerasti, että lähes kaikki vanhemmat ikäluokat sen tuntevat ja muistavat hyvin vielä tänäänkin. Tampereen Hippoksella se poikkesi heinäkuussa 1956. Tämä ilmoitus oli Hämeen Yhteistyössä 12.7. 

tänään 2 näytöstä klo 17.30 ja 20.15

• Maailmankuuluja taiteilijoita

• Petoeläimiä

• Suuri hevoskaarti

• Satushow

• Vesipantomiimi

Suurin Suomessa vieraillut sirkus

Lippuja klo 10 alkaen, puh. tilaukset 4737.

Eläintallit auki joka päivä klo 10–16.

Satushow on merkitty pariinkin kertaan, mutta sattuuhan noita virheitä nykyäänkin vaikka on tietokoneet ja kaikki. 

Mikähän siinä on, ettei noita kunnon isoja vesinumeroita näy enää sirkuksissa?

Sirkus Finnstar 1992

Vuonna 1992 Sven Berglundin sirkusyritys oli jo 13. vuotta liikkeellä. Fakiiri Halosen elokuussa laatimassa lehdistötiedotteessa kerrotaan, että Sirkus Finnstar ja Sirkus Apollo yhdessä kiertävät yli 300 paikkakuntaa ja antavat noin 600 näytöstä.
Samainen tiedote esittelee Finnstarin ohjelman näin:
Kapellimestari Jerzy Budni
Duo Jaromir / tasapaino-ohjelma pingoitetulla vaijerilla
Duo Dominik / lintu-show, parikymmentä riikinkukkokyyhkyä
Miss Marcela / trapetsi
Duo Kaiser / illusio-show
Trio Joo / jonglöörit
Tsekkoslovakialainen leijona / kouluttaja Alfonzo, tulevaisuuden petoeläin?
Senor Patrik / rola-rola show, näytöksen nuorin esiintyjä
Ponit ja aasit / kouluttajana Mr. Albert
Klovnit / Suomesta ja Tsekkoslovakiasta
Mr. Halonen ja Fire Lady / Maailmanmestari Kahlekuningas-Tulennielijä ja vatsatanssijatar, taiteilijapariskunta Suomesta, edustaa Esiintyvät Taiteilijat ry:tä, ohjelmassa mukana viisimetrinen burmalainen Python-käärme.

Totti Alexis kävelee taas

Sanotaan, että lihavat ovat leppoisia. Sirkus Finlandiassa esiintyy sirkusmaailman ehkä tunnetuin lih... eiku leppoisa. Suorastaan riemastuttava on Totti Alexis (s. 3.2.1982). Pyöreydestään huolimatta hän pudottautuu spagaattiin kuin anorektikko balettitanssija. Ja nousee omin avuin ylös kuin bodari. Ja hymyilee vielä. Totti Alexis omaa ilmeisesti tosi rautaisen kunnon. Harmi, että hän loukkasi jalkansa kiertueen alussa ja on joutunut istumaan rullatuolissa melkein kaksi kuukautta. Nyt on kipsi pois ja odottakaas vaan, se spagaattikin tulee.

Totti Alexis on espanjalaisen isän (Tony Alexis) ja saksalaisen äidin (Jeanette) vanhin lapsi ja klovni jo viidennessä polvessa. Ensiesiintymisensä hän suoritti 4-vuotiaana omalla nimellään Jeany Alexis sveitsiläisen Circus Knien lastenohjelmassa. Vanhempiensa klovniryhmässä hän esiintyi Augustina ja valkoisena klovnina. Kolmetoista vuotiaana hän alkoi kehittää omaa tyyliään. Totti Alexis -hahmon ensi-ilta oli 1995. Tyylikäs puku, kiiltonahkakengät ja silmälasit. Sirkus oli saanut uuden hurmaavan klovnityypin. Ripaus charmia ja mykkäelokuvaa sekä vanhaa music hall -meininkiä. Vuonna 2011 hän vietti 25-vuotistaiteilijajuhliaan.

Sirkusfestivaalit 2013

Sirkusaiheisia blogeja löytyy netistä paljonkin. Yksi parhaimmista minun makuuni lienee Burguscircus. Ranskankieli ei kuitenkaan ole parhaita puoliani. Mutta kyllä näistä selvitään. Esimerkkinä tässä on Burguscircus'n julkaisema erinomainen luettelo suurimmista tulevista sirkusfestivaaleista eri puolilla maailmaa. Ensi vuoden alussa näyttää olevan kolme festaria aivan päällekkäin.

PROCHAINS FESTIVALS, FETES, GALAS de CIRQUE & de MUSIC-HALL

 Année 2013 :
 Festival des Arts du Cirque (France/Seine Maritime/Grand Quevilly) ** (séances tout public) les 26/05 & 02/06/2013
 Festival International du Cirque «Young Stage» (Suisse/Bâle) du 25 au 28/05/2013
 Festival du Cirque de Vatan «Vatan en piste» (France/Vatan/Indre) du 31/05 au 02/06/2013 
 Cadets’ Circus (France/Etrechy/Essonne) les 08 & 15/06/2013
 Festival du Cirque de Vaucouleurs (France/Vaucouleurs/Meuse) du 05 au 09/06/2013
 Festival International du Cirque de Vaudreuil-Dorion (Canada/Québec) du 21 au 24/06/2013
 Festival International du Cirque de Kiev (Ukraine/Kiev) du 28/06 au 01/07/2013
 Festival International du Cirque «Circuba» (Cuba/La Havane) du 16 au 21/07/2013
 Festival International du Cirque «Circuba» (Cuba/Ciego de Avila) du 27 au 28/07/2013
 Festival International de Cirque «Solycirco» (Allemagne/Ile de Sylt) * du 29 au 31/08/2013 
 Festival International du Cirque du Val d’Oise (France/Domont/Val d’Oise) du 27 au 29/09/2013
 Festival International du Cirque de Corse (France/Ajaccio/Corse du Sud) du 11 au 13/10/2013
 Festival des Numéros Visuels (France/Lille) * le 12/10/2013
 Festival du Music-Hall «Les Feux de la Rampe» (France/Brunoy/Essonne) les 12 & 13/10/2013
 Festival International du Cirque du Loiret (France/Beaune la Rolande/Loiret) les 12 & 13/10/2013
 La Grande Fête Lilloise du Cirque (France/Lille/Nord) du 12/10 au 17/11/2013 
 Festival International du Cirque de la Cité de Latina (Italie/Province de Latina) du 17 au 21/10/2013
 Festival International du Cirque de Corse (France/Bastia/Haute-Corse) du 18 au 20/10/2013
 Festival International du Cirque de Grenoble (France/Isère) du 21 au 24/11/2013

 Année 2014 : 
 Festival International du Cirque de Budapest (Hongrie) du 09 au 13/01/2014
 Festival International du Cirque de Monte-Carlo (Principauté de Monaco) du 16 au 26/01/2014
 Festival International du Cirque de Massy (France/Essonne) du 23 au 26/01/2014
 Festival Mondial du Cirque de Demain (France/Paris 12ème/Seine) du 23 au 26/01/2014
 Festival International du Cirque «New Generation» (Principauté de Monaco) les 01 & 02/02/2014
 Festival International du Cirque du Loir & Cher (France/Salbris/Loir & Cher) * du 11 au 13/04/2014

 Notas : Liste non exhaustive des dates connues au 20/05/2013 
 * Dernière(s) date(s) mise(s) à jour 
 ** Modification(s) de date(s)
Source : JF.Simon

Useissa sirkusfestivaaleissa myydään matkamuistoiksi tilaisuuteen valmistettuja huiveja, joita näkyy kaupungilla liikuttaessa samaan tapaan kuin Stockan Hullujen Päivien keltaiset muovikassit meillä. Huivi on joka vuosi erilainen ja ne ovat keräilyesineitä. Vuonna 2012 oli Monacossa sininen huivi, joka yläkuvassa näkyy mm. ruhtinas Albertin että prinsessa Stephanien kaulassa. Alakuvassa vuodelta 2006 telttamestari Jimmy Johanssonilla ja käyttöpäällikkö Kalle Roosilla Sirkus Finlandian kaulaliinat, keskellä maneesimestari Carlo Jarz.

Kommentit:

Kuvassa kolme komeaa, pitkää miestä, vähän lyhyempiä kuin minä!
Kalle 


.

Suomen Tivoli 1934

Suomen Tivoli saapui Tampereen Ratinan kentälle 28.6.1934 ja viipyi paikalla 11 päivää. Pääsymaksu kentälle oli 1 markka. Kansan Lehden ilmoituksessa esiteltiin uutuuksia ja nähtävyyksiä näin:

Kotieläinteatteri. Suuri uutuus näytös erittäin sopiva perhe ja lasten näytös.
Sihver & Comp. Huippu voimistelua ja akrobatiaa y.m.
Prof. de Kastrotzza. Sukkeluus ja taito näytteitä, taika-alalta.
Kesäteatteri. Humoristinen näytös.
Messukaruselli. Pohjoismaiden suurin karuselli, ilma-laivoilla.
Ampumarata ja Zeppeliini ampumista.
Satu- ja ennustusmaja.
Valokuvaamo.
Virvokkeita.
Hyvä Radio-soitto. Tanssia 1mk parilta. Joka päivä
Tivoli avoinna arkisin klo 18–24, pyhinä klo 12–24.
Suomen Tivoli
Maamme suurin ja vanhin tivoli-liike.

Prof. de Kastrozzan nimeen oli varmuuden vuoksi lisätty yksi ylimääräinen t-kirjain. Herra professorin kuva tässä alhaalla. Alimmaisena vielä kuva ryhmästä Sihver & Co.

Kommentit:

Sihver & Co olivat eestiläisiä artisteja. Sihverin veljeksiä oli kaksi, Aleksander ja Albert. Alamies on Aleksander. Veljekset tekivät mm. ilmanumeroa yhdessä, mutta Aleksanderilla oli myös muita kumppaneita. Yksi näistä oli Herbert Loots, joka esiintyi 1930-luvun puolivälissä myös surmanajajana nimellä Herbert Kala. Sihver & Co ryhmän nimenä hyvä, sillä se salli myös muun nimisiä partnereita.
Zeppeliini on peli, missä pelipöydän yläpuolella kiertää ilmalaivan näköisiä laitteita. Näiden alapinnassa roikkuu painolla varustettu pommin näköinen tikka, jonka pelaaja yrittää nappia painamalla pudottaa omalla pelipaikalla sijaitsevaan maalitauluun.
t. markku a 


.

Jono Mustaan kabinettiin

Valkoinen sheikki vetää jatkuvasti yleisöä jonoon. Karhumäki 8.6.1942. 
Näin kirjoitti vänrikki H. Harrivirta ottamansa valokuvan taakse. Harmi, ettei sheikki itse näy näissä Puolustusvoimien sodanaikaisissa kuvissa. Karhumäen Tivoli työllisti sodan aikana useita sirkus- ja varieteetaiteilijoitamme.

Tässä yksi lainaus Simsalabim-lehdestä No 122 1/1973:
Louis Billing, Valkoinen Sheikki  ”Ben Ali Bey” (1888–1980)
Suomalaisen mustan kabinetin esittäjä Louis Billing on syntynyt 19.8.1888 Kuopiossa. Hänen vanhempansa olivat tulleet tänne vähän aikaisemmin Ruotsista ja Suomeen he sitten jäivätkin. Isällä oli hevosvetoinen karuselli ja äiti hoiti lipunmyynnin. Kierrettiin markkinoita ja juhlapaikkoja. Usein viivyttiin paikkakunnalla 2–3 viikkoa ja kävijöitä riitti, sillä siihen aikaan ei ollut kovinkaan paljon huveja tarjolla. Markkinoilla tavattiin kiertäviä sirkuksia ja muita yrittäjiä. Louis oli 6-vuotiaana ensimmäisen kerran avustajana eräässä sirkusohjelmassa. Jostain syystä karuselli ja ampumarata vetivät enemmän puoleensa kun artistin ura.
Hän oli 1915 Knut Lindbergin sirkuksen mukana omalla ampumateltallaan. Louis sattui usein yhteen tanskalaisen salonki-taikuri Buckhardtin kanssa, joka kierteli maatamme Mustalla kabinetilla. Buckhardt käytti useita taitelijanimeä mm. Ben Ali Bey ja Dolfiini. Myöhemmin Louis avioitui Buckhardtin tyttären kanssa. Buckhardt vetäytyi syrjään 1930-luvun alussa ja asettui Vaasan, jonne hän perusti valokuvausliikkeen. Buckhardt kuoli 1941. Kauhavan markkinoilla 1935 Billing ehdotti Jaffu Sariolalle, että otetaan se Musta kabinetti mukaan, johon Sariola tokaisi: ”Sehän on mahdotonta eihän sitä osaa esittää kukaan muu kuin Buckhardt”. Billing piti kuitenkin päänsä ja tilasi välineet Vaasasta ja antoi koenäytöksen, joka oli suuri menestys. Jutut hän osasi ulkoa ja esiintymistaitoa oli omasta takaa. Sariola hyväksyi Mustan kabinetin mukaan matkalle ja Billingin neljännesvuosisadan pituinen taiteilijaura alkoi. 

Tässä vielä Billingin mainoskortti. Valkoinen Scheikki on kirjoitettu hiukan saksalaisittain murtaen.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Mitä pitää sisällään Mustan kabinetin esitys? Mustaa teatteria vai mitä?
Pauliina Räsänen
••••••••••••••••••••••••••
Se on Mustaa teatteria. Siitä on käytetty myös nimitystä Ilmestysmaja. Musta esitystila, mustat avustajat, mustalla sametilla temppuilua ja hyvää valosuunnittelua. Heikki Nevalan kirjassa Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita on pitkät jutut tästä taikuuden lajista. Kirjan lopussa on jopa Louis Billingin esityksen koko spiikki.
••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Piccolo 1990

Piccolon ohjelmalehti ja itse tirehtööri Texas kirahvipyörällä.

Lama lepäsi päällä mustana ukkospilvenä vuonna 1990. Jernströmit pudottivat Sirkus Finlandia Juniorin pois kokonaisuudestaan. Suomea kierrettiin isolla Sirkus Finlandialla ja pienellä Circus Piccololla. Piccolo tosiaan kirjoitti sirkus-sanan englantilaisittain c-kirjaimilla.  Piccolon sirkustirehtööreinä toimivat Jan ”Texas” Eklund ja Terhi Moilanen-Eklund.

Ohjelmalehti esitteli näytöksen näin:
Ouvertyre
Piccolo paraati
Excentrik
Nadia / vertikaaliköysi
Nicolov / yksipyöräisen mestari
Duo Penevi / jonglöörit
Duo Grigorievi / ekvilibristit, Venäjä
Roumiana ja Anatoli Grigoriev, palkittu Moskovan nuorisofestivaaleilla 1985
Frenkis / glassbalance
Truppe Jordanovi / koulutetut koirat
Ouvertyre
Bojilova / jonglööri nuoralla, Bulgaria, Liliana Bojilova
Miss Iva / venäläinen aisa
Ivanka / antipodi
Anelia / kautsuk, Bulgaria, Anelia Jordanova
Duo Mardzan / fakiiri, Tsekkoslovakia
Sambo / Piccolo klovnit
Grande Finale

Joissakin lähteissä tälle vuodelle sijoitetaan myös Fred-klovni ja Miss Maria lintuineen. Eniten minua askarruttaa tuo ohjelman alussa mainittu Excentrik. Mikä se oli? Eksentrikko on poikkeava, eksentrinen ihminen ja eksentrinen on epäkeskinen; erikoinen, tavallisesta poikkeava; tasapainoton. Nämähän sopivat hyvin sirkukseen. Se oli varmaan jotain hienoa.

Duo Grigorievi.

Lipunmyynti ja fasaadi.

Agregaatti-vaunu näyttää vanhalta myymäläautolta.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämä agrekaattiauto on ollut vasta muutaman vuoden eläkkeellä. Paremmin tunnettiin nimellä "Prinsessa". Yhden vuoden Calle sr veti prinsessalla vessavaunuakin.
Kalle 
xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Ihana huoleton entinen elämä
Terhi Moilanen-Eklund 
xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Hihhii...! Ja mun tekemä pelle! :)
Maria Jernström
xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kenny Quinn postimerkki

Kuopiossa näki eilen päivänvalonsa ensimmäiset Kenny Quinn'ä esittävät suomalaiset postimerkit. Björn Gammals oli heti paikalla ja hankki niihin vielä ensipäiväleimatkin.

Kenny Quinn on eräs maailman tunnetuimmista taskuvarkaista. Hän esiintyy vaimonsa Joan'n kanssa tänä vuonna Sirkus Finlandian kiertueella. Niinpä Finlandian kirjekuori sopii mainiosti merkkien pohjalle. Merkit ovat ns. omakuvapostimerkkejä, joita kuka vaan voi teettää omista kuva-aiheistaan Postissa.

Sirkus Caliban näytös 2013

Sirkus Caliba liikkuu nyt Helsinki–Espoo -akselilla. Markku Aulanko kävi katsomassa mitä kuuluu Caliballe tänään. Tässä hänen kommenttinsa:

Käynti Calibassa oli piristävä kokemus! Uusi teltta on  kaksimastoinen ja perusväri muuttunut punaisesta keltaiseksi. Keltaisella pohjalla on punaisia palloja. Myös autot on maalattu uudelleen samalla värillä. Siisti kalusto antaa heti positiivisen kuvan. Sisäänkäynnin edessä on kaksi iloista pastellin väristä pomppuvehjettä, toinen perinteinen pomppulinna ja toinen puhallettava liukumäki. Mitään etutelttaa ei ollut.

Itse ohjelma vedetään läpi pienellä porukalla! Juontaja Ines Ullmann ja klovni mukaan lukien esiintyjiä on kahdeksan. Telttamiehiä ja vahtimestareita taisi olla pari vähemmän. Esiintyjäkaarti on aika pysyvää, mutta joku joukossa aina vaihtuu. Ines teki itse kissanumeron ja koiranumeron. Näytös kesti taukoineen kaksi tuntia. Klovni ohjasti myös ponin ja kilipukit.

Koska esiintyjiä on vähän niin jokainen tekee monta numeroa. Taikuripari teki alkupuoliskolla quick change –vaihtonumeron ja toisella puoliajalla taikurinumeron. Lisäksi parin tytär teki yksipyöräisellä numeron. Ensimmäisen puoliajan vertikaalityttö kiipesi toisella puoliajalla puolikuutrapetsiin. Ohjelman aloittanut rola bola -numero oli jännittävä alku ja kaveri hallitsi myös jongleerauksen niin keiloilla kuin kuutiokehikollakin. Esiintyjät olivat jakaneet numeronsa lyhyisiin rutiineihin ja tekivät siis monta eri sisääntuloa. Osa tehtiin myös jonkin roolihahmon sisällä, kuten Zorro ja Human Slinky.

Esiintyjiä oli Latviasta, Ukrainasta ja Bulgariasta. Ohjelman kohokohta oli Latviasta tuleva käsinseisonta-akrobaatti. Hänen  telineensä muistutti vanhanaikaista polkupyörää, missä oli iso etupyörä ja pieni takapyörä. Takapyörän paikalla olikin vauhtipyörä ja takatavaratelineellä vanhanaikainen grammari. Kaveri pisti grammariin vanhan ajan vinyylilevyn, jota vauhtipyörä pyöritti. Numeron taustamusiikki tuli siis ikään kuin vanhalta ja rahisevalta levyltä. Esiintyjä itse hallitsi käsinseisonnan eri asennoissa suvereenisti. Hän myös osasi tanssia ja heittää voltteja. Hyvä ja persoonallinen numero! Sama kaveri teki myös  koko näytöksen viimeisen numeron, mikä oli hihnoilla (straps) tehty ilmanumero. Hyvä oli sekin.

Tauolla sai siis ratsastaa ponilla tai hypätä pomppulinnassa. Sirkus tarjosi kahvit vanhaan malliin!

Kommentit:

Don't buy the best seats (aitopaika)! I had paid to sit by the fence but as I entered I was told that the second row (out of 4) also was classified as aitopaika. We were disappointed as it wasn't worth paying more to sit in the second row where you had people on the same level directly in front of you. Asking about this I was told "full" by the unfriendly person showing us our seats.

.

Carl Ducander

Ensimmäisen suomalaisen sirkuksen perustivat veljekset Carl ja John Ducander Terijoella 1.8.1896. Terijoki oli tuohon aikaan pietarilaisen yläluokan kesänviettopaikka. Ducanderien vedenpitävään telttaan mahtui 2 000 henkeä eli 800 enemmän kuin nykyiseen Sirkus Finlandiaan. Valaistusta varten heillä oli oma generaattori. Sirkusseurueeseen kuului toiminnan alkaessa 50 henkeä ja 30 hevosta. Sirkus ajautui kuitenkin konkurssiin kolmen vuoden jälkeen. Veljekset jatkoivat silti sirkusuraansa. Johnista viimeinen tieto tulee Tanskasta 1910.

Carl Ducander jäi Suomeen ja oheinen Kansallisesta digitointikeskuksesta löytynyt Helsingin Sanomien lehtileike 30.9.1910 kertoo hiukan hänen toimistaan: 

Kiitos. Herra johtaja C. Ducanderille, joka viime maanantaina t.k. 26 pnä ystäwällisesti kutsui Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen (noin 70 henkilöä) sirkus Hippodromiin, lausumme täten lämpimän kiitoksen siitä, että hän jälleen muisti kuuromykkiä, jotka ennenkin owat saaneet häneltä osakseen samallaisia ystäwyyden osotuksia. Helsingissä syyskuun 28 päiwänä 1910. Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen johtokunta.

Kun kamelista tuli koira

Tänä kesänä kun Suomessa on kameleita enemmänkin liikkeellä, niin otetaan tähän vielä yksi juttu erämaan laivoista. Klovni Sebastian eli Séppo Tauriainen esiintyi Sirkus Finlandiassa vuonna 2005. Hän viihdytti myös ihmisiä sirkuskentällä heidän saapuessaan sirkukseen ja väliajalla. Tätä varten hän rakensi itselleen kamelin, josta varsinkin lapset pitivät kovasti. Samanaikaisesti hän yritti myydä ohjelmalehtisiä. Mutta lehtiset painoivat sen verran, että kameli alkoi vääntyä eri suuntiin. Ja lopulta se napsahti poikki. Sebastian heitti kamelin pois, mutta säästi pään.

Tarina jatkuu vuonna 2008 näin Sebastianin omin sanoin: – Ennen ensi-iltaa Calle jr. kysyi, mikä mun kolmas reprisé on... mulla ei ollut mitään, koska olin unohtanut koko jutun. Sitten sanoin yllättäen, että mulla on sellainen koirajuttu. Calle sanoi ok, tee se huomenna kenraaliharjoituksissa. Samana yönä mä otin Pohjan hallista Maukosen vanhan "näkymättömän koiran" ja kaivoin kamelin pään vaunun sohvan alta ja tein tuon koiran. Vanhasta pyöränvanteesta askartelin renkaan minkä läpi koira voi hypätä. Ja seuraavana päivänä esitin sen kenraaliharjoituksessa, jossa koira irtos hihanasta ja läsähti maneesille. Silti se sai jäädä ohjelmaan ja olen esittänyt sitä sen jälkeen myös laivoilla ja ruotsalaisessa Cirkus Wictoriassa. 

Tällainen oli siis sen kamelin pään tarina, joka varmasti vielä jatkuu koska Fifi-koira on edelleen käyttökunnossa :) Sebastian kiertää tämän kesän Norjan kansallissirkuksen Cirkus Meranon kanssa.

.

Carlo & Clariska Romeo 1893

Aikamoinen jonglööripari tämä Carlo & Clariska Romeo. Mutta miksi noin italialainen taiteilijanimi, kun esiintymisasut ja rekvisiitta viittaavat enemmän Kiinaan päin?

Tämä postikorttikuva on Solmu Mäkelän kokoelmista. Juliste on vuodelta 1893.

2 Gottar's

Keitä olivat urheat belgialaiset gladiaattorit ja millainen oli heidän numeronsa? Kertovat heidän esiintyneen Suomessa ainakin vuonna 1932. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä ryhmästä 2 Gottar's.

Kommentit:

Gottars -ryhmä kiersi Suomen Tivolin B-osastossa. Lotta Mattilan kirjan mukaan maata kiersi vuonna 1932 A- ja B-tivolit. Edellsenä vuonna osastoja oli ollut peräti kolmen. 
Gottarsin numero oli gladiaattorinumero. Lotta Mattilan kirjassa olevassa kuvassa naisella on päällään tunikan tapainen asu. Gladiaattorinumero oli voimamies- ja voimanaisnumero. Voimanumerossa esiintyjät käsittelevät raskaita esineitä kuten meatllikuulia ja ammuksen näköisiä esineitä. Raskas esine heitetään ilmaan ja otetaan kiinni niskalla tai olkapäällä. Gottarsin numero oli nimen omaan myös voimanaisnumero, sillä lopussa naisgladiaattori nosti miehensä suorille käsille päänsä yläpuolelle. Näin se on ainakin kuvattu Kirsti Mannisen kirjassa Tivolimäen Kalle, josta on tänä vuonna ilmestynyt uusi painos. 
2 Gottars oli mukana myös Helsingissä Kaartin maneesissa olleessa Joulutivolissa. Joulutivolia pyöritettiin koko 1930-luku. Kyse oli siis sisätivolista keskellä Helsinkiä ja mukana olivat niin karusellit, eläimet kuin artistitkin. Tivolimäen Kalle -kirjan mukaan "Gottarsin täti, voimanainen, nostaa gladiaattorimiehensä esiintymislavalle yhdellä ainoalla kädenliikkeellä".
Markku A 



.

Sirkus Funfun 1993–1994

Keravalle avattiin  16.2.1991 sisähuvuisto Fanfaari. Se ajautui konkurssiin 21.8.1991. Huvipuistolle löytyi nopeasti jatkaja ja se avattiin kunnostettuna 26.9.1992 nimellä Planet Funfun. Huvipuistossa oli mm. sirkusnäyttely, jossa yleisö pääsi itse kokeilemaan sirkustemppuja. Rakennuksesta löytyi myös näyttämö, jolla esitettiin erilaista sirkus- ja varieteeohjelmaa. Takana oli Panzelda Oy -niminen yritys. Toimitusjohtajana oli aluksi Rafik Neuman ja myöhemmin Jukka Vahtera. Markkinointiapua saatiin julkkiksilta Markku Selin ja Renny Harlin. Vuoden 1994 lopussa Panzelda Oy ajautui konkurssiin.

Tuohon tarinaan liittyy vielä yksi sivujuonne: Sirkus Funfun. Sen perusti 1993 Antti Halonen eli fakiiri Mr. Halonen. Edellisvuonna hän oli esiintyjänä Sven Berglundin Sirkus Finnstarissa. Tarkoitus oli käyttää hyväksi Planet Funfunin suosiota ja siinä mukana olleita julkkiksia. Ensi-ilta oli Keravalla teltassa (katossa muuten oli Kalle Roosin nimmari muistona teltantekijästä). Seuraavaksi siirryttiin Helsinkiin Mäntymäelle. Silloin Renny Harlin Markku Selinin kanssa lähtivät pois kuvioista, kun huomasivat koko homman flopiksi. Sirkus valmisti jopa julisteen, jossa mainittiin "Renny Harlin & Planet Funfun esittää". Juliste vedettiin kuitenkin pois ennenkuin sitä ehdittiin edes jakaa. Tilalle tuli ylhäällä näkyvä juliste.

Myöhemmin sirkus siirtyi Sven "Api" Berglundin omistukseen. Pekka Maukonen kertoo olleensa markkinointipäällikkönä loppukiertueella. Toiminta loppui Juhannuksena Kerimäellä 1994. Siellä oli Halosen Antin häät ja lehdistö paikalla, kun Halonen lopetti hommat hakkaamalla kirveellä mastojen narut poikki. Esim. Seiska-lehti kirjoitti konkurssin syyksi häiden aikana varastetun sirkuksen kassan. Muutama taiteilija sai hommia Apin pyörittämästä Sirkus Prahasta, joka oli silloin Suomessa.

Muuten – Lempäälän Ideaparkissa toimii makea sisähuvipuisto Fun Park.

Kommentit:

Selinin etunimi lienee Markus eikä Markku. Vaikka ei markku-nimessä sinällään mitään vikaa ole!
t. MA 


.

Ossi Elstelä

Ossi Elstelä (oik. Oskar Nikolai Elstelä ent. Elmstedt) (18.5.1902–10.4.1969) oli tamperelaissyntyinen näyttelijä ja ohjaaja. Hän toimi myös käsikirjoittajana, lavastajana ja studiopäällikkönä. Elstelä oli helsinkiläisen revyyteatteri Punaisen Myllyn voimahahmo 1940–1960-luvuilla. Vuonna 1952 hän perusti myös kiertävän sirkusseurueen Sirkus Mylly.

Nämä kuvat ovat Elstelän viihdytyskiertueelta viime sodan aikana 1940-luvun alussa.

Peacock Varietee Helsinki 1960

Tässä Peacockin ohjelmalehti 1960. Ohjelma vaihtui joka kuukausi. Tämä on heinäkuulta. Näytökset olivat arkisin kello 19 ja 21, sunnuntaisin myös kello 15. Aika myöhään tuo viimeinen näytös, jos ajatellaan perheyleisöä. No - ehkä ohjelmakin oli enemmän aikuisille suunnattua.

Mismoune / ja Toy-koira, joka soittaa pianoa (Ranska)
Los Flamencos / korot kopisevat, helmat heiluvat (Espanja)
Les Mensos / kaksintaistelu miekoin (Saksa)
Les Andréano / salamannopeita yllätyksiä (Ranska)
Freya Josse / kylmäverisyyttä trapetsilla (Saksa)
Los Flamencos / ja jälleen tulinen tervehdys Espanjasta (Espanja)
Alice & Rigo / itämainen kultapronssifantasia (Pakistan)
3 Bragazzi / huippuhauskaa italialaisittain (Italia)
Finaali / vieraillaanpa kuussa

Taustamusiikista vastasi tietysti Mario Weber ja 11 solistia. Numerot esitteli iki-ihana Lu Nova. Mutta missä ovat kotimaiset artistit? Tilanne työmarkkinoilla oli sellainen, että vain harvat ja valitut ylsivät taidoillaan kansainväliselle tasolle, jota Peacock ylläpiti. Kesäkuussa 1960 Peacockissa esiintyi Nokipojat (Matti Kaksonen ja Viljo Korpela) ja elokuussa 2 Akilles (Olli Lehtinen ja Bernt Lindfors).

Nokipojat (Matti Kaksonen ja Viljo Korpela) 

2 Akilles (Olli Lehtinen alamies ja ylämies Bernt Lindfors) 

Taikuri Leo Frilander

Tampereella on paljon taikureita. Yksi osasyy lienee Leo Ilmari Frilander (17.5.1939–18.5.2003) ja hänen mittava työnsä taikureiden opettajana ja yhdistäjänä.

Kuten lähes kaikki, Leksakin kiinnostui taikatempuista jo pikkupoikana. Hän oli mukana Taikaneliössä ja liittyi jo varhain Suomen Taikuriklubiin. Leo saavutti 1970 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa kolmannen palkinnon. Jorma Airaksisen kanssa he perustivat Tampereelle 16.5.1970  Viihdetaikurit ry:n. Jorman muutettua muualle Leosta tuli yhdistyksen puheenjohtaja 30 vuodeksi. Hän oli myös yksi puheohjelmien uranuurtaja Suomessa.

Minä tutustuin Frilanderiin 70-luvun lopulla hänen esiintyessään Särkänniemen huvipuistossa. Yläkuvassa Frilander esiintyy Sampolassa Tampereen Sisun sirkusesityksessä noihin samoihin aikoihin. Säestäjänä taitaa olla TTY:n soittokunta? Alakuvassa Leksa vaaleassa puserossa syksyllä 2001. Taustalla taikurit Raimo Patronen ja Timo Tiikkainen.

Tiikeriseikkailu

Markku Aulanko lähetti mielenkiintoisen tarinan:

Tarkkasilmäiset lukijat varmaan huomasivat 26.3.2013 julkaistun jutun valokuvasta, että Teddy Naumannilla on vain yksi käsi. Tarina kertoo, että Teddy oli pikkupoikana matkinut isäänsä Heinz Naumannia, joka pisti kätensä karhun suuhun.  Karhupa puraisikin leukansa yhteen ja poika menetti kätensä. Oheisessa kuvassa samainen Teddy Naumann. Tiikerin nimi on tietääkseni Sabra ja molemmat ovat tässä pari vuotta vanhempia kuin aikaisemmin olleessa kuvassa. Kuvan ottopaikkaa en tiedä.

Minulla oli tilaisuus olla Teddy ja Jonny Naumannin showssa kuuluttajana vuonna 1973 Linnanmäen Kolibri-teatterissa. Ohjelman varsinainen esiintyjä oli Jonny. Teddy oli mukana tukijoukkona. Seurueessa oli myös Jonnyn espanjalaissyntyinen vaimo ja heidän pieni tyttärensä. Silloin sattui jännä juttu.

Minun paikkani oli pienessä kopissa hoitamassa kuulutuksia ja musiikkia ja sinne oli mentävä ennen esityksen alkua. Esiintymishäkki oli koottu vajaan metrin levyisistä elementeistä, joista joka toisessa oli reiät ja joka toisessa tapit. Elementit nostettiin toistensa varaan niin kuin ovi saranoilleen. Kalteriraot olivat niin suuria, että tiikeri kyllä mahtui siitä kahmaisemaan. Noin metrin korkeudella häkkiä kiersi köysi, mikä piti häkkiä kasassa. Heinäkuisena hellepäivänä puhkesi ukonilma. Tiikeri pelästyi ja hyppäsi häkkiä vasten juuri siinä kohtaa, missä minun kuulutuspaikkani oli. Yksi elementti irtosi tapeiltaan ja alkoi kaatua käyden varassa ulospäin. Minä tein juuri niin kuin oli kielletty. Otin kaltereista kiinni ja yritin pitää elementtiä pystyssä. Tiikeri nojasi samaan elementtiin häkin sisäpuolella. Koko häkki alkoi huojua. Yleisö joutui paniikkiin ja ryntäsi teatterin ulko-oville. Tiikeri hermostui lisää. Tilanne ei kestänyt kovinkaan kauaa, sillä kuvassa oleva Teddy Naumann ryntäsi häkin ulkopuolella apuun ja yhdessä saimme nostettua elementin paikoilleen. Jonny sai ajettua tiikerin kotihäkkiinsä ja minä rauhoitin yleisöä. Eipä siellä enää juuri ketään ollutkaan. Tunnustan kyllä, että silloin ääni vapisi ja polvet tärisi.

Tämä tarina ja monta muuta sirkukseen liittyvää tositarinaa on kerrottu Raili Mikkasen ja Laura Valojärven kirjassa Mennään sirkukseen! Siinä on mm. kerrottu, miten Korkeasaari sai ensimmäiset leijonansa. Kannattaa hankkia!

Markku Aulanko

Eino Katajavuori

Eino Katajavuori (1.12.1905–9.4.1984) oli suomalaisten rakastama muusikko, joka aloitti uransa Arkadia-sirkuksen rumpalina. Myöhemin hän soitti mm. kymmenen vuotta ksylofonia Dallapé-orkesterissa. Konserttimatkat ulottuivat kauemmaksikin Eurooppaa. Nuorena nähdyt Erik Arppen ja Uuno Sunellin taikuriesitykset saivat Einonkin kiinnostumaan taikatempuista. Taikapiiriin hän liittyi sen perustamisvuonna 1945.

Sodan aikana hän oli Päämajan viihdytysjoukoissa, josta oheiset kuvatkin. Ylimmäinen kuva on hänen Hajamielinen professori -numerostaan. Alakuvissa alikersantti Katajavuori näkyy olevan täydessä vauhdissa. Alimmainen kuva Kalastajatorpalta.

Lähde: Suomen Taikapiiri since 1945 ja SA-kuvat.

Hiuskarvan varassa

Helsingin Cir­ko-fes­ti­vaa­lilla (8.–12.5.) nähdään perjantaina ja lauantaina hiukan harvinaisempaa sirkustaidetta. Elice Abonce Muhonen ja Sanja Kosonen esittävät hiuksistariippumisnumeron. Maailmasta löytyy vain viitisenkymmentä hiusriippujaa. Viimeksi näin sellaista tammikuussa Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilla. Esittäjinä olivat Daylis & Daramis (alakuvissa).

Vuonna 1989 Sirkus Finlandiassa bulgarialainen Lily Dimitrova esitti hiusakrobatiaa. Nuori sirkusprinsessa Heidi Jernström (nyk. Shershun) sai häneltä oppia tähän vaikeaan ja välillä tuskaiseenkin sirkustaitoon. Heidi esiintyi tällä numerolla melko pitkään. Yläkuvassa hän odottaa esiintymisvuoroaan klovni Waltterin eli Heikki Leppävuoren kanssa Sirkus Finlandia Juniorissa vuonna 1989.

Rans­kas­sa työs­ken­te­le­vät sir­kus­tai­tei­li­jat Mu­ho­nen ja Ko­so­nen ovat pari vuotta val­mis­ta­neet ny­ky­sir­kus­teosta, jos­sa klas­sis­ta riip­pu­mis­tai­toa hyö­dyn­ne­tään. Konsulteina ovat olleet Heidi Shershun ja Chris Lemon.

Hiuk­set ei­vät ole vaa­ras­sa ir­ro­ta pääs­tä, ei­kä pää var­ta­los­ta, mut­ta nis­kat ovat kuulemma kovalla koetuksella. Kampauksen teossa menee tunti, kun hiukset asetellaan oikein metallituen ympärille.

Hartkopfin vahamuseo

Vielä juttua eilisistä vahakabineteista. Hartkopfin vahamuseossa esiteltiin intiimejä sairauksia, kidutusvälneitä, eri rotuja edustavia nukkeja sekä historiallisia tapahtumia. Valokuvia ja lehtiä ei siihen aikaan kovin paljoa ollut tavallisen rahvaan saatavilla, mutta uutiset kansainvälisistä selkkauksista kuitenkin kulkivat. Vahakabinetissa sitten esitettiin kyseiset tapahtumat ja henkilöt luonnollista kokoa olevien vahanukkien avulla. Vahanukkeina olivat niin kuninkaalliset henkilöt kuin murhamiehetkin.

Tanskalaisen Niels Nielsenin omistama Hartkopfin vahamuseo kiersi Suomea 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa useita vuosia. Suurimmillaan sen kujettamiseen tarvittiin kahdeksan rautatievaunua. Museo oli jaettu erilaisiin osastoihin ja "vain miehille"-osastoon oli erillinen pääsymaksu. Oheinen kuva on otettu Vaasassa 1910 ja siinä on museon mukana todennäköisesti Sirkus Fennia. Teltta on ns. galgtält, jossa mastorakenteet muistuttavat kahta vastakkain asetettua hirsipuuta. Hartkopfin museo oli Suomessa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1917 saakka. Uudelleen se tuli vuosina 1923-25 ja senkin jälkeen se teki lyhyempiä vierailuja.

Vahanäyttelyn suosio hiipui, Nielsen velkaantui ja joutui luovuttamaan osan kokoelmasta J.A.F. Sariolan Suomen Tivolille. Suuri osa Suomeen jääneistä nukeista sulatettiin lattiavahaksi. Niels Nielsen kuoli 2.5.1938 edelleen Tanskan kansalaisena.  Vahanukkien lisäksi Hartkopfin museossa vieraili eläviä erikoisuuksia, mm. jättiläinen Gustaf Edman. Nielsen on todennäköisesti itse mukana Edmanista 1906 otetussa muistokortissa alhaalla. Osa Nielsenin kokoelmasta on edelleen olemassa ja sen omistaa ruotsalainen Per Edström.

Lähde: Sven Hirn: Kaunotar ja hirviöitä.

Anatoominen museo

Tämä nyt ei ole ihan sirkusta, mutta liippaa niin läheltä, että pakko on kertoa. Varsinkin kun aiemmin on ihmetelty mikä oli Museo, josta puhuttiin aikoinaan tivolien ja sirkusten yhteydessä.

Isoisovanhempiemme aikaan, kun ei vielä tunnettu sähköisiä viestimiä, tieto kulki vähän toisella tavalla ja toisella nopeudella. Sirkuksilla ja tivoleilla oli merkittävä rooli tiedon ja uutisten levittämisessä. Varsinkin vieraanvärisiä tai epämuodostuneita ihmisiä ja eläimiä käytiin innokkaasti katsomassa. Silloin sitä ei vielä koettu rasismiksi kummaltakaan puolelta. Myöhemmin elokuva mullisti tiedonkulun täysin. Meille näytettiin valkokankaalta kaikki luonnonmullistukset ja maailman hallitsijat ihan elävinä.

Vahakabinetti on museo tai näyttely, jossa on julkisuuden henkilöitä esittäviä luonnollisuuteen pyrkiviä vahanukkeja. Ne olivat ja ovat edelleen hyvin suosittuja. Kiinteä vahakabinetti löytyy tänään Visulahden matkailukeskuksesta. Maailman kuuluisin lienee Madame Tussaud'n (1761–1850) vahakabinetti, joka nykyään on levinnyt Lontoosta ympäri maailmaa.

Anatoomiset vahakabinetit poikkesivat noista edellisistä tarjoten nähtäväksi myös ihmisruumiin osia esitettynä luonnollisessa tai epäluonnollisissa muodoissa. Viimeisin tällainen Suomessa kiertänyt Vahakabinetti taisi olla taikuri Wäinö Hamarin ja akrobaatti Esa Karttusen Panoptikon vuosituhannen vaihteessa. Vahanuket olivat peräisin 1800-luvun lopulta, jolloin saksalaiset kuvanveistäjät Rudolf Pohlin ja Emil Kotschin muovasivat ne Dresdenin yliopistolle lääketieteelliseen opetuskäyttöön.

Ylhäällä on Kansan Lehdestä leikattu ilmoitus 1.10.1930. Tarkempaa tivolin nimeä siinä ei ole, olisikohan Hesperian Tivoli, joka mainitaan tekstissä? Yksi tivolin vetonauloista karusellien lisäksi oli Museo. Sillä ilmeisesti tarkoitettiin vahakabinettia, jonka sisällä oli erikseen anatoominen osasto. Siellä oli tarjolla vähän rajumpaa nähtävää ja sen vuoksi perittiin lisämaksu.

Toinen lehti-ilmoitus on vähän vanhempi. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.8.1914. Tämä Hartkopfin Panoptikon Anatoominen Museo oli suurin matkustava vahakabinetti. Se ei ollut siis minkään tivolin osana. Esillä oli kaikki elävät ihmisrodut ja kuuluisat henkilöt. Näyttely sisälsi yli 1000 numeroa, ryhmiä ja kuvia, vahasta valmistettuja luonnolliseen kokoon. Yksi vetonauloista oli karvainen Juliana Pastrana sekä hänen karvainen lapsensa. Pääsymaksu oli 50 penniä, mutta anatoomiseen osastoon piti maksaa 25 pennin lisämaksu. Museon omisti Niels Nielsen.

Sirkus Finlandia Senior 1989

Vuonna 1989 kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace ilmoitti perustavansa toimiston Helsinkiin, Ajatolla Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle, Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa, Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen ja Sirkus Finlandia Senior lähti rinta rottingilla taisteluun lamaa vastaan. Kiertue lähti 22.4. Karjaalta ja päättyi Inkooseen 22.10.. Helsingissä oltiin syyskuun lopusta lokakuun puoliväliin.

Ohjelmalehdessa luetellaan sirkuksen runsas henkilökunta:
Sirkustirehtööri Carl-Gustaf Jernström
Johtaja Jukka Rossi
Pääkassa  Leena Jurvakainen
Kulttuurisihteeri Stefan Bergman
Graafinen taiteilija Sirkka Tikka
Myynninedistäjä  Lasse Kother
Telttamestari Giovanni Jarz
Kapellimestari Czeslav Murakovski tai Miroslaw Wojtas, oktetti
Palo- ja turvallisuuspäällikkö Aarne Hakkarainen
Juontaja Erja Kotavuo (yläkuva)

Ohjelma:
Lily Dimitrova / hiusakrobatia, Bulgaria
Nadia Romaniuk / hulavanne, hula-hoop, Bulgaria
Bobon / paussiklovni, Lasse Nørager, Tanska (nykyisin Bonbon)
Truppe Waldemar / vauhdikas kasakkaratsastusnumero, Bulgaria
Truppe Boitchanovi / ryhmäakrobatia hyppylaudalla, Bulgaria
Duo Ivanovi / folklorenumero
4 King / venäläinen aisa ja voltteja, neljän hengen ryhmä, Puola
Tomovi / koulutetut koirat, Bulgaria
Simet / korkea vaijeri, Unkari
Flying Lorimars / lentävä trapetsi
Nikols Family / ikarialaiset leikit, perheen lapset esiintyivät myös, Espanja
Sirkus Finlandian baletti / kahdeksanhenkinen tanssiryhmä, Bulgaria
Doro / kisailevat nuket, Romania

Heidi Jernström innostui myös Lily Dimitrovan hiusakrobatiasta ja esiintyikin ahkerasti (alakuva).

Kommentit:

1989 meni vielä lujaa, lama alkoi vasta 1991... 


.

Sirkus Finlandia Junior 1989

Vuonna 1989 painettiin Sirkus Finlandia Juniorille ja Seniorille yhteinen ohjelmalehti, jonka keskiaukeamalla oli kaksi eri ohjelmaa. Tässä Juniorin osuus:

Markku Karvo / taikuri (myöh. Marko Karvo), Suomi (alin kuva)
Ivan ja Ludmil / jonglöörit, Bulgaria
Reni / soolotrapetsi
Anelia Jordanova / kautsuk, notkeusakrobatia, Bulgaria
Retro / tasapainotaiteilijat
Truppe Jordanovi / koulutetut koirat, Bulgaria
Trio Fancy / pystytangon akrobatiaa
Truppe Kovatchevi / hyppylauta, Bulgaria
Miss Iva / venäläinen aisa, Iva Jordanova & co., Bulgaria
Duo Grigorievi / ekvilibristit, Anatoli Grigoriev, Rumiana Grigorieva, Bulgaria
Penka Gentcheva / poninumero, Bulgaria
Waltteri / paussiklovni, Heikki Leppävuori, Suomi
(Eräässä sanomalehdessä Leppävuori esiteltiin nimellä Mr Walters)

Kiertue starttasi Hyvinkäältä 21.4. ja päättyi Pohjaan 24.9.. Maarianhaminassa poikettiin 26.–30.7.. Juontajana ja johtajana toimi Jukka Rossi. Seura-lehti oli mukana kuvioissa. Nykyajan suuriin halleihin ei silloin ollut varaa. Autot talvehtivat Mustiolla metsän siimeksessä.