Puupiirrokset • Woodcuts

Mr Treuta esittävä juliste vuodelta 1815.

Ennen valokuvien tuloa ja litografien aikaa sirkusjulisteiden teossa käytettiin puupiirroksia. Kiertävät taiteilijat ja ryhmät teettivät omasta numerostaan puuhun kaiverretun kuvan ja kuljettivat sitä mukanaan. Uudella paikkakunnalla mentiin paikallisen julisteentekijän luo, ladottiin siihen teksti vaihtelevilla kirjaintyypeillä  ja sijoitettiin kuva sopivaan paikkaan. Syy miksi näin tehtiin oli se, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Silloin ei myöskään ollut sanoja kaikille tempuille. Oli helpompi pistää julisteeseen puupiirroksena tehty kuva kuin sanallisesti kuvata esimerkiksi kaksoisvolttia vaijerilla eteenpäin.

Backhausenin kirja 1981 ja alla piirroksia sen sisällöstä.

Tanskalainen graafikko Andreas Backhausen kokeili myöhemmin tätä samaa tekniikkaa. Hän teki jo 1950-luvulla ensimmäiset puupiirroksensa. Backhausen ihaili sirkustaiteilijoita ja vuonna 1981 hän lähti Cirkus Dannebrogin mukaan ja seurasi sirkuslaisten elämää sekä teltassa että sen ulkopuolella. Kuvia hän teki puupiirrostekniikalla. Sarja sirkusaiheisia piirroksia julkaistiin 1984 ja kuvamappia tehtiin 300 numeroidun kappaleen painos.
Lähde Markku Aulanko.

.

Aimo Leikas • Teatterissa • In theater

Tähti-Shown juliste 2018.

Haukivuoren Houdini on haukivuorilaisen illusionistin, kahlekuninkaan, hypnotisoijan ja akrobaatin, Aimo Leikaksen elämään perustuva Are Nikkisen näytelmä. Itseoppineen Leikakasen repertoaariin kuului hengenvaarallisia numeroita, kuten hirtto, giljotiini ja venäläinen ruletti. Mutta mitä uhrauksia köyhä savolaispoika joutui tekemään, jotta sai toteuttaa unelmansa? Harry Houdini kummittelee taustalla neuvoineen. Tähti-Shown ensi-ilta on Mikkelin Teatterissa 29.9.2018. Näytelmän on ohjannut Kari Paukkunen. Rooleissa nähdään mm. Manoel Pinto, Riina Uimonen, Marjaana Viitanen, Ismo Sievinen, Tuomas Turkka ja Risto Kopperi.

Uran alkuaikoina Aimo Leikaksen avustajana toimi veljessarjan nuorin Ilmo Leikas.

.

Posetiivarit • Organ grinders

Posetiivari 1900-luvun alussa Tampereella.

Pidän posetiivin äänestä. Siinä on jotain, joka tuo mieleen vanhat ajat. Riippuu tietysti posetiivista, mutta aika usein sen soitto on yksitoikkoistakin. Isoissa katu-uruissa on tilaa monipuolisemmille soittimille. Katu-urut vaativat liikkuakseen hevosvoimia, posetiivi liikkuu kantamalla tai rattaita työntämällä.

Tammelantorilla 2018.

Tivolien ja huvipuistojen ajolaitteissa on aikoinaan käytetty paljonkin tällaista mekaanista musiikkia. Tietääkö kukaan onko sirkusnumeroita säestetty posetiivilla tai katu-uruilla? Sirkus Finlandian teltassa oli katu-urut sisällä vuonna 2010. Se soitti viihdemusiikkia ihmisten tullessa sisään, mutta se ei säestänyt taiteilijoita heidän esityksissään.

Ilmeisen vahva usko ihmisten anteliaisuuteen. Helsinki 2001.

Harri Karvosella koko orkesteri kainalossa 2011.

Bändillä tauko. Tampere joskus 1980–90.

Sir Väinämö hartaiden kuuntelijoiden keskellä kirkon rappusilla 2018.

Elämäntaitojen moniosaaja Risto Autio hallitsi posetiivin ja hieronnan lisäksi 

miljoona muutakin asiaa. Potilaana Kalle Roos Oulunsuun kentällä 2010.

.

Tuntemattomat • Unknown

Kerro, jos tunnistat jonkun näistä vanhoista sirkustaiteilijoista.

.

2018 Marko Karvo

2018

Sirkus Finlandian tämän vuoden ohjelmiston maailman laajuisesti tunnetuin artisti on suomalainen taikuri Marko Karvo (s. 22.3.1962), joka vaimonsa Vanessan kanssa yllättää katsomon kerta toisensa jälkeen. Käykää katsomassa. Todellisen tähtitaikurin työskentelyä on ilo katsella. Utajärven yläasteella pikkujoulussa 1975 esiintyi ensimmäisen kerran taikuri Markku Karvo. Sitä en tiedä milloin etunimi vaihtui Markoksi, mutta sointuuhan se mukavasti sukunimen kanssa. Ylhäällä nykykuva ja alhaalla aika lailla vanhempia.

1989

Markon CV on läkähdyttävän pitkä, mutta tässä muutama poiminto:
• Junioreiden Suomen mestaruus 1983
• Pohjoismaiden Mestaruus (näyttämö/estradi) 1985
• Pohjoismaiden Mestaruus  Grand Prix - Trofee 1990 ja 1994
• Monte Carlon Baquette d'Argent 1996
• Suomen Valtion Kulttuuripalkinto 2000
• Ranskan taikurien Mandrake d'Or 2000
• Suomen Taikapiirin Vuoden Taikuri 1996, 1999, 2004, 2008, 2012
• Lido de Paris Tähtiesiintyjä 1997–2003
• London Palladium Magic 2011 Star Magician
• Estraditaikuuden MM 2012 FISM Blackpool
• Sirkus Finlandia Junior 1988, 1989
• Sirkus Finlandia Joulusirkus 1988, 1991
• Sirkus Finlandia 2012, 2016, 2018

1988

.

Tunnetko nämä ihmiset? • Do you know these people?

Suomessa he ovat esiintyneet, mutta keitä he ovat?

.

2018 • Finlandia Big Band

Kapellimestari Vasyl Romaniv on jälleen vastuussa Sirkus Finlandian musiikin tasosta. Orkesteri on koottu ukrainalaisista muusikoista. Kuvassa on vain 8 soittajaa, sillä yksi heistä pääsi mukaan vasta Hämeenlinnassa. Vuodesta toiseen kokoonpano on ollut suurin piirtein sama. Ja hyvä niin, sillä sillä sirkuksen musiikkia on kehuttu erinomaiseksi. Soittajat ovat erikoistuneet nimenomaan sirkusnumeroiden säestykseen. Talvet kierretään muualla Euroopassa ja keväällä palataan taas Suomeen. Nimitys Big Band on ehkä vähän yliampuva, mutta musiikin laatu on huippuluokkaa.

Sirkus Finlandian pitkässä historiassa on tietenkin ollut hyviä ja huonoja aikoja. Kuitenkin Finlandiassa on joka vuosi ollut elävää musiikkia. Sama oli Sirkus Finlandia Juniorissa. Ainoastaan yhtenä vuotena laman synkimpinä aikoina orkesteri oli vain puoli kiertuetta. Finlandian sisarsirkuksissa Sirkus Kalevassa ja Circus Piccolossa humpat ja rumbat soitettiin nauhalta.

Tässä alla vielä Sirkus Finlandian orkestereita vuosien varrelta:

Ensimmäisenä vuonna 1976 orkesteri oli garderobin katolla.

Mainosparaatissa tarvittiin tasapainotaitoja 1982.

Seppo Puolakka etumaisena "turvatyynynä".

Rumpalin edessä ei ollut kaikista mukavinta istua 1984.

Rumpali Pekka Maukonen toimi 1978–1990 myös muusikkona, klovnina ja juontajana.

Orkesteri heti esiripun takana 1986.

Orkesteri siirretty sivummalle.

2001 oltiin vielä maan tasolla.

Rummuissa kapellimestari Wlodcimierc Kempiak.

.

2018 • Sariola • 130 vuotta • 130 years

Johan Abraham Walfrid Grönroos ja Felix-koiransa vuonna 1903.

Onneksi olkoon! Suomen vanhin tivoli-ja sirkussuku viettää tänään 130-vuotisjuhlia. Kesäkuun 15. päivänä vietetään Suomalaista Tivolipäivää. Tällä hetkellä Sariolan jälkipolvella on liikkeellä kaksi tivolia: Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. Suvun kantaisä Johan Abraham Walfrid Grönroos (1861–1916), merimies ja kolportööri, anoi 1888 luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille ja taito- ja voimailunäytöksille. Toiminta alkoi virallisesti 15.6.1888 Keravan asemaa vastapäätä sijaitsevan ratapihan takana. Tarjolla oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Grönroos hankki Suomen ensimmäisen elokuvakoneen 1899 ja aloitti elävien kuvien esittämisen eri puolilla maata, lähinnä markkinoilla.

Jaffu vaihtoi sukunimekseen Sariolan 1918.

J.A.W. Grönroos pidätettiin 1905 venäläisvastaisesta toiminnasta, jolloin hänen poikansa Johan Adolf Fredrik Grönroos (1886–1967) eli Jaffu otti tivolin johdon. Hän otti vuonna 1918 nimekseen Sariola. J.A.F. Sariola toimi Suomen Tivolin johtajana 1905-1967. Sariola luopui elokuva-alasta 1920-luvulla. "Jaffu" Sariola osti 1921 venäläiseltä emigrantilta Keravalta Sariolanmäen kiinteistön, johon tivolin toiminta keskittyi 35 vuotta. Sariolanmäki toimi liiketoiminnan päämajana ja koko Sariolan suuren perheen kotina. Sariolanmäki oli koti myös toiminnassa mukana olleille artisteille ja muulle henkilökunnalle sekä monille eläimille. Vuonna 1953 Sariolanmäen alue jouduttiin taloudellisten ongelmien vuoksi myymään ja suureksi harmiksi koko kaunis Sariolanmäki rakennuksineen purettiin.

Sirkus Sariola Kotkan torilla 13.9.1949.

Sirkus Sariolan juliste 1949.

Nämä pari yllä olevaa kuvaa ovat vuodelta 1949, Sirkus Sariola aloitti silloin toimintansa ja lopetti 1953. Sariolan tivoleissa on kuitenkin lähes aina ollut pieni sirkusteltta tai yksittäisiä side show -telttoja sirkusartisteille. Tuossa julisteessa ja sirkuksen ohjelmalehdessä kerrottiin Sariolan toiminnan alkaneen 1899 eikä 1888 kuten nykyään sanotaan. No – ei se mitään. Pääasia, että Grönroos sai noihin aikoihin päähänsä idean ryhtyä viihdyttämään yleisoä.

Sariolan historiaan mahtuu paljonkin kerrottavaa, mutta siihen ei tämä blogi valitettavasti riitä. Mutta palataan asiaan pikkutarinoiden kanssa. Tässä vielä pari ottamaani kuvaa 70-luvulta Suomen Tivolista.  Ylhäällä Pertti Sariola Pepita-norsun kanssa ja alhaalla tivolin valoja 1976 .

2018 • Michelle Musser • Clown

Amerikkalainen Michelle ei paljoa esittelyjä tarvitse. Hän on nyt Sirkus Finlandiassa jo kolmatta kertaa. Kaikki numerot ovat kuitenkin uusia. Michelle Musser on ihmeellinen nainen. Kuinka hän pystyykin eläytymään osaansa niin täydellisesti. Mutta sehän onkin hänen ammattinsa. Ja töitä riittää takuulla jatkossakin. Hän on myös niitä harvoja, jotka osaavat hoitaa omaa PR-työtään. Hän hengailee vielä yleisön joukossa silloin kun toiset jo pesevät maskia pois kasvoiltaan. Sillä hän varmistaa, että hänet muistetaan vuosienkin päästä.

Muuten – mistähän se johtuu, että naisklovneja on niin vähän. Luin äsken tutkimuksesta, jonka mukaan englantilaisista klassisen sirkuksen taiteilijoista valtaosa on naisia, mutta naisklovnit ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

.

Aimo Leikas • Hypnotisoija • Hypnotist

Aimo Leikas (12.5.1947–3.9.1976) oli harvinaisen monipuolinen suomalainen esiintyvä taiteilija, joka esitti hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainoilua, erilaisia kahleista vapautumisesityksiä sekä hengenvaarallisia giljotiini-, hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä. Päätoimisen esiintyjän uransa Leikas aloitti kesällä 1968 ensimmäisenä työpaikkanaan Ville Pellikan Tivoli Skandia. Kahdeksan vuotta myöhemmin Hartolassa tapahtui työtapaturma, jossa Leikas menehtyi yleisönsä edessä. Tässä kuvia Aimon hypnoosi-esityksistä. Mainoskuvassa ylhäällä Aimo avustajansa Eeva-Liisa Vainikan kanssa. Sama avustaja oli mukana myös viimeisessä esiintymisessä, jossa vahingonlaukaus sattui. Muut kuvat ovat hypnoosinäytöksestä, jossa taustalla näkyvän spiraalikiekon avulla on vaivutettu koehenkilöt syvään hypnoosiin. Sitten heitä kävelytettiin upottavalla suolla, ajelutettiin polkupyörällä  jne. Kerran tuli luntakin tupaan, kun joku nuori koehenkilö jouduttiin viemään terveyskeskukseen. Mitään vakavaa ei kyllä tapahtunut, mutta lehdet paheksuivat.

.

2018 • Joulupukki • Santa Claus

Joka vuosi se tapahtuu. Aina kun Sirkus Finlandia pysähtyy Rovaniemellä, koko henkilökunta käy tervehtimässä Joulupukkia napapiirillä. Ja aina otetaan vielä yhteiskuvakin. Näin kävi viime keskiviikkonakin. Tänään on vielä näytös Ounaspaviljonkilla. Huomenna jatketaan kiertuetta Kittilään.

Pukki poikkeaa myös sirkuksessa aina ohikulkiessaan. Leena Jurvakaisen kanssa vaihdetaan usein mielipiteitä kaupankäynnistä, tavarantuottajista ja hintatasosta. Bisnesihmisiä kun ovat molemmat.

Joulupukki viettää aikaa Joulupukin Pajakylässä vuoden jokaisena päivänä hoitamassa elämäntehtäväänsä; lasten ja aikuisten kiltteyden vaalimista sekä joulun henkeen kuuluvan rakkauden ja hyvän tahdon sanoman levittämistä. Epäilen kuitenkin vahvasti, että välillä paikalla on joku tuuraajakin, koska yllätin tällaisen tyypin kalastuspuuhissa parhaimpana hellekautena. Tervehti, mutta oli kovin vähäsanainen.


.

Esa Östberg trampoliinilla • On the trampoline

Turun Sirkuksen pohja lepää trampoliinilla, mikä käy ilmi myös tunnuskuvasta.

Elettiin vuotta 1993.  Teleasentaja Esa Östberg oli saanut potkut. Piti olla valtion pitkä ja kapea leipä, mutta olikin lyhyt ja kapea. Esa oli pomppimassa trampoliinilla Kupittaan urheiluhallissa kuten aina ruokatuntisin. Silloin tuli Urheiluhallin portaita ylös opiskelijaryhmän kanssa Reijo ”Reka” Kontio , pastori ja teatteriohjaaja.  Reka huusi: ”Hei, oletko sinä se trampoliiniopettaja?” Esa katsahti ympärilleen ja kun muitakaan ei näkynyt, niin hän Rekan toistaessa kysymyksensä vastasi että ”Jep, mä olen just sellainen” . Reka pyysi Esaa tekemään trampoliinivoimistelun koeoppitunnin. Esa suoriutui siitä hyvin ja sai Rekan kautta satunnaisia opettajan töitä.
Sitten Turun Taiteen ja Viestinnän oppilaitoksessa eli TuTvossa käynnistettiin Stunt-kurssi. Taustavaikuttajana oli koulun ennakkoluuloton rehtori Maija Palonheimo. Nyt Esalla oli jo enemmän opettajan töitä. Sen jälkeen järjestettiin sirkusohjaajakurssi, johon oppilaat poimittiin toimivista sirkuskerhoista. Se oli tiedonjakamiskurssi, missä jokainen mukanaolija oli sekä oppilaana että oman alansa opettajana. Esa Östberg oli mukana kurssilla. Kurssiin liittyvän opinnäytetyön Esa teki TYKsissä ja on näin ollen Suomen ensimmäinen sairaalaklovni. Esa alkoi ohjata erityislapsia. Esa päätti, että ei sano mihinkään tarjottuun hommaan ei, koska sitä oli tehty kyllästymiseen saakka telehommissa ollessa. Esa: ”Otin vastaan kaikki vammaiset ja vammautuneet lapset ja nuoret. Kerron esimerkin. Eräs 10-vuotias sokea tyttö Helsingistä opetteli kanssani voltteja trampoliinilla. Teimme myös ’lentävää trapetsia’, joka oli hänen suosikkinsa. Tyttö uskalsi irrottaa trapetsista äänimerkin saatuaan ja lensi ilmassa vastaanottajan käsiin. Vanhemmat olivat Kisahallista kyselleet trampoliiniharrastusta tytölleen koska fysioterapeutit suosittelivat. Vastaus oli, että sokeat eivät hypi trampoliinilla. Ystäväni Los Angelesista opettivat, että ”ewerything is possible”. Minulla on lukuisia tarinoita - osa surullisiakin - er-lapsien auttamisesta ja opettamisesta.”
Tällä hetkellä Turun Sirkus Ry:llä on 23 palkattua apuohjaajaa ja se toimii Turun keskustassa suojelukohteena olevassa 10 m korkeassa tilassa. Esa itse esiintyy noin kerran viikossa pelletaikuri Tontona.
Lähde: Markku Aulanko.

Kun Esa tunsi olonsa huteraksi yksipyöräisen selässä, hän hankki kolmipyöräisen.

.