Onnellista Uutta Vuotta – A Happy New Year

Onnellista Uutta Vuotta – A Happy New Year – Bonne Année – Ein frohes neues Jahr – С новым годом – Un felice anno nuovo – Un feliz año nuevo – Um feliz ano novo – 新年あけましておめでとうございます – etc. etc.

Solmu Mäkelä -mitali

Taikurimestari Solmu Mäkelän 75 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi 1997 professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö suunnitteli ja muotoili Solmu Mäkelä mitalin. Siitä lyötiin Rahapaja Oy:ssä hopeinen ja pronssinen mitali. Suomen Taikapiiri myöntää vuosittain Vuoden Taikuri -arvonimen. Vuoden Taikuri -palkintoa on jaettu vuodesta 1996 lähtien ja vuodesta 1997 lähtien palkintona on ollut tämä mitali. Arvonimen myöntää ja valitsee Suomen Taikapiirin hallitus ja sen ovat saaneet seuraavat henkilöt:

2013 Janne Raudaskoski
2012 Marko Karvo
2011 Miika Pelkonen
2010 Markku Purho
2009 Kristian Nivala
2008 Marko Karvo
2007 Kristian Nivala
2006 Jyrki Niemi
2005 Timo Kulmakko
2004 Markku Karvo
2003 Jarmo Luttinen
2002 Robert Jägerhorn
2001 Jorma Airaksinen
2000 Markku Purho
1999 Markku Karvo
1998 Timo Kulmakko
1997 Simo Aalto
1996 Iiro Seppänen ja Markku Karvo

Zoo Sirkus Sandor

Kuvassa Zoo Sirkus Sandorin juliste vuodelta jotain. Ohjelmasta kerrotaan näin:

Sandor, opetettuja koiria, apinoita ja ponny-hevosia

Mayd, opetettuja kyyhkysiä ja kukkoja

Mary, erikoiskoulittu Rhesusapina, ainutlaatuinen Euroopassa

Edith, naispuolinen kansainvälinen huippuluokan jonglööri

Marinka, unkarilainen akrobaattitanssijatar

Pelle Ernesto, hauskoine klowninkujeineen

The Thurano's, (nuorallakulkija)

Pamela et Torry, Saksasta, koomillinen trampoliiniesitys

Ariola Sisters and Robi, skotlantilaiset eksentrik-akrobaatit

Ohjelma on siis vahvasti Sandor Kleinbarthin perheen käsissä. Tästä esiintyjäjoukosta suurimpaan kuuluisuuteen maailmanlaajuisesti on noussut Thuranos eli Konrad Thur (4.4.1909–20.11.2007), kireällä vaijerilla kulkeva akrobaatti. Hän lienee yksi pisimpään esiintyneistä sirkustaiteilijoista. Hän esiintyi vielä yli yhdeksänkymppisenä. Olikohan niin, että Thurilla oli joku sukulaisuussuhde Kleinbarthiin?

Pelle Ernesto (alakuvissa) eli Ernst Späth (1900–1983) oli Sandorin eläintenhoitaja. Hiljainen, vaatimaton ja ahkera uurastaja, joka uskoakseni puolipakolla puettiin pelleksi välillä. En tosin koskaan nähnyt hänen esiintyvän. Ehkä hän löysi toisenlaisenkin roolin itsestään tarvittaessa. 

Kommentit:

Konni Thurin vaimo Henriette (Jetta) oli Dominik Althoffin tytär ja oli minun äitini Elise Althoffin sukulainen.
Hans Kossmayerin vaimo Helene oli Henrietten sisko. 1938–1948 Helene oli naimisissa Oskar Hoppen kanssa ja hänellä oli Circus H. Hoppe. Minä ja mun vanhempani olivat vuoteen 1945 saakka Circus H. Hoppen mukana.
Edit Kleinbarth 


.

Suzy White Flower

Tämä kaunotar oli tanssija. laulaja ja muusikko Suzy White Flower 1930-luvulla. Myöhemmin hän esiintyi myös taikurina nimellä Suzy Wandas. Osaako joku kertoa hänestää lisää? Ilmeisesti hän on käynyt myös Suomessa?

Kommentit:

Suzy Wandas Bennett - Miss White Flower (1896 – 1986)

Belgialainen Suzy Wandas (Jeanne Van Dyk) syntyi Brysselissä 1896 taiteilijaperheeseen, isä ja äiti olivat taikuripari ja myös veli oli mukana perheen esityksissä. Kahdeksan vuotiaana Suzy alkoi esiintyä tanssivana viulistina nimellä Miss White Flower.
Hänen isänsä poistuttua vuonna 1912 hän esiintyi veljensä ja äitinsä kanssa myös hetken aikaa nimellä the Wandas Trio. Ensimmäisessä maailmansodassa loukkaantunut veli ei kyennyt enää jatkamaan esiintymisiä, joten tämän jälkeen Suzy jakoi estradit äitinsä kanssa esiintyjänimellä the Wanda Sisters.
Taikuus kiinnosti suunnattomasti Suzya ja nähtyään kuuluisan naistaikurin Talma´n alkoi hän kehittää ja harjoitella esikuvansa tavoin erityisesti kolikko- ja pelikorttimanipulaation perustuvaa esityskokonaisuutta. Hänestä tuli eräs yksi kaikkien aikojen parhaimmista naistaikureista, mestari joka peittosi valloittavalla ja erittäin taidokkaalla ohjelmallaan myös useimmat aikakautensa maineikkaat miespuoliset taikuritkin.
Hänen äitinsä menehtyi 1936 ja silloin Suzy päätti ryhtyä täyspäiväiseksi taikuriksi, jossa viulunsoittokaan ei ollut enää mukana. Hänen kuuluisassa ohjelmassaan oli kauneutta ja eleganttia osaamista sekä todella huippuunsa viritettyä ammattimaista manipulaatiota. Esiintymispuvut oli teetetty Pariisin maineikkaimmilla valmistajalla tilaustöinä ja maksoivat jo silloin tuhansia dollareita.
Miss White Flower´ista tuli mestarimanipulaattori ”Lady with the Fairy Fingers”.
Suzy puhui sujuvasti viittä eri kieltä, joten esiintymiset niin Euroopassa kuin Atlantin toisella puolella kaikkine sopimusyksityiskohtineenkin onnistuivat sujuvasti.
Hän avioitui vuonna 1959 taikuri Dr. Zina Bennettin kanssa ja esiintyi viimeisen kerran Michiganissa vuonna 1962. Olisi kerrassaan sensaatiomaista jos saisimme varmuuden hänen esiintymisistään myös Suomessa. Hollywoodin Taikuuden Akatemian vuonna 1981 palkitsema unohtumattoman upea ja loistava naistaikuri poistui 90- vuotiaana keskuudestamme heinäkuussa 1986.

Timo Kulmakko

Maneesiaidat – The manege fences

Jatkona toissapäiväiseen Joulusirkus-postaukseen pistän tähän pari kuvaa lisää, koska joku oli tunnistanut aitioiden suojana olevat levyt kovin tutun näköisiksi. Sirkus Finlandiassa nuo samat aidat olivat käytössä koko 80-luvun. Finlandian jälkeen ne löytyivät Sirkus Finnstarista ainakin 1994 tai 1995. Yläkuvassa näkyy sama pellenaama hevosen etujalkojen takaa. Alimmainen kuva on Sirkus Apollosta 1996 tai 1997. Sama maneesiaita näkyy sielläkin. Kuuleman mukaan aitaa käytettiin Apollossa vielä 2000-luvun alussakin.

Pukin vieraana – Visiting Santa Claus

Joulupukki on Sirkus Finlandialle yksi läheisistä yhteistyökumppaneista. Ystävyyssuhteita hoidetaan myös kesäisin. Aina kun sirkuskaravaani ylittää napapiirin, se poikkeaa juttelemassa myös pukin kanssa. Vieraisille lähtee aina koko henkilökunta. Näin tehdään joka vuosi. Tämä kuva on vuodelta 1998.

Joulusirkus – Christmas Circus on the boat

Sirkus Finlandia järjesti m/s Sally Albatrossin risteilyvieraille joulusirkuksen vuosina 1986–1991. Laivan autokannelle roudattiin ihan oikea sirkusteltta ja salonkivaunu. Myynnissä oli tietysti pop cornia ja hattaraa. Kuvan taikuri El Seppo eli Seppo Puolakka toimi usein myös juontajana. Joskus kovalla myrskyllä oli kuulemma naamanilmeitä yhdellä jos toisellakin. Tuo alla oleva kyltti oli sisääntuloportin yläpuolella. Nyt se on säilössä Finlandian talvileirissä.

Rauhallista Joulua – A Very Merry Christmas

Een Plesierige Kerfees • Shenoraavor Nor Dar i yev Par i Gaghand • Tezze Iliniz Yahsi Olsun • Tchestita Koleda • Kung His Hsin Nien bing Chu Shen Tan • Prejeme Vam Vesele Vanoce a stastny Novy Rok • Glædelig Jul • Vrolijk Kerstfeest • Merry Christmas • Gajan Kristnaskon • Häid Jõule • Hyvää joulua • Zalig Kerstfeest • Joyeux Noel • Froehliche Weihnachten • Kala Christouyenna • Kellemes Karacsonyi unnepeket • с Рождеством • Gledileg Jol • Nollaig Shona Dhuit • Buone Feste Natalizie • Prieci’gus Ziemsve’tkus • Linksmu Kaledu • Sreken Bozhik • Wesolych Swiat Bozego Narodzenia • Boas Festas • Sarbatori vesele • Pozdrevlyayu s prazdnikom Rozhdestva is Novim Godom • Hristos se rodi • Sretan Bozic • Buorrit Juovllat • Sretam Bozic • Vesele Vianoce • Vesele Bozicne • Feliz Navidad • God Jul • Noeliniz Ve Yeni Yiliniz Kutlu Olsun • Srozhdestvom Kristovym

Sirkusveteraanit – Circus veterans

Tämä löytyi Markku Aulangon kokoelmista. Kuvassa eturivissä istuvat Toivo Sariola (vas.), Louis Billing, rva Bono, Elli Salo (os. Lehtinen), Niilo Salo ja Johannes Noro. Takarivissä seisovat Bruno Nurmi (vas.), Solmu Mäkelä, Arvo Kangasniemi, Matti Sariola, voimamies Antoniuksen poika, Nisse Berkowitz ja Pelle Jali eli Valto Aulamo. Kuinka onkin yhteen kuvaan saatu näin paljon sirkuslegendoja. Kuvan on ottanut Jukka Nuutinen joskus 1980-luvun alkupuolella jotain tv-ohjelmaa varten, ilmeisesti "Valkoinen Sheikki ja huvivero".

Tuo voimamies Antoniuksen pojan nimi on vielä hakusessa. Kuka oli tämä voimamies Antonius? Vuoden 1900 paikkeilla esiintyi vaasalainen voimaeqvilibristi Anton Antonius, oikealta nimeltään Anton Smirnoff. Hänen vaimonsa oli Urjalan voimanaisena tunnettu Anna (tai Anni) Smirnoff (noin 1882–1924 o.s. Eskolin). Antonius esiintyi myöhemmin myös kahletaiteilijana nimellä Signol Klepines sekä fakiirina ja taikurina. Tämä pari kirjoitti nimensä joskus muotoon Anthonius.

Alhaalla kuva Urjalan voimanaisesta. Lisää tietoa hänestä löytyy täältä.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Haluan tässä mainita että tämä Sirkus Veterani TV-ohjlema joka Arno Walli ohjaisi on ihan eri TV-dokumenti ohjelma kuin "Valkoinen sheikki ja huvivero".
BG
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tämän ohjelman nimi ei tainnut olla Sirkusveteraanit vaan kyseessä oli kaksiosainen ohjelma nimeltä Sirkus Suomessa. Näin ainakin Katso-Lehden nro 52/74 mukaan. Arvion on kirjoittanut toimittaja Esko Mustonen ja jutun yhteydessä olevan kuvan ottajaksi mainitaan Arto Jousi. Kyseisessä kuvassa (ei näy tässä postauksessa) maneesin reunalla Alice Bonon ja Elli Salon välissä istuu myös tanskalainen sirkuskeräilijä Ölund Barly. Takana Matti Sariolan ja Nisse Berkovitsin välissä olevasta henkilöstä sanotaan, että tämän Antton Anthoniuksen isä omisti aikoinaan Suomen suurimman sirkuksen. Sirkus Suomessa -ohjelma oli väriohjelma, mikä erikseen mainitaan. 
M A 
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••


.

Taikuri El Seppo – Magician

El Seppo eli Seppo Puolakka (s. 3.6.1941) on pitkän linjan esiintyjä vaikeassa koomisen taikuuden lajissa. Ura alkoi jo 1960-luvulla ja jatkuu yhä. Minulla oli ilo nähdä hänen taikovan Vaasassa viime elokuussa (kuva ylhäällä).

Seppo on moneen kertaan palkittu eri taikureiden kilpailuissa ja ansioitunut lukuisissa alan järjestöissä. Seppo esiiintyi Sirkus Finlandiassa 1983–86 (kuva alhaalla). Samoihin aikoihin hänellä oli lukuisia tv-esiintymisiä. Vuonna 2004 Vuoden viihdetaiteilijaksi valitulla Seppo Puolakalla on esityksessään hillitön vauhti edelleen.

Toivo "Topi" Allari Niemi

Talvella 1958 reportteri-legenda Matti Jämsä teki Apu-lehteen jutun Allari T. Niemestä. Niemi oli silloin 39-vuotias kuormaustyöläinen Gustav Pauligilla. Oheiset  kuvat ovat tästä artikkelista. Vapaa-aikoinaan hän oli ollut ravintolamuusikkona. Hän oli rumpali ja soitti myös hanuria ja kitaraa. Hän oli myös harrastanut jongleerausta ja tasapainoilua peräti 13 vuotta ja harjoitteli edelleen päivittäin tiukan aikataulun mukaan. Hän heitteli jo kuutta rengasta, ajoi yksipyöräisellä ja temppuili löysällä vaijerilla. Jutun kuvat osoittavan hänen olevan jo melko pätevä. Varsinaista sirkusartistin uraa hän ei kuulemma vielä voinut aloittaa. Aloittiko hän sitä koskaan? Muistaako kukaan?

Allari kertoo Apu-lehdessä miten hänen innostuksensa sai alkunsa. Kerran hänen heitellessään ravintolassa rumpupalikoita, silloisen Suomen notkeimman naisen Sylvi Virtasen aviomies tuli hänen luokseen ja kehotti Niemeä ryhtymään esiintyjäksi. Hän antoi Niemelle Sariolan teräslanka-artistin, Sjöbladin osoitteen ja käski ottaa yhteyttä. Näin tapahtuikin. Sjöblad antoi Niemelle neljä rengasta ja käski aloittaa harjoittelun.

Allari T. Niemi oli naimisissa ja heillä oli 9-vuotias poika Tapio Tapani. Isä toivoi poikansa innostuvan samanlaisesta harrastuksesta. Jutussa hän epäili omia mahdollisuuksiaan päästä enää esiintymään korkean ikänsä vuoksi. Allari kertoi saaneensa erinomaisia treeniohjeita Niilo Salolta. Oma asunto oli vain liian pieni harjoittelulle, mutta kyllä sinnekin sai vaijerin viritettyä.

Kommentit:

Minun Isoisäni Toivo "Topi" Allari Niemi, akrobaatti ja jazzmuusikko, kuuluisakin. Soitti aikansa kaikssa jazzclubeissa Helsingissä ja teki temppuja väliajalla. Esiintyi enemmän kuin kukaan aikansa kollega Suomessa. Linnanmäellä lentävällä trapetsilla ainonana suomalaisena 1950-luvulla. Yllä olevat kuvat ja artikkeli ovat aidosti APU lehden arkistoista eivätkä meidän koti albumista.
Lämpimin muistoin
Cia Anne-Marie Grip

Joulukaruselli

Vielä ehditte parin päivän aikana vanhan kunnon karusellin kyytiin. Kalevi ja Tepa Sariola pyörittävät vanhaa Coulson Half Jumpers lasten karusellia Tampereen Tallipihalla kaiken markkinahälyn keskellä.

Talvitivolit

Tästä näkee selvästi talvitivoleiden kokoonpanon. Kuva on otettu Sortavalassa 1934. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla, lipunmyyntikojun yllä plakaatti jossa teksti ”Talvi tivoli”. Kaminoista nousevat savupiiput teltan ulkopuolelle.  

Talvitivolin kokoonpano oli hiukan erilainen kuin vastaavan kesällä kiertävän. Korkeita maailmanpyöriä ja karuselleja ei matalien telttojen sisälle mahtunut. Norsu toki mahtui jopa esiintymään. Sähköautorata taitaa olla suurin ajolaite noissa olosuhteissa. Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa viihdeohjelmaa ja kolmannessa tanssia jne. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Kutterinpuru oli parasta tähän tarkoitukseen. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset.

Talvitivolin pääkäytävä oli koristeltu värivaloin. Oikeassa reunassa näkyy lämmityskaminoita ja Zeppelin-niminen lentokonepeli. Käytävästä erkani sisäänkäynnit eri viihdekohteisiin. Lattia oli lumen ja kutterinpurun sekoitusta. 

Yrittäjiä oli muutamia. Suurin nimi tivolibisneksessä oli Sariolan suku. Ja on edelleen. Kesäisin heillä liikkui useita tivoliosastoja ja talvella jatkettiin talvitivoleilla. Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sarioloiden talvitivolitoiminta jatkui yli 50-luvun puolivälin saakka. Moni muistaa vielä, että vuonna 1956 oli Toivo Sariolan Talvitivolissa vilskettä keväisen yleislakon aikaan. Myöhemmin kierrettiin talvisin vain eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Tanskalaisen taikuri Spinozan asuntovaunu. Pitkä mies hänen takanaan on Toivo Sariola. Edessä isot kaasupullot, jotka saatiin asuntovaunujen lämmitykseen 60-luvulle tultaessa. Varhaisempina aikoina nukuttiin kesäisin teltan sisällä, irtolevyistä kyhätyissä pienissä majoissa eli ”pömpeleissä” tai kylmällä ilmalla sitten kortteeri vuokrattiin paikkakunnalta. 

.

Ali Said

Kuka oli tämä arabialainen samettisilmäinen nuorukainen Ali Said? Hän on käynyt esiintymässä Suomessa. Mutta milloin ja missä?

Sirkuskolikko

Vuonna 2006 Sirkus Finlandia juhlisti 30-vuotista taivaltaan lyömällä kolikoita. Kolmella eurolla asiakkaat saivat lyödä itselleen muistokolikon. Kolikon toisella puolella oli Leena Jurvakaisen vuonna 1976 piirtämä sirkushevosen pää ja toisella puolella Sirkus Finlandian silloinen logo. Useimmiten vasaran vartijana seisoi PR-päällikkö Björn Gammals. Kaikilla esiintymispaikoilla sitä ei kuitenkaan ollut.

Kolikot olivat kuparia. Muutama hopeinenkin lyötiin. Asiakas sai käteensä sileän, pyöreän kuparilaatan, joka asetettiin lyöntialustalle. Päälle sovitettiin muotin pääliosa ja sitten isolla vasaralla paukautettiin napakasti päälle ja kolikko oli valmis. Montakohan niitä kaikkiaan lyötiin? Ja kumpi noista puolista on kruunu ja klaava?

Sirkustirehtööri Carl-Gustaf Jernström seuraa vierestä, kun Björn Gammals opastaa 

Ruotsin Sirkusakatemian Roy Himseliä kolikon iskemisessä.

Kommentit:

Hopeisia kolikoita lyötiin tasan 100 kpl. Jokainen niistä laitettiin pieneen muovirasiaan, joka numeroitiin. Hopeakolikon omistajat on luetteloitu. Kuvassa Björn Gammalsin nr. 1.

.

Ben Mort

Fakiiri Ben Mort esiintyi Suomessa paljon 1930-luvulla. Ainakin hän kiersi Suomen Tivolin mukana 1930 A-osastossa, 1931 C-osastossa ja 1936 B-osastossa. Ben Mortilla oli esityksissään myös avustaja, vuonna 1936 ilmeisesti useampiakin hänen esiintyessään nimellä Ben Mort-Kiina.

Siinä kaikki mitä hänestä sain selville. Minkä maalainen hän oli? Mikä oli hänen oikea nimensä?

Teltta-auto

Teltta-auto 2012.

Apulaistelttamestari Ivan Savitski 2014.

Teltta-auto taitaa olla Sirkus Finlandian tärkein ja arvokkain osa sirkuskaravaanissa. Joskus se kulkee erillisessä perävaunussa ja joskus rekan nupin perässä. Auton kuormana kulkee koko sirkusteltta, joka nostetaan siitä ylös ja levitetään. Kuormassa kulkevat myös teltan tukipilarit ja kaikki mitä tarvitaan teltan pystyttämiseen. Katsomorakenteet tulevat toisilla kuorma-autoilla.  Vetoauton on syytä olla melko ketterä ahtaisiinkin paikkoihin mentäessä. Mitä ulottuvampi nosturi siinä on mukana, sen parempi.

Sirkusteltta on valmistettu 2009 Italiassa. Se vaatii noin 50 x 50 m kokoisen alueen. Lisäksi tarvitaan tilaa myös kymmenille ajoneuvoille perävaunuineen. Jos tila riittää ja paikkakunnalla ollaan useampia päiviä, pystytetään myös etuteltta, joka kulkee omalla autollaan. Sen pinta-ala on laajimmillaan 14 x 46 metriä. Alle mahtuvat kioskivaunut ja se antaa asiakkaille sateensuojan väliajalla.

Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuskaravaani kulkee kauden aikana lähes 10 000 km Suomea ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Sirkusteltta pystytetään ja puretaan joka vuosi noin 120 kertaa.

Vanhaa telttaa vuokrataan. Kuva 2013.

Karavaanin kärjessä kulkee teltta-auto 2010.

Teltta-autoa puretaan 2001.

Joskus 80-luvulla.

.

The Show Must Go On

Tanskalainen Tommy Larsen menehtyi yleisönsä edessä vastaanottaessaan loppuaplodeja Linnanmäen Peacockissa elokuussa 1959. Seitsenhenkinen The Walgardis -akrobaattiryhmä (yläkuvassa) menetti yhden kantavista voimistaan. Vanhan sirkustavan mukaan esiintymistä Peacockissa jatkettiin. Ei ollut vielä edes elokuun puoliväli ja esiintymissopimus oli kuukauden loppuun asti. Osaako joku kertoa tästä ryhmästä lisää Peacockin jälkeen?

Alhaalla Peacockin elokuun ohjelma 1959. Siinä mainitun iranilaisen Teheranis-nimisen pärssiryhmän tilalla Peacockissa oli 2 Tornados eli Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti. Muita suomalaisia näkyy olevan taikuri Laurex.

En mahda sille mitään, mutta tuo vanha sanonta The Show Must Go On tuo aina mieleen Freddie Mercuryn, joka kuoli vähän tuon samannimisen kappaleen julkaisemisen jälkeen vuonna 1991. Kaunista musiikkia ja loistava esiintyjä.

.

Adagio

Adagio on lähinnä taidemusiikissa käytettävä termi, jolla tarkoitetaan, että kappale tulee soittaa hitaasti. Adagio annetaan usein myös nimeksi hitaalle kappaleelle tai laajemman teoksen hitaalle osalle. Adagio on myös akrobatiasuoritus, jossa taiteilija tai taiteilijat hitaasti siirtyvät asennosta toiseen. Tämä tapahtuu usein liioitellun hitaasti. Koko numero voi olla adagio tai vain osa siitä.

Tässä kolme esimerkkiä. Ylinnä Dmitry Prudnikov vuonna 2006. Alhaalla Duo Varnas vuonna 2011. Alinna Messoudi viime vuonna. Näin katsojan näkökulmasta tuntuu siltä, että noissa numeroissa ei riitä, että tuntee tekniikan, voimaakin tarvitaan, ja paljon.

Cirkus Zorba 2001

Sain käsiini norjalaisen Cirkus Zorban ohjelmalehden vuodelta 2001. Silloin juhlittiin sirkuksen 10-vuotissynttäreitä. Tässä pari kuvaa siitä. Ylhäällä sirkuksen omistajaperhe: Thor Gujord ja hänen suomalaissyntyinen vaimonsa Mikaela tai Mico sekä lapset Ronja ja Katja. Alhaalla ilmakuva sirkuksesta, ilmeisesti edellisvuonna otettu.

Thor Gujord tuli suomalaisille tutuksi Sirkus Finlandia Juniorissa vuosina 1986–87, Sirkus Stella Novassa 1988 ja Sirkus Finnstarissa 1990. Thor teki montaakin asiaa, mutta eläintenkouluttajana hänet muistaa useimmat. Hän oli erikoistunut varsinkin vuohiin ja sikoihin. Thorin nimi oli kovin vaikea suomalaisille, niinpä se ajan saatossa muuntui Jugurtiksi. Aivan alimmaisena tässä vielä artistikuva Finlandian ajoilta.

Suomen Tivoli 1962

Äänekosken Työväentalon kentällä oli villiä menoa toukokuun alussa 1962. Leijonat karjuivat, intiaanit huusivat sotahuutojaan ja norsu muuten vaan tööttäili. Oli Buffalo Karavaania ja Aasirodeota. Ja kaiken hulinan keskellä mentiin korva suussa Pigallen loihtiessa sulosointuja liukkaalle parketille. Suomen Tivolissa oli jokaiselle  jotakin.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Alikersantti Urho Virran johtama viihdytyskiertue esiintyy Mustaniemen Linnakkeella 28.8.1942. Vuorossa ryhmän 3 Williams taitovoimisteluesityksiä. Siihen kuuluivat Voitto "Vode" Kanerva, Vilho Loistovuori ja Eero Helo. Säestäjinä peräti kaksi haitaria.

JulCirkus Scott 2014

Suomipojat Björn  ja Markku kävivät tutustumassa Tukholman perinteiseen joulusirkukseen, Cirkus Scottiin. Sirkus toimii Talvipalatsiksi kutsutussa suuressa 8-mastoisessa teltassa, joka on jaettu seinällä kahteen osaan. Teltan etuosassa on sirkuspuistoksi nimetty alue, missä on erilaisia lapsille suunnattuja aktiviteetteja, kuten poniratsastusta, karuselli, kasvomaalausta, nuorallakävelyä, taikuripiste ja uutena minikokoinen ’kuolemanpyörä’. Sen sisällä pääsi kävelemään turvavöihin kiinnitettynä. Uutta oli myös joulupukin tai tontun tapaamispaikka. Siinä oli hyvänä ideana toivelista, jonka lapset etukäteen täyttivät ja menivät sitten sen kanssa tonttua tapaamaan ja yhteiseen kuvaan.

Uutta oli myös etuteltan ruokailukuvio, mikä oli nyt toteutettu niin, että paikalla oli neljä katukeittiöautoa. Jokaisessa autossa oli oma valikoimansa, yhdessä makkaraa, toisessa hampurilaisia, kolmannessa pizzaa ja neljännessä pastaa. Yhteisessä käytössä oli kymmenkunta kahvilapöytää tuoleineen. Olutbaari ja sirkuksen kioskivaunu olivat erikseen. Etuosa oli kuin toimiva kylä, missä oli monenlaista aktiviteettia ja liikettä moneen suuntaan. Ohjelmalehtinen maksoi 60 kruunua.

Jättiläisteltan takaosassa oli sitten sirkus, mihin mahtui arviolta yli 2000 katsojaa. Katsomoon oli huonojalkaisen vaikea nousta. Ohjelma kesti vartin verran ennakkotietoja pitempään eli 2,5 tuntia ja yksi syy siihen saattoi olla näytöksen televisiointi ja sen mukanaan tuomat kommerverkit.

Itse ohjelma oli monipuolinen ja jännittävä. Jännityksestä piti huolta valtameren takaa tullut ryhmä, mikä esitti eri nimillä korkean vaijerin numeron, hurjan surmanajonumeron kuudella ajajalla ja kaksoiskuolemanpyörän.

Tyyliä ja taitoa ja kauneutta edusti kiinalainen Chang Li Troupe, mikä teki kaksikin numeroa ja vauhdista piti huolta etiopialainen Ikarisryhmä Melu Boys ja ennen kaikkea salamajonglööri Viktor Krachimov. Taskuvarkaalle ja klovnille ainakin sunnuntain päivänäytös vaikutti hieman haastavalta. Erilaisen hevosnumeron tekijä Guillome Assire Becar sen sijaan onnistui tehtävässään.

Juontajana toimi Robert Bronett, sirkustirehtööri ainakin kolmannessa polvessa. Säestyksestä huolehti 8-miehinen näyttävästi esille oleva orkesteri, missä oli kaksi laulajaa. Itse näytöksessä joulua edustivat 8 kaunista tonttutanssijaa, ja kahden poron vapaanumero, missä toinen teki jopa muutaman askelkuvion

Markku Aulanko.

Cirkus Scottin kalustoon kuuluu useampia perinteisiä puisia sirkusvaunuja, joista vuonna 1953 rakennettu oli teltan sisällä tarjoiluvaununa. Sirkus on saanut valtiolta tukirahaa vaunujen entisöintiin. Kokonaisuus oli katsomisen arvoinen ja kun vielä näytöksessä kohtaamamme sirkusakatemian jäsen Clas Söderberg tarjosi kyydin laivalle, niin saimme rauhassa katsoa esityksen loppuun.

Clas Söderberg ja Björn Gammals.

Laivalla oli sitten vuorossa Duo Abromovin ilmaesitys, jonka menomatkalla katsoimme alhaalta ylöspäin ja paluumatkalta suoraan hyvin ikkunasta ylhäältä alaspäin.  Ilmateline sattui olemaan suoraan hyttimme ikkunan kohdalla. Yökerhossa kävimme katsomassa ainoastaan tosi vauhdikkaan sirkusteemaan sovitetun tanssiesityksen.

BG & MA

.