Cirkus Peking 1966

Helsingin A-Messuhallissa esiintyi kiinalainen Cirkus Peking 3.–8.5.1966. Yksinkertainen mustavalkoinen ohjelmalehtinen kertoo ohjelman kokoonpanon ja esiintyjät suomeksi ja ruotsiksi. Sisäaukeamalla on neljä valokuvaa ilman kuvatekstejä. Takakannessa on vanha kuva tasapainotaiteilijasta.

Kiinalainen sirkus poikkeaa meidän omasta sirkuksestamme aika lailla. Ohjelmassa oli tietenkin leijonatanssi, lautasten pyörittelyä, leikittelyä kulhoilla, taitopyöräilyä jne perinteiseen kiinalaiseen tapaan. Mukana oli myös kiinalainen taikuriesitys. Lisäksi nähtiin sorminäppäryyttä ja kuultiin äänten jäljittelyä. Ohjelmalehtisessä lueteltiin kaikkiaan 22 numeroa. Viimeisenä mainittiin koomisia välinäytöksiä. Tarkoittiko se paussiklovnien touhuja? Kiinalaisessa sirkuksessa ei kuitenkaan ole länsimaisia klovneja. Ei myöskään eläimiä, paitsi leijonia ja lohikäärmeitä ;-)

Laurie Vatan

Sirkus Finlandian vikkeläliikkeisin ja hurjapäisin artisti on tänä vuonna Laurie Vatan. Tyttö pyörii trapetsilla niin ettei silmä pysy mukana. Yhtään kuvaakaan en ole onnistunut hänestä itse ottamaan. Kamera vain ei pysy mukana.

Laurie on vielä uransa alkutaipaleella, mutta jos intoa riittää, kuulemme hänestä vielä monasti. Ja miksi ei riittäisi, koska se taito on osaksi veren perintöä. Molemmat vanhemmat ovat trapetsitaiteilijoita ja pitävät Ranskassa 1998 perustettua sirkuskoulua Aux agrés du vent.

Lisää tivolisirkuksista

Eilisessä postauksessa ollut Suomen Tivolin juliste sai Björn Gammalsin lähettämään lisätietoja siitä. Se on vuodelta 1952 eli Helsingin Olympiakisojen ajalta. Kaisaniemen kentällä oli kaksi Sariolan tivolia, Matti Sariola ja Toivo Sariola 29.6.–3.8. Björn Gammals eli Henrico oli itse esintymässä Toivo Sariolan osastossa koko kesän. Molemmissa tivoleissa oli pieni sirkus ja niiden välissä suuri ulkoilmanäyttämö.

Matti Sariolan sirkusteltassa esiintyivät ruotsalaiset Vikingarna, jotka tekivät koko näytöksen. He olivat monipuolisia akrobaatteja, klovneja ja jonglööreja. Yläkuvassa tämä ryhmä on nimellä 3 Carlsson. Keskellä oleva Calle eli Sigvard "Pliggen" Carlsson (1907–1970) oli keskellä ylhäällä myös eilisessä julistekuvassa. Vasemmalla on Bertil "Berra" Sandberg (1913–2001), joka Suomessa tunnettiin nimellä Niklas ja joka sitten myöhemmin monena vuonna oli Ruotsin Sirkusarkiston hoitaja ja intendentti. Oikealla puolella on Lasse ”Erico” Carlsson (1909–1967).

Eilisessä julisteessa oli Callen kuvan alla itävaltalaiset 2 Geltners, joka esitti korkeatasoista kautschuk-akrobatiaa. Tämä tapahtui toisessa sirkusteltassa, jossa Henricokin oli mukana.

Julisteen oikeassa reunassa oli piirroskuva, joka esitti norjalaista Tell Teigeniä (alakuvassa). Hän seisoi tuolien päällä lähes 30 metrin korkeudessa maston päässä. Vuonna 1958 tuli kuitenkin suruviesti, jossa hänen kerrottiin pudonneen alas ja menehtyneen USA:ssa.

Henricon mielipide noihin sirkus- ja tivolitermeihin on, että sirkus on aina sirkus, olkoon sen pyöreä, sahanpuruinen maneesi 13 tai 6 metrinen. Vaikka se olisi tivolin alueella.

Kommentit:

Tell Teigen from Norway, allso working whit Ringling in USA and Moreno in Denmark. In Teigens hometown they have a monnument/scupture in memory of a great artist.

Thorbjorn Klæbo Flo 

- - - - - - - - - - - - - - - 

Tivoli vai sirkus?

Kuuntelin sattumalta mielenkiintoista kinasteluasteella olevaa keskustelua pikkupojan ja äidin kesken. Lopulta äiti tiuskaisi tomerasti: Usko nyt! Me ei mennä nyt sirkukseen, kun just viime viikolla oltiin Linnanmäellä! Hiljaa mielessäni sympatiat valahtivat pikkupojan puolelle, mutta onneksi maltoin pitää suuni kiinni. Siinä olisi mennyt ainakin varttitunti ennenkuin äiti olisi ymmärtänyt mitä eroa on sirkuksella ja huvipuistolla. Ja tokko hän olisi halunut kuunnellakaan.

Sirkus on sirkustaiteilijoiden numeroista koostuva esitys. Sirkusesitystä seurataan katsomossa istuen kuten teatterissa. Tivoli tai huvipuisto on alue, jossa on erilaisia huvittelulaitteita, joilla kukin voi huvitella oman rohkeutensa tai mielitekojensa mukaan.

Syynä sanojen merkityksen sekaantumiseen ovat huvialan yrittäjät itse. Joskus aikaisempina vuosina oli kaikissa kiertävissä tivoleissa myös pienet sirkusteltat ja ulkoilmaesiintymisiä. Yläkuvassa Suomen Tivolin juliste, jossa esitellään sirkustaiteilijoita. Toisessa julisteessa Sirkus Sariola kertoo olevansa avoinna puoleen yöhön saakka. Aika pitkä sirkusesitys!

Toisaalta sirkuksissa on ollut mukana joskus myös erillisiä peli- ja ampumatelttoja. Nykyään Sirkus Florentinolla on ollut mukana kiertueella pikkukaruselli ja pomppulinna (alakuva).

Mutta onko sillä sitten väliä, jos termit sekoittuvat arkikielessä? Pääasia, että saamme nauttia näistä molemmista kulttuurimuodoista. Yhdessä tai erikseen.

Muuten – omassa kielenkäytössäni tarkoitan tivolilla kiertävää ja huvipuistolla kiinteää huvilaiteyritystä. Hieno jaotteluni romahtaa kuitenkin heti kun puhutaan Kööpenhaminan Tivolista.

Taikurikirja

Tässä yksi suomalaisen taikuri Julius Leonin eli Julius Sundmanin taikakirja. Teos julkaistiin vuonna 1939. Silloin oli kova pula alan kirjoista. Siihen aikaan jopa kirjojen ja taikavälinekauppiaiden nimet olivat kovin salaisia ja vain pienen piirin tiedossa. Taikurikirjojen tekstiä ja kuvitusta kopioitiin paljon ilmeisesti sen kummemmin lupia kysymättä.

Kirjan kansikuva on kopioitu suoraan D.S. Hectorin vuonna 1899 julkaisemasta kirjasta Magiens värld, joka puolestaan on pääosin käännös A. Hopkinsin teoksesta Magic. Kuva esittää puhuvaa päätä. Samasta aiheesta on olemassa Friedlander-juliste vuodelta 1922 nimellä Spinnenfrau Spiegeltrick. Alakuvassa julisteesta tehty postikortti. Kumpikohan on alkuperäinen kuva, vai ovatko molemmat kopioita?

Kommentit:

Tämä on harvinainen kirja sitä on moni kysellyt. Näen kannen ensimmäistä kertaa , mistä löysit?
Pekka Gunst
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kirjan omistaa suomalainen keräilijä, joka haluaa pysyä tuntemattomana.
Kari Nieminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pelle Jali

Yläkuvassa vasemmalla juliste vuodelta 1949 ja oikealla tanskalaisessa Echo-lehdessä 1952 ollut kokosivun ilmoitus. Julisteessa esitellään Sirkus Sariolan artistit, mitä he esittävät ja mistä maasta he ovat. Pelle Jalin kohdalla riittää pelkkä nimi. Kaikkihan hänet tunsivat.  Sen sijaan lehti-ilmoituksessa mainitaan yhtenä artistina Aulamo, den urkomiska manegklownen. Kyseessä on sama henkilö.

Käyttikö Pelle Jali eli Valto Aulamo noita molempia taiteilijanimiä? Lehti-ilmoitus oli tarkoitettu ulkolaiselle lukijakunnalle. Oliko Aulamo hienompi nimi ulkolaisen korvaan? Käyttikö hän Suomessakin Aulamo-nimeä?

Pelle Jali teki yli kolmen vuosikymmenen komean uran klovnina pääasiassa Sariolan tivolien sirkuksissa. Alakuvassa hän poseeraa Pikku-Kallen eli Kari Hydénin (vas.) kanssa, kenties 60-luvulla.

Klovni Valtteri

Klovni Valtteri on oikealta nimeltään Heikki Leppävuori. Valtteri on kuin kotonaan niin klassisessa kuin uudessakin sirkuksessa. Rutkasti kokemusta on kertynyt myös teatterissa näyttelijänä ja sirkuskerhoissa opettajana. Monipuolisen artistin varsinainen sirkusura käynnistyi 1986 Sirkus Finlandia Juniorissa, jossa hän toimi paussiklovnina tanskalaisen Bobonin kanssa. Tänään he ovat jälleen samassa ohjelmassa Sirkus Finlandiassa, tosin Bobonin nimi on nykyään Bonbon. Useita vuosia Valtterilla on mennyt myös Hurjaruuthin Talvisirkuksessa ja eri huvipuistoissa.

Valtteri on hauska ja melkein hurja. Hänet tunnistaa valkoisesta pyöräilykypärästä, sillä hänen mielipuuhiinsa kuuluu yksipyöräisellä taiteileminen. Hänen bravuureitaan ovat jonglööraus ja taikatemput. Ne sujuvat miten sattuvat, kuten klovnilta saattaa odottaa. Esitysten huumori perustuukin onnistumisen ja epäonnistumisen vuorotteluun sekä esiintyjän ja yleisön väliseen vuorovaikutukseen. Valtterilla on vahva voimistelutausta ja hän on opiskellut mm. Kööpenhaminan Comedia Schoolissa. Klovnerian lisäksi Valtteri hallitsee vatsastapuhumisen ja nuorallakävelyn.

Alakuva on vuodelta 1988. Valtteri siinä jututtaa Heidi Jernströmiä, joka valmistautuu riippumaan hiuksistaan teltan kupolista. Valtteri on kaikki vuodet ollut uskollinen hahmonsa ulkoasulle. Näköjään sukat hän on sentään vaihtanut tänä vuonna.

Wiljami Hautaviita

Enpäs tiedä, onko Wiljami Hautaviita koskaan esiintynyt sirkuksessa tai tivolissa, mutta siihen samaan artistiryhmään hän itseoikeutetusti kuuluu. Muistan hyvin elävästi kun koulumme voimistelusaliin astui tukeva, vanha mies viittaan kietoutuneena. Pari vihaista katsetta ja Teräsmies-viitta lensi syrjään. Sen jälkeen me katselimmekin näytöstä huuli pyöreänä. Näytöksen lopussa hän muistutti meille hampaitten pesun tärkeyttä.

Viljami Hautaviita (s. 1905) oli suomalainen Lapväärtistä kotoisin ollut voimamies joka kiersi esiintymässä muun muassa kouluissa 1960- ja 1970-luvuilla. Hautaviita on tunnettu erityisesti hammasatleettina, joka väänsi hampaillaan hevosenkenkiä suoraksi ja veti hampaillaan tai tukallaan autoja ja lentokoneita. Yläkuvassa hän valmistautuu iskemään naulan paksun lankun sisuksiin. Kortin tekstissä on etunimi lyhennetty tavallisella V-kirjaimella.

Hautaviita kertoo aloittaneensa määrätietoisen voimien kasvattamisen kuuden ikäisenä. Esiintymään hän ryhtyi 1920- ja 30-lukujen taitteessa. Voimamies korosti terveiden elämäntapojen merkitystä. Tukan vahvuudesta oli kuulemma kiittäminen tukistelevaa opettajaa. Hän esiintyi vielä lähes 80-vuotiaana.

Eikä omena kauas puusta putoa. Alakuvassa Teräsmiehen poika Kalevi Hautaviita. Mitähän kuuluu tänä päivänä?

Kommentit:
- - - - - - - - - - - - - - -
Hieno pikku poika toi Kalevi silloin pienenä. Nyt hän kyllä on aika paljon isompi. Muistuttaa isäänsä tuon kuvan perusteella. Hän on "poikaystäväni" ja asuu täällä Ruotsissa. 
- - - - - - - - - - - - - - -

Monacossa kesällä ja talvella

Monacon sirkusfestivaalien julisteet on julkaistu ja lipunmyynti netissä on alkanut. Monte-Carlon 37. Kansainvälinen Sirkusfestivaali järjestetään 17.–27.1.2013. Nuorille, aloitteleville sirkustaiteilijoille tarkoitettu, järjestyksessä toinen Uusi Sukupolvi -festivaali pidetään 2.–3.2.2013. Samoihin aikoihin yleensä tammikuussa järjestetään myös Monte-Carlon Ralli, joten hälinää pikkuvaltiossa riittää.

Sirkusta on Monacossa tarjolla kesälläkin. Fontvieillen sirkusrakennuksessa tarjoillaan loistelias The Circus Dinner Show 19.7.–19.8.2012 tiistaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 21. Esiintyjinä ovat mm. Elena Larkina, Kris Kremo, Galina & Sonny, Charly Borra, La Brigade des Castors, Troupe Bingo ja musiikista vastaa Golden Jazz Band johtajanaan Carmino d’Angelo. Menu sisältää alkushampanjan ja neljän ruokalajin illallisen. Eikä maksa paljon, 150–180 euroa, lapset puoleen hintaan. Eli sinne!

Maneesi vai Piste?

Maailman Sirkusliiton julkaisema International Guide to the Circus -sanakirja kertoo, että maneesi on englanniksi Circus Ring, ranskaksi ja hollanniksi Piste, saksaksi Manege, italiaksi ja espanjaksi Pista ja portugaliksi Picadeiro. Onko se tosiaan niin? Minä olen aina luullut, että maneesi ja piste ovat kaksi eri asiaa. Eikö maneesi ole se areena, jossa artistit esiintyvät ja piste on se koroke, joka reunustaa maneesia? Vai olenko väärässä?

Edith Kleinbarth sanoo kirjassaan Balleriina hevosen selässä, että "Maneesin pyöreä reunaosa on nimeltään Piste".

Luin äsken ranskaksi käännettyä vanhaa amerikkalaisen sirkuksen ohjelmalehteä, jossa kerrottiin mitä milloinkin tapahtuu Piste ykkösellä, Piste kakkosella ja Piste kolmosella. Kyseessä oli siis Three Ring Circus.

Löytyykö ketään uskaliasta, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä? Kumpi on kumpi? Korjaako maneesimestari Carlo Jarz alakuvassa Pisteä vai Pisten reunakoroketta?

Kommentit:

Useammin kuulen käytettävän nimeä maneesi ja reunat taas on pisteboxes. Mutta joskus artistit käyttää myös nimeä piste ihan maneesista. Voisiko tämä olla puhujan kieleen sidottu asia?
Klovni Sebastian.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Minun käsitykseni asiasta on sama, mitä Kari alussa mainitsee. Saksalainen sanakirja selittää pitkän pätkän sanasta Manege. Siinä kerrotaan mitat ja siitä miten se on syntynyt hevosten tarpeiden mukaan. Maneesi-sana viittaa olennaisesti hevosiin. Onhan meillä muitakin maneeseja, esimerkiksi Helsingissä Kruunuhaan maneesi ja Turussa Linnankadun maneesi, Ypäjällä on maneesi ja silloin tarkoitetaan nimen omaan hevosten käyttämää sisäratsastustilaa. Kun puhutaan sirkusmaneesista, niin mukaan tulee olennaisena pyöreä muoto. Saksankielinen sanakirja kertoo, että maneesin lattia on sellainen, että siihen on helppo asettaa ja koota Piste eli maneesia kiertävä koroke. Sen mitoista kerrotaan, että se on niin suuri, että sen päällä voi pieni hevonen kävellä ja toisaalta sen sisään voi piiloittaa esimerkiksi petoeläinnumeroissa käytettävän suojaverkon. 
Markku A
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

William Metsi

Joskus iloisella 20-luvulla musiikkikahvila Empire oli suosittu esiintymisareena Helsingin Kruunuhaassa Unioninkatu 41:ssä. Kahvilaa emännöi Anna Pohto. Moni kuplettilaulaja viihtyi Empiressä. Joskus asiakkaita hämmästytti taikuri Mr. Hawkins ja toisinaan taas William Metsi, Euroopan notkein mies. Notkeusakrobaatti Metsi oli kautsukka eli taaksepäin notkea. Eteenpäin notkeita kutsutaan nimellä kliisnikka. Tietääkö joku lisää tästä artistista?

Alfred Pitsch

Alfred Pitsch oli villieläinkouluttaja, kahlekuningas, veitsenheittäjä ja ampumatelttayritäjä toisen maailmansodan molemmin puolin. Jossakin hänen nimensä kirjoitettiin myös Pietsch. Hän käytti myös taiteilijanimeä Jack Morton. Ihmeen vähän hänestä löytyi tietoa.

Itävaltalainen Pitsch oli asunut Suomessa erään tiedon mukaan vuodesta 1937 lähtien. Hänen tiedetään suorittaneen kahlenumeron Viipurin satamassa 15.6.1939 nosturin nokasta pää alaspäin roikkuen. Ilmeisesti hän on esiintynyt myös Suomen Tivolin Unto Sariolan osastossa. Vuonna 1953 hän esiintyi Zoo Sirkus Sandorissa veitsenheittäjänä yhdessä suomalaisen Liisa (Elisabeth)-vaimonsa kanssa ja piti sirkusteltan yhteydessä ampumatelttaa. Veitsenheittäjänä Pitsch oli korkeinta luokkaa. Vuodesta 1947 lähtien rouva toimi maalitauluna. Vuonna 1954 Apu-lehdessä oli Arvo Aallaksen artikkeli Pitschistä. Siinä kerrotaan, että Pietsch olisi tullut Suomeen Eestistä vuonna 1935. Eestissä hän esiintyi viiden jääkarhun kanssa. Jääkarhu on leijonaan verrattuna vaativa eläin.

Vanhemmistaan Pitsch ei tiedä mitään. "Jouduin aivan pienenä sirkusseurueen mukaan ja siellä tirehtööri piti minua ottopoikanaan. Kasvoin sirkuksessa ja 12-vuotiaana esiinnyin suuressa cowboy-numerossa heilutellen lassoa. Sen jälkeen vaelsin ympäri Eurooppaa kunnes päädyin Suomeen." Tämä tapahtui Apu-lehden mukaan 1935.

Markku Aulanko muistelee tavanneensa jo vanhentuneen Alfred Pitschin Valkeakoskella. Jonkin suusairauden takia puhuminen ei onnistunut ilman apuvälineitä.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

hei olen läheinen sukulainen ja toimimme mieheni kanssa markkinakauppiaina.

meillä valokuvia ja tietoa fredistä,

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Mielenkiintoista! Lähetä yhteystietosi osoitteeseen info@reklaamikari.fi

Olisi hauska kuulla lisää.
Kari Nieminen

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

.

Henricon näyttely Tykkimäessä

Björn Gammalsin eli Henricon suomalaisia taikureita sekä Suomessa esiintyneitä ulkomaisia taikureita esittelevä näyttely avattiin 17.5.2012 Kouvolassa Tykkimäen Huvipuiston näyttelytiloissa. Se juhlistaa osaltaan Markku Purhon Kouvolan Taikapäivien elokuun alussa pidettävää 30-vuotisjuhlakongressia. Näyttely on avoinna koko kesän 1.9. asti.

Henricon omiin henkilökohtaisiin kokoelmiin kuuluvat kuvat ja julisteet useiden vuosikymmenien vaiheilta tuovat esiin nostalgisia taikureita antaen sopivasti tilaa myös viime vuosien tutuille taikuuden mestareille. Kokoelma tarjoaa maukkaasti myös laajan maailman huipputaikurien joukon, joka on Suomessa esiintynyt ohjelma-agentti, impressaari Tom Hertellin tuottamana, kaarti on käsittämättömän korkeatasoinen.

Kukin taikuri on esitelty tekstin kera kuvien yhteydessä ja lisäksi vitriineissä on paljon originaaleja vanhoja taikurivälineitä sekä tuoreempien menestyjien palkintoja, mitaleita ja pokaaleja. Gammalsin kokoama näyttely, 94 eri taikuria, on suuren ponnistuksen ja hatunnoston arvoinen teko ja ehdottamasti laajin taika-alan esillä oleva näyttelykokonaisuus kautta aikojen.

Oriental Swan

Kiinan Valtionsirkus tuotti aikoinaan ison baletti-spektaakkelin nimellä Akrobaattinen Joutsenlampi. Se esitettiin mm. Royal Opera House'ssa Lontoon Covent Gardenissa vuonna 2008. Yhtenä sen kohtauksista oli Sirkus Finlandiassa esitettävä numero, jossa balettitanssijatar tanssii alamiehen hartioiden ja pään päällä. Maailman sirkuksissa kiertää useampiakin artistipareja tällä numerolla.

Täällä Suomessa Oriental Swan -numeron esittävät Liao Hengjwan ja Hua Yong. Kaiken hulinan keskellä heidän esityksensä on rauhoittavaa ja nautinnollista katsottavaa. He osaavat työnsä, ovathan he esiintyneet yhdessä jo yhdeksän vuotta. USA, Lähi-Itä, Aasia sekä Eurooppa ovat tulleet heille tutuiksi. He ovat valmistuneet Nanjing Acrobatic Troupe of China -koulusta.

Isot sirkusteltat

Ensimmäinen suomalainen Cirkus Ducander lähti liikkeelle 2000 hengen jättiläisteltalla vuonna 1896. Sirkus Sariolan telttaan 1949–1953 mahtui myös noin 2000 katsojaa. Yläkuvassa sisäkuva Sirkus Sariolan teltasta vuodelta 1952. Neljä mastoa näyttävät jykeviltä ja paksuja myrskytankoja näkyy kovin tiheässä. Kangasteltat olivat raskaita liikuteltavia varsinkin silloin, jos ne kastuivat. Telttojen pystytyksessä käytettiin apuna norsuja ja traktoreita. Nykyään kupolin nosto tapahtuu sähkömoottoreiden avulla. Nelimastoiset teltat ovat Euroopassa käytetyin telttamalli. Niissä maneesi on mastojen välissä ja mastoihin on ripustettu kattoteline, jota muotonsa vuoksi joskus myös "sikariksi" kutsutaan.

Sirkuksen koko ilmaistaan usein teltan halkaisijalla. Se kertoo alan harrastajalle suurin piirtein, montako katsojaa sinne mahtuu. Sirkus Finlandian teltan halkaisija on 37 metriä. Kun siihen lisätään vielä telttanarujen vaatimat tilat niin tarvittavan alueen halkaisija on jo 45 metriä. Maneesin optimihalkaisija on maailmanlaajuisesti 13 metriä. Sirkus Finlandiassa se on metriä pienempi. Alakuvassa Sirkus Finlandia Helsingin Kaisaniemessä, Etuteltta on viisiosainen ja pystytettävissä tarpeen ja paikan mukaan eri kokoisena. Takana näkyy vielä hevostallit samasta materiaalista kuin pääteltta.

Suomessa kiertävät pienemmät sirkukset ovat kaksimastoisia ja niihin mahtuu 150–500 katsojaa. Nelimastoisten telttojen katsojakapasiteetti on yleensä 500 katsojasta ylöspäin 5000 katsojaan saakka. Sirkus Finlandiassa katsomopaikkoja on tällä hetkellä 1150. Sirkusten katsomot olivat aikaisemmin lankuista tehtyjä penkkiratkaisuja ja niihin mahtui enemmän katsojia kuin nykyisiin. Lapsia voitiin sijoittaa katsomoon enemmän kuin aikuisia.

Suurin Euroopassa kiertänyt sirkusteltta on ollut Circuslexikonin mukaan Circus Sarrasanin teltta, mihin mahtui noin 10 000 katsojaa. Teltassa lienee ollut 8 mastoa. Teltassa oli useita maneeseja ja niiden välissä esiintymislavoja.

Jos esiintymisteltat ova kehittyneet yhä suurempiin yksiköihin niin majoitusteltat ovat kehittyneet toiseen suuntaan. Tunnetuin lienee ollut Sopu-teltta. Björn Gammals kertoo alkuvaiheessa asuneensa Suomen Tivolissa Sopu-teltassa, mikä pystytettiin yöksi sirkusteltan sisälle.

Entréeklovni ja Paussiklovni

Edellispäivinä on puhuttu erilaisista klovnihahmoista. Kaikki mainitut hahmot voivat esiintyä sirkuksessa joko omana itsenäisenä päänumerona tai muiden taiteilijoiden esitysten välissä viemässä katsojien huomion pois jostain muusta asiasta.

Entréeklovnien esitykset ovat aina sirkusten päänumeroita. Reprise- eli paussiklovni on henkilö, jonka tehtävä on kiinnittää katsojien huomio itseensä silloin, kun maneesissa valmistellaan uutta numeroa tai puretaan edellistä. Paussiklovni voi esiintyä vaikka katsomossa silloin kun maneesissa puretaan trapetsiverkkoa pois. Paussiklovnit esiintyvät siis eri ohjelmanumeroiden välillä ja huolehtivat siitä, että areenalla aina tapahtuu ja yleisölle riittää seurattavaa ilman taukoja.

Saman illan aikana klovni voi toki tehdä kumpaakin eli vetää oman numeronsa ja toimia paussiklovnina. Vanhoja ohjelmalehtiä katsellessa kiinnittyy huomio siihen, että paussiklovnin nimeä ei mainita muiden artistien luettelossa vaan aina erikseen ohjelmaluettelon alapuolella – vähän niin kuin ala-arvoisempana.

Yläkuvassa paussiklovnit hauskuttavat yleisöä maneesin reunalla Pietarin Sirkuksessa 2012 sillä aikaa kun maneesipojat kokoavat turvaverkkoa pois. Alakuvassa venäläinen entréeklovni Harry oman numeronsa tiimellyksessä Sirkus Finlandiassa vuonna 2006.

Blogitilastoa

Viime kuussa tässä blogissa oli katsojia 7590 sivulla. Tässä luettelo mielenkiintoisimmista sivuista viime kesästä lähtien.

455  Missä Sirkus Caliba 26.4.2012 + Sirkus Caliba taas 22.2.2012
454  Sirkus Renz Suomessa 22.4.2012 + Mutta missä on Renz? 7.7.2011
387  Sirkus Florentino kiertueella 27.6.2011
241  Louise Leers 15.2.2012
209  Aimo Leikas 18.4.2012
202  Tom Hertell nukkui pois 30.12.2011
199  Mr. Nigest 20.3.2012
152  Sirkustirehtööri 19.11.2011

Caliban ja Renzin sijoittuminen kärkeen johtuu varmaan siitä, että niistä on yleensä hyvin vähän tietoa saatavissa. Suurin osa noista kävijöistä tulee ilmeisesti hakukoneiden kautta.

Tässä vielä sivun katselut käyttöjärjestelmittäin
71 % Windows
17 % Macintosh
 3 % iPhone
 2 % Symbian/3
 1 % Android
 1 % Linux
 1 % iPad

Suurin ulkomaalaisryhmä tuli Yhdysvalloista (6 %). Seuraavana oli Ruotsi (2 %). Isoja lukuja, kun sivut ovat suomenkielisiä.

Kulkuriklovni

Kulkuriklovni (Tramp Clown) on yksi monista karaktääriklovnien (Character Clown) hahmoista. Muita paljon käytettyjä ovat myös poliisi, vahtimestari, vanha mies jne.

Kulkuri esiintyy lähinnä yksin. Hänen liikkumistyylinsä on yleensä jotenkin koomista. Tunnetuin kulkurihahmo lienee ollut elokuvista tuttu Charlie Chaplin. Sirkuksessa häntä on sitten matkinut toinen Charlie, nimittäin Charlie Rivel. Kolmas tunnettu tramp-klovni lienee ollut amerikkalainen Emmet Kelly Sr, jonka maskikin muistutti huolimatonta maankiertäjää.

Yläkuvassa Sirkus Finlandiassa pari vuotta sitten esiintynyt Jyrki Nousiainen oli tällainen kulkuriklovni. Samoin alakuvan ratkiriemukas mustatakkinen Jigalov, jonka vieressä Aukusti-klovni David Larible Monacossa 2006.

Klovnityyppejä on monia muitakin. Harlekiini esiintyy salmiakkiruutukuvioisessa asussa, miimikko viestii sanattomasti elehtimällä, hovinarri on se pelikorteista tuttu Jokeri jne. jne.

Aukusti ja Valkoinen klovni

Tässä ovat ehkä yleisimmät klovnityypit: Valkoinen klovni ja pari Aukustia. Joku Sirkus Finlandian vanhoista parroista ehkä tunnistaa ketkä siinä poseeraavat. Augustiksi kutsutaan punanenäistä ja isokenkäistä epäonnistujaa. Hänen tehtävänsä on kompuroida yksinkertaisissakin asioissa. Lapset oivaltavat sen ja antavat katsomosta usein vinkkejä Augustille, miten pitää toimia. Klovninumerot ovatkin vuorovaikutteisia eli interaktiivisia niin kuin nykyään sanotaan. Esiintyjät pelaavat peliä katsojien kanssa.

Augustin partnerina on usein Valkoinen klovni (engl. white face clown). Hänellä on sokeritoppamainen hattu, valkoseksi maalatut kasvot, korostetut kulmakarvat ja säkkimäinen, paljettikoristeinen, hamemainen puku. Valkoinen klovni dominoi eli määräilee ja hallitsee Augustia. Hän on hahmona jotenkin sukupuoleton. Asu muistuttaa hametta, mutta esittäjä on kuitenkin usein mies. Näiden hahmojen synnystä on monia erilaisia tarinoita.

Usein klovnit esiintyvät ryhmässä, missä on yksi valkoinen klovni ja kaksi Augustia. Näin varsinkin silloin, jos kyseessä on musikaalinen klovninumero. Saksalainen sirkusalan sanakirja käyttää kakkosaugustista nimeä Kontra-Augusti. Vaikka Augustien kohtalona onkin pääasiassa epäonnistua, on heillä aina joku taito, missä he päihittävät valkoisen klovnin. Se voi olla vaikka soittaminen.

Alakuvassa yksi tämän hetken tunnetuimmista Valkoisista klovneista Yann Rossi. Veljensä Maurin Rossin kanssa he muodostavat klovniparin The Rossyann.

Kommentiti:


Siinäpä Pete valkoisena, Carlo edessä oikealla ja Kykki takana. 80-luvun alkupuolta.
t. Kykki
- - - - - - - - - - - - - - - - -
Kiitos tiedoista. Trumpetti kädessä on siis Carlo Bergman ja saksofonin kanssa Jukka Rossi eli Kykki. Mutta mikä oli Peten oikea nimi?
Kari Nieminen
- - - - - - - - - - - - - - - - -

Pete = Stefan Bergman :)
- - - - - - - - - - - - - - - - -

.

Klovnit

Klovninumeron tarkoitus on laukaista katsojissa muiden numeroiden aiheuttamia jännitystiloja. Klovninumerot siis pyrkivät rentouttamaan katsojaa naurun avulla. Kun ihminen nauraa, niin hänen sisällään olevat jännitystilat laukeavat. Lapset eläytyvät erilaisiin klovnitemppuihin helpommin kuin aikuiset ja kun lapset nauravat niin se tartuu aikuisiinkin. Nauru on tarttuva tauti. Sirkuksen pyöreä maneesi auttaa tässä tilanteessa. Ihmiset näkevät, miten muut reagoivat samaan tilanteeseen.

Vahingonilo on yksi asia, joka ihmistä kummasti hymyilyttää. Vahingonilo on kaikkein luonnollisinta – siinä ei ole yhtään teskentelyä tai kateutta mukana. On hauskaa katsella kun joku tekee maneesilla itsestään selviltä tuntuvia asioita ja epäonnistuu niissä. Katsojista on hauskaa kun joku kompuroi hänen puolestaan.

Klassisen sirkuksen klovninumeroista on olemassa valmiita käsikirjoituksiakin. Perinteisissä klovninumeroissa on aina muutamia perushahmoja. Jos numerossa tarvitaan useampi hahmo, niin mukaan voi tulla esimerkiksi sirkustirehtööri. Klovni tai pelle voi tietenkin olla osa jotain muuta numeroa. Vaikkapa trampoliininumerossa voi yksi ryhmän esiintyjä keskittyä tekemään koomiselta näyttäviä liikkeitä ja naurettavuutta korostetaan hassuilla vaatteilla.

Muuten – minkähän takia klovnit yleensä yhdistetään pikkulapsiin? Valtaosa lapsista pitää monia klovnien maskeja pelottavina! John G. Robertson on kirjassaan An Excess of Phobias and Manias nimennyt klovnien pelon koulrofobiaksi.

Yläkuvassa Tampereen Mini-Sirkuksen maineikas klovniduo syksyllä 1977 Sorin nuorisotalossa. Alhaalla klovni Don Christian eli Christian Hofer Sirkus Finlandiassa 2008. Alimaisessa kuvassa klovniorkesteri Monacossa 2008.

Uusrikkaat venäläiset

Pakko se on kysyä. Olen tavannut tätä tekstiä viikon verran, mutta se ei aukea minulle. Kyseessä on Venäjän Valtionsirkuksen vierailu Suomessa 1996. Muistaako joku lukijoista millainen oli tämän ohjelman numero 12 eli Uusrikkaat venäläiset vippalaudalla? Oliko se hauska, jännittävä vai millainen?

Vai olisko tässä tullut kirjoitusvirhe? Ohjelmassahan ei koskaan saa olla numeroa 13. Se voi aiheuttaa kaikenlaista epämiellyttävää. Tästäkin tekstistä löytyy muutama selvä kirjoitusvirhe. Jopa taiteilijoiden nimiä on kirjoitettu eri tavalla kuin muualla ohjelmalehdessä. Kertokaa , jos muistatte!

Sirkusteltat

Sirkusseurueet esiintyivät aikojen alussa ulkoareenoilla. Katsomo tai sen osa saattoi olla katettu. Esityksiä voitiin pitää vain päiväaikaan, kun valaistusta ei ollut. Esimerkiksi Suomeen 1802 eli 210 vuotta sitten saapunut Jean Lustrén seurue esiintyi ulkosalla Kupittaan puistossa. Sitten Euroopassa alettiin rakentaa kiinteitä sirkusrakennuksia, joissa keskellä oli pyöreä maneesi ja yhdellä syrjällä usein näyttämö. Sirkuksen luonteeseen on kuitenkin aina liittynyt matkaaminen. Mennään sinne, missä yleisö on. Ratkaisuksi kehitettiin kevyttekoisempi väliaikainen puinen sirkusrakennus. Eri kaupungeissa oli sirkusten rakentamiseen erikoistuneita rakennusmestareita. Sirkusvierailut kestivät siihen aikaan useita viikkoja tai jopa kuukausia, joten tilapäinen rakennus kannatti pystyttää. Tilapäisyys tahtoi kyllä sekin olla usein tilapäistä.

Teltan konstruoiminen kiertävän sirkuksen tarpeisiin tapahtui Amerikassa 1860-luvulla. Mastorakenne muistutti laivan mastoja ja katto ja seinät tehtiin purjekankaasta. Kangas oli valoa läpäisevää. Kangas peitti esiintymismaneesin ja sitä ympäröivän nousevan penkkikatsomon. Sirkusteltoista kerrottaessa puhutaan yleensä mastojen lukumäärästä ja maneesin koosta ja niiden lukumäärästä. Telttoja voi olla yksimastoisia, kaksimastoisia, nelimastoisia, kuusimastoisia jne. Jopa ilman mastoja kuten yläkuvissa Sirkus Florentinon ensimmäinen teltta vuonna 2007.

Yksimastoisissa teltoissa on masto keskellä telttaa. Eräs Jakobin Sirkuksen teltoista on yksimastoinen. Masto sojottaa siis kaiken keskellä, mutta esim. pienissä nykysirkuksissa se ei ole ongelma, jos teltta sisustetaan puitteiden mukaan.

Vanhoissa kaksimastoisissa teltoissa on ollut parikin mastoratkaisua. Toisessa mastojen välissä on ylhäällä tanko tai kehikko ja kangas kulkee sen yli. Kehikkoon voidaa ripustaa esiintymistelineitä, kuten köysiä, trapetseja jne. Maneesi sijoitetaan mastojen väliin. Näin esimerkiksi Sirkus Al Bondoksella vuonna 2004.

Toinen kaksimastoratkaisu on ollut sellainen, missä mastojen yläpäässä on ristikkomainen rakenne ja teltan huippu ripustetaan niiden varaan. Ristikko jää teltan ulkopuolelle. Rakenne muistuttaa hirsipuuta ja kyseistä telttaa kutsutaankin nimellä "galgtält", mikä viittaa hirsipuuhun. Kuvassa Rake Tamminen (oliskohan?) huilaa teltanpystytyksessä jossain Suomen Tivolin osastossa.

Jatketaan myöhemmin vähän isommilla teltoilla.

Surmanajajat 3 Abbins

Kun Björn Gammals lopetti koulunkäyntinsä 16-vuotiaana keväällä 1952, hän sai esiintymissopimuksen Tom Hertellin kautta Suomen Tivoliin, Toivo "Topi" Sariolan osastoon. Hänet tunnettiin jo silloin nimellä Henrico. Ylhäällä olympiavuoden juliste, jossa Henricon kuva ylinnä oikealla.

Samalla kiertueella esiintyi koko kesän saksalainen surmanajoryhmä 3 Abbins. He ajoivat moottoripyörillä teräspallossa, peräti kolme henkeä yhtäaikaa. Julistekuva alhaalla vähän suurennettuna ja ryhmän mainoskortti.

Pohjolan Sanomat hehkutti Kemin Kasarmin kentällä ollutta esitystä: Ilmiömäinen oli myöskin Abbins-poikain huimapäinen ajo teräspallossa yksin, kaksin ja vielä polkupyörällä polkeva neitonen sekä neljäskin mies lisäksi seisomassa pallon keskellä. Siinä oli jännäämistä, mutta "aikataulu" piti kutinsa ja kaikki kävi mainiosti.

Kemissä ollessa meinasi käydä myös huonosti. Surmanajo tapahtui sisällä teltassa ja siihen aikaan sähkökaapelit ja -laitteet olivat vähän toista luokkaa, kuin nykyään. Kesken esityksen, kun kaikki kolme ajoivat pallossa, kaikki valot sammuivat yht'äkkiä. Siitä selvittiin kuitenkin pelkillä naarmuilla.

Kommentit:


Tervehdys Oulusta.
Saksalainen iso sirkus vieraili Kemijärvellä kesällä 1951 tai 1952. Drei Abbins oli viiden hengen ryhmä, josta kolme alkoi ajaa moottoripyörillä teräspallossa heijaten edestakaisin vierekkäin vastakkaisiin suuntiin noin metrin päässä toisistaan ja sitten ympäri katon kautta koko ajan kääntäen ajotasoa.Pallon halkaisijamitta oli noin 5m. Kolmas lähti alhaalta niinikään m-pyörällä ajaen ympyrää ja nousten sitten vaakatasolle. Neljäs henkilö, nätti nainen lähti ajamaan polkupyörällä ympyrää pallon pohjalla. Viides henkilö, tukevahko mies seisoi pallon pohjan keskipisteessä. 
Itse pääsin sisään jaksettuani notkua riittävän kauan teltan edessä,. Ko. nätti nainen oli myös teltan edessä lipunmyyjänä ja nähtävästi arvasi, että pöliännäköinen maalaispoika oli jo tuhlannut vähät rahansa toisarvoisiin tarkoituksiin. Ketään muita ei enää näkynyt ja nainen vinkkasi minut sisälle telttaan.
Myöhemmin sinä kesänä oli lehdessä uutista, että Kemissä olivat valot sammuneet kesken esityksen. Toinen pystysuoraa rataa ajanut Abbins jarrutti katossa, putosi pohjalle ja joku heistä sai surmansa. Nähtävästi joku taho halusi jatkaa hommaa hieman supistettuna.

Vanhoja uskomuksia

Sirkusyhteisölle on ominaista eri kansallisuuksien, rotujen, uskontojen ja eri kielten yhdessäolo. Sirkukseen on juurtunut joitakin rituaalinomaisia tapoja, jotka ulkopuolisesta saattavat tuntua vähintäänkin omituisilta, mutta joiden synnyllä saattaa olla kulttuurierot huomioiden vahvat perusteet. Säännöt sirkuksissa ovat aiemmin olleet hyvinkin ehdottomia, mutta tapakultuurin löystyessä muuttuneet höllemmiksi. Markku Aulanko on listannut näitä vanhoja sirkususkomuksia. Maaliskuun 29. postauksessa niistä mainittiin jo muutama – tässä lisää:

• Kiellettyjä puheenaiheita sirkusyhteisössä ovat uskonto ja politiikka.
• Sirkuksessa ei ole vaunun, puhelimen tai ohjelman numeroa, joka olisi 13. Se tulkitaan epäonnen numeroksi. Vanhempia ohjelmalehtisiä katsellessa huomaa, että tästä säännöstä on todella pidetty kiinni. Lehtisessä saattavat olla ohjelmanumerot 12. ja 14. mutta ei 13. Tätä sääntöä kierrettiin jättämällä ohjelmat numeroimatta.
• Kassavaunu asetetaan niin, että vaunun etureuna on hieman korkeammalla kuin takareuna. Tällöin tiskille asetetut kolikot vierivät sisälle vaunuun.
• Maneesi on esiintyjälle pyhä paikka. Sitä käytetään vain esiintymiseen. Maneesin poikki ei kävellä muissa asioissa vaan se kierretään.
• Maneesin reunalla ei istuta selkä maneesiin päin – ei edes esitysten ulkopuolella. Se on epäkunnioittavaa esiintyjiä kohtaan ja samalla menetetään kontrolli maneesissa mahdollisesti oleviin eläimiin.
• Toisen artistin esiintymisvälineet ovat pyhiä. Niihin ei saa koskea ilman lupaa.
• Telttaan eksynyt lintu tietää epäonnea. Ajatellaan, että myrsky repii teltan, jotta lintu pääsee vapaaksi. Valkoinen lintu tietää kuolemaa. Tämä ei tietenkään koske esityksessä käytettäviä eläimiä.

Tuo Sirkus Finlandian kassavaunu yläkuvassa näkyy olevan ihan vaaterissa. Pitäiskö nyt jonkun käydä huomauttamassa pojille, että kassavirtojen suuntaa voisi helposti muuttaa?

Alakuvassa Krenzola kymmenine lintuineen oli suosittu esiintyjä 2005. Eikä vaaraakaan aiheutunut, koska linnut olivat töissä sirkuksessa.

Kommentit:

Lisäksi sateenvarjoa ei saa avata teltan sisällä ja sisälle ei saa mennä sateenvarjo avattuna. Tietää epäonnea kun on kaksi kattoa päällä.
Kalle 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sirkus Finlandiassa ei saanut 70-luvulla soittaa Pallomaa. Se oli näet Cassiopeian musiikki hänen pudotessan Circus Scalan kupolista aikoinaan. 
Telttamestari Hans Conradsen totesi syystä ja seurauksesta. Kun joku kuulee Palloman radiosta kaikki alkavat odottaa onnettomuutta. Ja kun 50 ihmistä hermostuneina kävelee kehää ja odottaa, onnettomuus tulee takuulla ennemmin tai myöhemmin.
Kettil Cedercreutz 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muistan, että erään uskomuksen mukaan violettia esiintymispukua ei saa olla maneesilla, koska se tuo huonoa onnea. Eräällä uskaliaalla eläinten kesyttäjällä kyllä oli usein violetti asu, eikä huono onni tuntunut vaivaavan. Itsellä taas yksi upea violetti asu on jäänyt aina kaappiin... aivan vaan kaiken varalta :)
Klovni Sebastian

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kirjassaan Balleriina hevosen selässä Edith Kleinbarth kertoo myös vanhoista uskomuksista ennenvanhaan Saksassa. Esimerkiksi romaneilta ei saanut periä pääsymaksua. Se tiesi huonoa onnea. Asiakasjonossa kyömyselkäinen asiakas tuotti onnea sirkukselle, varsinkin jos sitä saattoi koskettaa huomaamatta. 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos päivän ensimmäinen asiakas kassalla oli mies se tiesi paljon porukkaa katsomoon sille illalle

Terhi M-E

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TV-mainontaa

Vähän hitaasti tuo video lataantuu, mutta tässä nyt Sirkus Finlandian tämänvuotinen TV-mainos. Vallan mainio 3D-animaatiopläjäys on tehty ArtFlow:ssa Pinjaisissa ja puikoissa on ollut Mats Holmberg.

Sirkus Finlandia on jo useamman vuoden käyttänyt myös televisiota mainonnassaan. Mainokset näkyvät alueellisesti kiertueen aikataulun mukaisesti. Tänä vuonna mainoksen pituus on 15 sekuntia. Tästä videopätkästä puuttuvat paikkakuntien nimet.

Maailman Sirkusliitolla uusi merkki

Federation Mondiale du Cirque eli Maailman Sirkusliitto on näköjään vaihtanut tunnustaan. Vanhaa merkkiä ei näy enää missään.

Richard Molinier suunnitteli alla olevan vanhan symbolin vuonna 2008 eli samaan aikaan kun liittokin perustettiin. Merkki valittiin yleisen kilpailun tuloksena.

Jokin aika sitten uusittiin liiton nettisivut ja siinä samalla otettiin käyttöön uusi yksivärinen merkki, jota on helpompi käyttää kuin edellistä kolmeväristä. Omasta mielestäni tuo ylläoleva uusi logo on parempi kuin vanha.

Maailman Sirkusliittoon kuuluvat tällä hetkellä seuraavat järjestöt:
Animal Interest Alliance,
Asociación Mexicana de Empresarios de Circo A.C. (AMEC),
Circus Federation of Australia,
En Piste,
European Circus Association (ECA),
Festival International du Cirque de Monte-Carlo,
Japanese Circus & Entertainment Association,
Outdoor Amusement Business Association, Inc. (OABA),
Acrobatics Association of Korea (AAK).