Virpi Kinnunen 9.10.1945–11.8.2014

Virpi Kinnunen sylissään Kosmoksen Keisari.

Tekstiili- ja lasitaiteilija Virpi Kinnunen siirtyi ajasta ikuisuuteen elokuussa 2014, samoihin aikoihin kun hänen rakastamansa sirkus vieraili Kangasalla.  Virpi Kinnunen ihastui sirkuksen maailmaan nähtyään meksikolaisessa sirkuksessa leijonankesyttäjän. Tämä tapahtui 1970-luvulla. Virpiä kiehtoi sirkuksen värimaailma ja estetiikka ja temppuihin liittyvä taito.

Virpi Kinnusen ominta alaa olivat Kuvakudokset. Niiden tekotapa oli sellainen, että ensin Virpi teki  aiheesta luonnollista kokoa olevan maalauksen. Sen päälle asetettiin läpinäkyvä kalvo ja siihen piirrettiin maalauksen värialueiden ääriviivat ja niin syntyi kuin värityskirjan kuva. Kuvaan Virpi merkitsi, minkä värisillä kuteilla mikäkin alue kudotaan. Näin syntynyt kalvo pistettiin käänteisessä asennossa loimien alle ja kutoja eli kankuri teki tekstiilin ääriviivakuvassa olevien merkintöjen perusteella.

Virpi Kinnusen sirkusaiheisen kuvakudossarjan nimi oli ”Elämä on sirkus”. Hän ajatteli, että Elämä itse on kuin sirkusteltta ja me kaikki sen taiteilijoita.

Ennen sirkussarjaa Virpi Kinnunen teki kuvakudoksia pariisilaisaiheista ja Afrikka-aiheista. Sirkus-sarjan jälkeen hän perehtyi toiseen värikkääseen kulttuuriin, romani-kulttuuriin.
Virpi emännöi 1980-luvun alkuvuosista lähtien Kangasalla ollutta värikästä pitsihuvilaa, Willa Kosmosta. Siellä pidettiin konsertteja ja tapahtumia ja sirkusteema oli monessa tapahtumassa mukana.

Kuvakudosten jälkeen Virpi Kinnunen innostui lasista. Hänen käsissään lasi sai uuden muodon. Kyseessä ei ollut lasinpuhaltaminen eivätkä perinteiset lasimaalaukset vaan värikkäät kolmiulotteiset lasiteokset. Niissäkin hän joskus palasi sirkusteemaan.

Markku A

Venäläinen sirkus – Russian circus

Vuonna 1992 Sirkus Finlandia tuotti Suomeen Moskovan Suuren Sirkuksen ja kiersi sen kanssa maatamme ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Ohjelmalehdessä on lyhyt juttu Moskovan Suuresta Sirkuksesta. Siinä kerrotaan mm. näin:
"Moskovaan ensimmäinen sirkus perustettiin 1764 ja sen jälkeen sirkukset levisivät useihin kaupunkeihin 1850-luvun puoliväliin mennessä."

Vähän on vuodet menneet sekaisin, kun englantilainen Philip Astley keksi sirkusnäytöksen vasta 1768 Lontoossa sijoittaessaan klovneja ja muita esiintyjiä ratsastusnumeroiden väliin pyöreässä maneesissa. Eikä sitä silloinkaan vielä kutsuttu sirkukseksi. Vasta vuonna 1782 näytösmuotoa alettiin kutsua nimellä Circus.

Löytyyköhän tuolle venäläisten ilmoittamalle vuosiluvulle mitään selitystä? Olen vuosikymmenten aikana kuitenkin oppinut, että kaikki mikä on painettu paperille ei ole totuus. Vielä vähemmän se aineisto mikä tänään löytyy täältä netistä.

Sirkus Meteor 1909

Tämä lehtileike oli Aamulehdestä vuonna 1959, mutta alunperin se julkaistiin samassa lehdessä 3.10.1909. Aleksanterin toria kutsutaan nykyisin Pyynikintoriksi Tampereella. Syksyinen kurakeli oli vetänyt toimittajan mielen varmaan kireälle tätä kirjoitettaessa. Onko kellään tietoa tästä Meteorista tai tuosta Sirkus Adolfista?

Kommentit: 

A. Danielssonin ja P-A. Wåhlbergin kirjoissa on aika pitkä tarina Cirkus Adolfin vaiheista. Mutta tässä näin lyhyesti tietoja:
Ruotsalaisen Cirkus Adolfin johtaja Gustav Adolf Palmgren (1876–1945) kiersi Ruotsia 1909, mutta heillä oli vaikeuksia, kun ei tullut yleisöä näytöksiin johtuen Ruotsin suurlakosta. Palmgren tilasi laivan ja koko sirkus matkusti Suomeen.  20 elokuuta oli Oulussa ensi-ilta ja näin hän kiersi sitten loppusesongin Suomea. Erässä vaiheissa Palmgren joutui luopumaan sirkuksesta Italiassa, mutta hän jatkoi artisti-agenttina. Palmgren oli mennyt toisen kerran naimisiin nuorekaan Maria Kapfhammerin kanssa. Maria Adolfi oli perehtynyt artistivälitys-toimintaan ja kun hänen miehensä kuoli Maria jatkoi menestyksellä tätä toimintaa. Monet taiteilijat Linnanmäen ulkoilmanumeroissa ja Peacock-varieteessä oli Maria Adolfin bookamia.

No sitten O. Hildénin Sirkus Meteorista puhukoon puolestaan nämä kaksi alla olevaa ilmoitusta.

Terv. BG

Kirjailija Eero Taivalsaari 1939–2015

Yhteiskuntakriittisenä kirjoittajana tunnettu kirjailija Eero Taivalsaari menehtyi pitkällisen sairauden murtamana 27.3.2015.  Sirkus Finlandiasta Taivalsaari  kirjoitti  keskimäärin 10 vuoden välein, ensimmäisen kerran Pirkka-lehteen vuonna 1986.  Taivalsaari kulki silloin hetken aikaa sirkuksen mukana.  Sirkus Finlandian historian kirjoittajana  Taivalsaari teki suuren urakan vuosina 2004–2005.  Kiitos kirjan kustantajan kirjaan tuli myös muuta kansallista sirkushistoriaa ajalta ennen Sirkus Finlandiaa.  Se oli kulttuurihistoriallinen teko, mistä kiitos  Eero Taivalsaaren lisäksi kuuluu Jernströmin perheelle.

Kokeneena toimittajana ja kriittisenä ajattelijana Taivalsaari uskalsi kysellä sellaisiakin kysymyksiä, joita muut toimittajat eivät ehkä olisi rohjenneet. Taivalsaari perehtyi aiheeseensa perusteellisesti ja onnistui haastattelemaan useita henkilöitä, jotka kirjan ilmestyessä olivat jo siirtyneet lopullisen rajan taa.  Eero Taivalsaari oli useana vuonna mukana Monacon sirkusfestivaaleilla  ja hän sai Pro Sirkus Finlandia  -mitalin  Monte Carlossa  20.1.2007.

Eero Taivalsaari palasi rakkaan aiheen pariin vielä 2011, jollin hän teki kirjan Lumoava Sirkus Finlandia.  Se kuvaa Sirkus Finlandian päivää.

Markku A

Eero Taivalsaari Lea-vaimonsa kanssa Leena Jurvakaisen juttusilla 26.9.2014 

Sirkus Finlandian Helsingin ensi-illassa. Taaempana Kari Siiki.

Hämeen Tivoli 1935

Tuo vanha mainoskieli ei purisi enää nykypäivänä: "Yrjö Jokilampi ajaa jättiläisteräspallossa moottoripyörällä pää alaspäin. Ei mitään seiniä teltassa. Mitä varten? Jotta kaikki ovat nyt tilaisuudessa näkemään hämäläisen veren voimakkuuden läksiäisiksi, kun hän lähtee ulkomaille." Toisaalta – kuinkahan paljon meidän kielellemme nauretaan 80 vuoden päästä?

Mutta keitä olivat nuo Augusti ja Tupa-Uuno? Tämä ilmoitus julkaistiin elokuussa 1935.

Tämä kuva on Hämeen Tivolista vuodelta 1934. Taustalla näkyy Yrjö Jokilammen mainosfasadi. Surmanajo ajettiin ilmeisesti takana näkyvässä teltassa. Keitähän tuossa kuvassa on? Voisiko mies hanuristin oikealla puolella olla Arvo Avenius? Tuo Vinokaruselli on aika hurjan näköinen.

Hämeen Tivolia piti Kalle-Vihtori Jokilampi. Parhaimmillaan maassamme liikkui jopa kolme Hämeen Tivolin osastoa. Hänen lapsensa Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) innostuivat surmanajosta 1930-luvulla. He ajoivat jopa kolmistaan puisessa "pytyssä". Yrjö Jokilampi ajoi yksinään teräspallossa. Yrjö kävi jopa Ruotsissa ajamassa pallollaan. Jokilampien surmanajot päättyivät 1952.

Kommentit:

Karusellikuvassa ylhäällä oikealla istuu akrobaatin asussaan keinussa Nils Berkovits eli Augusti. Tupa-Uuno oli kuplettilaulaja ja humosristi Uuno Tupasela. Näistä myöhemmin lisää juttua.

BG

.

Monta Finlandiaa

Sirkus Finlandian vuoden 1988 ohjelmalehti yllätti. Sen keskiaukeamalla on esitelty sekä Sirkus Finlandia Seniorin että Sirkus Finlandia Juniorin taiteilijat. Senior vasemmalla puolella ja Junior oikealla puolella. JR-merkin alapuolella lukee "perustettu 1982". Eikös se kuitenkin perustettu vasta 1985?

Muutama sivu eteenpäin asia selviää. Ison Finlandian rinnalle perustettiin pienempi sirkus tosiaan 1982, mutta kolme ensimmäistä vuotta se käytti nimeä Sirkus Kaleva, Vuonna 1985 pikkusirkuksen nimeksi muutettiin Sirkus Finlandia Junior. Samana vuonna Kaleva-nimen sai käyttöönsä saksalainen Felix Quaiser, joka perheineen kiersi sillä vielä pari vuotta Suomessa. Kalevan taru päättyi norsukiellon astuessa voimaan ja Quaiserit lähtivät Saksaan. Sirkus Finlandia Junior taisi lopettaa vuoteen 1991.

Jossakin vaiheessa Finlandialla oli käytössään Seniorin lisäksi kaksi pikkusirkusta. Junior sai kaverikseen Circus Piccolon ainakin 1989–1990 ja 1992.

Ilomielin otan vastaan korjauksia noiden vuosilukujen kohdalla.

.

Hotel de Post, Helsinki, 1871

Ohjelmalehtensä alkusanoissa 1951 Fennian toimitusjohtaja Leo Vuoristo kertoo helsinkiläisestä Hotel de Post -ravintolasta ja majatalosta. Vuoriston mukaan se oli Suomen ensimmäinen cabaret vuonna 1871. Se sijaitsi samalla paikalla Mikonkadulla kuin Fenniakin. Rakennus oli yksikerroksinen puutalo. Siinä oli muutama hotellihuone ja suosittu ravintola. Talon isäntä, herra Blomqvist keksi kiinnittää palvelukseensa kolme iäkästä tanskalaista n.k. laulajatarta. Heidän impressaarionsa säesti trioa loppuunkuluneella klarinetillaan. Saliin mahtui 40–50 henkeä. Ohjelmaa ei ehkä hyvällä tahdollakaan voisi nykyään nimittää varieteeksi tai kabareeksi. Mutta siitä se alkoi. Vuonna 1880 tiedetään myös Kämpin ravintolassa ja Kaivohuoneella olleen varietee-ohjelmaa. Ranskankielisessä alkuperäisessä tarkoituksessaan “varieté” on variaatioita sekä useanlaista esittävää viihdettä yhdistettynä yhteen ja samaan esitystilaisuuteen. Tässä merkityksessä sanaa käytettiin Pariisissa jo 1790.

Näissä esitysmuotojen nimissä menen jatkuvasti sekaisin. Näin Wikipedia ne erottelee:
Kabaree on viihteen muoto, joka yhdistää laulua, tanssia, komediaa ja teatteria. Tyypillisesti kabareeta esitetään ravintoloissa ja yökerhoissa, joissa yleisö istuu pöytien ääressä nauttien samalla drinkkejä.
Varietee on näyttämö, jolla esitetään hilpeitä laulu-, tanssi-, ilveily-, kabaree- tms. esityksiä tai siksi kutsutaan sellaisen sisältöistä esitystä.
Revyy on kevyt, viihteellinen näyttämöohjelma, joka koostuu musiikista, tansseista ja sketseistä. Vaikka revyiden historia ulottuu aina 1800-luvulle saakka, niin sen kulta-aika oli vasta noin vuosina 1916–1932. Sana revyy juontuu ranskan kielen sanasta revue.
Vaudeville on teatteriesityksen lajityyppi, jolle on ominaista leikillinen laulunäytelmä, johon olennaisena osana kuuluvat suositut laulusävelmät sekä hyvin erityyppiset esiintyjät, kuten akrobaatit, tanssijat, koomikot, koulutetut eläimet ja taikurit.
Burleski tarkoittaa teatterin keinoin esitettyä parodista huumoriviihdettä, johon yleensä kuuluu sketsejä. Sitä pidetään usein commedia dell'arten suoranaisena jatkajana, joskin termi on syntynyt samoihin aikoihin kuin commedia dell'arte.

Tuosta listasta nyt ei ota selvää meikäläinenkään. Kovin ovat samantyyppisiä esitysmuotoja.

Oheiset kuvat ovat vuoden 1951 Fennian ohjelmalehdestä. Leo Vuoristo tuli aikanaan ehkä tunnetummaksi omistamastaan Haikon kartanosta ja energisestä vaimostaan Sadusta. Jo Leon vanhemmat olivat omistaneet Viipurissa ravintoloita. Leo Vuoristo oli käynyt kauppaopiston ja toiminut sodassa reservin upseerina.

Muuten – Leo Vuoristo sattui aikoinaan jättämään veikkausrivin, jossa oli miltei pelkkiä rasteja eli jalkapallon tasapelejä. Tuloksena oli Veikkauksen siihen asti suurin voittosumma.

Leo Vuoristo

.

Sirkusonnettomuus 1947 – Circus accident

Näitä sattuu. Onneksi melko harvoin. Tämä lehtijuttu luettiin joulun alla 1947. Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt esiintyi Helsingin Messuhallissa 10.–21.12.1947 ja  joulun jälkeen lisäksi neljä ylimääräistä päivää. Ilmoituksensa mukaan sirkus siirtyi Helsingin jälkeen Pariisiin.

Lehtijutussa mainittu Ingel täytyy olla Inger Scmidt, joka poseeraa yläkuvassa. Hän oli myös ratsastaja. Ohjelmalehdessä näkyy cowboy-numero Inger & Lili. Ovat ilmeisesti tuo jutussa mainittu sisaruspari. Alakuvassa sirkuksen johtaja Arnold Schmidt. Yksi omistajista oli Helena Schmidt, joka aikoinaan toimi myös jockey-ratsastajana Sirkus Ducanderissa.

Hyvää syntymäpäivää – Happy Birthday

Sirkus Finlandian ensimmäinen näytös esitettiin tasan 39 vuotta sitten. Vuoden päästä on syytä vähän juhliakin. Aiemmin yksikään suomalainen sirkus ei ole näin pitkään ollut toiminnassa. On Finlandiaa vuosien mittaan välillä ravisteltukin, mutta edelleen se on suurin ja kaunein.

Nämä kuvat ovat perustamisvuodelta 1976. Ylhäällä Finlandian eläimet mainosparaatissa sirkuksen pääportin edustalla. Alakuvassa Alois Köllnerin norsunumero. Elefantit olivat aikoinaan varsinaisia vetonauloja sirkuksille ja tivoleille. Myöhemmin norsukielto lopetti tämän ilon. Nykyään niitä saa näyttää vain ahvenanmaalaisille.

Kansan Tivoli 1935

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä kesällä 1935. Tämän mukaan Tivoli Hesperia oli muuttanut nimekseen Kansan Tivoli. Koskahan Hesperia oli perustettu, kun Kansan Tivoli mainosti kolme vuotta myöhemmin, että se on perustettu vuonna 1901 ja vieraillut m.m. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan valtioissa.

Fakiiri Ellenberger ja Gladiaattorit esiintyivät ilmeisesti omissa teltoissaan koska tivolissa oli myös eestiläinen sirkuskin. Keitä mahtoivat olla? Alhaalla kuva Niilo Salon kirjasta Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Siinä näkyy ainakin kaksi gladiaattorin näköistä artistia. Tivolin omisti Ludvig Syversen. Hän paiski töitä tivoleissa ilmeisesti vielä 1960-luvulle asti.

Kommentit:

Ludvig Syversen kuoli tammikuussa 1953. Poikansa Niilo Valdemar (1912-1992) ja Otso Oskari Olavi (1913-1988) kiersivät Suomea pelitelttoineen aina 80-luvulle asti. Niilo oli pelikone-ekspertti ja kärsi tappion Raha-automaattiyhdistykselle. Niilolla oli vakipaikka peliteltalleen Vuolteensillalla. Otso pyöritti perinteisempiä pallonheitto- ja ilmakivääriammuntaskaboja markkinoilla ja kesäjuhlilla. Sylvi Syversen menehtyi syöpään 1977.

JA

.

Maailman Sirkuspäivä – World Circus Day

Tänään vietetään jo kuudetta kertaa Maailman Sirkuspäivää. Ympäri maailmaa sirkukset ja sirkusten ystävät järjestävät erilaisia tapahtumia teeman ympärille. Päivän yhdistävänä organisaationa toimii Maailman Sirkusliitto. Sen nettisivuilta näet millaisia tapahtumia missäkin päin maailmaa on meneillään.

Tänä vuonna Maailman Sirkuspäivänä kilpaillaan missä sirkuksessa otetaan eniten selfie-kuvia. Säännöt ovat yksinkertaiset:
1. Tule tänään sirkukseen ja ota itsestäsi kuva.
2. Tykkää Facebook-sivusta: www.facebook.com/circusselfieday
3. Pistä kuvasi samalle sivulle ja kirjoita missä sirkuksessa olet. Kerro kaikille jotain Sirkuspäivästäsi.
Sirkus, josta saadaan eniten punanenäisiä omakuvia, saa kunniaa ja mainetta.

Pistänpä tähän alle vielä vanhan Sirkuspäivä-logon, koska mielestäni se oli parempi kuin nykyinen.

.

Ringmasters

Sirkusalan termit vaihtelevat suurestikin eri maissa. Me Suomessa nimitämme mielellämme sirkusnäytöksen juontajaa tai kuuluttajaa Sirkustirehtööriksi. Ranskalaiset käyttävät hänestä nimitystä Monsieur Loyal, saksalaiset ja tanskalaiset pitävät tittelistä Sprechstallmeister. Amerikkalaisille se oikea termi on Ringmaster. Tämä toimenkuva vaihtelee jonkinverran eri kulttuureissa, mutta kaikissa tavoitteena on saada yleisö mukaan esitykseen.

Tässä kolme amerikkalaisille tuttua nykyistä ringmasteria Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksesta. Heilllä kiertää USA:a parhaillaan kolme turneeta. Ylinnä Jonathan Lee Iverson, joka oli RBBB:n historian nuorin ja ensimmäinen afro-amerikkalainen juontaja. Jonathan Lee Iverson aloitti esiintymisensä jo 11-vuotiaana laulaen tenoria Harlemin poikakuorossa. Tuossa keskellä on kuvassa Andre McClain, joka on myös eläinkouluttaja, rodeo-tähti, country-laulaja ja lauluntekijä. Alhaalla David Shipman. Hän esiintyi ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana. Hänellä on kuoro- ja teatteritausta.

.

Roberto Paulius

Tässä vuoden 1909 julisteesta valmistettu postikortti Märkisches Museumin kokoelmista. Gentleman-jonglööri Roberto Paulius oli näköjään paljon maailmaa kiertänyt ja saanut runsaasti huomiota suurissa lehdissä. Mitähän kieltä tuo kortissa näkyvä malabarist on? Ainakin espanjankielessa malabarista tarkoittaa jonglööriä.

Kaitafilmejä 1976 – Super-8 movies

Joskus 1970-luvulla voitin arpajaisissa kaitafilmikameran. Se oli hyvin yksinkertainen Kodakin Super-8 -kamera. Samantyylinen kuin laatikkokamera aikoinaan. Siinä ei ollut muita säätöjä kuin, että painat nappia tai et paina. Vähän myöhemmin ostin hiukan kehittyneemmän kameran erilaisilla hienouksilla. Leikkasin ja liimasin filminpätkiä toisiinsa. Ääniraitoja Super-8-filmeissä ei silloin ollut. Sellaisenkin ehkä olisi saanut.

Jossain vaiheessa siirsin filmini VHS-nauhoille ja 90-luvun lopulla vielä nauhoilta cd-levyille. Tässä pari rainaa niiltä ajoilta. Kuvan taso on säälittävän heikko, mutta veikkaan, että osasyynä on nuo moninkertaiset siirrot medialta toiselle. Alkuperäiset filmit luovutin aikoinaan museolle.

Tässä pari mallia noista filmeistä:

1976 Länsi-Saksalainen Circus Europa, 5:20 min

1976 Puolan valtion sirkus Circus Warszawa, 9:30 min

Filmit on kuvattu Tampereella Hakametsän Jäähallin kentällä. Molemmat sirkukset Suomeen toi Janne Hakulisen Ohjelma-Apu Oy. Samana vuonna aloitti toimintansa Sirkus Finlandia.

Fakiiri Janne 1997

Tämä kuva on Åland-lehdestä kesäkuussa 1997. Kahden piikkilevyn välissä makaa Fakiiri-Janne. Painoksi levyjen päälle on kiivennyt Mikko Sipiläinen, jonka kädestä pitelee Sirkus Apollon  sirkustirehtööri Sven Berglund. Kuka oli tämä Janne? Kuuluiko hän Trouppe Apolloon? Entä kuka on tuo kaunotar taustalla?

Jannea ei erikseen mainita alla näkyvässä mainoslehtisessä. Siihen on merkitty:
The Kellner Family, taikuri, illusionisti
Mr Steel, utbrytarkungen
Kelly Brothers, ilma-akrobatiaa
Miss Nadja, trapetsi, Miss Simone kautsukki
Miss Dana, hula-renkaat
Trouppe Apollo, fakiirit, tulennielijät

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Mä oon tehny samaa piikkimattojen välissä makaamista 2000-luvun alussa myöskin apollossa.
Nii janne on siis svenin eli mr apollon poika.
Monica Köngäs
•••••••••••••••••••••••••••••

.

Onni-Klovnin housut – Onni Clown pants

Muusikko, orkesterinjohtaja, televisiotuottaja, näyttelijä, koomikko ja yrittäjä Onni Gideon Tervonen (7.4.1921, Balašov, Neuvostoliitto – 25.7.1994, Helsinki) esitti Sirkus Papukaijassa isohousuista Onni-Klovnia, jonka housut ja kengät määrittelivät sanan klovni Suomen lasten mielikuvissa vuosikymmeniksi. Sirkus Papukaija, myöhemmin pelkkä Papukaija oli vuosina 1961–1967 lähetetty lasten televisio-ohjelma. Siihen liittyi myös lasten kerhotoimintaa, joissa oli 1962 noin 6 000 jäsentä.

Ohjelman keskushenkilöinä olivat Sirkustirehtööri eli Orvo Kontio, Onni-klovni, Fakiiri Kronblom eli Nils Hedengren ja professori Hajamieli eli Martti Varpama (4.5.1936–28.2.2006). Myös Eveliina Pokela oli ohjelman vakioesiintyjiä. Onni Gideon esiintyi Onni-klovnina vielä 1990-luvulla tutuissa housuissaan. Itse hän ihaili suuresti edesmennyttä klovnia Charlie Riveliä, jonka yöpaitatyyliä hän joskus myös käytti. Televisiotyön ohella ja vielä eläkevuosinaankin Onni toimi aktiivisesti muusikkona. Viimeiset äänitteensä hän julkaisi 1980-luvulla.

Tampereen Teatterikesässä esiintyi Helppoheikin Markkinateatteri Saukonpuistossa joskus 70-luvun loppupuolella. Kuvassa alhaalla klovni Rainer Kaunisto esiintyy. Jos oikein muistan, hän esiintyi yksin. Tuon asun housut tunnisti silloin ja tunnistaa vieläkin Onni-Klovnille kuuluvaksi. Osaako joku kertoa mistä Onni löysi idean noille housuilleen?

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••
Jos joku haluaa tietää, mitä oli Onni-Klovnin vannehousujen sisällä, niin voin kertoa, että siellä on kymmenkunta taskua! Sirkus Papukaijan lähetykset olivat pääasiassa suoria lähetyksiä ja Onni oli esillä lähes koko lähetyksen ajan. Housujen taskuihin saattoi piilottaa jotain kolvnitemppujen välineistöä tai siellä saattoi olla ohjelman kulku kohtauksittain. Viimeisessä lähetyksessä housujen sisällä oli jemmassa iso boa-käärme. Jos Onnia jännitti esitys, niin jännitti käärmettäkin. Onni kertoi, että lähetyksen jälkeen housut piti pestä moneen kertaan.
Markku A
•••••••••••••••••••••••••••
Rainer Kaunisto ei esiintynytkään klovnina vaan hän esitti nukketeatteria. Suuriin housuihin mahtui paljon esityksessä tarvittavaa materiaalia.
•••••••••••••••••••••••••••

.

Huomenna alkaa – Tomorrow it begins

SirkusFinlandian tämän kauden ensi-ilta on huomenna Tammisaaressa. Yleensä Finlandia on aloittanut kiertueensa kotoaan Karjaalta, mutta nyt toisena vuotena peräkkäin startti tapahtuu Tammisaaresta. Samaa Raaseporin kaupunkia ne ovat nykyään, kuten Pohjassa sijaitseva talvileirikin. Mustiossakin Finlandia on pitänyt kotiaan. Sekin on pääosin Raaseporin kaupunkiin kuuluva taajama.

Nämä seudut ovat olleet Sirkus Finlandian koti sen perustamisesta lähtien. Ensi vuonna juhlitaan 40 vuotta kestänyttä kiertuelämää. Lumien sulaessa on täältä aina lähdetty liikkeelle ja ensilumen mukana palattu kotiin vaihtelevalla menestyksellä. Muut suomalaiset sirkukset eivät ole aiemmin näin montaa vuotta jaksaneet. Ylhäällä tämänvuotinen ikkunajuliste ja alhaalla ohjelmalehti. Jotain avaruuteen liittyvää siis tiedossa.

Muuten – Raaseporin kaupunki synnytettiin Uuden Vuoden päivänä 2009. Raaseporin linna on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva linna, joka mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Linna koki loistonsa 1400-luvulla, mutta Helsingin perustamisen jälkeen Raaseporin merkitys väheni, kunnes se vuonna 1553 hylättiin.

.

Keravan Sirkusleirit 2015 – Circus Camp in Kerava

Keravan Sirkusmarkkinoihin liittyen Keravan urheilijat järjestää tänä vuonna kaksi suosittua sirkusleiriä 8–13-vuotiaille koululaisille. Jälkimmäinen leiri toteutetaan, jos minimi osallistujamäärä täyttyy (toteutuminen varmistetaan 19.5.). Sirkusleiri on järjestetty vuonna 2011 ensi kertaa. Leirin vastuuopettajana toimii kokenut sirkustaiteilija ja -kouluttaja Heikki Leppävuori. Ohjelmassa on liikunnallista hauskanpitoa ja vauhdikasta menoa. Leirillä opitaan kaikenlaisia sirkustaitoja: akrobatiaa, jongleerausta, diaboloa, pyramideja, yksipyöräisellä ajoa jne. Leirien hinnat ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä.

Heikki Leppävuoren useimmat tuntevat taiteilijanimellä klovni Valtteri. Hän on ollut sirkusalan ammattilainen vuodesta 1986 lähtien. Yläkuva on Leppävuoren vatsastapuhumisnumerosta Pelätti ja Varis. Alakuva on Sirkus Finlandiasta 2012.

Niilo Salo

Niilo Salo (s. noin 1902)  oli nuoruudessaan kierrellyt amerikkalaisissa sirkuksissa ja tehnyt kaikenlaisia uhkarohkeita temppuja pilvenpiirtäjien räystäillä ja lentokoneista riippuvilla  trapetseilla. Rapakon taakse hän lähti 1925.  Hurjista seikkailuistaan hän kirjoitti vuonna 1948 kirjan Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Hän oli 1950 (toisten tietojen mukaan 1948) perustamassa Suomeen ryhmää Lentosirkus Pilvien Huimapäät. Kumppanina oli Jämin ilmailukeskuksen johtaja Eero Pakarinen, joka myös on kirjoittanut kirjan Lentosirkus Pilvien Huimapäät. Ryhmä kiersi Suomea viiden vuoden ajan. Esityksiä kävi katsomassa yhteensä 400 000 maksanutta. Niilo oli mukana kuitenkin vain ensimmäisen vuoden 1950.

Ylläoleva lehti-ilmoitus on vuodelta 1947. Siis ennen Lentosirkusta. Ilmeisesti vahva maine hänen hurjista tempuistaan oli kiirinyt kotimaahan asti kun tässä käytettiin lempinimeä Syöksykierre-Nick. Muista esiintyjistä ei puhuta mitään. Heitäkin varmaan oli mukana kiertueella.

.

Sirkus Finlandia TV-mainos 2015 TV ad

Mats Holmberg taiteili jälleen loistavan tv-mainoksen Sirkus Finlandialle. Niinkuin aikaisemmatkin. Ensimmäinen taisi olla 2012. Tuttuun tapaan mainoksessa seikkailevat Sirkus Finlandian tunnushahmot Aatos ja Elmeri. Aatos on se rauhallisempi ja Elmeri koheltaa koko ajan. Tänä vuonna liikutaan avaruudessa, sillä yksi tämän vuoden tunnetuimmista tähdistä on The Astronauts. Ryhmän muodostavat Laszlo ja Olga Simet sekä Diana Bakk. Numerossaan he yhdistävät korkean vaijerin ja kuolemanpyörän henkeäsalpaavalla tavalla. TV-mainoksessa näkyy myös Ingo Stiebnerin iloinen merileijona.

Suosittelen katsomaan tv-mainoksen täällä vaikka sen latautuminen saattaakin hetken kestää. Alla vielä kuva The Astronauts -ryhmästä ja Ingo Stiebnerista kaverinsa kanssa.

.