Sirkus Finlandia 1978

Yläkuvassa Sirkus Finlandian ohjelmalehden kansikuva 1978. Ja tässä itse ohjelma:

• Alkutahdit - Sirkus Finlandian orkesteri
• Tervetuloa - Johtaja C.-G. Jernström
• Ravia, ravia - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler (Saksa)
• Sleepy - Hassunkurinen trapetsipelle, Tarmo Vilén
• Avandis - Tarkasti, taitavasti - jonglööri, Raimo & Airi Tamminen
• Marcelos - Menoa eikä meininkiä... (Espanja)
• Marios - Akrobatiaa huipulta, ryhmäakrobatia, Spindlerin lapset (Saksa)
• Musiikin voimalla - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler  (Saksa)
• Hopoti, hei - Sirkus Finlandian hevoset, Bernhard Spindler (Saksa)
• Ottarios - Hymyä huipulta, klovnitrio (Ranska)
• The 2 Tornados - Kotimaisittain trapetsilla, Tarmo & Kati Vilén
• Tammiset & Golden Brix - Hau, hau, hau, koiramaailman matikkanero
• Tony Rix - nuorallatanssija, Björn-Åke Fredriksson (Ruotsi)
• Voimalla neljän norsun - Sirkus Finlandian norsut, Bernhard Spindlerin (Saksa)
• Grande Finale - Orkesteri ja taiteilijat

Ohjelman ohjasi H.J. Conradsen ja kapellimestarina toimi B. Treciecki. Tony Rix esitti myös jongleerausta Ylva-vaimonsa kanssa. He olivat kuitenkin mukana vain osan kiertueesta. Ainakin syyskuussa Tony Rixin tilalla esiintyi ruotsalainen nuorallatanssija Reino eli Karl Otto Hilding Andersson vaimonsa Elsyn avustuksella.

Muuten – jos aivan oikein muistan, niin Sven Berglund aloitti Sirkus Apollon 1978.

Niin ja vielä toinen juttu – Käykääpä katsomassa norjalaisen Cirkus Meranon nettisivuja. Tuo ohjelmalehden kannessa temppuileva norsu on sielläkin.

Tauon paikka

Sirkusteltan pystytys on rankkaa työtä. Sirkus Finlandiassa pidetään yleensä tässä vaiheessa kahvitauko. Kun rätti eli telttakangas on paikoillaan ja myrskytangot kohdillaan, vedetään henkeä, filtterin läpi tai ilman. Varsinkin sadesäällä on mukava päästä hetkeksi suojaan. Samaan aikaan teltan pystyttämisen kanssa on kentälle saapunut lisää ajoneuvoja ja koko karavaani alkaa olla paikalla. Paussin jälkeen telttamiehet aloittavat katsomon kokoamisen.

Grande Finale

Grande Finale, Grand Finale tai Grand Final on sirkusesityksen viimeinen numero, jossa kaikki artistit kokoontuvat maneesille kiittämään yleisöä. Usein siihen kuuluu paljon muutakin kuin kumartaminen. Suomenkielistä nimeäkin on tälle yritetty keksiä. Vanhoista ohjelmalehdistä löytyy sellaisia termejä kuin: Loppumarssi, Loppuparaati, Loppufinaali, Loppuesittely-Finaali, Päättäjäisparaati, Epilogi ja ihan yksinkertaisesti Finaali. Tuo viimeksimainittu taitaa olla yleisin ammattilaisten puhekielessä nykyään.

Kuvat ovat viime vuodelta. Ylhäällä Sirkus Florentinon tunnelmaa finaalissa. Alhaalla Sirkus Finlandian artistit pukeutuneena jääkiekkojoukkueeksi finaalissa.

Petlaus

Sirkusteltan pystyttämisessä hurjimman näköistä touhua on petlaus. Teltan kupolista roikkuu neljä kattosuikaletta, jotka pitää yhdistää toisiinsa. Sitä kutsutaan petlaukseksi. Virkkaamiselta se vähän näyttää, kun miehet solmivat nauhoilla palaset toisiinsa. Syntyvä sauma on vedenpitävä. Miesten meno katolla näyttää joskus hurjaltakin, mutta tässä vaiheessa kangas on vielä löysällä ja sillä on helpompi kulkea. Samaan aikaan alhaalla asennetaan rondelleja eli sivutankoja paikoilleen. Vasta tämän jälkeen katto kiristetään lopulliseen muotoonsa.

Trapetsi

Ensi maanantaina taitaa iltayö kulua televisiota tuijottaen. Sieltä tulee nimittäin vuonna 1956 valmistunut elokuva Trapetsi. On se tullut telkasta aikaisemminkin, mutta siitä huolimatta. Pääosissa Gina Lollobrigida (s.4.7.1927), Burt Lancaster (2.11.1913–20.10.1994) ja Tony Curtis (3.6.1925–29.9.2010). Filmi kuvattiin edelleen toimivassa Cirque d'Hiver Bouglione -sirkusrakennuksessa keskellä Pariisia. Burt Lancasterille touhu oli tuttua. Hän toimi aiemmin sirkuksissa akrobaattina, mutta loukkaantumisten takia lopetti sen ja siirtyi filmiin. Kaikki rooliinsa kuuluvat stunt-osuudet ovat Lancasterin itse suorittamia. Italialainen Gina Lollobrigida nousi tämän filmin ansiosta koko maailman tietoisuuteen. Se oli hänen ensimmäinen Hollywood-leffansa. Hänen oikea nimensä oli Luigina Lollobrigida. Tony Curtisin oike nimi oli Bernard Schwartz.

Trapetsi eli kiikkurekki on sirkuksen ilma-akrobatiassa käytettävä väline. Trapetsi koostuu tangosta, joka roikkuu kahden köyden varassa. Trapetsinumero voi olla perusmuodoissaan staattinen, keinuva tai lentävä. Tässä filmissä esitetään lentävää trapetsia, jota pidetään klassisen sirkuksen kuninkuuslajina. Siinä artisti lentää ilman halki toisella rekillä olevan kiinniottajan käsiin. Usein lentäjä tekee ilmalennon aikana esimerkiksi voltin tai piruetin.

Yläkuvassa 80-luvun alkupuolella Sirkus Finlandiassa esiintynyt ryhmä The Flying Jarz.  Kiinniottaja Giovanni Jarz toimi myöhemmin, kuolemaansa asti Sirkus Finlandian telttamestarina ja ilmassa lentävä Maria Elena Jarz hymyilee edelleen Finlandian kioskeissa. Alakuvassa vuonna 1977 Suomessa vierailleen italialaissirkuksen Circo Citta' di Roma lentävä trapetsiryhmä Trio Hunfi.

Bertilo

Ruotsalaistaikuri Bertilo oli oikealta nimeltään Bertil Olsen (1916–1985). Esiintymisen hän aloitti jo 1940-luvulla. Yleensä hänellä oli kaksi naisavustajaa. Joskus myös hänen poikansa toimi assistenttina. Bertilo oli ennenkaikkea lastentaikuri. Hänellä oli televisiossa oma taikurikoulu.

Hän julkaisi mm. taikurikirjan "Här får du veta något om trolleri". Kirja julkaistiin useiden pohjoimaiden lisäksi myös suomeksi vuonna 1970 ja siitä otettiin jopa toinen painos. Kirjassa on hienoja kuvia vanhoista julisteista ja hieman taikurien historiaa. Kirja on kuitenkin suunnattu lähinnä lapsille.

Lähde: Nilsson, Sveriges trollkarlar (2007).

Sirkus Finlandia 1977

Se oli vilkas sirkuskesä. Moskovan Suuri Sirkus, Cirkus Europa ja Circo Citta di Roma vierailivat Suomessa samana vuonna. Huhuttiin myös Sirkus Lapponian liikkeellelähdöstä. Tuossa ylhäällä vuoden 1977 Sirkus Finlandian ohjelmalehti.

Ohjelman sisältö kerrottiin hieman poikkeavasti:
• Ohjelma alkaa! - Tervetuloa! Sirkus Finlandian orkesterin musikaalinen tervehdys.
• Lujaa laukaten - Sahajauhot pöllyävät ratsukoiden kiitäessä areenalla. Rodeo!
• ’’Pekka ja Pätkä’’ - Eläintallin suurin ja pienin hevonen esiintyvät - maasta se pienikin ponnistaa.
• Taitavasti notkeasti. - Duo Hende - sirot ja notkeat tanskalaistytöt taituroivat.
• Ravintolaelämää - Sirkus Finlandian italialaiseen ravintolaan saapuu kansainvälisiä vieraita - The Spagettis. Mitä tapahtuukaan...?
• Näppärästi suomalaisittain. - Al Dantte ja Elisa - näppärästi taikoen. Mihin hävisivätkään kyyhkyset?
• ’’Me pieniä ollaan...’’ - Ponit - nuo pienet veitikat - valloittavat vauhdikkaasti sirkusareenan.
• ’’Keinu oi keinu...’ - Osaavatko aasitkin keinua? Kuinkahan käy?
• Korkealle, korkealle - Mr Coronas - kuulut trampoliinitaiteilijat sinkoutuvat korkealle.
• Väliaika
• Ohjelma jatkuu. - Sirkus Finlandian orkesteri aloittaa jälleen ohjelman.
• Rapsodi Finlandia. - Tiikerihevoset ensi kertaa Suomessa. Mukana myös ryhmä Lipizaner -hevosia.
• Kauneutta ja taitoa. - Two Lindals trapetsilla. Tekee mieli kysyä, onko mikään enää mahdotonta?
• Voiko tämä olla totta? - kotimaiset Al Dantte ja Elisa illuusioissa vailla vertaa.
• Naurua, naurua - Varokaa nauruhermojanne. Maailmankuulut itävaltalaiset sirkuspellet  The Codrellis ovat nyt vuorossa.
• Tukevaa tekoa - Paljon painoa neljällä jalalla norsumme tallustaessa areenalle.
• Kamelit - ne erämään laivat. Eläintallin kaksi komeutta - kamelit valloittavat areenan kyttyröineen kaikkineen.
• Putoaa, ei putoa - Lautasetkin tanssivat Mr Walldon antaessa taidokkaasti niille vauhtia. Mutta eivät putoa, vai...?
• Loppuparaati

The Spagettis ja The Codrellis -ryhmät olivat Randi ja Horst Necid-Codrelli sekä Josef André Bödenler Codrelli. Taikuri Al Dante oli Heikki ja Elisa Kulju.  Duo Hende ja Two Lindals olivat Sonja Soelberg ja Conny Hende. Mr Walldon oikea nimi oli George Walldo. Lothar Weissheit toi hevosia, kameleita ja norsun. Kapellimestarina toimi J. Wierzbicki. Pääsylippujen hinnat olivat 14–30 markkaa. Alla Sirkus Finlandia Tampereen Hakametsän vieressä 1977.

Kaponieeri: Sirkusjuliste villistä lännestä

Kaponieeri: Sirkusjuliste villistä lännestä

Lee's North American Circus juliste noin 1850-luvulta löytyi Turusta.

Teltan levitys

Kupoli on nostettu telttavaunun lavalta ylös. Sirkusteltan levityksessa tarvitaan nyt joka ukko töihin. Tässä ei ole käytössä mitään apuvälineitä. Raaka lihasvoima on nopein ja käyttökelpoisin konsti. Telttakaton helmat kiinnitetään ympärillä oleviin ankkureihin. Rondelleilla eli sivutangoilla nostetaan helmat sen jälkeen ylös. Rondelleja ovat nuo yläkuvassa näkyvät pitkät rautatangot maassa. Vasta ihan viimeisenä kiinnitetään telttaan seinät.

Vahingossa vai tahallaan?

Epäonnistuminen tempussaan tapahtuu joskus jokaiselle sirkusartistille, kokeneimmallekin. Siihen täytyy varautua, mutta sitä ei saa odottaa. Kun se tapahtuu, temppu korjataan tai uusitaan tai jatketaan eteenpäin. Sirkusetiikkaan kuuluu, että temppu yleensä toistetaan kunnes se onnistuu. Rajansa kuitenkin silläkin. Olen nähnyt pari kertaa, kun temppua on yritetty uusia kaksi kertaa ja sitten jätetty siihen ilman onnistumista. Minulle on myös kerrottu, että jopa kuolemantapauksessa ohjelmaa on jatkettu ja näin kunnioitettu artistitoveria. No – tokkopa vainaja olisi loukkaantunut vaikka esitys olisi keskeytettykin.

Näennäisiä epäonnistumisia en hyväksy. Tai hyväksyn, jos se tehdään niin hyvin, että sitä ei huomaa. Liian usein sen kuitenkin huomaa, kun artisti yrittää näyttää kuinka vaikea hänen numeronsa on. Monet sirkustekniikat ovat minulle outoja, mutta siitä huolimatta koko numerosta menee maku, jos artisti selvästi ja tahallaan epäonnistuu ja kerää aplodeja uudestaan yrittäessään.

Yläkuvassa Calle Jr nostaa pudonneen keilansa ja jatkaa numeroaan tekemättä siitä sen teatraalisempaa tapahtumaa.

Vuonna 2005 rola-rola-teräsvaari Enrique Romero epäonnistui kerran ihan oikeasti, mutta jatkoi, heti siitä mihin jäi. Hyvin treenattu kroppa kestää pienet kolhut.

Vuosi sitten Monacossa Infernal Varanne surmanajoryhmällä oli ongelmia enemmänkin. Kuvassa yritetään saada maneesiin juuttunutta palloa irti. Edellispäivänä numero keskeytettiin moottorivian takia.

Viime talvena Pietarin sirkuksessa tehtiin pieni suuntavirhe, kun kaveri hyppäsi ponnahduslaudalta venäläiseen keinuun kyljen osuessa keinun tukirautaan. Ilmekään ei kenelläkään värähtänyt ja numero vietiin loppuun asti hymyillen. Katsokaa kuinka paljon tukirauta vääntyi ja arvatkaa kiroiltiinko ja haettiinko jääpusseja heti kun päästiin maneesin taakse.

Kommentit:

Pisti silmään tosta Infernal Varanne porukasta sen verran että pää-poppoo on alkujaan Brasiliasta lähtöisin. Ollessani irlannissa Circus Vegas'ssa töissä yksi pääporukoista oli siellä mukana ja pääsin jopa seisomaan harjoituksessa keskelle sinne palloon. Infernal Varannen perustaja on Danny Varanne jos en väärin muista. Tämä poppoo ketkä Irlannissa oli johtajana oli Marcio Benelli. Ja muut jäsenet olivat sukulaisia (veljiä/serkkuja). Tiedä sitten ovatko eurooppalaistuneet ja varmaan alkuperäisjäsenetkin alkaa olee jo iäkkäitä. Muistelin että Marcio oli tuolloin 2008 päälle 35v.

Tuleva myyntitykki

Pakko tämä on kertoa, kun se edelleenkin soi muistissa. Heleä lapsen ääni huutaa kirkkaasti: Hattaraa! Hattaraa! Se huuto kuuluu sirkuksen etuteltan toiseen päähän asti kutsuvana. Kateriina siellä bisnestä teki. Äiti Anna Jernström väänsi koneella sokerista hattarapilviä tikun ympärille ja tytär teki kauppaa solkenaan. Tuon myyntihenkisyyden olen havainnut Kateriinassa aikaisemminkin. Jo pari vuotta sitten hän kauppasi Sirkus Finlandian ohjelmalehtiä väliajalla ihmistungoksessa. Tyttö taisi olla vähän yli saappaan mittainen silloin. Intoa oli vaikka muillekin jakaa. Veikkaanpa, että häntä vielä kuullaan ja nähdään monasti.

Kupoli ylös

Sirkusteltan pystyttämisen yksi vaihe on teltan kupolin nosto ylös. Vaijerit kiinnitetään telttavaunun päällä lepäävään kupoliin ja se nostetaan ylös sähkömoottoreiden avulla. Kupolissa on kiinni koko teltan katto. Kulloisestakin ohjelmasta riippuen kupoli saatetaan jättää hetkeksi puoliväliin, jolloin artistit pääsevät helposti kiinnittämään omia laitteitaan teltan kattoon. Sirkus Finlandian teltta on valmistettu 2009 Italiassa. Edellinen teltta oli saman tyyppinen ja on edelleen käyttökunnossa.

Kun Philip Astley alkoi järjestää sirkusnäytöksiä Lontoossa 1769, ne esitettiin vuosikymmeniä rakennuksissa. Suomessakin on rakennettu useita tilapäisiä sirkusrakennuksia. Sirkuksen kukoistuskausi alkoi 1820-luvulla, kun yhdysvaltalaiset Aaron Turner ja Gilbert Spaulding perustivat kiertävän telttasirkuksen. Milloinkahan Euroopassa nähtiin ensimmäinen telttasirkus?

Finlandian pellet

Veikkaan, että Sirkus Finlandian valokuvatuimpia kohteita ovat klovnit Aatos ja Elmeri. Nämä Finlandian tunnushahmot olivat ensimmäisen kerran käytössä muistaakseni vuonna 2006. Muotonsa ne saivat 1996 käyttöön otetusta sirkuksen liikemerkistä. Nimet pelleille haettiin yleisökilpailulla. Aatos on rauhallisempi propellipää ja Elmeri vallattomampi tyyppi, jolla on suomenlippu hatussaan. Sirkusalueella liikkuvien hahmojen sisällä työskenteli tänä vuonna klovni Bonbonin lapset Julia ja Joakim. Tänä vuonna pellet esiintyivät myös tv-mainoksissa. Nämä valloittavat 3D-hahmot olivat mielestäni loistavia.

Ensimmäinen ohjelmalehti

Solmu Mäkelä kirjoitti lyhyen artikkelin sirkuksen vaiheista Sirkus Finlandian ohjelmalehteen vuonna 1979. Hän kertoi nykyaikaisen sirkuksen keksijän Philip Astleyn toiminnasta Lontoossa 1768. Näytös alkoi täsmälleen kello viisi iltapäivällä ja sitä edelsi usein sirkusparaati. Seuraavaksi hän esitteli vanhimman säilyneen ohjelmalehtisen sisältöä seuraavasti:

Hevosnumero

Lankanumero (taiteilija kävelee pingotetulla langalla)

Koomillista tikapuu- ja tuolitasapainoilua

Koomillista ratsastusta

Griffin, Jones & Miller, akrobatiaa

Angele Chiarini (taiteilija seisoi laukkaavan hevosen selässä)

Egyptiläinen pyramidi (14 miestä)

Kapteeni Cookin kuolema (suuri pantomiimi, kaikki taiteilijat)

Lopuksi Solmu Mäkelä kertoi Astleyn avanneen uuden sirkuksen Pariisissa vuonna 1782. Ranskan vallankumous pakoitti Astleyn palaamaan Lontooseen. Vallankumouksen jälkeen hän palasi Pariisiin ja hänen teatteristaan Amphitheatre Anglaisista tuli kaupungin keskipiste.

Yläkuvassa poseeraan taikurimestari Solmu Mäkelän kanssa hänen sirkusjulistenäyttelynsä avajaisissa 1977. Tänä vuonna 90-vuotta täyttäneellä Solmulla on mittaamattoman arvokas sirkuskokoelma.

Mastot pystyyn

Kun sama porukka pystyttää sirkusteltan toistasataa kertaa kesässä, kukaan ei juokse kentällä ja kysele, että mitäs nyt pitäis tehdä. Teltta-auto ajaa sirkusteltan pystytyksen tässä vaiheessa keskelle teltan paikkaa. Sen perävaunussa on rätti eli teltta, mastot ja myrskytangot. Nostovarrella asetellaan neljä mastoa maahan paikoilleen. Perävaunun sisuksista vedetään miesvoimin myrskytangot. Mastot kootaan muotoonsa ja ne nostetaan pystyyn sähkömoottoreilla. Sähkö ostetaan tai kehitetään itse. Sähkön suhteen moni sirkus on omavarainen. Sirkus Finlandiassa yksi autoista kehittää tarvittaessa kaiken sirkusleirin käyttämän sähkön.

 

Mainonnassa tärkeintä on liima

Tampereella märkää ja kuraista syksyä piristi viikon verran ylläolevat tienvarsijulisteet. Hyvää niskavoimistelua oli kääntyä katsomaan millä paikkakunnalla moottoripojat ovat käyneet viime vuonna. Näitä oli kymmeniä ainakin kaupungin itäpuolella. Kalevan kirkon kohdalta löytyi vihdoin yksi alkuperäinen mainos. Tuuli oli sitäkin jo viemässä pois.

Super Cross & Offroad Expon kaverit varmaan jo oppivat, että ihan kaikki liisterit eivät pidä Suomen olosuhteissa. Ainakin kannattaisi vanhat pohjat putsata ennen liimaamista. Suomalaisilla sirkuksilla on ollut samoja ongelmia aikoinaan, mutta nykyään liimatut laput jo pysyvät kovassakin sateessa. Se on kuulemma ihan liimamerkistä kiinni. Ja sitähän ei kaverille kerrota.

Muuten – vahingonilo on kaikkein luonnollisinta. Siinä ei ole yhtään kateutta mukana.

Sirkus Finlandia 1976

Sirkus Finlandia on pitkäikäisin milloinkaan Suomessa toiminut sirkus. Sen ensimmäinen kiertue alkoi Tammisaaresta 21.4.1976.  Yläkuvassa ohjelmalehden kansi ja tässä ohjelma:

Ouverture – Sirkus Finlandian orkesterin alkusoitto

Minerva – tanssiva hevonen, Alois Köllner

Trio Rogers – skotlantilaiset kaskadöörit, Roger & Manuel Gonçalves & co

El Bimbo – Erwino, voimamies ja tasapainoilu, Schlingloff, Unkari/Saksa

Abdullha – kamelinumero, Alois Köllner, Saksa

Alfredo Bente & Nick – hauskat parturit, klovninumero, Valko-Venäjä

Trio Cabe – ponnistuslautataiturit, Roger & Manuel Gonçalves, Portugali

Väliaika

Sirkus finlandian orkesteri – avaa toisen puoliajan

Rapsodi Finlandia – Sirkus Finlandian Lipizaner-hevoset, Alois Köllner. Saksa

Erwino – trapetsi, Unkari/Saksa

Samba & Comp.  – Elefantin ja kilipukin taitoesitys, Alois Köllner

Nick Miehe & Comp. – klovnit, Tanska, Saksa

Manuel & Partner  – tasapainoilua, Roger & Manuel Gonçalves & co, Portugali

Grande Finale

Alois Köllner ja Gonçalvesin perhe vetivät näköjään rankkaa esiintymisputkea. Köllnerillä oli 4 ja Gonçalvesilla 3 esitystä joka näytöksessä. Väliajalla voitiin tutustua eläintallien asukkeihin: elefantteihin, kameleihin, hevosiin, poneihin, laamoihin, guanachoihin ym. Alhaalla vielä muutama juliste vuodelta 1976.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Hehhee... Oisko äiskän piirtämiä kaikki.. ? :)

Maria Jernström

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Pitää paikkansa..

Leena Jurvakainen 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ankkurit maahan

Näin nousee sirkusteltta ylös. Kun sirkusteltan paikka on ensin päätetty, rautaiset metallitangot eli ankkurit kannetaan sahajauhoilla merkityille paikoille. Ennen vanhaan nämä tapit iskettiin maahan miesvoimin lekoilla, mutta nykyään toimenpide käy ilmanpaineella. Samoilla laitteilla ankkurit poistetaan telttaa purettaessa. Näihin tappeihin ankkuroidaan teltta kiinni liinoilla. Ankkureilla varmistetaan myös mastojen pysyminen paikoillaan.

Pikkujouluvarietee

Lapintien Las Vegas on estradi-viihdettä K-18 pikkujoulukansalle. Tampereen Komediateatterin lavalla nähdään mm. legendaariset huumorijonglöörit The Buldig Brothers, maailman nopein Elvis, maan taitavin jalkajonglööri sekä ällistyttävä Fakiirishow. Show pyörii Komediateatterissa 9.11.–15.12.2012 ja sen kesto on noin puolitoista tuntia sisältäen väliajan. Ovet ravintolateatteriin avataan 45 minuuttia ennen esitystä. Ei pöytä- tai väliaikatarjoiluvarauksia.

Varieteen työryhmässä mukana: Pasi Nousiainen, Katerina Repponen, Eero Auvinen, Petteri Jakobsson ja Aku Sajakorpi. Lapintien Las Vegas on Jakobin Sirkuksen, Circus Ruskan ja Komediateatterin yhteistuotanto. Yläkuvassa Katerina Repponen, alhaalla Pasi Nousiainen ja alinna Eero Auvinen.

Calliope

Calliope oli eeppisen runouden muusa Kreikan mytologiassa. Tunnetummaksi calliope on tullut soittopelin nimenä. Se tuottaa äänen kaasun, höyryn tai paineilman avulla. Vanhanajan veturinpillikin oli calliope. Hevosten vetämät calliope-vaunut kuuluivat ennenvanhaan sirkusparaateihin, varsinkin USA:ssa, mutta on niitä Euroopassakin käytetty. Musiikki raikui kilometrien päähän. Yläkuvassa 1920 rakennettu Two Jesters calliope-vaunu, jossa oli 36 pilliä.

Suomenkielistä nimeä tälle soittimelle en ole löytänyt. Höyrykäyttöisiä calliope-soittimia kutsuttiin myös höyry-uruiksi tai höyry-pianoiksi. Höyrykäyttöisiä oli runsaasti jokilaivoilla ja sirkuksissa. Samasta höyrykoneesta kun saatiin sähköä ja voimaa erilaisiin laitteisiin. Calliopeta voi soittaa joko käsin tai mekaanisesti kuten automaatista pianoa. Höyry-calliopen viritys on lähes mahdoton tehtävä, johtuen kuuman ilman aiheuttamasta elämisestä metallipillissä.

En ole koskaan kuullut tätä luonnossa, mutta uskallan veikata, että Sirkus Finlandian katu-uruissa on kauniimpi sointi. Sekin on joskus osallistunut paraateihin kuorma-auton lavalla.

Paikan merkkaus

Kun sirkus saapuu uudelle kentälle, teltan paikka täytyy katsoa ensimmäiseksi. Sirkusleirin toimivuuden kannalta tämä on tärkeä toimenpide. Esimerkiksi Sirkus Finlandian teltta on halkaisijaltaan lähes 50 metriä, eikä sitä siirrellä pystytyksen jälkeen metriäkään.

Joskus pitää ensin ajaa lumi alta pois ja toivoa auringonpaistetta. Kun on löydetty teltan keskipisteen paikka, merkitään teltan ulkoreunojen sijainti sahajauholla. Vasta tämän jälkeen pääsevät autot ajamaan kentälle ennalta sovittuihin paikkoihin. Usein paikka käydään merkitsemässä jo edellispäivänä.