Duo Grigoriev • Tasapainotaiteilijat • Equilibrists

Aviopari Rumiana ja Anatoly Grigoriev muodostavat taiteilijaparin Duo Grigoriev. Rumiana tulee Bulgariasta ja Anatoly Venäjältä. He ovat ekvilibristejä eli heidän alaansa on tasapainoakrobatia useissa eri muodoissa. He ovat Moskovan Sirkuskoulun kasvatteja. Heidän plastinen akrobatia-esityksensä palkittiin 12. Moskovan nuorisofestivaaleilla 1985. Nyt esiintymiset on jätetty aikoja sitten, mutta työt sirkuksen parissa jatkuvat edelleen. He ohjaavat ja opettavat sirkustaiteiden harrastajia ja ammattilaisia. Kaikki kesät menevät nykyään Sirkus Finlandian ulkomainonnan hoitamisessa.

Duo Grigoriev Sally Albatrossin Joulusirkuksessa 1988.

Duo Grigoriev esiintyi minun laskujeni mukaan ensimmäisen kerran Sirkus Finlandiassa vuonna 1988. He olivat samana vuonna myös Finlandian sisarsirkuksen Circus Piccolon Joulusirkuksessa Napapiirillä ja Sally Albatrossin joulusirkuksessa Itämerellä. Seuraavan kesän he kiersivät Suomea Sirkus Finlandia Juniorilla, joka oli toinen Finlandian sisarsirkus. Vuonna 1990 esiinnyttiin Piccolossa koko kesä. Vanhoissa ohjelmalehdissä näkyy vielä Duo Grigoriev vuosina 1995 ja 1996. 

Circus Piccolo 1990.

2000-luvulle tultaessa Sirkus Finlandian ohjelmalehdissä nimen Grigoriev eteen on laitettu titteli ohjaaja. Vuodesta 2009 lähtien tehtävänimikkeenä Rumianalla ja Anatolylla mainitaan ulkomainonta. Kunnioitettavan pitkä ja ilmeisesti tapahtumarikas sirkusura jatkuu edelleen.

Eero Taivalsaari; Marjatta Nieminen; Anatoly Grigoriev ja Rumiana Grigorieva 

Grand Hotel'ssa Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilla Monacossa 2005.

Rumiana Grigorieva ja Anatoly Grogoriev 2012.

.

Henrico ja käärmeet • Henrico and snakes

Suomalainen Björn Gammals (s. 26.11.1935) eli jonglööri Henrico on sirkuslegenda kotimaassaan ja muuallakin Euroopassa. Jo vuonna 1947 hän keräsi muistivihkoihinsa kaikki sirkusjutut lehdistä. Tänään tätä sirkusmateriaalia on jo pienen kyläkirjaston verran. Ensimmäiset esiintymisensä hän suoritti taikurina 1948. Myöhemmin esitysten painopiste siirtyi jongleeraukseen. Ensimmäinen merkittävä kiinnitys oli Variete Peacock'ssa, Linnanmäellä koko elokuun 1951, Tästä alkoi ura huipulle vuoroin ulkomailla, vuoroin kotimaassa. Vuonna 1974 Henrico kiinnostui matelijoista. Yhdessä Esa Karttusen kanssa he lähtivät Suuri Käärme- ja Liskonäyttelyn kera kiertueelle.

Gammals Särkänniemessä 1976. Maalaukset Ari Backmanin käsialaa.

Töiminta käärmeiden kanssa jatkui vuoteen 2000 asti. Vuonna 1976 käärmeet olivat koko kesän Särkänniemen huvipuistossa, Maarianhaminassa yhteensä kolme kesäkautta ja Linnanmäellä 1979. Suureen käärmenäyttelyyn lisättiin myös perhoset vuonna 1983 ja Karttunen lähti muihin hommiin. Vuonna 1987 Gammals ryhtyi Tykkimäen huvipuiston terraarion hoitajaksi vuoteen 1999 asti. Käärmenäyttelyjen aikana toki Henrico teki välillä jonglööri-keikkojakin ja oli mm. Sirkus Finlandian leivissä kiertueen vetäjänä ja esiintyvänä jonglöörinä. Uran viimeinen esiintyminen merkittiin aikakirjoihin 22.11.2000. Vuodet 2001–2011 Gammals toimi Sirkus Finlandian PR-päällikkönä. Hatunnoston arvoinen taiteilijaura!

Käärmenäyttely Linnanmäellä 1979.

.

Virtahepo • The hippo

Tivoli Matti Sariolan eli nykyisen Tivoli Sariolan virtahepo Hummeli vuonna 1963. Keravan talvileirissä se pääsi kerran karkaamaan. Aikansa kaupungilla seikkailtuaan se palasi takaisin kotiin, kun muistettiin, että ranskanleipä oli Hummelin suurinta herkkkua.

Rakastettavan rumat virtahevot olivat aikoinaan vetonauloja tivoleissa ja sirkuksissa. Tämän isopäisen ja kömpelön suloisuuden tuntevat varmaan kaikki. Virtahevot ovat sorkkaeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo. 

Circo de Madrid´n juliste.

Aiemmin virtahevot luettiin sikaeläimiin, mutta yllätys, yllätys, nykyisen, geenitutkimuksiin perustuvan käsityksen mukaan niiden lähimpiä eläviä sukulaisia ovat valaat. Virtahepoja tavataan vapaana nykyisin vain Afrikassa. Elossa olevia lajeja on kaksi, kääpiövirtahepo ja varsinainen virtahepo. Molemmat lajit ovat vedessä viihtyviä kasvinsyöjiä, jotka ruokailevat öisin maalla.

Virtahepo Monte Carlon Kansainvälisillä Sirkusfestivaaleilla
Monacossa 2004.

Nykyiset virtahepolajit poikkeavat selvästi kooltaan. Ne elävät 40–50 vuotta. Tavallinen virtahepo voi painaa jopa 1 500–1 800 kiloa. Kääpiövirtahepo painaa korkeintaan 270 kiloa ja on suunnilleen muutaman kuukauden ikäisen virtahevonpoikasen kokoinen. Urokset ovat naaraita suurempia. Niiden juoksunopeus saattaa olla jopa 48 km/h.

Afrikaansin kielessä drom tarkoittaa rumpua, englannissa hippo tarkoittaa virtahepoa. Helsinkiin rakennettiin aikoinaan Hippodromi-niminen ratsastusmaneesi, jossa vieraili usein sirkuksia ja tivoleita. Saman nimisiä sirkuksia on maailmalla useita. Mutta ei kai tuolla nimellä voida tarkoittaa virtahepo-rumpua? Entä miksi ravirataa kutsutaan Hippos-sanalla. Ei siellä virtahevot saa juoksennella. No mitäs sitten on dromedaari suomeksi? Okei. Antaa olla. Unohdetaan koko juttu.

.

Cirque d'Hiver Bouglione • Paris

Yksi maailman tunnetuimmista sirkusrakennuksista on Cirque d'Hiver Bouglione, joka sijaitsee Pariisin keskustassa  Seinen pohjoispuolella. Rakennuksen halkaisija on 42 metriä ja Istumiskapasiteetti 2090. Nykyisen rakennuksen vihki käyttöönsä keisari Napoleon III 11. joulukuuta 1852. Silloin se sai nimen Cirque Napoléon. Toisen imperiumin kaatumisen jälkeen Cirque Napoléon tunnettiin nimellä Cirque National. Rakennus sai nimen Cirque D'Hiver (suomeksi Talvisirkus) vuonna 1873. Rakennuksessa vaihtui omistajia ja sijoittajia kunnes se myytiin neljälle Bouglione-veljekselle, jotka käynnistivät uuden elämän sirkuksessa 28.10.1934. Toinen maailmansota aiheutti monia vaikeuksia. Bouglionen perhe palasi vuonna 1941 Cirque d'Hiver Bouglioneen ja jatkoi unelmiaan talvisirkuksesta vielä monta, monta vuotta tulevina vuosina, tuoden taiteeseen aina uusia perheenjäseniä ja tarjoten yleisölle aina uudistetun uuden ohjelman uusien kansainvälisten viihdyttäjien lisäksi, jotka olivat läsnä joka vuosi. Bouglionen perhe jatkoi kiertämistä koko Ranskassa myös isojen sirkustelttojensa kanssa 1980-luvun alkuun saakka. Asiat jatkuivat, ja vuonna 1999 Bouglione-perheen uusi sukupolvi otti Cirque d'Hiver Bouglionen haltuunsa samalla intohimolla ja näkemyksellä, ja he aloittivat kunnostusohjelman Pariisin kaupungin, sirkuksen fanien ja kannattajien avulla.

.

Tampereen vanhat sirkuskentät • Old circus fields in Tampere

Pyynikintorin seutua 1914–1928. Vasemmalla Puutarhakatu ja Pirkankatu. Sirkusteltan takana Mariankatu ja hautausmaa.

Ensimmäinen perinteinen eli klassinen sirkusesitys nähtiin Lontoossa 1768. Yhdysvalloissa se nähtiin 25 vuotta myöhemmin. Suomessa sirkuslaisia ihmeteltiin ensimmäisen kerran Turun Kupittaan kentällä 1802. Sirkusnäytökset esitettiin taivasalla tai rakennuksissa, jotka olivat kiinteitä tai väliaikaisia. Amerikkalaiset keksivät 1820-luvulla, että sirkusesityksen voi hyvin järjestää myös teltassa. Ensimmäinen suomalainen sirkus perustettiin Terijoella 1896. 

Tivoli ratinan soramontussa. Oikeassa reunassa ilmeisesti sirkustelttta. Taustalla pitkä valkea rakennus on 1938 valmistunut linja-autoasema.

Ulkolaisten sirkusten esiintymiset Suomessa tapahtuivat aluksi etupäässä eteläisellä rannikkoseudulla. Useimmiten kuljettiin Hankoniemestä Pietariin ja takaisin. Vuonna 1876 valmistui rautatie Helsingistä Tampereelle, jolloin useampi sirkus päätti kokeilla bisneksen purevuutta hiukan pohjoisempanakin. Ulkolaiset sirkukset liikkuivat Suomessa vähän myös pohjoisen kautta. Junaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä alkoi Torniossa 1919.

Hippoksella vieraili useita sirkuksia ja tivoleita. Kuva on ravikilpailuista 3.6.1948.

Tässä muutamia esimerkkejä tivolien, sirkusten ja yksittäisten sirkusartistien esiintymispaikoista Tampereella. Vuosiluvut kertovat arvioiduista ensimmäisistä vierailuista kohteessa.
- Laukontori 1868–1886 ja 1897–.
- Lasimestari Lindbergin talo Keskustori 1870-luvulla 
- Alkeiskoulun koulukartano 1870-luvulla Kauppakatu 4
- Keskustorin Seurahuone (Societetshus, Susiteetti) 1870–1893.
- Kyttälässä kasarmin tontti 1884.
- Rosendahlin huvila Pyynikillä 1884.
- Joselinin kentällä Pyynikillä 1889.
- Hevostori (Pyynikintorin lähellä) 1896.
- Pyynikintori 1911.
- Teknillisen oppilaitoksen paikalla ennen 1915. 
- Pispalan Työväentalon tontti 1916.
- Messukylän VPK tontti 1916.
- Raittiusseura Taiston talo, Aleksanterinkatu 29 1917.
- Rav. Villensauna Hämeenkatu 26 1919.
- Läntinen puistokatu 20 (nyk. Metso Hämeenpuistossa) 1920.
- Kirjapaino Hermeksen piha Lapintie 4  1927.
- Aleksanterinkatu 23  1928.
- Raittiustalon pihalla Amurissa 1928.
- Kyttälänkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa 1930.
- Mustanlahden satama 1930–.
- Sorin aukio 1931–.
- Eteläpuiston vanha speedway-rata 1932–.
- Pispalan VPK:n piha 1937.
- Ratinan kenttä 1934–.
- Hippos 1949-61.
- VPK:n talon viereisellä kentällä 1950.
- Pyynikin urheilukenttä 1952.
- Nekalan apteekin vieressä 1960.

- jne., jne., .......

Laukontori kuvattuna noin 1905. Suosittu sirkusleirin paikka.

Moni noista kentistä ja kaduista on vuosien saatossa vaihtanut nimeään. Tässä esimerkkejä sirkusten suosimista toreista:
- Keskustori = Suurtori, Isotori, Kirkkotori, Kauppatori
- Pyynikintori = Pyynikentori, Plassi, Aleksanterintori, Hevostori
- Laukontori = Kalatori, Alaranta, Alasatama, Alarannan kauppatori

Pyynikillä, Pyhäjärven rannalla sijaitsivat Joselinin ranta ja Rosendahlin ravintola. Molemmat olivat suosittuja sirkustein leiripaikkoja.

Pispalan Työväentalossa esiinnyttiin sisällä ja pihalla. Kuva on vuodelta 1962.

Lehti-ilmoitus Kansan Lehdessä 4.6.1929. Seurahuone oli tuohon aikaan Hämeenkadulla Napparin talossa.

Jakobin Sirkus taitaa olla viimeinen Mustanlahden satamassa vieraillut sirkus 5.3.2010.

.

Finlandian sirkuskentät Tampereella • Finlandia's circus fields in Tampere

Sirkus Finlandia lähtee vuosittaiselle kiertueelleen tänä vuonna jo 45. kerran. Joka vuosi se on poikennut myös Tampereella. Sirkustaiteiden arvostus on noussut vuosien aikana. Ihmiset haluavat nauttia elävästä taiteesta. Finlandia on Euroopan kuuden parhaimman sirkuksen joukossa, Sirkus Finlandialle on myönnetty Euroopan parlamentin perustama Big Top Label-sertifikaatti, joka on eurooppalaisen sirkuksen laadunvarmistusjärjestelmä. Sirkuskaravaanin koko on kasvanut moninkertaiseksi sitten ensimmäisen vuoden 1976. Vuosien varrella Finlandia on käyttänyt ainakin seitsemää eri kenttää vierailuillaan. Tässä lista niistä ja vuosiluvuista, jotka muistista löytyivät. Suluissa siis varmistetut vuosiluvut.

• Vapaa-ajanmaa (1976–1979)
Sirkus Finlandia ensimmäiset vuodet Tampereella Vapaa-ajanmaan ja Hakametsän jäähallin vieressä 1977. 

• Nekalan kenttä (1984, 1998)
Viinikan–Nekalan omakotiyhdistys täytti 60-vuotta 16.9.1998 ja juhli sitä Vihiojan puolella Kuokkamaantien ja Ahlmanintien risteyksessä. Finlandia viihdytti juhlakansaa ja siirtyi seuraavana päivänä Nalkalan kentälle..

• Vesilinnanpuisto (?)
Tämä tieto on vielä varmistamatta, mutta Finlandian kerrotaan leiriytyneen kerran Vesilinnanpuiston kentälle Pirkankadun tennishallien ja rautatien välissä.

•´Amurin pallokenttä (1982, 1997)
Amurin kenttä oli hyvä leiripaikka kunnes se muuttui pysäköintialueeksi.

• Mustanlahden satama (1988, 1992)
Mustanlahden satama oli ahdas paikka, mutta useampi kerta sielläkin oltiin.

• Nalkalan kenttä (1996, 1998–2004)
Sirkus Finlandia viihtyi Nalkalan kentällä vuosituhannen vaihtuessa.

• Eteläpuisto (1994, 2005 –›)
Tämä kuva on vuodelta 1994. Eteläpuiston vanha speedway-rata muuttui sirkusleiriksi. Kentän tulevaisuus ei näytä kovin aurinkoiselta sirkukselle, jos kaikki suunnitelmat alueen tulevaisuudesta toteutuu. Tarpeeksi isot hiekkakentät ovat jo loppuneet Tampereella. 

.

Charlie Keith • Matkustava sirkus • Travelling Circus

Eihän se kovin kaunis ole, mutta käytännöllinen. Charlie Keith ja hänen uusi liikekumppaninsa, Palmyra, pystyttivät tämän väliaikaisen sirkusrakennuksen Cambridge'ssä, Englannissa. Sisäänkäynnin ympärillä olevat julisteet mainostavat 10 viikon jaksoa, joka alkaa Bank Holiday -maanantaina 4.8.1890. Liput maksavat yhden shillingin takapermannolle ja kaksi aitioon. Kun vierailu paikkakunnalla päättyy, rakennus puretaan ja puutavara myydään huutokaupalla. Samaan aikaan on seuraavalla esiintymis-paikkakunnalla aloitettu jo uuden sirkusrakennuksen pystytys.

Sir Richard • Taikuri • Magician

Taikuri Sir Richard eli Risto Pajunen (s. 10.5.1951) heittäytyi eläkkeelle viime vuonna ja tänään juhlitaan 70-vuotissynttäreitä. Viime helmikuussa Pajuselle myönnettiin taiteilijaeläke 50 vuoden ansioituneesta työstä taikurina. Tampere on ollut kotikaupinki koko ajan. Yksi monista muistiin jääneistä keikoista on työmatka 1980-luvun lopulla Pohjois-Koreaan. Katsomossa istui itse Kim Il Sung.

Sir Richard hämmästyttää Tampereen Mini-Sirkuksen Heliä Jyväskylän Sirkus-päivillä.

Solmu Mäkelän julistenäyttelyssä 1970-luvun lopulla vasemmalta taikuri Mr. Crane eli Jarmo Salonen, hänen isänsä Aarne Salonen ja Sir Richard eli Risto Pajunen.

Uran alku sijoittuu 60-luvun alun kotiin Imatralle. Käteen osui legendaarisen Solmu Mäkelän (1922–2018) Suuri taikakirja ja se antoi alkusysäyksen maineikkaalle taikurin uralle. Varsinaiseksi ammatiksi se muuttui 1979, kun Pajusella oli oma Taikateatteri Särkänniemen huvipuistossa. Parhaimpina vuosina Sir Richardilla oli jopa pari sataa keikkaa vuodessa.

Sir Richardin oma Taikateatteri sijoitettiin Särkänniemen esiintymislavalle koko kesäksi 1979.

Kaverit auttavat toisiaan. Risto vahtimestarina Timo Taikurin eli Timo Kulmakon Taikateatterissa  Särkänniemen huvipuistossa 1981.

Ristolla on aina ollut erilaisia eläinhahmoja esityksissään ja vatsastapuhumisen taito teki niistä riemastuttavia. Nopea vaatteiden vaihto oli myös aplodien arvoinen. Vaikka esitykset olivat hauskoja, koskaan ei puheissa menty navan alapuolelle. Palkintojakin on tullut. Pajunen oitti vuosina 1985 ja 1986 ensimmäisen palkinnon Kouvolan Taikapäivillä. Pohjoismaiden taikurikilpailussa tuli toinen sija vuonna 2007 ja erikoispalkinto Originellein ohjelmakokonaisuus vuonna 2011. Risto on ollut Suomen Taikapiirin aktiivijäsen vuodesta 1984 lähtien. Vuodet 1984–1986 hän kiersi Sirkus Finlandian mukana.

Suomen Tivolissa 1980-luvulla vasemmalta Risto Pajunen, Timo Puonti ja Markku Aulanko.

Risto Pajunen Tampereen Tallipihalla 2002 Tepa ja Kalevi Sariolan karusellin vieressä.

.

1998 • Sirkus Finlandia

(Tekstiä korjattu 9.5.2021)

Vuonna 1998 tamperelainen Viinikan–Nekalan omakotiyhdistys täytti 60-vuotta. Juhlapäiväksi valittiin 16. syyskuuta ja paikaksi valittiin tyhjä kenttä Vihiojalla Kuokkamaantien ja Ahlmanintien risteyksessä. Finlandian kiertuelistassa paikaksi ilmoitettiin "Nekala".  Paikalla on nykyään Mustametsän päiväkoti ja neuvola. Yleisöä viihdyttämään tilattiin mm. Sirkus Finlandia. Telttaan mahtui kuulemma 1400 henkeä ja se näytti olevan tupaten täysi. Ja hauskaa oli. Välillä sai vähän jännittääkin.

Klovnitrio Rampin hauskutti yleisöä.

Chy Fu Dey esitti uhkarohkeita temppuja.

Anna Jernström hallitsi hevoslaumaa maneesilla.

Grande Finalessa kaikki artistit kiittivät yleisöä.

Kommentit:

Muistelen paikaksi Nekalassa Alhmanintien ja Kuokkamaantien risteyksessä silloin ollutta tonttia. Tosin onhan tapahtumasta jo aikaa!

Vuotta 1998 muistelen. Sieltä mentiin Nalkalan kentälle.
Kalle 

Kiitos. Oikeassa olet Kalle. Tarkistin valokuvista. Korjasin tekstin.

Kari

old Cirkus Merano tent from Norway

Thorbjorn Klæbo Flo

.

El Seppo • Koominen taikuri • Comic Magician

El Seppo eli Seppo Puolakka (s. 3.6.1941) on pitkän linjan esiintyjä vaikeassa koomisen taikuuden lajissa. Ura alkoi jo 1960-luvulla ja jatkuu yhä. Kuvassa Seppo on täydessä vauhdissa junioritaikureiden SM-kisojen loppunäytöksessä Järvenpäässä vuonna 1976. Jussi Jalkanen muistelee: "Tuo esitys teki minuun niin suuren vaikutuksen että minustakin tuli koominen taikuri".

Tässä tuo sama El Seppo viihdyttää Carl-Custaf Jernströmin 70-vuotisjuhlan yleisöä Sirkus Finlandiassa, Vaasassa 5.8.2014. Sama vauhti näkyi olevan päällä edelleen.

El Seppo toimi Sirkus Finlandian juontajana vuosina 1983–1986 ja pitihän siinä hommassa vähän taikoakin välillä. Tämä kuva on vuodelta 1984. Samoihin aikoihin hänellä oli lukuisia tv-esiintymisiä. 

El Seppo oli suosittu juontaja ja taikuri. Löysät leukaperät ja valloittava hymy olivat Puolakan valtteja. Vuonna 2004 Vuoden viihdetaiteilijaksi valitulla Seppo Puolakalla on esityksessään hillitön vauhti edelleen.

Tunnelmakuva Taikapäiviltä 2015 Takana Taikapäivien puuhamies Timo Kulmakko ja Taikapäivien järjestäjä Markku Purho. Edessä Viihdetaikurit ry:n varapuheenjohtaja Reijo Viitanen, keskellä Leo Frilander palkinnon saaja taikurimestari Seppo Puolakka, sekä Viihdetaikurit ry:n puheenjohtaja Pekka Pekkonen. 

.