Artistit tivolissa 50-luvulla – Artists in Funfair in 1950s

Taas tulossa uusi mielenkiintoinen kirja. Markku Aulanko on saanut parin vuoden urakkansa päätökseen. Uusi kirja "Akrobaatin elämää tivolissa" on lähdössä painoon. Se sisältää parisen sataa sivua ja kertoo Toivo ”Tope”  Sariolan johtaman  tivoliosaston toiminnasta 1950-luvulla. Kirjassa on runsas ennenjulkaisematon kuvitus! Kirjan hinta tullee olemaan 26–28 euroa. Osoitteessa www.facebook.com/markku.aulanko voit jo etukäteen varata kirjan itsellesi. Hinta tulee silloin olemaan 25 € + toimituskulut.

2 Wealdo eli Alpo Malinen ja Vesa Salo.

Pikku Teodor – Little Teodor

Muistaako joku artistin, joka käytti nimeä Pikku Teodor? Oheinen ilmoitus vuoden 1917 helmikuulta kertoo hänen saapuneen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Näytös annettiin Hämeenpohjan juhlasalissa. Tätä rakennusta Puutarhakadulla kutsutaan nykyisin Pantin taloksi. Se rakennettiin 1910 Suomalaisen puolueen ja sen järjestöjen käyttöön.

Heitänpä tässä samalla ilmaan yhden arvauksen: Onko tuo oikeanpuoleisen kortin Veera sama, joka esiintyi Pikku Teodorin kanssa?

Pantin talo Tampereella.

.

Seurue Finlandia 1916 – Troupe Finlandia

Tämän kuun alussa kyselin milloin ja kenen omistuksessa toimi Sirkus Finlandia vuosisatamme alussa. Nyt se selvisi kun avasin Heikki Nevalan juuri ilmestyneen kirjan Huvielämän kiertolaisia. Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandia nimeä käyttävää sirkusta: Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja Sirkus Finlandia. Olikohan 1919 sitten tämän Sirkus Finlandian loppu?

Yllä oleva ilmoitus on elokuulta 1916:
Uutta! Uutta!
Finlandia
saapunut Tampereelle ja antaa urheilunäytäntöjä teltassa Aleksanterintorilla. Ensi näytäntö lauvantaina t. k. 12 p. klo 8,15 ip. sekä sunnuntaina kaksi näytäntöä klo 6 ja 8,15 ip. – Ohjelma lähemmin ilmoituslehdessä.
Ensikerran "Ihmelapset" y.m. Tampereella. Pääsylippujen hinnat 1: 0. 1:– ja 50 p.
Kunnioittaen:
Seurue Finlandia.

Sirkuksen omisti Oskar Hildén (1886–1937). Aleksanterintori on nykyinen Pyynikintori. Nuo ihmelapset olivat ilmeisesti sirkustirehtöörin lapset Aune ja Sylvia. Tässä ilmoituksessa käytettiin nimea Seurue Finlandia. Pari vuotta myöhemmin esiinnyttiin myös nimellä Taidevoimisteluseurue Finlandia. Nimiä vaihdeltiin noihin aikoihin tiheästikin.

Eläintieteellinen Sirkus 1916 – Zoological Circus

Tässä pari ilmoitusta, jotka olivat Aamulehdessä 4. ja 8.8.1916. Minulla ei ole aavistustakaan kenen sirkuksesta on kyse. Ilmoituksissakaan ei ole mitään nimiä. Kuvat ovat vähän epäselviä, mutta tässä niiden tekstit:
- - -

Suuri eläintieteellinen Voimistelu Sirkus
Bufvalo Bil matkalla Ruotsista Rauman kautta,
antaa näytännöitä jättiläisteltassa, joka on rakennettu Pispalaan Työväentalon luo tontille. Näytännöt alkavat perjantaina ja lauvantaina 5 p. elok. kello 8,15 ip. Sunnuntaina 6 pnä klo 4–6 ja 8,15 ip. Seurue käsittää 20 eläintä, 15 henkilöä taiteilijoita, herroja ja naisia. Mukana myös kuuluisa Leijonan-kesyttäjä italialainen Bolsard esiintyy leijonien kanssa arenalla.
Huom.! Eräistä syistä ei kaupungissa.
Pilettien hinnat: Ensi rivi 1:50, toiset 1 mk, seisomaan 50 penniä ynnä sotavero.

Kiinnostaisi tietää mitä olivat ne eräät syyt, joiden vuoksi ei menty tai päästy Tampereelle vaan piti jäädä Pispalaan.
- - -

Viimeinen päivä
Suuri Eläintieteellinen Sirkus
Pispalassa antaa kiitos- ja jäähyväisnäytännön tänään tiistaina t. k. 8 pnä klo 8,15 ip. Huom! Eräs henkilö paikkakunnalta on ilmoittanut varmasti menevänsä häkkiin leijonan kesyttäjän kanssa, joka ottaa hänet mukaansa juomaan kahvit (jännittävä hetki). Kaikki taiteilijat parhailla numeroillaan. Teltta on pystytetty Pispalan Työväen talon tontilla.

Mahtoiko tämä eräs henkilö tulla sirkukseen ja tuliko häkkiin leijonankesyttäjän lisäksi myös leijona itse? Vai joivatko herrat kahvinsa kaksistaan?
- - -

Tässä vielä pari kuvaa tämän päivän leijonista. Yläkuvassa Martin Lacey Jr:n King Tonga 2010 ja alakuvassa yksi Vladislav Goncharovin lemmikeistä 2012.

.

Pikkuyrittäjiä – Small business

Sirkusten ja tivolien lisäksi alan ammattilaisia on aina liikkunut myös yksin tai pienissä porukoissa, varsinkin varhaisempina aikoina. Esiintymispaikkojakin oli helppo löytää ja liiketoiminta pysyi paremmin hanskassa. Joka paikkakunnalta löytyi aina sopiva kolo karusellille tai ampumateltalle. Tässä pari esimerkkiä alan pioneereista vuodelta 1916 Tampereella.

Tässä vaatimaton lehti-ilmoitus lokakuulta. Monet sirkusartistit kiersivät varsinkin kylmempänä vuodenaikana työväentaloja, VPK:n taloja ja vastaavia järjestäen esim. iltamia. Ja lopuksi Messukylän VPK:lla tanssittiin. Sirkusnäyttelijöiden nimiä tai kuvauksia ohjelmasta ei sen kummemmin tarvinnut mainostaa.

Kesäkuussa ilmestyi Pispalan Palokunnan talon pihalle koristeellinen karuselli, joka pyöri kauniisti sähkövirralla. Ilmeisesti se kiinnosti myös aikuisia, kun aukioloaika jatkui noin myöhään illalla. Varmaan tällä yrittäjällä oli jotain muutakin toimintaa tai myytävää karusellinsa vieressä. Aivan ylinnä kuva samantyyppisestä karusellista kuin lehti-ilmoituksessa. Ettei olisi ihan sama?

Kommentit:

Valistunut arvaukseni on kuvien karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann -Gothaer Waggonfabrik – valmistama.

Betty ja tämän aviomies Heinrich Ludvig Franz Prüss olivat molemmat karuselliyrittäjien jälkikasvua, Bettyn isä oli karuselliyrittäjä August Meyer ja Heinrichin isä J.C.F. Prüss oli puolestaan tuonut perheensä saksan ja ruotsin kautta Suomeen vuonna 1885. Pariskunnalla oli karusellien lisäksi ainakin ampumarata sekä illuusioteatteri Galthea. 

Mielenkiintoisena sivuhuomatuksena mainittakoon, että legendaarisen Louis Billingin vanhemmat ilmeisesti työskentelivät Prüssin pariskunnalle palkollisena.

Tommi/Keravan museo 


.

Punaiset korvat – Red ears

Ranskalaiset musikaaliset klovnit Les Rossyann esiintyivät Sirkus Finlandiassa 2006. 

Voisiko joku ystävällisesti kertoa miksi valkoisella klovnilla on punaiset korvat? Näin se vaan on ympäri Eurooppaa. Amerikan mantereella sellaista valkoista klovnia ei näe.

Espanjalaiset Jose Michel Clowns Sirkus Finlandiassa 2013.

Punaisilla korvilla on joku historiallinen taustansa. Jotain se symbolisoi. Olen etsinyt sitä netistäkin useina päivinä ilman tulosta. Monessa paikassa siitä puhutaan, mutta ei kerrota miksi.

Les Clowns en Folie Monte-Carlon kansainvälisillä sirkusfestivaaleilla Monacossa 2015. 

.

Uusi sirkuskirja – The new Finnish circus book

Juuri ilmestynyt Heikki Nevalan kirja Huvielämän kiertolaisia jatkaa tarinaa siitä mihin Sven Hirn jäi kirjassaan Sirkus kiertää Suomea. Ilokseni huomasin jopa yhteläisyyksiä herrojen kerrontatavassa. Hirnin 1982 ilmestynyt kirja kertoi aikajaksosta 1800–1914. Nevalan kirja sijoittuu 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Aiemmin Nevalalta on myös ilmestynyt kirja Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita, joka kertoi taikureista Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle. Vuonna 2007 ilmestyi Nevalan toimittama yhdistyshistoriikki Suomen Taikapiiri Since 1945. Yli 700-sivuinen teos käsittelee Suomen vanhimman taikuriyhdistyksen värikkäitä vaiheita ja jäseniä.

Huvielämäm kiertolaisia on tyylikäs ja arvokkaan näköinen teos, joka sopii mainiosti lahjakirjaksi sirkuksesta ja kulttuurihistoriasta pitävälle. Kirja on mielestäni myös tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus, joka on kaikkea muuta kuin kuivaa tekstiä. Kuvitus on ihailtavan runsasta. Runsaat viitteet, lähdeluettelo ja henkilöhakemisto ovat arvokas lisä lukijalle.

Olen vasta aloittanut tarkemman lukemisen, enkä malttaisi välillä pistää kirjaa pois käsistäni. Tätä kirjaa luen vielä monta vuotta ja moneen kertaan. Kiitos Heikki Nevalalle loistavasta työstä ja suomalaisen sirkushistorian tallentamisesta.

Kirjaa saa ostaa Sirkuksen tiedotuskeskuksen toimistosta (Kaasutehtaankatu 1, Suvilahti, Helsinki). Kirjan hinta on 26 €, vain käteinen. Tiedustelut:  johanna.makela@sirkusinfo.fi . Kirja löytyy pikkuhiljaa myös hyvin varustelluista kirjakaupoista ja verkkokirjakauppojen valikoimista. Sen voi ostaa myös Keravan Sinkka -museon kaupasta. Painos ei varmaan ole kovin suuri tällaisessa kirjassa, joten kannattaa toimia heti.

Heikki Nevala kirjansa julkistamistilaisuudessa 4.9.2015.

.

Sorin Sirkus 30 vuotta – 30 years

Kerttu Pussinen

Tamperelainen Sorin Sirkus on jo aikuisen iässä. Tänä vuonna juhlitaan monella eri tavalla 30-vuotista taivalta. Yksi näyttävimmistä tapahtumista oli lauantaina nähty ammattilaisgaala Sorin Sirkus Goes Pro. Yhdessä ja samassa näytöksessä oli mahdollisuus nähdä useita suomalaisen nykysirkuksen kirkkaimpia tähtiä samalla kertaa. Ja kaikki olivat lähtöisin Sorin Sirkuksesta. Harvinaista herkkua.

The Wise Fools

Näytös oli miellyttävä elämys vaikka istuinkin sivukatsomossa ja monta hyvää kohtaa meni ohi silmien. Erinomainen kuuluttaja Kimmo Hietanen muisti kuitenkin puhua myös meidän suuntaamme. Niin myös klovnipari Kiki ja Bono eli Sorin Sirkuksen perustajat Taina Kopra ja Jouni Kivimäki.

Liina Aunola

Mahtava artistijoukko oli kovasti naisvoittoinen:
The Buldig Brothers (Eero Auvinen ja Pasi Nousiainen)
Laura Tikka
Kerttu Pussinen
Duo Minja (Milla Peijari ja Pinja Seppälä)
Liina Aunola
Hanna Moisala
Jani Suihkonen
Kate & Pasi (Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen)
Trio Wise Fools (Valpuri Kaaminen, Ronja Vilponen ja Maria Peltola)
Lotta & Stina (Lotta Paavilainen ja Stina Kopra)

Laura Tikka

Nyt sitten vaan odotellaan sitä juhlavuoden huipentumaa: Sorin Sirkuksen joulushow Las Necalas 20.11.2015–10.1.2016.

.

Lastennäytös – Children's show

Sirkus Finlandia järjestää suurimmissa kaupungeissa tarvittaessa erikoisnäytöksiä koululaisille, päiväkotilapsille ja vastaaville ryhmille. Matineanäytös on yleensä vain tunnin mittainen ja se kootaan erityisesti lapsia ajatellen. Ohjelman sisältö saattaa vaihdella eri kaupungeissa. Telttaan mahtuu 1 200 henkeä, joten ihan pikkuryhmälle ei näytöksiä järjestetä.

Tampereella oli koululaisnäytös viime torstaina klo 10. Teltta oli melkein täysi kaikenkokoisia sirkuksen ystäviä. Nostan kyllä hattua ryhmien vetäjille ja opettajille. Niin hyvin he pitivät kymmenpäiset vilkkaat lapsilaumat hallinnassaan. Sisääntullessa ja lähtiessä pulina oli valtaisa, mutta mitään ruuhkia tai ongelmia ei syntynyt.

Tampereen näytöksessä nähtiin myös kaksi Finlandiassa ennennäkemätöntä numeroa. Leonid Beljakov (ylh.) esiintyi pienen ja pippurisen koiraystävänsä kanssa. Normaalinäytöksissä hänellä on partnerinaan bokseri Tyson.

Toinen erikoisuus oli Anni & Möllö duon Anni Pietalan soolonumero löysällä vaijerilla (alh.). Numero sisälsi useita hienoja oivalluksia ja tunnelma oli ihan kuin aurinkoisella hiekkarannalla. Pirteä ja poikkeuksellisen monipuolinen numero.

Suomen Tivoli 1933

Nämä ilmoitukset olivat Kansan Lehdessä keväällä 1933. Ensimmäisessä ilmoituksessa halutaan lukijoitten huomaavan, että kyseessä on nimenomaan Suomen Tivolin osasto A 2. Samalla Kerrotaan, että Arenaseurue Kastor saapuu tivoliin vasta 22.5. "Pyhäjärven rannalla" on aika iso alue, mutta tarkoitetaankohan tässä Tampereen Eteläpuistoa?

Vuonna 1933 Suomen Tivolilla oli kiertueella kaksi tivolia: A ja B. Tämä ilmoituksessa mainittu kokoonpano ei stemmaa kumpaankaan osastoon, sillä Hj. Hautamäen omistama Kastor-teltta ja Vo-Chau-Te eli Moritz Voigt kuuluivat B-osastoon. Tässä on ilmeisesti sävelletty ihan oma kokoonpano Tampereelle nimellä A 2.

Terveys- ja kansantieteellinen näyttely on sama kuin Hartkopfin vahamuseo, jonka kanssa Niels Nielsen kierteli Suomessa jo ennen itsenäisyyttämme – tosin vain rippeet siitä.

Suomen Tivoli Terijoella 1932 tai 1933. Vasemmalla virolaisen taikurin Ernst Peernan esitysteltta, 

keskellä vuonna 1929 uusittu Iso Messukaruselli ja oikealla Sirkus Kastorin teltta. 

Sirkus Finlandia 1916

Sirkus Finlandia perustettiin 1976 ja se täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Se on pisimpään Suomessa toiminut sirkus. Tämä lehti-ilmoitus on julkaistu Kansan Lehdessä elokuussa 1916. Se on siis aivan eri Finlandia kuin nykyinen.

Vuonna 1916 Suomi oli vielä Venäjän autonominen osa, josta käytettiin nimeä Suomen suuriruhtinaskunta. Kuka omisti silloin Sirkus Finlandian? Milloin se oli perustettu?

Omissa muistiinpanoissani tämä Finlandia putkahtaa esiin jälleen 1919, jolloin Suomi oli jo itsenäinen tasavalta. Sirkuksen omisti siihen aikaan Oskar Hildén (1886–1937). Hän oli monipuolinen sirkustaiteilija ja menestyvä sirkustirehtööri. Vuosien saatossa hänellä oli useita sirkuksia. Nuo kaksi neitokaista tuossa lehti-ilmoituksessa saattavat olla Oskarin lapset Tyyne ja Aune Hildén? Alakuvassa Aune Hildén hieman varttuneempana.

.

Aleks. Müller

Sirkus toi Suomeen kreikkalais-roomalaisen painin. Aleks. Müller oli virolainen maailmanmestari, joka kierteli Suomessa haastaen raavaita miehiä painiotteluun kanssaan. Voittajalle luvattiin selkeä rahapalkinto. Painiotteluista muodostui usein koko sirkuksen päänumero. Kumma kyllä, lähes kaikki painijat olivat jonkun luokan maailmanmestareita. Ja painiasujen rinnat oli koristeltu arvon mukaisilla kunniamerkeillä. Näitä taiteilijapostikortteja artistit kaupittelivat näytösten ohessa pienen lisäansion toivossa. Tunnistaako joku tämän Müllerin?

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Hei.

Aleks Muller oli mun vaarin isän veli.

Terv Diana Soome

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Hei Diana,

Tämä oli mukava viesti.

Osaatko kertoa jotain hänen sirkuspainijan urastaan?

Terv. Kari Nieminen 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Linnanmäki 1955 – Amusement Park

Kesällä 1955 Linnanmäellä oli 5 toimintavuotta takanapäin. Opasvihkosessa oli ensimmäistä kertaa kannessa väripainatus ja se oli vaaka-asennossa. Takakannessa oli SOK:n kahvimainos. Siinä oli kansien lisäksi 48 sivua ja niistä oli 16 mainossivua.  Esitteessä oli huvipuistoa koskevan informaation lisäksi  Arijoutsin eli kirjailija Heikki Marttilan Helsingin sanomissa julkaisema pakina, jossa hän kertoo perheensä käynnistä Linnanmellä. Esitteessä on myös muutamia Linnanmäkeen liittyviä kaskuja. Linnanmäenn ohjelmapäällikkönä oli Sara Ekelund ja hän oli se, joka oli julkisuudessa. Toimitusjohtaja Bo Ekelund pysytteli taustalla. Moni luulikin, että Linnanmäen johtaja on nainen.

Tämä kansikuva on otettu nykyisen Peacock-teatterin suunnasta. Kuvassa näkyy vasemmalla keltainen puutalo ja se oli Ekelundin perheen asunto. Kun perhe hajosi, niin Sara Ekelund asui siinä pitkään yksin. Ennen purkamista rakennus toimi järjestysmiesten toimipisteenä ja putkana. Laite oli nimeltään Vauhtivirveli ja sen takaa oikealta pilkottaa keltainen Teatterihalli.

Teatterihallissa oli vuosina 1953 ja 1955 lilliputtiryhmä Siebold's Liliputaner. Lilliputit ovat lyhytkasvuisia, joilla raajojen ja vartalon suhde oli sopusuhtainen.  He tanssivat ja tekivät akrobatiatemppuja, yksi ryhmästä teki temppuja pyörällä.

Peacock-varietee toimi Helsinginkadun puolella olevassa sirkusteltassa. Siellä ohjelma vaihtui kuukausittain. Ohjelmistoon kuului suuriakin ryhmiä, kuten esimerkiksi 8 tanssijan Rita Clair Ballet,  joka oli Peacockissa peräti kahden kuukauden ajan.

Mario Weberin varieteeorkesteri säesti Peacockin esiintyjiä koko kesän. Hänen vaimonsa Lu Nova rakensi jokaista esiintyjää varten esittelytanssin.

Sara Ekelund oli Linnanmäen kasvot. Hän oli julkkis, jota käytettiin myös mainoksissa.

.

Leonid Beljakov & Tyson

Sirkus Finlandian ohjelmassa on tänä vuonna paljonkin hienoja esityksiä, mutta mielestäni hellyttävin numero on venäläinen Leonid Beljakov ja hänen bokserinsa Tyson. Enpäs kerro numerosta enempää – käykää katsomassa ja nauttikaa.

Leonid Beljakov on Moskovan sirkuskoulusta valmistunut akrobaatti. Eräs kollega lahjoitti hänelle koiran ja nykyään hän esiintyy yksinomaan niiden kanssa. Suomessa hänellä on mukanaan useita koiria, joiden kanssa voisi tehdä moniakin erilaisia ohjelmia. Finlandiassa hän esiintyy vain Tysonin kanssa. Ennen ohjelman alkua saatatte nähdä kyllä toisenkin karvaturrin.

.

Taas Nana & Ester – Again

Näitä lapsia olen perääkuuluttanut jo pariinkin otteeseen. Lisätietoja ei ole löytynyt, mutta uusi artistikortti löytyi. Mukana poseeraa Nanan ja Esterin lisäksi ilmeisesti myös isä. Näitä postikortteja taiteilijat myivät näytösten lomassa pientä maksua vastaan.