Prof. Ernest Peerna

Ernest Peerna (1897–1942) oli virolainen taikuri, joka esiintyi paljon Suomen tivoleissa ennen sotia. Hän oli monipuolisuus, joka oli myös erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Peerna oli Saksan taikapiirin Suomen edustaja. Esityksissään hän myi pientä vihkosta, jossa oli muutama taikatemppu. Vihkosta painettiin useina eri vuosina. Talvisodan jälkeen Peerna palasi Viroon, missä kuoli 1942. Hänen hautansa on Puhjan hautausmaalla.

Sesongin Huipusta vielä

Muutama päivä sitten kyselin kuka oli järjestänyt Sesongin Huippu -näytöksen Tampereella 1950. Selvisi, että kiertueen takana oli Ohjelma Oy. Helsingissä näytös oli nimellä Sirkusihmeitä. Yläkuvassa Helsingin ohjelmalehti.

Ohjelma Oy järjestää

SIRKUSIHMEITÄ

Messuhallissa 4.–12-2-1950

Suunnittelu ja johto Paavo Päiwiö

Kapellimestari Kaarlo Valkama

Järjestäjä Tuukka Soitso

Ulkol. taiteilijat Bjørkenheim Agency (Køpenhavn)

Ohjelma:

Sirkusorkesteri

Trio Lintunen, akrobatiaa

Mr. Kenneth, sähködemooni, USA

2 Theda's, trapetsilla, Tanska

Pelle Jali & Co

Mia & Matti, notkeutta, kautschuk, Suomi

Ibolyka Zilzer, viuluvirtuoosi, Unkari

Bert Wright, jonglööri, Englanti

Mr. Frog, sammakkomies, Tanska

Alhar, krokotiileineen ja käärmeineen, Intia

Anita Kittner, Tanska

Sirkusorkesteri

Ohjelmalehdessä ei sen tarkemmin selitetty kuka oli Pelle Jali tai mitä hän teki. Kaikkihan sen tiesivät. Siihen aikaan kaikki suomalaiset tunsivat hänet. Alhaalla vähän vanhempi kuva Pelle Jalista Karhumäen Tivolissa 1942. Kuvan on ottanut luutnantti Tapio Piha. Tässä vielä mielenkiintoinen videolinkki jonglööri Bert Wrightistä vuodelta 1940.

Huvipuisto Seiterä 1969

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 5.7.1969:

Huvipuisto Seiterä
Hippoksella avataan tänään klo 14, huomenna klo 12
Ilmaisissa kenttäohjelmissa:
Reynoso-Trio Meksikosta.
Jose Cardona, huimapäinen "pilvikeinu", ainoana koko maailmassa
Sähköautot • Vauhtivirveli • Swingoplane, ensi kertaa kiertueella Suomessa
Ilmaiset ilmapallot joka päivä vanhempiensa seurassa tuleville pikkulapsille ensimmäisen tunnin aikana
Huvipuistoon vapaa pääsy

Tuohon aikaan Seiterä käytti vielä huvipuisto-termiä, tänäänhän se on tivoli niinkuin muutkin kiertävät ajolaiteyritykset. Huvipuisto Seiterän perusti Lauri Seiterä (1915–1992). Alkuaan hänen sukunimensä oli Cederholm vuoteen 1937 asti. Laurin äiti työskenteli Sariolan kotiapulaisena Keravalla, joten Laurista tuli yksi tivoliperheen jäsen. Seiterä palveli mm. Karhumäen Tivolissa kenttämestarina. Vuonna 1951 Lauri Seiterä avasi Linnanmäellä Vedenneitohallin, jonka tuntee lähes jokainen aikuinen suomalainen. Se oli vetonaula aina vuoteen 1980 asti. Seiterä harjoitti Linnanmäellä myös paljon pelitoimintaa.

Huvipuisto Seiterän ensimmäinen toimintavuosi oli 1966. Seiterän tivolialueelle ei koskaan ole peritty erillistä maksua. Seiterällä on sormensa mukana myös Tampereen Särkänniemen synnyssä. Vuonna 1973 Leo Lindblom perusti Neulan huvipuiston Särkänniemeen. Puistossa oli useita Seiterän ja ruotsalaisen Åke Skoghin laitteita. Puisto toimi pari vuotta ja Särkänniemi avattiin 1975.

Sairastuttuaan 80-luvun lopulla, Seiterä myi suurimman osan laitteistaan pitkäaikaiselle työntekijälleen, Antero "Roope" Tuomiselle, joka pyöritti toimintaa vuoteen -91 saakka. Vuonna 1992 ohjaksiin tarttui Tuomo Seiterä. Vuonna 1994 Tuominen lähti omille teilleen Roopen Tivoli -nimellä.

Allaoleva kuva Huvipuisto Seiterästä on otettu joskus 80-luvulla.

Lähde: Huvipuisto.net

Artusa

Tämä on niin hieno postikortti, että se on pakko laittaa esille. Tässä on Friedländerin painama juliste Artusa-nimisestä taikurista. Juliste kuuluu kokoelmaan Collection du Professeur Magicus/CMG. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä kaverista.

Cirkus 4000 Tampereella

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 16.6.1951:

Cirkus 4000
Tampereella Ratinan kentällä
Ensi-ilta tänään klo 18 ja 20.30.
Näytännöt arkipäivinä klo 18 ja 20.30 sekä sunnuntaisin klo 14, 17 ja 20.
Loistava kansainvälinen ohjelma
Iloiset ponit, unkar. Sandor
Pap kalloineen, taikuri
Kolme Pepitas, klovnit
Edith, tasapainotaituruutta
Powers, parrasvoimistelijat
Ribars Bross, lentotrapetsi
Neljä kaksosta, akrobatiaa
Hevoset keinulaudalla
Ratsastava apina, ponit ja koirat
Les 4 Marocos, marokkolaisia
Hassunkurinen aasi
Unohtumaton parituntinen koko perheelle.
Lippukassa sirkusalueella avataan 3 tuntia ennen näytännön alkua.
Sotainvaliidien hyväksi.

Cirkus 4000:a johti Jaffu Sariolan vävypoika Erkki Parkkonen vaimonsa Sinikan kanssa. Ranskasta tuli kuusi arabia, Unkarista Papin perhe, Sandorin perhe  ja kaikki muut artistit olivat suomalaisia. Sirkuksella oli harvinaisen lyhyt historia, sillä se teki konkurssin jo parin kuukauden jälkeen.

Alakuvassa Cirkus 4000 tauolla kuljetusauton edessä. Oikeanpuoleinen herra on ilmeisesti Sandorin eläintenhoitaja Ernst Späth. Kuva on kopioitu Sandor Kleinbarthin valokuva-albumista.

Varieté 1949

Lasten Päivän Tivolin mukana 1949 oli ainakin Helsingissä myös Varieté-niminen teltta. Varieteen ohjelmassa oli mm. unkarilainen Papin trapetsiperhe, joka käytti nimeä 3 Ribars. Yläkuvassa perheen kuopus Kati Pap. Helsingissä tivolikentällä oli myös Punaisen Myllyn Revy-teltta.

Alakuvasta voidaan lukea Varietén koko ohjelman:
Go-Go, 
Pelle Jali, 
2 Arving’s, Sensatiomaiset polkupyöräilijät
Los Venezuelos, tanskalaiset parodistit
Arvo Avenius, jonglööritaituri
Duo Invenius, akrobaatti-tanssipari
Gen-Fo-Wong, ihmeellinen kiinalaisryhmä
3 Ribars, unkarilaiset ilma-akrobaatit
Carmen & Alexander Garfield, humoristiset hyppääjät

Joulusirkus 1986–1987

Pari kuvaa Sirkus Finlandian Joulusirkuksesta Sally Albatross -laivalla vuosien 1986 ja 1987 vaihteessa. Yläkuvassa klovni Bobon, joka nykyään käyttää nimeä Bonbon. Tanskalainen Lasse Nørager on edelleen suosittu esiintyjä ympäri Eurooppaa. Taustalla näkyy juontaja Jouni Aalto, joka nykyisin toimii Sirkus Finlandian tiedottajana.

Alakuvassa taikuri El Seppo eli tuttavallisemmin Seppo Puolakka. Hän oli monivuotinen Sirkus Finlandian taikuri ja juontaja.

Aivan alimmaisena Sirkka Tikan ottama kuva taskuvaras Kenny Quinn'stä.

Iloista Joulua kaikille.

Merry Christmas!

Iloista Joulumieltä kaikille

Hauskaa Joulua! Uskaltakaa hetkeksi heittäytyä lapselliseksi ja unohtakaa työasiat pariksi päiväksi. Nauttikaa glögin, pipareiden ja joulukinkun tuoksuista. Ja jos allergiat sallivat, niin vielä hyasinttien ja joulukuusenkin tuoksuista. Lipeäkalaan en koske, mutta syökää te. Toivottavasti ympärillänne on paljon teille tärkeitä ihmisiä. Pitäkää hauskaa. Jokainen oman uskontonsa ja vakaumuksensa mukaan.

Joulu tulossa

Nyt ei tarvitse enää skarpata. Tontut eivät enää tarkkaile olemmeko kilttejä. Ne huilaavat nyt ja keräävät voimia jouluaattoa varten. Nyt saa olla vähän tuhmakin. Ei ne ehdi enää raportoida pukille.

Yläkuvassa musisoivat Heidi ja Petteri Jacobsson Joulun alla pari vuotta sitten Tampereen Hämeenpuistossa. Alhaalla piirtämäni joulukortti 25 vuotta sitten.

Kommentit:

HYVÄÄ JOULUA!
Kalle

Lasten Päivän Tivoli

1940-luvun lopussa ja vielä vuonna 1950 lastensuojelutyötä tekevät järjestöt keräsivät rahaa pitämällä Lasten Päivän nimellä kulkevia tapahtumia. Tapahtuma perustui erilaisiin huvituksiin ja lahjoituksina saatuihin herkkuihin, mitkä Suomessa olivat siihen aikaan kortilla ja harvinaisia.  Näitä herkkuja olivat sokeri, suklaa, kahvi ja etelän hedelmät. Olipa eräässä pelissä palkintona kilpikonnanlihaa. Lasten Päivän Tivolissa ajolaitteiden ja pelien lisäksi oli sirkus- ja varieteeohjelmaa.

Lasten Päivän nimissä Suomeen tuli kesällä 1948 tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt. Se kiersi Suomea myös seuraavana kesänä. Tapahtumia järjestettiin usealla eri paikkakunnilla. Suurin tapahtuma oli kuitenkin Helsingissä. Yläkuvassa Cirkus Schmidt Kotkassa Teltan edessä yksi karuselli ja sen takana eläintallit.  Sirkuksella oli useita hevosnumeroita Sirkuksessa esiintyi myös unkarilainen Papin trapetsiperhe. He käyttivät nimeä 3 Ribars.

Tässä kuvassa Lasten Päivän Tivoli on Helsingissä 14.5.–5.6.1948. Oikealla taustalla näkyy Helsingin Messuhalli, jota nykyään Kisahalliksi kutsutaan.  Tivolialueella näkyy sirkusteltan lisäksi ampuma- ja arpajaistelttoja ja muutama karuselli.  Kuva on otettu Stadionin tornista.

Nyt kuvassa on Lasten Päivän Tivoli Helsingissä vuonna 1949. Tivolialue on edellisvuotta suurempi ja monipuolisempi. Alueella on peräti kolme sirkustelttaa.  Isompi valkoinen teltta on Cirkus Schmidtin teltta.  Tumma teltta takavasemmalla on teltta, missä Papin perhe esitti Variete-ohjelmaa.

Kommentit:

Tuossa alimassa kuvassa vuodelta 1949 ei voi olla Cirkus Brdr. Schmidt. Siinä isossa valkoisessa teltassa oli Punaisen Myllyn Revy "Syyssalaatti". Kävin siellä usein katsomassa koska siellä oli myös välillä yksi tai kaksi varieté-numeroa kuten jonglööri Mella & Maud, Trio Lintunen ja Manipulatori Leonardi. Siinä tummassa teltassa oli Varietee-ohjelmaa. Mukana olivat mm. 3 Ribars, Arvo Avenius, Duo Invenius, Julius Sundman jne..
BG

Cirkulära Notiser

Nyt on se aika jolloin viimeistään pitää tsekata ensi vuoden lehtitilaukset. Yksi meille sirkusihmisille tärkeimmistä lienee ruotsalainen Cirkulära Notiser. A4-kokoinen lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja sen vuosikerta maksaa 330 kruunua eli 38 euroa. Lehdessä on korkeatasoisia valokuvia ja asiantuntevia juttuja koko sirkusmaailmasta, mutta varsinkin Pohjoismaista, Suomi mukaanlukien. Lehteä julkaisee Ruotsin Sirkusakatemia, jolla on myös mahtavat arkistot ja sirkusmuseo takanaan. Parikymmentäsivuisen lehden levikki on vain reilu 500 kpl, mutta lehden anti on moninkertainen. Suosittelen. Tuossa lehden kansikuvassa on Aleksi Martin eli Martti Peltonen.

Lehden vastaava päätoimittaja on Roy Himsel, joka tässä toissakesäisessä kuvassa poseeraa Sirkus Finlandian emeritus-tirehtöörin Calle Jernström Seniorin kanssa (kuvassa oik.).

Sesongin huippu 1950

Sanomalehti-ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 11.2.1950:

Sesongin huippu
SIRKUS ihmeitä VPK:n TALOSSA ajalla 13.2.–18.2.-50.
Ensi-ilta maanantaina 13.2. klo 18 ja 20.15
Mannermaa suursirkusten huippunumeroita viikon vierailulla Tampereella!
Maailmankuulu trapetsivoimistelijapari 2 Thedas's
Loistava intialaisnumero Alhar 10 krokotiilia – 6 Boakäärmettä.
Ainutlaatuinen englantilainen jonglööri Mr Wright
Sähködemooni Mr Kennet 50.000 volttia läpi kehon.
Ibolyka Zilzer Yllätyksellinen suuren maailman huippunumero.
Mr Frog "Sammakko-ihme"
Mr Solmu Taikamaailman sensatioita.
Pelle Jali
Sirkusorkesteri
Aini Högblom
Jännitystä, vauhtia, huumoria, siroutta.
Liput 100:- 250:-. Ennakko Ohjelmapalvelu Kuninkaankatu 27 (Aamul. vastap).

Tämä mainos herättää pari kysymystä. Kenen sirkus tai kenen organisoima tämä oli? Minkä sesongin huippu on helmikuun puolivälissä? Aika iso esiintyjäkaarti kortteerikiertueella.

Esiintyjälistassa on pari tuttuakin. Taikurimestari Solmu Mäkelä ja Pelle Jali eli Valto Aulamo. Voisko tuo Aini Högblom olla etunimeltään Aino. Sen niminen kaunotar soittaa hanuria eräässä valokuvassa Solmun vierellä Heikki Nevalan kirjassa Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita.

Kommentit:

••••••••••••••••••••

Kyllä Aini on Aini. Tuohon löytyi pari puoltavaa leikettäkin netistä, Kirjurinluodon juhannusjuhlat 1951sekä toisen leikkeen maininta Ainin esiintymisistä Malmsténin ja Virran kanssa. Aikakausi osuu juuri kohdalleen. Sauvon Sävelten tarinat -artikkelin mukaan Aini menehtyi harmittavasti jo aivan liian nuorena.

•••••••••••••••••••

Todennäköisesti tällä Sesongin Huipulla oli sama järjestäjä joka järjesti Helsingin Messuhallissa 4.–12.2.1950 ohjelman Sirkusihmeitä, eli Paavo Päiwiön firma Ohjelma Oy. Ohjelmassa näyttää olleen suurelta osin samoja artisteja molemmissa kaupungeissa. Sirkusihmeistä oli juttu tässä blogissa 12.12.2011.

BG

•••••••••••••••••••

Tässä vielä vanha Talikkalan Taitovoimistelijoiden juliste, jonka vasemmassa alakulmassa on valokuva Aini Högblomista.

MA

•••••••••••••••••••

Peacock-teatteri 1963

Peacock-teatterissa oli toukokuussa HSY:n Vihreä Oksa.  Kesäkuun tähti Peacockissa oli koomikko Jonny Buchardt. Suomalaisia esiintyjiä oli vähemmän.

Heinäkuussa Peacockissa oli suomalainen taikuripari Jukka & Ass eli Jukka ja Pirkko Santanen. Jukka ja Pirkko (kuva alla) tekivät mentaalitaikuutta eli Pirkko istui sidotuin silmin selkä katsomoon ja Jukka kulki katsojien lomassa ja pyysi saada käteensä katsojalta jonkun esineen. Sen jälkeen hän sulki esineen käteensä ja kysyi vaimoltaan: Kerro minulle, mikä tämä on! Hetken kuluttua vaimo kertoi, oliko kyseessä kampa, avainnippu tai ajokortti.

Elokuussa ohjelman aloitti Porro Bros ja sen lopetti Rolly & Arri (kuva alhaalla)  Porro Bros-ryhmän kohdalla lukee, että jälkikasvulle mahdollisuus ja kotimaa Saksa. He olivat viimeisenä esiintyneiden Rollyn & Arrin jälkikasvua. Näiden kotimaaksi on mainittu Itävalta  ja ohjelmalehtisessä lukee ”2 superhypomoderaziösambinauttia”. Mitenkähän sekin lausutaan. Molemmat olivat koomisia liikunnallisia musiikki- ja tanssinumeroita. Rolly ja Arri olivat olleet jo aikaisemmin ja Porro Bros esiintyi myöhemminkin Peacockissa. He olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Toinen veljeksistä oli iloinen juhlija ja toinen pikemminkin uskonnollisuuteen taipuva.

Linnanmäki 1963

Linnanmäen opasvihkonen vuodelta 1963 oli painettu hienolle liitupaperille. Se oli siis kiiltäväpintainen, jolloin valokuvatkin tulivat paremmin esille. Sivuja oli kansien ja erillisen keskiaukeaman lisäksi 48.

Otsikkokirjoitus kertoi lentävästä trapetsista. Tekstissä kerrotaan kuinka ensimmäinen lentävän trapetsin esitys oli vuonna 1859 ja sen esitti ranskalainen akrobaatti Leotard. Ensiesitys oli  Pariisin Cirque Napoleonissa ja siitä tuli sensaatio koko sirkusmaailmassa.  Jutussa kerrotaan myös Alfredo Codonasta, joka ensimmäisenä teki kolmoisvoltin lentävällä trapetsilla.  Kolme vuotta hän harjoitteli ja vuonna 1920 temppu onnistui.  Tekstissä kerrotaan myös häntä kohdanneesta epäonnesta.   Sirkusihmiset sanovat, että  ilma-akrobaatti, joka esiintyy  hitaan valssin säestämänä, kohtaa kuolemansa maneesissa. Alfrdo Codonan kohtalo oli odotettua oudompi. Codona meni naimisiin sen ajan tunnetuimman naistrapetsiartistin  Lilian Leitzelin kanssa. Kahden vuoden onnellisen liiton jälkeen he päättivät lopettaa. Ennen kuin he ehtivät toteuttaa suunnitelmansa Lilian putosi Kööpenhaminassa ja sai surmansa.  Lilianin kuoleman jälkeen Alfredo meni naimisiin Lilianin työtoverin Vera Brucen kanssa. Eräänä aamuna heidät löydettiin kuolleena asuntovaunusta. Alfredo oli ampunut ensin vaimonsa ja sitten itsensä. Syytä ei tiedetä.

Linnanmäellä oli kesällä 1963 ulkoilmanäyttämöllä heinäkuussa trampoliiniryhmä Otharis  ja mastomies Mr Stratos, elokuun lopussa tumma soittajatrio Ouro Negro ja kesäkuussa mm. Roy Fransen, joka hyppäsi 18 metrin korkeudesta palavana altaaseen, jonka pinta palaa. Hän oli ulkonäyttämön juontajan mukaan niitä harvoja esiintyjiä, joka polvistui nöyränä rukoukseen ennen jokaista esiintymistä. Lavalla hän oli tulta ja tappuraa. Linnanmäellä kaikki meni ok, mutta myöhemmin hän hyppäsi hivenen sivuun, putosi altaan laidalle ja menetti henkensä.

Ulkoilmanäyttämöllä vierailivat myös Anita O´Day, Deep River Boys ja Zarah Leander.  Käväisi siellä yhtenä päivänä  Sonny Listonkin – siis nyrkkeilijä! Side Show-teattereissa tarjonta oli eläinpainotteista. Teatterihallissa oli Hans Kossmayerin pieneläinshow,  Kolibri-teatterissa esiintyi Schnackin simpanssiryhmä (alakuvassa) ja Pienoisnäyttämöllä oli  Käärmenäyttely.

Voitto Suomeen

Maailman Sirkusliitto (Fédération Mondiale du Cirque) järjestää vuosittain sirkusaiheisen valokuvauskilpailun. Kilpailun voittaneista kuvista valmistetaan kalenteri seuraavalle vuodelle. Tänä vuonna voitto tuli Suomeen. Viisitoistavuotiaan Essi Mäkelän "Apassionatassa" otettu kaunis mustavalkokuva lumosi raadin. Essi lähtee siis tammikuussa Monte-Carlon Sirkusfestivaaleille tapaamaan prinsessa Stephanie'ta. Onneksi olkoon.

Ensi vuoden valokuvauskilpailusta tiedotetaan heti tammikuun alussa.

Jokeri

Kaikkihan tietävät, että Jokeri on ns. villi kortti korttipeleissä. Se on myös tyyppi joka ei pidä Batmanista, Helsingin ja Espoon poikittaisen joukkoliikennelinjan eli runkolinjan 550 entinen nimi,  joukkueen ratkaisulyöjä tai -juoksija pesäpallossa, Veikkauksen arvontapeli, helsinkiläinen jääkiekkojoukkue ja Tikkurilan ensimmäinen vesiohenteinen maali. Se on myös suomalaisille taikureille kohdistettu ammattilehti.

Vanhemmat taikuudesta kiinnostuneet muistavat sen jo 1970-luvulta. Alkuaan Jokeri oli puhtaasti Markku Purhon taikurivälinekaupan mainosesite, joka ilmestyi säännöllisen epäsäännöllisesti esitellen asiakkailleen viimeisimmät taikureiden uutuustuotteet. Vuonna 1999 Jokeri muuttui mainosmonisteesta tilattavaksi taikurilehdeksi. Lehden päätoimittajaksi tuli taikuri Martti Sirén. Kustantajana säilyi edelleen Markku Purho Ky. Lehti muuttui sisällöltään aikakauslehden näköiseksi ammattilehdeksi. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Neljäkymmentä sivua täyttä asiaa niin ammattilaiselle kuin harrastelijallekin – uutisia, taustoja, tuotetietoutta, asiaa kotimaan rajojen ulkopuoleltakin.

Muuten – Jostain syystä useat Jokeri-hahmot ovat saaneet keskiaikaisen narrin ulkomuodon. Aika rohkeata, kun narri saattoi usein olla mielenvikainen tai näytellä sellaista. Hänen tehtävänsä oli huvittaa isäntäväkeä myös sukkeluudellaan.

Sam Elton

Tämä on postikortti Sam Eltonin julisteesta vuodelta 1904. Se kuuluu Solmu Mäkelän julistekokoelmaan. Mielestäni se on yllättävän moderni ollakseen noinkin vanha. Esitystapa poikkeaa muista sen ajan julisteista.

Julisteessa mainittu London Hippodrome rakennettiin vuonna 1900 sirkukseksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin se muutettiin revyy- ja musikaalikäyttöön sopivaksi. Vuonna 1909 siellä oli Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi-baletin Britannian ensiesitys. Siellä järjestettiin Britannian ensimmäinen jazzkonsertti vuonna 1919, kun neworleansilainen yhtye Original Dixieland Jazz Band vieraili Lontoossa. Vuoden 1958 remontin yhteydessä rakennus muutettiin kabareeravintolaksi nimeltä The Talk of the Town, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1982 asti. Viihteen käytössä rakennus on edelleen.

Sirkus Sariola Tampereella 1949

Tämä ilmoitus oli Hämeen Yhteistyössä 30.5.1949.

SIRKUS SARIOLA
Juhlavuoden suur-sirkuksen vierailunäytännöt Tampereella 31.5.–12.6. Näytännöt arkisin klo 20.00 pyhäpäivinä klo 15.00, 18.00 ja 21.00.
Korkeatasoisia eläinesityksiä! Valiotaiteilijoita eri puolilta maailmaa!
A. Reinsch, villieläinten kouluttaja
2 Carlson, omalaatuiset jonglöörit
Nita & Cardy, koomillista akrobatiaa
Durbin, ilmiömäinen korkeustasapainotaituri
Maximum & Minimum, iso- ja ponihevosen, seebran ja aasin yhteisesitys
Mizza Zollinger, nuorallatanssijatar
Ria Staldy & Co, huikea ilmaesitys
The Cardinalis, akrobaattinen xylofooniesitys
Geovanni Otto & Partner, salainen kabinetti
Lilian Daniels, korkean luokan kouluratsastusta
A. Reinsch, tanssivat hevoset
5 Viikinkiä, hauskat merimiehet
Blacha, kääpiöelefantit Tony ja Toky
Pelle Jali hauskuttaa yleisöä väliajoilla. Holger Sihvolan yhtye soittaa.
Lippujen ennakko-osto Tampereen Ohjelmapalvelusta, Kuninkaankatu 27 sekä 2 tuntia ennen kunkin näytännön alkua sirkuksen portilla.
Lastennäytännöt, joihin lapset puolella hinnalla 5.6., 9.6. ja 11.6. klo 14.00.
Eläintallit avoinna klo 12.00–16.00, pääsy 25:-, lapset 10:-.
Ensikotiliiton hyväksi

Tuohon orkesteriin kuuluivat ilmeisesti Valde Larimo, Kalevi Tenkanen, Jouni Yrjönen, Keijo H. Launa, Kähkönen ja Holger Sihvola. Teltan halkaisija oli 34 metriä ja siihen mahtui eri tietojen mukaan 2000–2500 henkeä.

Erinomaisia valokuvia Sirkus Sariolasta löytyy netistä www.muistaja.fi. Mistähän johtuu, että siellä kuvateksteissä kerrotaan kiertueen alkaneen vasta 22.6. ja päättyneen 14.10.1949?

Kommentteja:

Walde Larimon päiväkirjassa on joka vuodelta päiväkohtainen kiertuelista. Vuoden 1949 osalta siellä lukee: Sirkus Sariolan kesäkiertueella 22/6 – 14/10 1949: Kiertue alkaa Kemistä 22.6. ja päättyy Haminaan 14.10.
Onkohan nyt niin, että Larimo on tullut mukaan vasta Kemissä ja sirkuksen mennessä Tampereen kautta ylös, hän ei vielä ollut matkassa mukana. Orkesterin koko ilmeisesti myös vaihteli. Turussa 29.8.1949 otetussa kuvassa ovat Tenkanen, Yrjönen, Kähkönen, Larimo ja Sihvola.
MA

Säilyvätkö sirkushevoset?

Tänä vuonna Tampereen Valoviikot alkoivat lokakuun lopussa. Tampere kylpee valokuvioiden loisteessa 6.1.2014 asti. Näin on ollut kohta 50 vuotta vuoden pimeimpänä aikana. Nyt siihen tulee radikaali muutos. Suurin osa ripustettavista valokuvioista hävitetään 2015 ja korvataan talojen seiniin heijastettavilla enemmän tai vähemmän abstrakteilla valokuvioilla.

Nyt jännitän säilyvätkö sirkushevoset Hämeensillalla. Ne ovat olleet siinä aina vuodesta 1967 lähtien. Joskus tiheemmin, joskus harvemmassa. Aika usein niiden seurassa ovat olleet myös merileijonat tai sirkuskarhut. Hehkulamput ovat jo varmaan kaikki vaihdettu ledeihin, mutta vieläkin pitäisi päästä halvemmalla. Paljon menetetään, kun näistä lamppukuvioista luovutaan. Oikeastaan todellinen syy lamppukuvioiden poistamiseen on se, että Tampereelle rakennettavat ratikkalinjat eivät mahtuisi kulkemaan nykyisten valokuvioiden alla. Muualla maailmassa se onnistuu, muttei meillä.

Valoviikkojen idean Tampereelle toi kaupunginjohtaja Erkki Lindfors 1960-luvun alussa Saksan Essenistä. Yläkuva on 1990-luvun alusta, alakuva vuodelta 2001.

Huveja Ratinassa

Tuohon kuvan keskellä näkyvään soramonttuun avattiin 1965 nykyinen Ratinan Stadion. Tämä kuva on noin vuodelta 1940 ja kuopassa näkyy tivolilaitteita ja telttoja, keskellä komea karuselli. Takana siintää Pyhäjärvi. Edessä näkyy Tampereen linja-autoaseman laitureita.

Ratinaa alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa ja 1920-luvulle tultaessa siinä oli jo aikamoinen monttu. 1930-luvulla siinä oli jo kunnallinen luistinratakin. Ruoho keskikentälle kylvettiin 1949. Olympiavuonna 1952 paikalla oli jo kunnollinen urheilukenttä katsomoineen. Enää ei tivolit ja sirkukset voineet sinne leiriytyä. Tämä lehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 17.5.1934.

Ratinaan suunniteltiin myös kiinteää huvipuistoa. Linnanmäen johtaja Bo Ekelund ehdotti sitä jo 1959. Linnanmäki vieraili Ratinassa kiertävän tivolin lailla omilla laitteillaan vuosina 1962–1964. Vuonna 1963 kaupunki hyväksyi suunnitelmat huvipuistosta.

Alakuvassa näkyvä Ratinan huvipuiston pienoismalli valmistui 1964. Puistossa oli ajolaitteiden lisäksi varieteeravintola, ulkoilmanäyttämö ja tanssikahvila. Maamerkiksi suunniteltiin 20 metriä korkeaa maailmanpyörää. Kuvan oikeassa yläkulmassa on Ratinansilta. Vasemmassa alareunassa on nykyään uusi Laukonsilta Laukontorille.

Suunnitelmista luovuttiin kun Ratinan Stadionia alettiin rakentamaan ja paikalle valmistui vain koirapuisto. Vasta vuonna 1975 tamperelaiset saivat oman huvipuistonsa Särkänniemeen.

Lähde: Jari Niemelä, Meinattiin tehrä

Mälestuseks Renold'lta

Muistoksi Renoldilta lukee tässä eestiläisen kontortionistin mainospostikortissa. Esitysten yhteydessä näitä artistikortteja kaupiteltiin pienen lisäansion toivossa. Renold oli notkeustaiteilija eli käärmeihminen eli kumimies. Tarkemmin sanottuna hän oli kliisnikka. Sillä nimellä kutsutaan taiteilijaa, joka on erityisen taipuisa eteenpäin. Taaksepäin notkeaa nimitetään kautsukiksi.

Mutta kuka oli Renold ja mistä hän tuli. Virolaisesta tekstistä päätellen hän on lahden toiselta puolelta. Onko hän käynyt esiintymässä Suomessa?

Sirkus Finlandia 1997

Vuonna 1997 Bill Clinton aloitti toisen kautensa USA:n presidenttinä, presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Italiaan, Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti keskeyttävänsä Lada Samara -henkilöautojen tuotannon kolmeksi viikoksi menekkivaikeuksien vuoksi, presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat Etelä-Amerikkaan ja vierailivat matkansa aikana Brasiliassa, Argentiinassa ja Chilessä, Veikka Gustafsson onnistui nousemaan ensimmäisenä suomalaisena ilman happilaitteita Mount Everestin huipulle, presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat Etelä-Afrikkaan ja Tansaniaan valtiovierailulle ja Sirkus Finlandia lähti liikkeelle kohti pohjoista positiivisella mielellä. Kauden lopussakin vielä hymyiltiin.

Sirkustirehtööri Carl-Gustaf Jernströmin lisäksi intoa täynnä olivat johtaja Anna Jernström ja PR-päällikkö Thord Junge, joka toimi myös ohjaajana. Näytöksen juonsi Leena Jurvakainen ja kapellimestarina oli Jan Chodowiec. Telttamestarina oli Giovanni Jarz ja tallimestarina Krasimir Ionov.

A5-kokoinen ohjelmalehtikin painettiin:
Ouverture
Anna Jernström – Finlandian uudet hevoset
Kalle Jr – Carl Jernström Jr, Suomen nuorin ammattijonglööri
3 Ullmans – ilmabalettia, trapetsi, vipulauta, Ines Ullman, Saksa, 2 muuta Bulgariasta
Laura Tikka – nuorallatanssija, löysä vaijeri, Suomi
Miss Magdalena – papukaija-show (Bulgaria)
Tatiana Bojanowski & Sergei Ivanovich – suoraan Bolshoi-teatterista, klovnibalettia
Tauko
Les Otaries – Washington-trapetsi, Florin Borcani & Marie Françoise Gossing, Belgia
Natasha – hula-hoop
Markus – voimamies
Trio Mercedes – akrobatiaa vipulaudalla (Saksa, Bulgaria)
Di Lellos – klovnit, Alan & Jenny Di Lello, Hollanti, Italia
Borcani’s merileijonat – Florin Borcani & Marie Françoise Gossing, Belgia
Grande Finale

Huomio kiinnittyy tietysti ryhmään 3 Ullmans, jonka vetäjä Ines Ullman perusti vuonna 2000 Sirkus Caliban. Toinen mielenkiintoinen nimi on maailmanmainetta niittänyt Laura Tikka.

Sirkus Eurooppa 1952

Vuonna 1952 Sirkus Bonnille hankittiin uusi teltta. Se ostettiin Linnanmäeltä, missä Peacock-sirkusta varten oli jälleen hankittu uusi teltta. Linnanmäen vanha teltta oli vielä aivan käyttökelpoinen ja sopi Romanoffin sirkukselle hyvin. Siihen mahtui 750 katsojaa. Kuitti on tallella. Siinä on neiti Zoja Romanowin (myöh. Puska) nimi ja toisena Veikko Lampion nimi. Hän oli Linnanmäen johtajia.

Taiteilijakuntaa kasvatettiin. Uuden teltan myötä sirkukselle annettiin uusi nimi ja kun ohjelmakin oli entistä kansainvälisempi, annettiin nimeksi Sirkus Eurooppa. Sirkuksen viimeinen kiertuevuosi oli 1955.

Kuvassa on Sirkus Eurooppa ja siinä leiri näyttää jo huomattavasti suuremmalta kuin aikaisempina vuosina. Vanhasta teltasta on tullut aputeltta. Kuvassa on jo sirkusleirin tunnelmaa.

Lähde: Markku Aulanko

Sirkus Bonn 1951

Vuonna 1951 Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen omistamalle Sirkus Felixille  hankittiin lisää rekvisiittaa ja se sai uuden nimen, Sirkus Bonn. Sirkusesityksen ohella oli pelitoimintaa kuten jousiammuntaa. Nimen vaihto oli osittain myyntikikka sillä esiintyjäkunta oli suhteellisen pysyvää. Näin saatiin samat ihmiset tulemaan uudelleen. Taiteilijakuntaa kuitenkin kasvatettiin. Hanurilla esityksiä säesti yhtenä kesänä myös Veikko Ahvenainen, joka on kirjoittanut asiasta muistelmissaan. Hän kertoo, että hän nukkui leijonahäkin päällä. Taiteilijakunnassa olivat myös Heidi ja Kosti, 2 Tornados ja Papin veljekset!

Kuvassa on teltan ympärillä markkinatunnelmaa. Oikealla oleva teltta on eläinteltta. Majoituspömpeli kummittelee teltan takana oikealla.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:

Tässä tekstissä on esiintyjien kohdalla virheajoitus! Unkarilaiset Papin veljekset olivat Sirkus Felixin mukana vuonna 1950, eivät enää vuonna 1951. Papin ryhmä teki kolme numeroa, lentävän trapetsin nimellä Ribas Bross ja pellenumeron nimellä 3 Pepitas. Korjattu Kati Papin antamien tietojen perusteella 9.12.13/ MA 

Sirkus Felix 1949

Cirkus Felixin perusti haminalainen Elisabeth Romanoff keväällä 1949 yhdessä miehensä Lasse Patrikaisen kanssa. Sirkuksen teltta oli kaksimastoinen ns. galg-teltta ja se ommeltiin Romanowien olohuonessa. Vaikka teltta oli pieni, niin sinne mahtui useampi sata katsojaa. Sirkuksella oli omasta takaa leijona ja pari karhua. Liikkeelle lähdettiin Haminasta. Itäistä Suomea kierrettiin ja sirkus saapui Lieksaan. Sieltä sirkuksen mukaan karkasi mustalaispoika Kalle Nyman. Muita esiintyjiä olivat mm. Arvo Avenius, Nisse Berkowitz ja Pelle Nopo eli Alpo Malinen. Nopon vaimo soitti hanuria, mikä oli siihen aikaan yleinen sirkussoitin. Sirkus Felix kiersi pari vuotta. Leijonanumeron teki ensin Lenny Oxen. Jossain vaiheessa hän joutui leijonan raatelemaksi ja numeroa alkoi tehdä Elisabet Romanoffin tytär Zoja (myöh. Puska). Myös Kalle Nyman opetteli esiintymään leijonan ja karhujen kanssa.

Kuvassa on Sirkus Felixin teltta. Muuta rekvisiittaa ei kuvan ottohetkellä kovin paljoa ole. Kuvan etualalla on todennäköisesti ns. ”pömpeli” eli aitaelementeistä koottu majoitustila.

Lähde: Markku Aulanko

Hyvää Itsenäisyyspäivää

On se vaan komea lippu. Tänään saamme kiittää hyvän onnemme lisäksi isoisovanhempiamme heidän rohkeudestaan ja sisustaan. Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto, ja päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 se säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä. Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista liputuspäivistä poikkeavasti klo 20.

Lähde: Wikipedia