Sirkus Sariola 1951

Sirkus Sariolan ilmoitus Helsingin Sanomissa 9.8.1951.

Vuonna 1951 Sirkus Sariola lähti liikkeelle 23 taiteilijan voimin. Kolme heistä oli suomalaisia. Koko henkilökuntaa oli kaikkiaan 60. Nelimastoiseen telttaan mahtui 2 000 henkeä. Sirkusta johti Unto Sariola. Juontajana toimi taikurina ja vatsastapuhujana tunnettu Mr. Bruno eli Bruno Nurmi (aikaisemmin Johansson).

Ohjelmalehtisestä löytyy seuraavat artistit:
Tanssivia hevosia – Kolmen hevosen valssi
Pless – tunnetut kansainväliset klovnit
Minimum ja Maximum – hevosten taidonnäyte
2 Arlongs – ilmatasapainoakrobatiaa
Dayelma-baletti
Mr. Paganus – huippuluokan taitovoimistelua
Sarah Garyth – nainen leijonanhäkissä
2 Iwarnos – uhkarohkea lentotrapetsiesitys, syöksytrapetsiesitys
Jack Atkins – mestaritaskuvaras
Briantes – portugalilainen hevoskorkeakoulu
2 Arlongs – ekvilibristiesitys parterrissa
Docky – jalkapalloa pelaavat Dogi-koirat

Yksi suomalainen oli Mr. Paganus. Eero Paganus esiintyi jossain vaiheessa myös Kyösti-poikansa kanssa. Eero Paganus esiintyi myös suomalaisissa filmeissä. Kyösti Paganus kertoi, että hänen serkkunsa oli Esa Timonen eli laulaja Robin. Mr Paganus lahjoitti esiintymisvälineensä Robinille.

Bruno Nurmi-Johanssonin (3.9.1900–12.3.1979) äiti toivoi pojasta pastoria, mutta pappia hänestä ei tullut, sen sijaan myöhemmällä iällä taitava sanankäyttäjä taikurina. Nuoruusvuosinaan hän toimi teatteri- ja elokuva-alalla järjestäjänä ja apulaisohjaajana. Hän toimi myös useaan otteeseen ulkomaisten sirkusseurueiden korvaamattomana yleisjärjestäjänä. Hän oli sujuvasanainen kuuluttaja ja hallitsi täysin venäjänkielen. Vuonna 1974 Nurmi sai ensimmäisenä suomalaisena taikurina ja sirkustaiteilijana valtion taiteilijaeläkkeen.

Sirkus- ja estraditaiteilija, kuplettilaulaja ja klovni, suomen lyhin mies Pikku-Kalle eli Karl Hydén toimi ilmeisesti paussiklovnina, joka esiintyi lähes jokaisessa ohjelmanumeron välissä ja sen vuoksi hänen nimeään ei ohjelmalehdessä näy sen ajan tavan mukaan. Kuvia hänestä löytyy useitakin vuodelta 1951. Mittaa Pikku-Kallella oli 118 cm.

Tanskalaisen Jack Atkinsin oikea nimi oli Tommy Iversen. Tunnetuimmaksi hän tuli taiteilijanimellä Gentleman Jack. Avustajana toimi vaimo Majlis (os. Karlsson), joka käytti taiteilijanimeä May.

Saksalaisen Pless-klovniduon parrakkaan jäsenen nimi oli Lowy. Valkoisen klovnin nimeä en tiedä.

Timo Aaltonen

Timo Aaltonen onnittelee Esiintyvät Taiteilijat ry:n puolesta 25-vuotiaan Sirkus Finlandian tirehtööriä 

Carl-Gustaf Jernströmiä vuonna 2001. Callen vieressä istuu Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Timo Aaltonen on toiminut vuosikymmenet monen eri alan taustalla eräänlaisena paperijonglöörinä ja puuhamiehenä, alkuunpanijana, tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttajana. Sirkus- ja viihdetaide yleensä ovat aina olleet lähellä sydäntä. Hän on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, julkaisusihteerinä ja vuorovaikutuskouluttajana. Luottamustoimissa hän on ollut mm. Lahden kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hämeen aluetaidetoimikunnan jäsenenä kaksi kolmivuotiskautta sekä Taiteen keskustoimikunnan Sirkus- ja estradijaoston jäsenenä. Hän on toiminut CiVa:ssa,  Esiintyvät taiteilijat ry:ssä, Suomen taikapiiri ry:ssä ja Voimaa ilosta ry:ssä. Markku Purhon kanssa hän on alusta alkaen ollut "taustatoimijana" tukemassa Kouvolan Taikapäiviä, niiden tukena ja infopuolella tekijänä.

Ensimmäinen kipinä sirkukseen syttyi Timon ollessa kansakoulun alaluokilla Huittisissa. Koulukavereina olivat mm. Tarmo Vilén, Yrjö Niitlahti ja Ilkka Tamminen. Ja kaikki harrastivat monenmoista sirkustemppuilua. Yrjöllä oli myös kaksi veljeä ja kolmistaan Niitlahdet esiintyivät usein Lauttakylän palokunnantalolla.

Ilkan veli Raimo "Rake" Tamminen oli vähän isompi poika, mutta tuli tutuksi myös. Rakella oli Vesa Salo -niminen kaveri, jonka kanssa he harrastivat akrobatiaa. Vuosien ja taitojen karttuessa poikien vaimotkin tulivat esiintymään. Liisi Salo ja Airi Tamminen lauloivat sillä aikaa, kun pojat vaihtoivat välineitä tai vetivät henkeä. Kuinka voikin yhdelle paikkakunnalle kerääntyä näin paljon sirkustaitojen harrastajia. Vesa Salo toimi myös fasaadi- ja kulissimaalarina jopa niin ansiokkaasti, että lopulta siirtyi Tikkurilan Väritehtaan leipiin.

Vuosien myötä pojat harjoittelivat ahkerasti ja lopulta lähtivät esiintymään muuallekin. Tarmo ja Yrjö kulkivat kimpassa ja Ilkka pääsi Raken ja Vesan mukana esiintymisreissuille. Timo Aaltonen pysyi maan pinnalla ja kotona vaikka hallitsi jo aika taitavasti taikuuden. Välineet ja taidot ovat edelleen tallessa. Taika-alan kirjojakin on hyllykaupalla. Viihdetaiteilijaksi hän ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt.

Timo Aaltonen ja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla 2011.

Tähän loppuun vielä Timon elämän filosofiaa:

Onni on:

Köyhälle tonni

Rikkaalle milli

Ja mulle tunne villi

Leijonan hampaissa

Aika raju juttu tuo Aamulehdessä 26.8.1951 julkaistu uutinen. Lennart Oxen selvisi tapahtumasta kuitenkin jaloilleen. En tiedä millaiset arvet tuo tapaus jätti, mutta arvaan, että katu-uskottavuus ammattilaispiireissä kasvoi.

Omissa muistiinpanoissani Lenny Oxen mainitaan 1949 ja 1950 ensimmäisen kerran Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä. Leijonan kerrottiin olevan suuri afrikkalainen kuningasleijona. Vuonna 1951 sirkus muutti nimeään ja siitä tuli Sirkus Bonn. Olympiavuonna 1952 Bonnin ohjelmassa mainitaan Senor Oxen, pelkäämätön mies, joka painii 250 kiloisen karhun kanssa. Yläkuvassa Mr Lenny ehkä 1952. Lennart selvisi siis melko hyvin vammoistaan. Samassa ohjelmassa kerrotaan, että leijonankesyttäjänä esiintyy Miss Zoja (alakuvassa), Romanoffin tytär, joka edelleen on ainoa suomalainen naispuolinen leijonankouluttaja. Hänen nykyinen nimensä on Zoja Puska.

Romanoff koulutti suojissaan myös toisen mainetta niittäneen eläinkouluttajan, Kalle Nymanin. Vuonna 1957 hän esiintyi Cirkus Panakoksessa nimillä Tarzan ja Caru kreikkalainen. Esiintymiskavereina olivat Pasha-leijona ja Pipsa-karhu, siis nuo samat veijarit, jotka alussa mainittiin.

Domptööriä eli villieläinten kouluttajaa kutsuttiin tuohon aikaan vielä eläintenkesyttäjäksi. Koulutusmetodien nykyaikaistuttua tittelikin muuttui pehmeämmäksi. Silti ala kärsii edelleen entisaikojen liian rajuista opetustavoista.

Nuokun Sirkuksen Historiikkinäyttely

Vuodesta 1979 on nimeltään Nuokun Sirkuksen Historiikkinäyttely Lahdessa, Yli-Marolan 4H-kotieläinpihan TAIKA-riihessä, Neljänkaivonkatu 47. Näyttely on avoinna pihan aukioloaikoina ajalla 5.7.–18.8.2014.

Näyttelyn avajaiset perjantaina 4.7.2014 klo 15. Näyttelyn avajaisiin ovat tervetulleet kaikki vanhat ja nykyiset Nuokun sirkuslaiset, tukijat ja yhteistyökumppanit sekä muut kiinnostuneet henkilöt. Vapaa pääsy.

Kuva ylhäällä on vuodelta 1989 ja alakuva vuodelta 1988. Kuka on jonglööri?

Kommentit:

Eiköhän tämä jonglööri ole Jani Suihkonen, Kuopion lahja Suomen sirkuskartalle, tai yksi niistä. Vai onko Jani eri mieltä? 
MA 

Sirkus saapuu Tampereelle 1950

Kun lueskelee vanhoja lehtiä, huomaa kyllä selvästi, että Sariolat hoitivat tiedottamisen ja mainonnan hyvin. Tässä yksi esimerkki Sirkus Sariolan saapumisesta Tampereelle 1951. Ylläoleva artikkeli oli Aamulehdessä ennen kaupunkiin saapumista 21.5.1950. Todennäköisesti kyseessä on ollut lehdelle lähetetty puffi, jota toimittaja sitten on lyhennellyt tarpeen mukaan.

23.5. oli ensi-ilta ja silloin tietysti oli ilmoitus lehdessä. Normaalinäytösten lisäksi annettiin lasten- ja koululaisten näytöksiä. Eläintalleilla käynneistä veloitettiin myös pääsymaksu.

Seuraavana päivänä pistettiinkin eloa Tampereen katukuvaan, kun sirkusparaati lähti liikkeelle. Yhtenä vetonaulana tietysti ihan elävä norsu. Enpä usko, että tuosta kierroksesta selvittiin tunnissa. Aluksi ylitettiin rautatie Sorinsiltaa pitkin ja käännyttiin nykyiselle Yliopistonkadulle. Tammelassa käännyttiin Tuomiokirkolle ja siitä Satakunnankadulle. Siihen aikaan vielä Mariankatua pitkin päästiin nykyiselle Pirkankadulle, josta lähdettiin paluumatkalle. Sen kierroksen jälkeen ainakin kaikki lapset tiesivät sirkuksen tulleen kaupunkiin. Ja sehän oli tarkoituskin.

Entä muut tavat mainostaa? Julisteita ja tienvarsimainoksia käytettiin silloinkin, mutta kuinka paljon? Joku osaa varmaan kertoa. Oliko muita konsteja mainostaa? Printtimainonta taisi olla ainoa tapa? Entäs kovaäänisten käyttö?

Viihdeohjelmien ja Junioritaikureiden SM 2014

Kouvolan Taikapäivät järjestää Viihdeohjelmien Suomen mestaruuskilpailun Kouvolan taikapäivillä 18.–20.07.2014. Alku- ja loppukilpailut pidetään lauantaina 19.7. ohjelmalavalla kävelykatu Manskilla. Kilpailuaika on max. 15 minuuttia. Kilpailija voi esittää loppukilpailussa saman tai eri ohjelman. Kolmelle parhaalle palkinnot.

Taikapäivien tavoitteena on kotimaisen taikuriperinteen vaaliminen ja edistäminen. Markku Purho Ky on järjestänyt Taikapäiviä Kouvolassa vuodesta 1982 lähtien. Taikapäivät toteutetaan Kouvolan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tuella. Tavoitteensa mukaisesti Taikapäivät on ensisijaisesti kotimaisten taikureiden koulutus- ja kilpailutapahtuma, jonka yhteydessä järjestettäviin yleisönäytöksiin myös suuri yleisö on tervetullut.

Parittomina vuosina Taikapäivät järjestetään ammattilaisten koulutustapahtumana pääsiäisenä, jolloin ratkaistaan myös taikureiden Suomen Mestaruus. Parillisina vuosina Taikapäivät järjestetään heinäkuussa kävelykatu Manskilla suurena yleisötapahtumana, jossa kilpaillaan Viihdeohjelmien Suomen Mestaruudesta.

Kouvolassa nähdään mm.:
Klovni Sebastian
Noora Karma (yläkuvassa)
Chan Yeop
Lee Hun
Lukas
Julius Frack
Paul Daniels
Jay Scott Berry (alakuvassa)
jne

Noora Karma esiintyy sekä Manskilla iltashowssa että sunnuntain gaalashowssa. Jay Scott Berry sekä luennoi että esiintyy. Samana viikonloppuna järjestetään Kouvolassa myös Junioritaikureiden Suomen Mestaruuskilpailut ja koulutustapahtuma.

Catastrof versio 5

Sirkus Finlandiassa esiintyvä Catastrof Brothers on mielestäni yksi vauhdikkaimmista näkemistäni ilma-akrobatianumeroista. Voisi sanoa myös hurjimmista. Sen osoittaa se, miten paljon erilaisia vahinkoja ja sattumuksia tälle ryhmälle on kiertueen aikana sattunut. Ei äkkiä muistu mieleen toista vastaavaa. Kaksikon kokoonpano on muuttunut vähän väliä. Viimeksi tästä kirjoittaessani jo arvelin, että tuleeko duon kokoonpanossa vielä neljäskin muutos, mutta tänään se on totta. Nyt on menossa jo viides miehitys. Uutena kaverina Catastrofiin on nyt tullut Pedro. Sukunimenkin muistan ihan kohta. Ja koheltaminen jatkuu entiseen tyyliin kuumailmapallossa.

Pari päivää sitten säikähdettiin taas kerran, kun Daniele Nash putosi harjoituksissa ihan omaa huolimattomuuttaan kuumailmapallon gondolista. Muutama tikki päähän ja katu-uskottavuus lisääntyi kuin leijonan kouluttajalla.

Nyt en uskalla enää veikata kuinka monella kokoonpanolla Catastrof Brothers pääsee Helsinkiin asti syyskuun lopulla. Mutta pidän teitä ajan tasalla.

Linnanmäki 1960

Linnanmäen opasvihko vuonna 1960 oli  kooltaan B5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Kannen oli piirtänyt Roy.

Suomenkielinen otsikkokirjoitus oli nimeltään Klovni – kuningas naurujen maassa. Siinä kerrottiin Linnanmäellä esiintyneistä kuuluisista klovneista.  Jutussa mainitaan  espanjalainen Charlie Rivel, saksalainen Nuk, tanskalaiset Dan & Baxen sekä englantilainen nuoralla kävelevä klovni Reco.  Kuluvana vuonna esiintyviä koomikoita esitellään myös. Kirjoituksessa pohditaan naurattamista vähän enemmänkin ja kerrotaan yksi teoria sirkusklovnin synnystä.

Ruotsinkielinen otsikkoteksti on nimeltään Flygande trapets ja siinä kerrotaan tunnetuista lentävän trapetsin numeroista ja heille sattuneista onnettomuuksista.

Ulkoilmanäyttämön ohjelmista esitellään kuvin vipulautaryhmä Asgard Truppe, mastonumero Les Bruno ja rullaluistintyttö Maj-Britt. Sen lisäksi vapaanäyttämöllä oli musiikkinumeroita, mm. Florida Quartet,  Eddie Calvert, Zarah Leander ja Tapio Rautavaara. Myös Sirkus Papukaijasta tunnettu Fakiiri Kronblom (yläkuva) kuului ulkoilmanäyttämön esiintyjiin.

Teatterihallissa esiintyi Harry Rudinoffin eläinryhmä, missä oli mukana ainakin koiria ja apinoita.  Uutuuttaan kiiltelevässä Kolbri-teatterissa oli intialainen samettisilmäinen fakiiri Gogia Pasha (alakuva).

Kommentit:

Teatterihallin ohjelma vuonna 1960 oli kaksiosainen. Ensin esiintyi Ingrid Rudinoff ( o.s. Bovall, s. 15.4.1909 Hästvam, Ruotsi ). Hänellä oli kyyhkysnumero. Numerossa oli noin tusinan verran valkoisia kyyhkysiä.
Tämän jälkeen oli vuorossa Harry Rudinoff ( oik. Hans Rudinoff, s. 3.4.1895 Saksassa ).Hänen numerossaan oli viisi makakiapinaa ja yksi koira.
PL 

.

Cabaret Fennia

Tamperelaissyntyinen Ossi Elstelä (oik. Oskar Nikolai Elstelä, ent. Elmstedt) (18.5.1902–10.4.1969) aloitti Cabaret Fennian Helsingin Mikonkadulla, Rautatientorin reunassa syyskuussa 1946. Niin ikään vuonna 1946 aloitti toimintansa revyyteatteri Punainen Mylly. Elstelä oli myös sen kantavia voimia. Oheinen lehti-ilmoitus on helmikuulta 1951. Vanha Iloinen Fennia mainostaa helmikuun ohjelmaansa.

Arlington suoraan Pariisista
Edith Sandor, jonglööri Unkarista
Dolly Gadd, tanssijatas
4 Ramos huippuakrobaattiesitys
Nopo & Nopo vielä yleisön pyynnöstä

Tuota Arlingtonia en tunne. Edith Sandor on Edith Kleinbarth, jolta taitaa keilojen heittely käydä edelleen Paraisilla. Dolly Gadd oli tansijatar ja esiintyi myös Elstelän Punaisen Myllyssä. Käärmenumeroissa hän käytti taiteilijanimeä Miss Boa. 4 Ramos -ryhmään kuuluivat Matti Kaksonen, Olli Lintunen, Raimo Karppinen ja Paula, jonka sukunimi tulee mieleen ihan kohta. Nopo & Nopo -duoksi veikkaan Alpo Malista, mutta kuka oli toinen osapuoli.

Helsingin historiaa en oikein tunne, mutta tuon Fennia-nimen olen kuullut monasti eri muodoissa: Fennian talo, Grand Hotel Fennia, Cabaret Fennia, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Ravintola Fennia …

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••

Tuo Nopo & Nopo on yksi ja sama henkilö, joka tekee nukketanssinumeroa, joka näyttää kuin kaksi nukkea tanssisi yhdessä. Lopussa kuitenkin paljastuu, että esiintyjiä onkin vain yksi.
••••••••••••••••••••••••

Pikku Kalle Hydén teki myös tämmöisen tanssiesityksen ja se oli vielä vaikuttavampi, kun hän oli niin lyhyt.
BG

••••••••••••••••••••••••
Upea blogi! Onko tietoa milloin ja miksi Cabaret Fennia lopetti sirkusohjelmiston? 
Pauliina Räsänen
••••••••••••••••••••••••
.

Mikä ihmeen Kaleva?

Tässä pari lehti-ilmoitusta Kaleva-nimisestä tivolista. Ylimmäinen on julkaistu 5.9.1932 ja alimmainen 4.10.1940, molemmat Kansan Lehdessä. Tietääkö joku lisää tästä tivolista?

Sariola piti Helsingissä talvitivolia ja sen nimi oli Talvi Tivoli. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvi Tivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattilan kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, mistä lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia.

Alhaalla vielä valokuva minulle tuntemattomasta Kalevasta. Olisikohan tässä sirkusorkesteri joskus 1900-luvun alussa?

Yksi Jernströmin perheen sirkuksista oli nimeltään Sirkus Kaleva vuosina 1982–1984. Samalla nimellä sen toimintaa jatkoi saksalainen Felix Quaiser 1985–1986.

Timo Kanervalla näyttely

Kuvataiteilija Timo Kanervan maalauksia on esillä Aika riisua maski -näyttelyssä Tampereella Galleria TaideKellarissa, Aleksis Kivenkatu 15, 27.6.2014 asti. Valtaosa maalauksista kuvaa sirkuselämän arkea.

Kanervalla on jo varhain ollut kaksi taiteellista suuntaa, joista toinen on vetänyt erilaisille estradeille, toinen pannut tuottamaan kuvia. Nuoruus kului 9-vuotiaasta alkaen taitovoimistelun parissa, minkä jälkeen tie johti sirkusakrobatian ja klovnerian ammattilaiseksi kansainvälisillä areenoilla.

Kuvataidetta Kanerva opiskeli Tampereella Oiva Meriläisen johdolla 1974–1980 ja jatkoi Saksassa Harry Knorrnin johdolla. Kun selän kulumavaurio lopetti sirkusuran1989, hän keskittyi kuvataiteilijan työhön.

Timo Kanerva muutti takaisin Tampereelle parinkymmenen Saksassa vietetyn vuoden jälkeen. Kun Saksassa maalatut teokset ovat saaneet inspiraationsa senaikaisista miljöistä ja mielenliikkeistä, ovat myöhemmät teokset enemmän menneen käsittelyä, luopumista ja sopeutumista uuteen.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Voitte tutustua tarinaani myös käymällä kotisivuillani www.timokanerva-art.fi
Timo Kanerva
••••••••••••••••••••••••••••••
Hei, Missä Timon töitä olisi seuraavan kerran nähtävissä? Poikkesin juhannuksena Mansessa, mutta näyttely olikin kiinni!
ystävällisin terveisin Markku Aulanko
••••••••••••••••••••••••••••••
.

Parkkosen väkeä

Markku Aulanko kävi haastattelemassa vanhaa akrobaattia Vesa Saloa, joka yllättävän terävästi luetteli tässä kuvassa esiintyvät henkilöt. Muutama nimi oli muistista hukkunut, mutta eiköhän nekin joskus selviä. Kuva on Suomen Tivolin Erkki Parkkosen osastosta vuodelta 1950. Muistini mukaan Parkkosen osasto liitettiin Matti Sariolan osastoon samana vuonna.

Kuvassa poseeraavat henkilöt:
1. Veli From
2. Kalle Sariola (oli myöhemmin opettajana Keravalla)
3. Erkki Parkkonen, Jaffu Sariolan vävy, joka veti tätä osastoa
4. Sikiö, sähkömies
5. Vesa Salo, akrobaatti ryhmässä 2 TammiSalo
6. Oiva Halijoki
7. Heikki Salo
8. Kalevi Halijoki
9. Pave Markkanen, myöhemmin notkeusakrobaatti, mutta tehtävä tuolloin epäselvä
10. Ernesti eli Ernst Späth, Sandorin tallimies
11. ?
12. ?
13. Tämä ehkä on Pave Markkanen. Vai onko se 9? Pitää verrata johonkin toiseen kuvaan.
14. Raimo Tamminen, akrobaatti ryhmässä 2 TammiSalo
15 Sandor Kleinbarth
16. ?
17. Susu, käärmetanssija
18. Pekka Jaakkola, työnjohtaja
19.  ?
20. Mustan miehen nimi täytyy katsoa muualta (onkohan Harry tai jotain)
21: Ville, joka oli kolmantena mukana Esteri- ja Jussi Ylénin ampumajutussa
22-24. Erkki ja Sinikka Parkkosen lapsia

Enään neljä nimeä puuttuu ja yksi on epävarma.

Sirkus Sariola 1950

Tässä kuvat vuoden 1950 Sirkus Sariolan ohjelmalehdestä. Tämä on se vuosi, kun myrsky repi pahasti Sariolan sirkusteltan Turussa ja kiertue lopettiin siihen siltä kesältä.

Eräässä lehtiartikkelissa nostettiin esiin mm. seuraavia artisteja:
• Miehe-Steckel – kansainväliset klovnit
• Kenneth  Mc-Manus – cowboy-ratsastaja ja hevosten vapaanumero (po. McMarnus)
• The Argentinos – Paulo Familo, vauhtiratsastusta, 6 henkilöä hevosen selässä
• Miss Glarissa – taitoratsastusta, Clara MacManus
• Ford autohuoltoa vuodelta 1900
• Sippo-klovni – Sigfrid Hanell, ruotsalainen maneesipelle
• 3 Barengos – klovnit
• Rostando – espanjalainen jonglööri, avustajatar Elgerala
• 4 Contys – trapetsinumero
• Per and Paul – hansta-akrobaatit
• Frank Paulo & Juliet Foster – kääpiönorsu ja poni
• 5-miehinen orketeri – Bruno Erola
• Ballerina
• Miss Evelyn

Perhe Paulo näkyy olleen kovin monipuolinen artistiryhmä. Sirkustaiteilija-aviopari Ken ja Clara MacManus työskentelivät myös osana Paulo Familo -sirkusryhmää. Claran äiti, legendaarinen Paulos -sirkuksen johtaja Madame Clara Paulo avusti hevosnumeroissa. Tuossa lehtijutussa mainittiin myös Tapio Kantokorpi, mutta siinä ei selvinnyt mikä hän oli miehiään Sirkus Sariolassa.

Julisteita Viipurissa

Viipurista Lappeenrantaan on vain reilu 60 km. Asukkaita Viipurissa on 80 000. Viipurin kautta kulkee myös suuri joukko turisteja Suomeen. Tämän ovat huomanneet myös Sirkus Finlandian julistajat jo aikoja sitten. Yläkuvassa juliste varustettuna asianmukaisella informaatiolla. Pieni koukkaus naapurimaan puolelle ei paljoa aikaa vie. Ilmeisesti homma pelaa samoin Ruotsin rajan tuntumassa.

Cirkus Show Scott

Vuonna 1996 Sirkus Finlandiassa ja koko Suomessa elettiin laman kourissa. Kaikki konstit yritettiin keksiä sirkuksen toimeentulon varmistamiseksi. Yksi pieni ansaintamuoto oli koulunäytökset kiertueen ulkopuolella. Mats Wenzel nimettiin koulukiertueiden tirehtööriksi.

Tarkkaa vuotta en ole saanut selville, mutta jossain vaiheessa Mats Wenzel lähti omille poluilleen ja alkoi kaupata kouluille talvikuukausina omia sirkusnäytöksiään nimellä Cirkus Show Scott. Ylhäällä hänen A4-kokoinen mainoslehtisensä. Siinä mainitaan, että näytös kestää tunnin. Alussa Wenzel kertoi sirkuksesta noin vartin verran, joten ei siinä enää montaa ohjelmanumeroa tarvittukaan. Esiintyjät olivat kansainvälisiä artisteja. Lippujen hinta oli 10 mk/lapsi. Koulun henkilökunta ja mahdolliset vanhemmat pääsivät ilmaiseksi.

Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tätä tehtiin yksi tai kaksi talvea. En myöskään tiedä, saiko ruotsalaisten Bronettien suku koskaan kuulla, että heidän nimeään Cirkus Scott käytettiin näin. Alakuva on otettu Tukholmassa joskus edellisen vuosituhannen lopussa.

Kommentit:

No, eipä ole komeudella pilattu ruåtsalaisten mainosyritys Tukholmassa.
Kalle 

.

Sirkus Sariola 1949

Jos suomalaisia pyytää mainitsemaan jonkun sirkuksen nimen, aika usein tulee vanhemmilta ihmisiltä vastaukseksi Sirkus Sariola, vaikka se ei toiminut kuin viisi vuotta 1949–1953. Yläkuvassa on Sirkus Sariolan ohjelmalehden kansi  ensimmäiseltä toimintavuodelta. Teltta oli halkaisijaltaan 34 metrinen ja siihen mahtui 2 500 henkilöä. Silloin ei istuttu yksittäisillä istuimilla vaan pitkien lankkujen päällä, joihin mahtui paljon enemmän ihmisiä kun oikein pakattiin.

Tuossa ohjelmalehden kannessa kerrotaan, että suomalainen sirkus viettää 50-vuotisjuhlaansa. Sen mukaan suomalainen sirkus syntyi siis 1899. Mitähän sillä tarkoitettiin?

Sirkus Ducander perustettiin 1896 ja sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena sirkuksena. Tuossa ohjelmalehden takasivulla mainostetaan, että Suomen Tivoli on perustettu 1881. Nykyään Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola kertovat, että J.A.W. Grönroos aloitti varsinaisen tivolitoiminnan Keravalla 15.6.1888. Hänen ensimmäisessä tivolissaan oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Jo vuonna 1882 taidesukkeloitsijat Gustaf ja Alexander Westerlund käyttivät akrobatia-esityksestään ensimmäisen kerran nimitystä sirkus.

Mutta mikään näistä vuosista ei natsaa tuon 50-vuotisjuhlan kanssa. Joku varmaan tietää kertoa mitä sillä tarkoitettiin?

Tässä vielä alhaalla nuoren Björn Gammalsin muistiinpanoja vuodelta 1949. Onneksi jotkut ovat pistäneet näitä asioita muistiin.

The Catastrof Bros. versio 2

Catastrof Brothers on mielestäni yksi parhaimmista tämän kauden numeroista Sirkus Finlandiassa. Sen alkuperäiset esittäjät olivat Daniele Nash ja Claude Sprecher. Harmittavan vahingon tapahduttua Claude joutui sairauslomalle. Tilalle saatiin Florian Vuille vähäksi aikaa. Vuille joutui kuitenkin poistumaan hetkeksi muualle tekemänsä työsopimuksen vuoksi. Hänen tilalleen tuli Riikka Heiskanen siihen asti kunnes Florian Vuille palasi jälleen takaisin.

Suomessa on siis esiintynyt kolme versiota näistä kuumailmapallolla koheltavista akrobaateista. Tällä hetkellä on jälleen vuorossa versio numero 2. Nyt sitten vain jännitetään, missä vaiheessa palataan ykkös-kokoonpanoon vai vieläkö syntyy myös versio 4.

Taikuri Samir

Taikuri Samirin julisteisiin törmäsimme Lohjalla. Hänen oikea nimensä on Samir Abdelmeguid. Sirkuksesta hän innostui jo kaksivuotiaana löydettyään ullakolta isoisänsä jonglööri-välineet. Musiikki on tarttunut vereen äidin puolelta. Hanuri on hänelle mieluisin soitin. Jossakin vaiheessa hän innostui myös taikatemppuihin ja tekee nykyään keikkaa ahkerasti. Hän myös vuokraa juhlatelttaansa sekä popcorn- ja hattarakonetta. Taikuri Samirin Circus Tähti pysähtyy nyt Lohjalla 17.6.

Risteilyohjelmaa

Silja Linen Symphony-laivalla on perinteiseen tapaan ilmaisohjelmaa Promenade-kävelykadulla 1.6.–31.8.2014. Tällä kertaa asiakkaiden viihtyisyydestä huolehtii iloinen brasilialainen ryhmä Up Leon. Erinomaisesti he siinä onnistuvatkin. Mennen tullen Tukholman risteilyllä on runsaasti erilaisia esityksiä. Kaikki numerot ovat erilaisia. Pääpaino on karnevaalihenkisessä ilopidossa ja upeissa vaatteissa. Osa hahmoista on puujaloilla kulkevia jättiläisiä. He saivat mukaansa mukavasti niin eläkeläiset kuin juuri kävelemään oppineetkin. He todella saivat ihmiset innostumaan. Mukavaa porukkaa.

Tuo yläoleva kuva esittelee kolmijalkaisen kaverin, jonka liikehdintä oli sulavaa ja jonka liikkumistekskniikkaa mietin hartaasti, mutta kylllä se lopulta ratkesi. Keskimmäinen jalka otti askeleita yksinään ja laitimmaiset yhdessä.

Perinteisiä muita sirkustaitoja puujalkakävelyn lisäksi  ei montaakaan kertaa esitelty. Muutaman kerran näin jongleerausta. Alakuvassa pyörii diabolo. Esiintymisasussa on päästy aika lähelle saamelaisten asua. Tosin joku saamelainen taitaa olla toista mieltä. Heillä oli myös oma show yökerhossa, mutta sitä en käynyt katsomassa.

Kommentit:

Minusta nuo laivojen puujalkaiset hontelot olivat ällöttäviä! Etenkin erittäin nuoret ja pienikokoiset , todella hoikat naiset, joka näytti luonnottomuudessaan suorastaan pelottavan vastenmielisiltä! Siis tosi kauniita tyttöjä, mutta nuo jalat tekivät vaikutelmasta liian luonnottoman! Samoja honteloita keikkui Gröna Lundin huvipuistossa. Onko tuo joku ruotsalaisten juttu, kun nuo on ainoat paikat, joissa noihin olen törmännyt?! :)

.

Mikä sirkus?

Poikkesin naapurikuntaan Kangasalle ja ajoin Sahalahdelle katsomaan Circus Renziä. Ennen lähtöä katsoin netistä miltä Sahalahdella näyttää. Silmäni osui sirkusleiriin. Mikähän sirkus se on ollut? Milloin sateliittikuva on otettu?

Paikan päälle päästyäni totesin, että tuo iso rakennus on Sariolan koulu. Tokkopa ovat sukua Tivoli Sariolalle, mutta oivallinen nimi sirkusleirin paikalle. Circus Renz oli kuitenkin leiriytynyt tänä vuonna tuon ison tien vasemmalla puolella olevalle kentälle punaisine telttoineen. Muistan, että Renzillä oli monta vuotta sitten turkoosinvihreä teltta. Voiko tuo kuva olla niin vanha? Vai onko tuo edes sirkus?

Alhaalla kuva Renzin tämän vuotisesta punaisesta teltasta, siellä tien toisella puolella.

Kommentit

••••••••••••••••••••••••••
Renzillä oli ainaki silloin 2000 luvun alussa just ton värinen teltta
Monica Köngäs
••••••••••••••••••••••••••
Rekat on paikalla, aitaus puuttuu. Näin myös pienemmät (artistien) asuntovaunut. Hyvä on ollut telttaporukka joka on saanut pystytyksen valmiiksi, jo ennen artistien saapumista. Missäköhän tämä on otettu. Katot ovat kauniita, ja pellot hyvin hoidettu.
Kettil Cedercreutz
••••••••••••••••••••••••••
Onkohan tämä Sirkus, vai voisiko Sirkusteltta olla vuokrattu jotain muuta tarkoitusta varten?
Kettil Cedercreutz
••••••••••••••••••••••••••
Googlemapsin mukaan kartta on päivitetty 2014 mutta ota ny selvää onko kuvakin sitten siltä ajalta vai ei
Monica Köngäs
••••••••••••••••••••••••••
http://www.keskilinkki.com/CirkusRenz20110529.php
Cirkus Renz [29.05.2011]
www.keskilinkki.com
A blog about soccer and something else in 2011
Monica Köngäs
••••••••••••••••••••••••••
Tuossa 2011 jutussa näkyy vielä Renzin vihreä teltta.
Kari Nieminen
••••••••••••••••••••••••••

Zero Gravity Tampereella

Zero Gravity Company on vuonna 2010 perustettu nykysirkusryhmä. Ryhmässä on viisi naista ja kaikki ovat Turun Taideakatemian kasvatteja. Kaksi heistä, Maarit Utriainen ja Netta Lepistö olivat muutaman päivän keikalla Tampereella Kesäsirkus-numerollaan. Esiintymispaikkana oli aurinkoinen Emil Aaltosen puisto Tammelantorin kupeessa. Näytöksiä oli kolme kertaa päivässä ja niihin oli vapaa pääsy. Esityksen kuuluivat osaksi Annikki Off-festareita.

Katusirkusesitys kesti reilut parikymmentä minuuttia ja yleisömäärä kasvoi koko ajan. Pikkulapsetkin seurasivat ohjelmaa herkeämättä silmät pyöreinä. Esitykseen sisältyi nuorallatanssia, klovneriaa ja akrobatiaa. Nopeilla asujen vaihdoilla luotiin erilaisia hahmoja kissoista voimamiehiin ja primadonniin. Aikuiset katselijat löysivät hahmoista selviä viittauksia vanhoihin sirkusesityksiin. Pidin esityksestä. Niin – ja olihan siinä esityksessä hevonenkin. Sellainen kolikolla toimiva.

Muuten – zero gravity tarkoittaa painottomuutta.

Ihan kuin

Helsingin Eteläsatamaan ajaessani aivan riemastuin kun näin Olympialaiturin edessä sirkusteltan. Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun 20 sekuntia myöhemmin totesin sen olevan tietyömaan suojakatos. Voi, että se näytti sirkukselta kaukaa katsottuna. Jos oikein kunnon myrsky tulee, nuo kankaat lähtevät omille teilleen. Sen verran rennolla otteella ne on kiinnitetty. Hienoa, että kaupunki on antanut luvan noille graffiteille. Vai onko noin hienot maalaukset graffittia?

Pömpeli

Vielä 1950-luvulle asti sirkusten ja tivolien henkilökunnan melkein ensimmäinen tehtävä uudelle paikkakunnalle saavuttaessa oli järjestää itselleen yösijat. Useimmiten lähitaloista haettiin kortteeria vuokralle. Osa löysi makuusijan teltan sisältä tai kuljetusvaunuista. Sirkushaitaristi Veikko Ahvenainen kertoo nukkuneensa leijonahäkin katolla.

Vallan erinomainen keksintö oli pömpeli. Lotta Mattila kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta 1888–1978 koottavasta ‘pömpelistä’ majoituspaikkana. Siinä oli siipimuttereilla kiinnitettävät seinät ja vedenpitävä kangas kattona. Ylinnä kuva pömpelin perustuksesta ja sen alla kuva valmiista pömpelistä, joka näkyy myös edellisen kuvan taustalla. Majoituskämpän koko on 2,5 x 2,5 metriä. Ulla ja Toivo Sariolalla noita pömpeleitä oli kaksi. Kuva otettu ilmeisesti vuonna 1947. Silloin liikuttiin junalla. Lotta Mattilan kirjan mukaan ensimmäisen pömpelin rakensi Louis Billing.

Alhaalla on kuva Sirkus Bonnista 1951 Parikkalassa. Teltan takana oikealla näkyy yksi pömpeli. Teltan edessä vasemmalla näkyvä lipunmyyntikoppi muuttui varmaan yöksi asunnoksi. Lähempänä nykyaikaa pömpelin jälkeen tulivat sitten käyttöön miehistöparakit ja asuntovaunut. Olisi siinä tirehtööri saanut sydärin, jos olisi nähnyt millaisilla asuntovaunuilla ja -autoilla artistit nykyään liikkuvat (kuva alinna).

Kommentit:

Björn Gammals lähetti mielenkiintoisen kuvan pömpelin sisältä. Kuvan julkaisi Päivän Uutiset 24.7.1952. Se otettiin vuonna 1952 Olympia Tivolissa eli Topi Sariolan johtamassa Suomen Tivolin osastossa. Kuvateksti kuului: Herrasväki Li-Hua ja Toppy Pesonen heidän 2 x 2 m suuruisessa "asunnossaan". Li-Hua oli Leena Rintala, joka tanssi La Miquela -nimisessa Side Show -teltassa Toivo Pesonen avustajanaan. Topi hoiteli ja esitti mm. 7-metristä Prinssi-nimistä verkkopythonia.