Kulkukauppiaat • Hucksters

Kulkukauppiaiksi minä heitä nimitän. Toivottavasti eivät ota nokkiinsa. Jos ottavat, niin alan nimittää heitä fiinimmällä kolportööri-tittelillä. Sivistyssanakirjan mukaan kolportööri on kuljeskeleva kirjojen ja lehtien kaupustelija, varsinkin uskonnollisen tai aatteellisen kirjallisuuden myyjä. Suomessa yksi tunnetuimmista oli Sariolan huviliiketoiminnan alullepanija Johan Abraham Walfrid Grönroos (1861–1916) ennen tivolitoimintansa aloittamista.

Nämä sirkusten kulkukauppiaat pyörivät jaloissa siellä missä asiakkaatkin ennen näytöstä, väliajalla ja kotiin lähdettäessä, sisällä teltassa ja ulkona kentällä. Myyjät ovat useimmiten sirkuksen omaa henkilökuntaa, artisteja, taiteilijoiden perheenjäseniä. . . myyntiartikkeleina on pop corn, jäätelö, ohjelmalehdet, valohyrrät eli sirkulat jne. He omalta osaltaan lyhentävät kioskien valtavia jonoja.

J.A.W. Grönroos studiomuotokuvassa vierellään kookas mastiffi Felix.

Atelier Apollo, K.E. Ståhlberg, 1903.

.

Sirkus Sariola 1949

Jos suomalaisia pyytää mainitsemaan jonkun sirkuksen nimen, aika usein tulee vanhemmilta ihmisiltä vastaukseksi Sirkus Sariola, vaikka se ei toiminut kuin viisi vuotta 1949–1953. Yläkuvassa on Sirkus Sariolan ohjelmalehden kansi  ensimmäiseltä toimintavuodelta. Teltta oli halkaisijaltaan 34 metrinen ja siihen mahtui 2 500 henkilöä. Silloin ei istuttu yksittäisillä istuimilla vaan pitkien lankkujen päällä, joihin mahtui paljon enemmän ihmisiä kun oikein pakattiin.

Tuossa ohjelmalehden kannessa kerrotaan, että suomalainen sirkus viettää 50-vuotisjuhlaansa. Sen mukaan suomalainen sirkus syntyi siis 1899. Mitähän sillä tarkoitettiin?

Sirkus Ducander perustettiin 1896 ja sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena sirkuksena. Tuossa ohjelmalehden takasivulla mainostetaan, että Suomen Tivoli on perustettu 1881. Nykyään Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola kertovat, että J.A.W. Grönroos aloitti varsinaisen tivolitoiminnan Keravalla 15.6.1888. Hänen ensimmäisessä tivolissaan oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Jo vuonna 1882 taidesukkeloitsijat Gustaf ja Alexander Westerlund käyttivät akrobatia-esityksestään ensimmäisen kerran nimitystä sirkus.

Mutta mikään näistä vuosista ei natsaa tuon 50-vuotisjuhlan kanssa. Joku varmaan tietää kertoa mitä sillä tarkoitettiin?

Tässä vielä alhaalla nuoren Björn Gammalsin muistiinpanoja vuodelta 1949. Onneksi jotkut ovat pistäneet näitä asioita muistiin.

Sariolan historiaa talteen

Maaliskuun 25. päivänä oli Keravan museossa historiallinen tapahtuma. Sariolan suvun haarat luovuttivat osan arkistostaan Keravan museolle. Lahjoitus käsitti osan Jaffu Sariolan arkistosta. Lahjoituksen teki Jaffu Sariolan vanhimman lapsen Tauno Sariolan tytär Outi Strid. Lahjoitetussa materiaalissa oli kirjeenvaihtoa, sopimuksia ja muuta materiaalia. Osa materiaalista käsitteli rajan takana ollutta Karhumäen Tivolia.

Tilaisuudessa olivat edustettuina Jaffu Sariolan lapsista viisi. Paikalla oli Taunon, Sadun, Soilikin, Unton ja Matin jälkeläisiä. Jaffu ja Helmi Sariolalla oli yhdeksän lasta: Tauno, Satu, Sinikka, Soilikki, Toivo, Matti, Veikko, Kalle ja Unto. Veikko kaatui sodassa.

Lahjoituksen otti museon puolesta vastaan vs. johtaja Leena Karttunen ja museoamanuenssi Tommi Uutela. Leena Karttunen kertoi, että kyseessä on pesämuna, minkä ympärille museolla on tarkoitus systemaattisesti kerätä Sariolaan liittyvää materiaalia. Museolla on ennestään Sirkus Sariolan rumpalin Valde Larimon leikekirja. Lähtökohtana on siis keravalaislähtöinen viihdetoiminta sisältäen tivolin, sirkuksen ja elokuvan. Jaffu Sariola ja isänsä J.A.W. Grönroos olivat uranuurtajia kaikissa näissä. Museon suunnitelmissa on aiheeseen liittyvän näyttelyn järjestäminen parin vuoden kuluttua.

Sariolan suku pyörittää edelleen kahta tivolia, Suomen Tivolia ja Tivoli Sariolaa. Suomen Tivolin tulevasta kiertueesta kertoi Lulu Sariola ja Tivoli Sariolan kiertueesta Ville Sariola. Molemmat edustavat kuudetta sukupolvea. Edessä ovat Sariolan suvun 125-vuotisjuhlakiertueet.

Kuvissa Sirkus Sariolan ensimmäisen vuoden juliste vuodelta 1949 ja Suomen Tivolin simpanssijulste. Simpanssijulisteen on tenyt kuvataiteilija, akrobaatti ja hyväntekijä Veikko Hursti. Julisteet kuuluvat Ruotsin sirkusakateman arkiston kokoelmiin.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:

Loistavaa! Sukututkijoitakin kiinnostavaa! Etukäteiskiitoksin RRR! 

Sariolan historiaa

Suomen Tivolin nettisivuilla kerrotaan, että Sirkus Sariola toimi vuosina 1949–51 ja lopetettiin 1952. Tivoli Sariolan nettisivuilla kerrotaan, että sirkus teki konkurssin vuonna 1953. Siltä vuodelta ohjelmalehden kansi ylhäällä. Löysin sen Björn Gammalsin arkistosta. Itse asiassa näitä ohjelmalehtisiä on kaksikin erilaista. Toisessa mainitaan kuuluttajaksi elokuvanäyttelijä Tauno Majuri ja toisessa hänen kollegansa Bruno Johansson.

Arkistosta löytyi yksi kysymysmerkkikin. Vuoden 1949 ohjelmalehden mukaan Sirkus Sariola täytti sinä vuonna 50 vuotta. Syntymävuodeksi on merkitty 1899. Nykyään kuitenkin kerrotaan Sarioloiden liiketoiminnan alkaneen 1888. Toisaalta löytyy myös tieto, että Sariola-dynastian esi-isä  J.A.W. Grönroos kokeili sirkuksen pyörittämistä vuonna 1898. Muistiko nyt joku jossain vaiheessa väärin?

Siis – minun ymmärtääkseni Sirkus Sariola toimi 1949–1953 ja Sariolan suvun tivolitoiminta alkoi 1888 tai 1899.

Kaikella kunnioituksella – Sariolan suku ansaitsee kaksikin hatunnostoa tavallisen kansan viihdekulttuurin hengissä pitämisestä Suomessa. Historiaa pitäisi kuitenkin tallettaa faktoina. Ja mielellään selkokielellä, koska monelle työkseen kirjoittavallekin näkyy olevan yhä epäselvää mitä eroa on tivolilla ja sirkuksella.

www.suomentivoli.fi
www.tivolisariola.fi
www.matkataanajassa.fi/matkataanajassa/keravanhistoria/sariola.html