Jyryn voimistelukiertue • Gymnastics tour Jyry

Jyry on aikoinaan ollut suosittu urheiluseuran nimi. Se toimi useillakin paikkakunnilla. Jopa Kanadan Lakeheadista suomalaisten keskuudesta löytyi sosialistinen Urheiluseura Jyry vuonna 1906. Tässä on kuitenkin kyse Helsingin Jyryn voimistelukiertuetta varten painatetusta postikortista. Pöytäkirja Työväen Urheiluliiton liittotoimikunnan kokouksesta Helsingissä Liiton toimistossa tammikuun 5 päivänä 1920 kertoo ryhmän perustamisesta: – Voimisteluinnostuksen herättämiseksi työväestön keskuudessa oikeutettiin Helsingin Jyry järjestämään voimistelukiertueen, Paananen - Lindgren - Tamminen, eri osiin maata.

Herrat Väinö Lindgren, F. Tamminen ja Otto Paananen poseeraavat tässä komeasti. Joku ehkä osaa sanoa kuka on kuka. Oliko heillä ihan oma kiertue vai esiintyivätkö he jonkun tivolin tai sirkuksen yhteydessä?

Linnanmäki 1950 • Amusement park

Linnanmäen huvipuisto avattiin toukokuussa 1950.  Se  muistutti ehkä enemmän paikalleen pysähtynyttä  tivolia kuin huvipuistoa.  Laitekanta oli vaatimaton.  Oli törmäilyautorata ja muutamia karuselleja.  Kiinteitä rakennelmia  oli ulkoilmanäyttämö sekä tanssiteltta.  Vuoristorataa ei vielä ollut eikä maailmanpyörää. Hallitsevana oli tietenkin alueen keskellä oleva massiivinen vesitorni.  Oli myös muutama kahvila.

Uudella puistolla oli tietenkin esittelylehtinen.  Se oli kokoa A5 ja siinä oli kansineen  24 sivua.   Jokaista kuukautta varten koottiin oma ohjelmalehti.  Etukannessa oli reikä ja siitä kurkisti kuukauden päätähti. Mainossivuja oli kahdeksan. Muutamissa mainoksissa ennakoitiin jo parin vuoden päästä tulevia Olympialaisia.

Kansipahvin jälkeen oli ohuemmasta paperista tehty lehtinen, missä oli kuukauden päätähden kuva  ensimmäisellä sivulla ja sen kääntöpuolella Juhlakentän ja ulkoilmanäyttämön esiintyjät. Lisälehden takalehdellä olivat Linnanmäen omat mainokset ” Lasten Päivä” , Suomen Marionettiteatteri ja Tanssi-Lavat  ja viimeisellä sivulla Linnanmäen Sirkuksen ohjelma.  Peacock-nimi tuli käyttöön vasta myöhemmin.

Syyskuussa kansireiästä kurkisti Calypso-kuningas Sir Lancelot ja sen sivun kääntöpuolella Juhlakentällä esiintyvät Kaj Söderman ja Original Fattini lyhtypylväineen. Ulkoilmanäyttämöllä oli esitykset arkisin  klo 19.45, 21.00 ja 23.00 ja sunnuntaisin myös klo 14.00 ja 18.00.

Takakantta vasten oli kuukauden Sirkusohjelma ja  syyskuussa siinä oli kaksi suomalaisnumeroa; akrobaatit Duo Lintunen  eli Olli Lintunen ja Raimo Karppinen  sekä Solmu Mäkelä, joka teki elokuussa  jonglöörinumeron.

Ohjelmalehdessä olevat kuvat ovat vaihtelevan tasoisia sekä alkuperäisten kuvien että painotekniikan vuoksi.  Esittelylehdessä oli kahden sivun mittainen esittelyteksti, missä pahoiteltiin sitä, että kyseisenä kesänä nähdään vielä muutamia telttoja kiinteiden kojujen rinnalla.  Tekstissä haaveillaan vesitornin katolle ehkä tulevasta terassiravintolasta ”Katarinan hisseineen”.  Katariinan hissi-nimellä viitataan Tukholman Slussenilla olevaan sen nimiseen tornikahvilaan. Näköalakahvila on edelleen haaveissa.

Sirkuksesta kerrotaan, että siellä on kohoava puolipyöreä katsomo, mihin mahtuu yli 400 henkeä.  Samassa teltassa esiintyy sunnuntaisin Lasten Päivän Satunäyttämö, jossa Radioteatterin näyttelijät esittävät lasten suosimia satunäytelmiä.

Alueelle oli kaksi sisäänkäyntiä, toinen Alppilan puolelle ja toinen Helsinginkadulle.  Alppilan puoleisen portin  vieressä oli Linnanmäen toimisto. Se oli sama rakennus, missä Ekelundin perhe asui myöhemmin.

Reinholds Truppen

Näitä outoja artistikortteja pulpahtaa näkyviin vähän väliä. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä Reinholds Truppen -akrobaateista. Ilmeisesti esiintyneet Suomessa, koska täältä kortti on löytynytkin.

Kommentit:

Nämä salskeat miehet löytyivät Sinikka Lehtisen kokoelmista nimellä 3 Reinholds. Lienevätkö samaa seruetta? Kortin taakse on kirjoitettu: Brödern Ek och Pierre i mitten.

.

Suomen Tivolissa 1930

Tässä pari Suomen Tivoliin liittyvää tuokiokuvaa vuodelta 1930. Tässä poseeraa kaksi tunnettua surmanajajaa vaimoineen Suomen Tivolin surmanajotynnyri taustallaan Hämeenlinnassa. Vasemmalta lukien virolaiset Konstantin Kala, Anna Kala, Lidia Kroll ja Martin Kroll. Leideillä on yllättävän säyseä ilme vaikka molemmilla on samanlaiset leningit. Hatut ja kengätkin taitavat olla samanlaisia.

Kaupunkiin tullessaan sirkukset ja tivolit suorittivat usein paraatin kaupungin halki. Paraatiksi nimitettiin myös sitä mainostempausta joka suoritettiin paikallaan tivolialueen sisällä. Tämä Suomen Tivolin B-osaston paraati pidettiin estradilla, joka oli lavarakennelma lähellä sirkuksen sisäänkäyntiä ja lipunmyyntiä. Kuuluttaja esitteli ympärille kertyneelle yleisölle taiteilijat kehuen heitä maasta taivaisiin. Ylisanoja ei vältelty. Muutamat kuuluttajat olivat muokanneet työstään todellisen taidelajin. Orkesteri antoi lisäpotkua esittelyille. Keitä olivat nämä artistit?

Kurssimonisteista • Coursework handouts

1970-luvun alussa lehdissä kaupiteltiin sirkukseen liittyviä kurssimonisteita. Oli voimamieskurssia, akrobatiakurssia, taikurikurssia ja taisi olla jonglöörikurssikin. Taikurikurssiin liittyy sellainen episodi, että monisteessa oli käytetty kuvaa, mikä oli otettu suoraan Solmu Mäkelän kirjasta.  Kuvat oli piirtänyt Osmo Walli. Tarina kertoo, että kun Solmun kirjojen kustantaja WSOY sai tietää asiasta, niin sieltä lähti pääjohtaja Hannu Tarmion allekirjoittama kirje, missä kerrottiin, mitä tarkoittavat tekijänoikeudet ja mitä niiden rikkomisesta voi aiheutua. Monisteet katosivat markkinoilta pikku hiljaa.

.

Grand Cirkus du Nord 1908

Tässä pari kuvaa Helsingin kaupunginmuseon Finna-sivustolta. Niissä kuvataan sirkustelttaa Arkadian huvila-alueella Itäisen Viertotien varrella (nykyinen Mannerheimintie 26–28). Etualalla puretun Arkadiateatterin jäänteet. Taustalla Kansallismuseon rakennustyömaa. Ylempää kuvaa olen hieman suurentanut, jotta se olisi paremmin vertailukelpoinen alemman kuvan kanssa. Ylemmän kuvausajankohdaksi kerrotaan 1908 ja alemman 1910-luku. Ylemmän on kuvannut Signe Brander, mutta alemman kuvaajaa ei tiedetä.

Väitän, että kuvat ovat saman kuvaajan samana päivänä ottamia kuvia. Katsokaapa sirkuskyltin alla olevaa kopperoa tai edessä olevaa aitaa ja sen aukkoja. Aivan samoja ovat myös pensaat aidan takana. Kansallismuseo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.

Cirkus du Nord tai Grand Cirkus du Nord tai Sirkus du Nord -nimi esiintyy Suomen sirkushistoriassa usein ja pitkään. Kuvaushetkellä 1908 sen omisti Josef Möller (1866–1917 Müller). Vuonna 1911 poika Herman Möller (1892–1974) siirtyi sirkuksen johtoon. Ensimmäinen maailmansota 1914 pakotti Möllerin siirtymään Ruotsiin, mutta he poikkesivat vielä Suomesssa 1930. Arvid Berkovits (1883–1971) omisti Sirkus Empiren oletettavasti 1917 lähtien. Vuonna 1923 hän vaihtoi sirkuksen nimeksi Sirkus du Nord. Puolet pääsylipputuloista meni veroihin ja sirkus lopetti 1924 tai 1926. Vuonna 1911 ruotsalainen Richard Olsson (1875–1951) käytti myös sirkuksestaan Suomessa samaa nimeä Cirkus du Nord. Se muuttui Cirkus Fenniaksi ja toiminta loppui Ruotsissa 1917.


.

Cirkus Schreiber, Helsinki 1975

Ruotsalainen Cirkus Schreiber vieraili Suomessa 1975. Helsingissä oltiin viikon verran Vanhalla Messukentällä. Se miten Kauppatorille jouduttiin, on varmaan ihan oma juttunsa. Ainakin mainos levisi hyvin.

Cirkus Schreiber syntyi 1927. Perustajina olivat Manuel ja Chey Mijares vaimonsa Baptista Schreiberin kanssa. Mijaresit olivat meksikolaista sirkussukua, mutta Ruotsin kansalaisia.

Alkuaan Itävallasta lähteneet Schreiberit olivat myös kuuluisaa sirkussukua.  Minun muistiinpanoissani heidät mainitaan ensi kerran jo 1875, kun Circus Ciniselli vieraili Helsingissä. Taitoratsastajina esiintyivät sisarukset Baptist ja Caroline Schreiber. Sirkustirehtööri Gaetano Ciniselli rakennutti Helsingin Rautatientorille tilapäisen sirkusrakennuksen, jossa oli jopa 400 kaasuvaloa.

Kommentit:

Vuoden 1975 Cirkus Schreiberin kiertueen järjesti Tom Hertell. Karavaanin oleminen Kauppatorilla johtunee varman siitä, että Sirkus saapui Viking Linen laivalla ja niiden satama on Katajanokalla. 


.

Siltasaaren maneesi • Siltasaari Manège, Helsinki

Tein hienon löydön Helsingin kaupunginmuseon Finna palvelusta. Tämä valokuva on nimetty: Sirkus Ducander, sisäkuva, Siltasaari. Kuvaaja on ollut F.A.V. Hjertzell, mutta vuosiluvusta ei ole tietoa. Valokuva on kovin huonotasoinen, mutta selvästi siinä näkyy pyöreä maneesi ja jyrkästi nouseva katsomo kahdessa eri kerroksessa. Yläkerta on melkein täynnä yleisöä, alakerrassa on melkein puolet tyhjää (kalliimmat paikat). Maneesin reunallakin on penkkejä. Oikeassa reunassa näkyy parvi, jossa katsojia seisomassa. Päivänvalo tulvii sisälle. Katossa roikkuu isot lamput sekä havu- ja kangasnauhakoristeita. Sama kuva löytyy myös Sven Hirnin kirjasta Sirkus kiertää Suomea.

Tanskalaiset veljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (1860–?) perustivat Sirkus Ducanderin Terijoella 1896. Sieltä siirryttiin teltan kanssa Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan. Kiertue jatkui Helsinkiin, jossa näytöspaikaksi saatiin Siltasaaren maneesi. Siellä oltiin vuoden 1897 alkuun asti. Helmikuussa Sirkus Ducander siirtyi Tallinnaan, josta John Ducander lähti kiertämään sirkuksella ulkomaita ja Carl Ducander palasi Helsinkiin johtamaan Siltasaaren maneesia. Sirkus Ducander ja John jäivät sille tielleen. Sirkus ajautui konkurssiin 1899.

Jos tuo kuva esittää Sirkus Ducanderia, se on otettu 1896 tai 1897. Carl Ducanderin johdolla Siltasaaren maneesi kukoisti suosittuna ratsastuskeskuksena. Ratsastusnäytöksiä oli usein. Siellä järjestettiin myös painiotteluita. Maneesissa vieraili useita sirkuksia ulkomaita myöten. Kaikessa oli Carl Ducanderin sormet vahvasti mukana. Omissa sirkusnäytöksissään hän käytti nimeä Nouveau Cirque. Hän oli yksi sen ajan julkkiksista. Siispä tuo kuva saattaa olla myöhemmältäkin ajalta, sillä "Ducanderin sirkushan se oli", vaikka sen nimi ei ollut enää Sirkus Ducander.

Alunperin rakennus oli 1886–1887 rakennettu Rieksin tapettitehdas. Myöhemmin se muutettiin maneesiksi.  Katsomoon mahtui 1175 henkeä.  Paloturvallisuussyistä toiminta loppui 1907. Siltasaaren maneesi purettiin 1912. Uusi ratsastuskeidas rakennettiin 1910. Hippodrom-rakennus sijaitsi nykyisen Töölön kisahallin pohjoisosan paikalla. Maneesin katsomossa oli tilaa tuhannelle hengelle ja tallitilaa 40 hevoselle. Hippodrom purettiin 1940-luvun lopulla. Carl Ducander oli toiminnassa mukana aina vuoteen 1926 asti.

Siltasaaren maneesin pihaa 1904 tai 1905. Englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook Sr sirkushevosen 

selässä. Hän oli aikansa kuuluisin taitoratsastaja. Vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. 

Kuvaaja mahdollisesti kenraali Babtshenko.

.

Ursus vielä kerran • Ursus once more

Stal.E. Esik.Patalj. Viihdytystilaisuus. ""Kahlekuningas Ursus"" tekee taikatemppuja.

Jokin aika sitten kirjoittelin Ursuksesta ja taas on ilmaantunut lisätietoja. Ursus eli Karl Viktor Långström syntyi 17.3.1885 Rantsilassa ja kuoli Helsingin Tapanilassa 13.3.1966. Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle, mutta hautaa ei ole enää olemassa.

Långström vihittiin 27.12.1919 Tampereella 28.3.1901 syntyneen haukiputaalaisen Maria Johanna Vehkaperän kanssa. Heillä oli yksi lapsi Veikko Armas Långström, joka syntyi 17.8.1922 Kemissä. Långströmeille tuli avioero 21.11.1941 ja sen jälkeen Karl muutti Helsingin pitäjään ja Maria Johanna Vaasaan. Veikko Armas muutti Ouluun v. 1940.

Kirkonkirjoissa on merkintä, että Karl Viktor oli romani. Perhe on ollut koko avioliiton ajan Hämeenlinnan seurakunnan kirjoissa, mutta varmaankaan he eivät ole tosiasialisesti asuneet siellä. Karl Viktor vietti varmaan vilkasta elämää, koska häneltä löytyy merkintöjä pienemmistä rikkeistä useammaltakin paikkakunnalta.

Lähde: Sinikka Lehtinen

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Do you have information in English on this guy?

https://digitaltmuseum.no/021018579336/karl-viktor-langstrom

He was taken by the norwegoan police and sent out of the country.

kind regards

Yes, the picture are just to download and show to the National Archives of Norway (Riksarkivet).

He was shown out of the country 26/2-08 udtransp. I don’t know why, but there are some paragraphs to this picture.

I will read the links you sent me. I will try to here find his death year and what he did. Was he a thief in Finland?

Roger Kvarsvik

NORWAY

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Karl Viktor Långström was living 17.3.1885–13.3.1966.

Kari

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Kiinalainen Sirkus, Tampere 1952 • Chinese Circus in Tampere

Olympiavuonna 12.8.1952 Hämeen Yhteistyössä oli yllä oleva ilmoitus. Tampereelle oli tulossa Kiinalainen Sirkus Pyynikin urheilukentälle. Olivatko he avoimella kentällä? Tokkopa. Sääolosuhteet tuntien he olivat teltalla liikkeellä. Mukana oli iso joukko maailmankuuluja tähtiä. Lippuja myi Suomi-Neuvostoliitto-Seura. SN-Seura oli suomalainen ystävyysseura, joka aloitti toimintansa heti Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen 15.10.1944, tehtävänään vaalia maiden välisiä ystävällisiä suhteita ja taloudellista sekä sivistyksellistä vuorovaikutusta. Seuralle muodostui vahva valtiollinen ja poliittinen luonne.  Mutta miksi kiinalaiset tulivat Tampereelle?

Kiinalaisten sirkustaiteilijoiden esitys Helsingin messuhallissa 1954.

Veikkaan, että tämäkin ryhmä oli mukana kokeilemassa onneaan Helsingin huvitarjonnassa olympialaisten aikaan. Helsinki oli täynnä mitä erilaisimpia houkutuksia kisavieraille. Kiinalaisia artisteja näkyi varietee-ravintoloissa, tivoleissa, kaikkialla. Ja kaikilla meni huonosti. Kisavieraat eivät vapaa-aikanaan kiinnostuneetkaan huvituksista.

Kirja The Art of Chinese Acrobatics.

Monet nykyaikaisista sirkustaiteista olivat Kiinassa suosittuja jo 4 000 vuotta sitten. Jokaisella numerolla on oma symbolinen merkityksensä. Kuuluisat, pitkien keppien päällä pyörivät lautaset symboloivat aurinkoa, ja välittäjänä auringon ja ihmisten välissä on esiintyjä. Nuorten tyttöjen esittämä "Pyörivät lautaset" on klassinen ja perinteinen sirkusnumero, joka on pakollinen kaikissa kiinalaisissa sirkuksissa. Kiinalaisessa sirkuksessa ei ole eläimiä - paitsi leijonia ja lohikäärmeitä, mutta nekin ovat ihmisten esittämiä. Kiinalaisessa sirkuksessa ei myöskään ole klovneja.

.

Taikuri Sylvester Mynttinen • Magician

Tässä taikuri, josta en ole ikinä kuullutkaan. Kuva löytyi Museoviraston kuvakokoelmat.fi -sivustolta. Kuvatiedoissa kerrotaan, että kuvassa esiintyvät taikuri Sylvester Mynttinen vaimoineen ja Vappu Taavila. Kuva on otettu 1927 ja kuvauspaikaksi ilmoitetaan Jaala, Huhdasjärvi. Oliko Mynttinen vain paikallinen velho vai tunnettinko hänet laajemmaltikin? Kertokaa, jos tiedätte hänestä enemmän. Vai olisikohan niin, että tässä onkin kyseessä joku paikallinen kansanparantaja tai ennustaja tai tietäjä, joita aikoinaan kutsuttiin myös nimellä taikuri?

.

Rolando taas • Rolando again

Heinäkuun lopulla kirjoitin Rolandosta. Löytyi vielä toinenkin kuva fakiiri Rolandosta, joka esiintyi Suomessa 1930-luvulla. Kova mies neuloineen, Intialaisena hän itseään mainosti. Taiteilijakortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 13.10.1937.

Tässä vielä toinen taiteilijakortti vähän toisin patinoituneena. Tämä muistokortti on tiukasti liimattuna Nils Berkovitsin albumissa. Berkovits aikoinaan mainitsi että hän myöskin on tehnyt fakiiri-numeroa. Olisiko tämä Rolando ollut esikuvana? Nils ”Nisse” kertoi kuitenkin lopettaneensa sen numeron esittämisen, koska näytöksissä aina naiset pöyrtyivät.

.

Tamperelainen Ransu

Ransusta löytyi uusia vanhoja kuvia, Ensimmäisessä kuvassa näkyy Ransu Alhoniemi (26.8.1926–15.1.2012) ja Tatu Asumaniemi (s. 1927) sekä rekvisiittana käytetyt lastenvaunut. Numero oli nimeltään Vaari ja Poika ja siinä Ransu työnsi lastenvaunuissa vauvanpukuun puettua Tatua, kippasi jossain vaiheessa vaunut nurin ja käänsi ne toisin päin, jolloin niistä tuli akrobatiateline.Yleensä pariakrobatianumerossa isompi henkilö on alamiehenä ja pienempi ylämiehenä. Tässä asetelma oli toisin päin. Pienempi Ransu oli alamiehenä ja pitkä ja notkea Tatu ylämiehenä. Pojat myös puhuivat numeron ajan kertoen juttuja Tampereen murteella.

Jonglöörikeilat tehdään nykyään lasikuidusta tai prässätään muovista.  Aina ei ole ollut näin. Ransun heittämät keilat on punottu rottingista. Vaikeuksia tuotti keilojen tasapainottaminen ja saaminen saman muotoisiksi ja tarpeeksi jäykiksi. Haasteena oli myös sormiin tulevat tikut.

Lättähatut vauhdissa. Kolmannessa kuvassa rottinkikeilojen päälle on jo saatu teipattua jonkinlainen kangaskuori. Se helpotti keilojen käsittelyä. Ransun partnerina tässä on Pentti Viljanen, joka teki veljensä Arin kanssa sekä jonglööri- että akrobatianumeroa nimellä 2 Leonardos.

Lähde: Markku Aulanko


.

Jouko Turkka R.I.P.

Jouko Veli Turkka (17.4.1942–22.7.2016) syntyi ja kuoli Pirkkalassa. Se mitä siinä välillä tapahtui aikuisiässä, on tuttua valtaosalle meistä. Mediassa välillä hysteerisiäkin muotoja saanut kohu hänen ympärillään on jäänyt monien mieleen. Kiistelty Jouko Turkka oli ohjaaja, kirjailija, Teatterikorkeakoulun professori ja rehtori, teatteritaiteen kunniatohtori jne. Kaiken lisäksi hän piti sirkuksesta. Tämä kuva on otettu Helsingin messukentällä Sirkus Finlandian väliajalla syyskuussa 1983. Vasemmalla Jouko Turkka ja oikealla Abdeslam Chellaf, taiteilijanimeltään Langry, joka tuohon aikaan toimi Teatterikorkeakoulun akrobatian opettajana. Marokkolaissyntyinen Langry on esiintynyt useaan otteeseen Sirkus Finlandiassa, nykysirkuksissa ja teattereissa.

Turkan mietteitä sirkuksesta voit lukea täältä.

Cirkus Maximum Maarianhaminassa • In Mariehamn, Åland

Sirkustirehtööri Bengt Källquist.

Ruotsalainen Cirkus Maximum saapuu jälleen jokakesäiselle vierailulleen Maarianhaminaan 12.–14.8.2016. Keskustan itäpuolisessa Österhamnissa on yksi näytös perjantaina ja muina päivinä kaksi näytöstä.

Tässä tämänvuotinen ohjelma:
Veljekset Rodriguez, ikaariset leikit
Francesco, klovni
Max Weldy, koominen trampoliini
Alain Alegria, Washingtontrapetsi
Duvan & Genni, akrobatiaa
Kamelit
Andrejs Fjodorovs, kyyhkyset
Anton Frank, Friisiläishevoset
Duo Vanegas, kuolemanpyörä
Bengt Källquist, sirkustirehtööri

Kuva viimekesäiseltä vierailulta. Tänä vuonna on uusi teltta.

Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus. Siellä asuu melkein 12 000 ihmistä eli lähes puolet koko Ahvenanmaan väestöstä. Maarianhamina on Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Kaupunki perustettiin 21. helmikuuta 1861. Se on saanut nimensä Maria Aleksandrovnan, Venäjän keisari Aleksanteri II:n puolison mukaan.

.