Maailman ensimmäinen perinteinen sirkusnäytös nähtiin Lontoossa 9.1.1768. Amerikkalaiset näkivät tämän kiehtovan esitysmuodon Philadelphia'ssa vasta 3.4.1793. Suomalaiset kokivat tämän elämyksen ensimmäisen kerran Turun Kupittaalla 1802. Kyseessä oli osa ranskalaisen Jean Lustrén ryhmää. Englannissa ja Suomessa tämä historiallinen tapaus järjestettiin ulkoilmassa. Englannissa sirkus sai nopeasti valtavan suosion ratsastusta harrastavan paremman väen piirissä. Korkeintaan hienostolle saattoi alkuaikoina olla katsomossa myös katos. Suosion kasvaessa rakennettiin sirkuksille omia rakennuksia teattereiden tapaan. Suurimmat sirkukset rekensivat myös väliaikaisia sirkusrakennuksia kaupungista toiseen siirtyessään. Pois lähdettäessä ne sitten purettiin.
Johannes Pietari Mähönen (25.10.1883 Sotkamo – 31.3.1957 Florida) muutti Amerikkaan ja vaihtoi nimekseen John Peter Kanerva ja perusti Kanerva Brothers Circus -nimisen sirkuksen noin vuonna 1908. Hän kuoli esityksessä USA:n Floridassa 1957.
Englantilainen John Bill Ricketts (1769–1802) aloitti uransa Hughes Royal Circus'ssa Lontoossa ja Equestrian Circus'ssa Edinburgh'ssa 1780-luvulla. Hänellä oli osin samanlainen ammatillinen pohjakokemus kuin Philip Astley'lla (1742–1814), joka keksi klassisen sirkuksen 25 vuotta aiemmin. Ricketts matkusti Yhdysvaltoihin 1792 ja avasi Philadelphiassa sirkusrakennuksen "Ricketts' Art Pantheon and Amphitheaterin", jossa hän johti ratsastuskoulua. Koulutettuaan ryhmän Pennsylvania-hevosia, hän piti 3.4.1793 Amerikan ensimmäisen täydellisen sirkusesityksen. Joulukuussa 1799 kolme päivää Washingtonin kuoleman jälkeen, hänen sirkusrakennuksensa paloi. Ricketts purjehti Länsi-Intiaan Schooner Sallylla, mutta ranskalainen sotamies pysäytti aluksen ja vei sen Guadeloupen saarelle. Lopulta Ricketts sai takaisin osan hevosistaan ja omaisuudestaan ja onnistui jopa esiintymään Guadeloupella. Hän keräsi varoja tarpeeksi vuokratakseen pienen, joskin epäluotettavan laivan, joka aikoi palata Englantiin; matkan varrella laiva upposi ja kaikki siinä olleet katosivat.
Jussi Bergström aka John B aka Jussi Säilä aka John Saila karkasi 13-vuotiaana 1800-luvun lopussa sirkukseen ja jäi sille tielleen. Hän kiersi Pohjoismaita ja Eurooppaa lopulta päätyen rapakon taakse Amerikkaan. Hän toimi kuvien ja tarinoiden perusteella ainakin akrobaattina, trapetsitaitelijana, voimamiehenä ja loppuaikana pellenä eri sirkuksissa.
Ajan piti kulua aina 1820-luvulle asti ennen kuin amerikkalaiset keksivät, että sirkusesityksen voi hyvin järjestää myös teltassa. Idea levisi ympäri maailman, Kun vielä rautatiet yleistyivät 1850-luvun jälkeen, onnistui sirkuksen siirtyminen paikkakunnalta toiselle helpommin kuin vain hevosvetoisilla vaunuilla.
Viimeisen vuosituhannen vaihtuessa sirkustaide oli saanut klassisen eli perinteisen esitystavan rinnalle uuden muodon, jota kutsutaan nykysirkukseksi. Näkyvin ero vanhaan sirkukseen on se, että nykysirkus esitetään useimmiten teatterin tapaisissa tiloissa ja siinä harvoin näkee eläimiä. Se on myös usein juonellinen näytös ilman katkoja esitysnumeroiden välissä. Samat artistit esittävät omia numeroitaan myös klassisessa sirkuksessa.
Kuvassa Kelly Miller Circus. Amerikkalaiseen tapaan sirkusleirin sisäänkäynti on näyttävä kioskeineen ja side show -telttoineen.
.
No comments:
Post a Comment