1912 • Sirkus Miehe • Circus Miehe

Sirkus Miehe oli aikanaan Tanskan suurin sirkus. Sen omisti saksalainen Heinrich Miehe (1846–1915) ja vaimonsa Louise (os. Schultz 1849–1932). Sirkus Miehe kiersi jo 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa kierrettiin vain vuonna 1912. Seuraavana vuonna he kiersivät vielä Ruotsissa. Ylläoleva ilmoitus on Viipuri -lehdestä 2.10.1912. Tampereella sirkus viipyi 30.8.–16.9.1912 välisen ajan.

Vuonna 1950 Sirkus Sariolassa Esiintyivät klovnit Miehe-Steckel. Sirkus Finlandiassa esiintyi perustamisvuonna 1976 Nick Miehe & Comp. -niminen klovniryhmä. Sen kotimaaksi oli merkitty Tanska ja Saksa. Sukulaisia?


 .

1903 • Automobiili-hulluutta • Car madness

Luultavasti 4.8.1903 ilmestyneen Turun Lehden mukana ilmstyi myös Suomi, Kuvalehti Kansalle, jossa kerrottiin tästä automobiili-hulluudesta. Tuo julkaisupäivä on epäselvä, mutta luulisin sen olevan ainakin aika lähellä, ihan 1900-luvun alussa. Suomi, Kuvalehti Kansalle ilmestyi kerran kuukaudessa ja se jaettiin maksutta kaikille Turun Lehden tilaajille. Turun Lehti ilmestyi kolmesti viikossa ja sen hinta Turussa oli vuonna 1909 ainoastaan 3 markkaa wuodelta.

"Automobiili rengasradalla
Wiime numerossakerroimme muutaman sanan "automobiili-hulluudesta", johon myös yksi kuva liittyi. Tässä numerossa tulee wielä lisäksi yksi automobiilihulluuteen kuuluva kuva. Se kuva on nähtäwänä tällä siwulla 109.
Schumannin sirkuksessa Berliinissä on wiime aikoina herättänyt suurta huomiota eräs nainen, joka kutsuu itseään nimeltä Miss Alix, ja joka sirkuksen automobiililla ajaa. Hän laskee pystyyn asetetun renkaan muotoisen radan ympäri melkein pystysuoraa, 7 metriä korkeaa luikurataa alas moottoriwaunulla. Radasta näkyy osa yllämainitussa kuwassamme. Miss Alix tulee wasemmalta päin alas, kulkee sitten ylöspäin, kuten kuvasta näkyy, siksi kunnes saawuttaa radan korkeimman kohdan ollen silloin alaspäin. Waunu kulkee siitä alaspäin radan alimpaan kohtaan, josta rata wihdoin taas nousee oikealle päin. Tämä urheilu näyttää kyllä katsojista sangen uhkarohkealta, mutta niin warsin waarallinen se ei kuitenkaan ole, jos wain kaikki käy säännöllisesti. Se woima, joka estää automobiiliä putoamasta alas, waikka se onkin alaspäin radalla, johtuu waunun kovasta wauhdista; se on n.k. keskipakois- eli sentrifugaaliwoima, joka painaa automobiilia rataa wastaan, niin kowalla woimalla, että se ei putoo alaspäin pyöräellessä. Tämä woima on sitä suurempi kuta kowemmalla wauhdilla automobiili kulkee. Jos siis wain automobiili kulkee tarpeellisella nopeudella, ja tietysti sen ohessa rata on niin wahwa ettei se petä, niin waaraa ei oikeastaan ole olemassa. Mutta jos automobiilin nopeus hiljenisi, tai se suorastaan pysähtyisi waunun ylhäällä ollessa, sentrifugaaliwoima olisi liian heikko pitääkseen ajopeliä radalla."

Muuten – Sirkus Schumann vieraili myös Suomessa ainakin vuosina 1883 ja 1886–1887. Ilman noita automobiilejä. Helsingissä Rautatientorilla/Hietalahdentorilla heitä varten rakennettiin tilapäinen sirkusrakennus. Sirkuksen omistivat Gotthold ja Albert Schumann.


.

1916–1919 • Sirkus Finlandia

Aamulehti 12.10.1918.

Jo 1916 Sirkus Finlandia kiersi Suomea. Nimenä oli silloin Seurue Finlandia. Seuraavana vuonna pistettiin hiukan paremmaksi ja nimi oli Urheilu Näyttämö Finlandia. Vuodet 1918–1919 mentiin nimellä Sirkus Finlandia. Ohjaimissa oli Oskar Hildén.

Tammisaari 21.4.1976.

21.4.1976 nykyisellä Sirkus Finlandialla oli ensi-ilta Tammisaaressa. Ikää sirkuksella on siis 43 vuotta. Puikoissa on tänään jo toinen sukupolvi eli Calle Jr Jernström.

Tyrvään Sanomat 20.4.1999.

Matkan varrelle mahtuu vielä kolmas Finlandia. Vuonna 1998 Sven Berglund alkoi käyttää nimeä Sirkus Apollo Finlandia. Pari vuotta nimestä riideltiin ja Jernström voitti riidan.

.

1952 • Huono päivä • A bad day

Onni Suuronen 24.7.1948.

Meillä kaikilla on ollut huonoja ja hyviä päiviä. Huonot ehkä muistetaan paremmin. Tässä pari surmanajo-juttua. Hirveän pahasti ei näissä sattunut, mutta lehtien otsikoihin jouduttiin. Ensimmäinen lehtileike on vuodelta 1952. Valitettavasti näihin lehtileikkeisiin ei ole merkitty lehden nimeä eikä tarkempaa päivämäärää:

Parolan leirikentälle saapuneen surmanajokatsomon tynnyri romahti juhannusaattona ensimmäisen näytöksen aikana alas n. 150 pudotessa yhdessä rykelmässä maahan. 19 heistä joutui käymään sairaalassa tutkituttamassa vammansa, mutta sellaisten luku, jotka esittävät korvausvaatimuksen rikkoutuneista vaatteista tai omaisuudestaan, arvioidaan ainakin 30:ksi.
Onnettomuus sattui n. klo 21.15. Surmanajajat Onni Suuronen Jyväskylästä ja Veikko Bollström Oulusta olivat juuri aloittaneet täpötäydelle katsomolle esityksensä ja ehtineet ajaa surmankaukalossa noin kolme minuuttia, kun kuului rysähdys katsomon romahtaessa ja seinien rikkoutuessa. Syntyi paniikki ihmisten yrittäessä pelastautua särkyneiden laudankappaleiden alta turvaan. Vanhemmat yrittivät parhaansa mukaan suojella lapsiaan pahemmilta vammoilta sulkemalla heidät lujasti syliinsä.

Tehtailija Kalle-Vihtori Jokilampi piti työnsä ohessa Hämeen Tivolia ainakin 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli kolme eri osastoa. Kerran hän oli lapsineen seuraamassa surmanajoa Lahdessa ja innostus tuohon huimapäiseen lajiin syttyi. Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi alkoivat ajaa surmanajoa 30-luvulla. Väinö ja Anna-Liisa ajoivat kirnussa myös yhtä aikaa, joskus Yrjö kolmantena. Yrjö ajoi myös pallossa. Joitakin kertoja muun muassa moottorin kiinnileikkaamisen vuoksi sattui ajajille onnettomuuksia kirnussa ja loukkaantumisten vuoksi jäi esityksiä ajamatta. Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantuneet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi heillä ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Tivoli Sariolan ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 29.4.1960.

Moottoriakrobaatti Onni Suuronen ja taikurimestari Spinoza

suurimmat vetonaulat.

.

21.4.1976 • Iloista synttäriä • Happy Birthday

Sirkus Finlandialla on tänään syntymäpäivä. Ensi-ilta oli Tammisaaressa tänään 43 vuotta sitten. Se on siis Suomen vanhin sirkus. Onneksi olkoon!

Vuonna 1976 kalusto oli raskasta ja kaikki tehtiin käsin.

Traktorit olivat erinomaisia isojen kuormien siirrossa paikkakunnalta toiselle. 

Tosin se vaati paljon enemmän aikaa kuin nykyään.

Kilpailu oli välillä raakaakin. Vihollisen mainokset peitettiin surutta.

Mutta suosio oli mahtavaa ja antoi uskoa tulevaisuuteen.

Välillä se usko on ollut kyllä koetuksellakin.

Portugalilainen Troupe Goncalves meinasi myöhästyä ensi-illasta, 

mutta ilmestyivät paikalle hetkeä ennen pillin vihellystä.

Ohjelmalehden kannen piirsi sirkustirehtöörin puoliso Leena Jurvakainen.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Se oli hullun hommaa eka teltan repiminen pystyyn ja purkaa se, ja puinen katsomo
Wille Ahrens 
•••••••••••••••••••••••••••••
Onnea🌹🎂
Oili Salmi 
•••••••••••••••••••••••••••••
Puisia bokkejs pääsin scanian lavalle pinomaan.
Telttamestarib Hans Contadzenin ääni kaikuu korvissa: ”Sine ei trallalallalaa, mine trallalallalaa, sine perkele pistä hommi nyt vaan!”
Kettil Cedercreutz 
•••••••••••••••••••••••••••••
🎪synttärionnittelut 💐🎂
Yrsa Helles 
•••••••••••••••••••••••••••••




.

20.4.2019 • 10. Maailman sirkuspaivä • 10th World Circus Day

 

Huomenna kaikki maailman sirkukset juhlivat kansainvälistä juhlapäivää. Fédération Mondiale du Cirque (FMC) kertoo, että kyseessä on kymmenes Maailman Sirkuspäivä. Järjestön nettisivuilla voit seurata mitä kaikkea maailmalla tapahtuu huomenna.

Oikeastaan kaikki alkoi jo vuonna 2008, kun European Circus Association (ECA) julisti Euroopan Sirkuspäivän juhlittavaksi vuosittain huhtikuun kolmantena lauantaina. ECA perustettiin vuoden 2002 alussa. ECA:n jäseneksi hyväksytään sirkusorganisaatioita EU-maista, Sveitsistä ja Norjasta. Järjestö asettaa jäsenilleen tiukat laatuvaatimukset – yli tuhannesta Euroopassa kiertävästä sirkuksesta jäseniksi on hyväksytty vain reilut 130. Mukana on myös eläinkouluttajia ja sirkustaiteilijoita. ECA on tietysti FMC:n jäsen. Sirkus Finlandia on ainoa ECA:n jäsen Suomesta.

Euroopan Sirkuspäivä muuttui pian koko maailmaa käsittäväksi. Ensimmäistä Maailman Sirkuspäivää vietettiin 17.4.2010 FMC:n kunniapresidentin, Monacon prinsessa Stephanien suojeluksessa. Ensimmäisenä vuonna käytettiin vielä Euroopan Sirkuspäivän tunnusta muuttamalla vain tekstiä. Juhlapäivän tarkoituksena on korostaa sirkustaiteen yhtenäisyyttä, rajatonta luonnetta ja pitkiä perinteitä.


.

1882 • Suomen ensimmäiset • First in Finland

Ensimmäiset suomalaiset ammattimaiset sirkusartistit olivat oululaiset veljekset Gustaf (s. 1854) ja Alexander Westerlund (s. 1859). Veljekset esittivät akrobatiaa, nuorallatanssia ja miekannielentää. He esiintyivät myös klovneina ja esittivät taikalyhdyllä heijastuskuvia (laterna magica). Joidenkin mielestä juuri he perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen. He aloittivat esitystoiminnan jo vuonna 1880 ja kiersivät ympäri maata esiintyen omalla teltallaan. Jo 1882 alkaen he käyttivät sirkus-nimeä. Huipussaan Westerlundien sirkus oli vuosina 1883–1887.

Virallisesti ensimmäistä suomalaista, ihan oikeaa sirkusta eivät perustaneet suomalaiset vaan tanskalaiset. Ducanderin veljesten sirkuksen ensimmäinen ensi-ilta oli Terijoella, Pietarin ylimystön suosimassa lomakeskuksessa. Carl ja John Ducander pyörittivät Sirkus Ducanderia 1896–1899.

Anna Anthonius Porissa 1903–1905. 

Kuva Johan Englund, Keravan museo, Sariola kokoelma.

Sirkuspioneereja oli myös vaasalainen Anton Smirnoff eli voimamies Anthonius, joka perusti vuonna 1900 Sirkus Antonion. Se keskittyi voimanumeroihin ja painiin. Klovnina oli Pelle Siponen, mutta sirkuksen tähtenä Urjalan isokokoinen voimanainen Anna Anthonius (tai Antonius). Hän oli Anton Smirnoffin vaimo (o.s. Eskolin).

Italialaisen vanhan Bonojen sirkussuvun jäseniä päätyi Torinosta Ouluun 1890. Aluksi heillä oli tivolilaitteita ja eläintalli, johon kuului mm. leijonia, leopardi, krokotiili, jääkarhu ja käärmeitä. Ainakin 5.5.1893 tiedetään Varietè-seura Bono ja Stycken esiintyneen Turussa. Joskus noihin aikoihin Suomessa vieraili puolalainen Sirkus Musinski, joka myöhemmin kulki Bonojen nimellä. Vuonna 1923 Väinö Bono (Louise Bonon poika) ja Aurora Bono perustivat Sirkus Maximin. He ompelivat ajan yrittäjätavan mukaan itse sinisen teltan. 20-luvun lopulla tiedetään George ja Veera Bonon olleen Cirkus Empiren johdossa. Ainakin 1929 Sirkus Maxim oli Suomen Tivolissa (Helsingin Tivoli). Vuonna 1932 Väinö Bono perusti Sirkus Hesperian Ludvig Syversenin kanssa.


.

1913 • Vesa & Eklund • Ekvilibristit • Equilibrist

Ekvilibristi eli tasapainotaiteilija on akrobaatti, joka taiteilee mm. nuoralla, puujaloilla, yksipyöräisellä tai permannolla. Yksi ensimmäisistä suomalaisista ekvilibristi-pareista oli Vesa ja Eklund. Nämä Turun Riennon telinevoimistelijoiden kasvatit esiintyivät mm. Turun Casino-teatterilla 1913 ja samana vuonna vielä Richard Olssonin Sirkus Fenniassa triossa Metz, Vesa ja Eklund. Seuraavana vuonna heidän tiedetään esiintyneen Englannin Hull'ssa. Ja siihen taitaa loppuakin tiedot heistä. Nämä kuvat on ottanut Atelier Auer, Birgerinkatu 8, Turku.

.

1901 • Naisten painia • Women's Wrestling

© Tuomo Koiviston arkisto.

Wiipuri-lehti kertoi 28.11.1901 italialaisesta Signora Rosette´sta, joka kutsui suomalaisnaisia painimaan kanssaan ranskalaista painia. Nykyajan kreikkalais-roomalainen paini on kehitetty 1800-luvun ranskalaisesta sirkuspainista. Paini oli noihin aikoihin hyvin suosittu ohjelmanumero suomalaisissa sirkuksissa.

Sirena Hagel oli aikansa tunnettuja painijoita.

Ilmoituksen allekirjoittajina ovat O. Olsén & Kreuter. Edellisvuonna 1900 Suomea kiersi Sirkus Hippodrom. Suuri osa sen ohjelmaa oli painia. Villieläinten ja klovnien lisäksi ohjelmassa esiintyi atleetti herra Wiggo Kreuter nostaen painoja. Lisäksi trapetsilla esiintyi Veljekset Kreuter. Olisikohan sama Kreuter kuin tuo ilmoituksessa mainittu?

Toinen tämän sirkuksen johtajista  on ruotsalainen Oskar Elias Richard Olsen (1875–1951), joka käytti myös nimiä Olsson tai Ohlsson. Myöhemmin hän omisti Sirkus Fennia'n vuosina 1913–1919. Tamperelaisessa Tammerkoski-lehdessä oli 2002 pari muistelutarinaa Sirkus Sport'sta 1902 ja Circue Equestre´stä 1904. Molemmissa kerrotaan omistajan olleen Frans Olsen. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin Frans oli Oskarin setä.

Pakkohan tämäkin oli tänne laittaa. Ei tällä sirkuksen tai painin kanssa ole 

mitään tekemistä, mutta kuvausajankohta taitaa stemmata jutun kanssa.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••
Kyllähän naispaini ois hupaa nytkin, vaan taitas olla ns moralisteilla siihen sanottavaa.. kaikenlaiset tuntemukset, myös eroottiset, ovat aina olleet osa sirkusantia!
Pekka von Cräutlein 
••••••••••••••••••••••••••••••••



.

1976 • Sirkuksen tulevaisuus • The future of the circus

Olimme taikuri Jussi Jalkasen kanssa yhdessä Sirkustaiteen peruskurssilla Haminassa vuonna 1976. Jussi lähetti säästämänsä Kymen Sanomien 25.7.1976 lehtileikkeen, jossa kerrotaan sen hetkisistä ajatuksia sirkuksen tulevaisuudesta Suomessa. Aika pitä juttu, mutta kannattaa lukea. Kannattaa myös muistaa, että Sirkus Finlandia oli jo liikkeellä ensimmäistä vuottaan.

"Hikeä ja työtä tarvitaan:
Sirkuksella edessään 10 vuoden etsikkoaika.

Ihomaalin, työn ja hien, parfyymin, sahanpurun ja elefantinkakan omalaatuinen hajusekoitus, siinä sirkuksen ilmapiiri, "atmosfääri". Yritystä, erehdystä ja opetusta. Siinä filosofian maisteri Epi Varpilan luonnehdinta sirkuksen maailmasta. Puhtaasti suomalaisin voimin rakennettua sirkusta aitoine ilmapiireineen saadaa kuitenkin odotella vielä kymmenen vuotta.

Noita sirkuslaisuudelta vaadittuja yrityksiä, erehdyksiä ja opetuksia kokivat sirkuslaisiksi aikovat tilliäiset Haminan Puistotalolla useamman kerran takalistoissaan pallon päältä pyllähtäessään luonnon tuosta kuitenkaan lannistumatta. Sirkustaiteen peruskurssilla erehdykset ja epäonnistumiset kuuluivat asiaan ja olivat siksi pelkkää lystiä kaikille muille.

FM Epi Varpila pörriäisten kimpussa Haminassa 1976.

Lauantaina annettiin oppitunteja akrobaateille, jonglööreille ja taikureille, juteltiin sirkuksen historiasta ja sen eri elementeistä, keskusteltiin sirkuksen tulevaisuudesta ja luotiin luottavaisia silmäyksiä valtiovallan suhtautumiseen aallonpohjansa ohittaneeseen sirkustaiteeseen.

Sirkuksella on aallonharjalle noustakseen vastassaan koko joukko hankaluuksia. Yksi niistä on huvivero, toinen eläinten maahantuontia ja esiintymistä rajoittavat määräykset, kolmas sirkukselle jatkuvasti hallaa tekevä tivoli.

Tivoli sijoitetaan varsin halukkaasti pelitelttoineen ja minisirkuksineen mahdollisimman hämäriin syrjäkolkkiin, jottei sen kaikenpäiväinen mölinä pääsisi ihmisiä häiritsemään. Niinpä myös tivolin yleisö mukautuu hämäräperäiseen maastoon.

Sirkus sen sijaan todellisuudessa vastaa lähinnä teatteriesitystä, näytös kestää parisen tuntia. Sitä olisi siis kohdeltava sen mukaisesti. 

Viljo Korpela ja Solmu Mäkelä jongleeraavat. Timo Korpela 

neuvoo rola-bola taiteilijanalkua Haminassa 1976.

Sirkuksen kuolemaa suomalaisittain ei ole syytä ihmetellä. Sirkuksen ylläpidon kustannusarvio lähentelee pienen kaupungin budjettia, esimerkiksi Haminan. Huomattavaa suomalaista sirkusta saadaan näin ollen odotella vielä pitkään, kymmenisen vuotta niin esiintyjien kuin pääomankin saamiseksi sirkukselta vaadittavaan uskoon.

Sirkus on fil.maist. Varpilan mukaan tavattoman kallis. Yksi esiintyminen maksaa n. 10 000 markkaa, ja sirkuksen on kyettävä järjestämään n. 15 esiintymistä viikossa.

Suomessa olisi tällä hetkellä sirkuslaisia yksi sirkuksellinen. Taso olisi sen mukainen. Aloitteleva, horjuva. Etsikkoaikaansa suomalainen sirkus saa elää vielä useita vuosia. "Me olemme vielä aivan alussa, lattianraossa", kuvaa taiteilija Viljo Korpela.

Sirkustaiteen peruskurssi päätetään tänään, sunnuntaina. Päivä on klownien. Tehdään klowninumero, puvut, maski ja harjoitellaan ohjelmaa. Sirkuksesta ja julkisesta sanasta kertoo viimeisenä kurssipäivänä toimittaja Osmo Jokinen."

Sirkus Finlandian Calle Jernström ja toimittaja Osmo Jokinen 

lähes kymmenen vuotta myöhemmin 1985.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Törkeä kuvaus tivoleista. En ymmärrä,miten joku on voinut mollata alaamme tällä tavalla.
Tapio Sariola 
••••••••••••••••••••••••••••••
Tämä kurssi järjestyi kolmivuotisen Haminan teinisirkuksen kupeeseen. Solmu, Henrico ja Nokipojat olivat käyneet meitä opettamassa jo muutaman vuoden. Uskon että kurssi järjestettiin heinäkuun loppuun, jotta Teinisirkus saisi viimeiset viilaukset ennen Haminan elomarkkinoita.
Itse en ollut kurssilla. ”Karkasin” Sirkus Finlandian mukaan heinäkuuksi. Ohessa oleva lehtiartikkeli tuli siskoltani Helsingistä huhtikuussa. Sen nähtyäni oli pakko päästä pyörille. Claes ja Rita eivät vastaan panneet, mutta eivät he kyllä ymmärtäneet mihin minut päästivät...Kesä joka avarsi käsitykseni ihmisestä!
Kettil Cedercreutz

••••••••••••••••••••••••••••••
Oma taikurinurani alkoi Suomen tivolin Sirkus Royalista jossa vuonna 1972 esiintyi taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen esityksen nähtyäni minä päätin että minusta tulee taikuri. Vuonna 2019 on esiintyjänurani taikurina jatkunut 44 vuotta.
Klabbis

••••••••••••••••••••••••••••••
Luin tämän postauksen vasta nyt vaalipäivänä. Onneksi maailma on muuttunut ja suhde niin tivoliin kuin sirkukseenkin on muuttunut. Ehdin tutustua Eppi Varpilaan, mutta nämä ajatukset tuntuvat kyllä vierailta. Minulla on vastaava kurssitodistus vuodelta 1977. Muistan hyvin sen, kun käynnistimme ensimmäisiä sirkusleirejä Orivedellä ja Lahdessa. Muuan varttunut taikuri kritisoi, että me tehdään häikäilemätöntä bisnestä lasten kustannuksella. Ammattilaisilta menevät ne harvatkin keikat. Kun meidän leirit sitten saivat julkisuutta ja leirillä kävi ministerivieraita niin kävikin päinvastoin. Leirillä oli oppilaina tulevia kuntapäättäjiä ja samainen kritiikkiä esittänyt taikuri halusi myöhemmin päästä opettajaksi kyseisille leireille. Kaikkea hyvää alkaneeseen sesonkiin itse kullekin!
Markku Aulanko
••••••••••••••••••••••••••••••

.

Petit Gougou

Alain André (s. 1954) on taiteilijanimeltään Petit Gougou. Hän on klovni, joka hallitsee hyvin jongleerauksen, akrobatian ja tanssin. Hän käyttää yksinkertaista meikkiä. Valitettavasti en löytänyt hänestä still-kuvia tässä perushahmossaan, mutta tässä pari videota:
https://youtu.be/WRjTV7yJUYc ja https://youtu.be/rOXYHvdrEK4

Keskellä istumassa prinsessa Stephanie ja ruhtinas Albert. 

Monte-Carlon kansainväliset sirkusfestivaalit 2015. 

Tunnetummaksi Alain André on kuitenkin tullut roolistaan Monsieur Loyal'ina eli juontajana Monte-Carlon jokavuotisilla sirkusfestivaaleilla. Asuna hänellä on aina asiaankuuluva 1800-luvun herrasmiesten ratsastusasu, punainen takki, valkoiset housut, musta silinterihattu ja joskus kädessä piiska. Tehtävästään hän suoriutuu erinomaisesti. Tosin joskus tuntuu, että hänen roolinsa on tehty liiankin isoksi, varsinkin kun hän juontaessaan puhuu vain ranskaa.

Termi Monsieur Loyal juontaa juurensa henkilöön Anselme-Pierre Loyal (1753-1826), joka oli taiteilija ja satulapäällikkö. Kerronpa lisää sitten kun löydän hänestä jotain muuta kuin ranskankielistä tekstiä.

Kommentit:

On muuten melkosen lahjakas kuvataiteilijakin (käynyt jonkun taideakatemian).
Maria Jernström




.

2019 • Sirkus Finlandia • Ensi-ilta • First Night

Tänään klo 13 kajahtaa Karjaan urheiluhallin pysäköintialueella soimaan Finlandia marssi. Niinkuin aina esityksen alkaessa. Tämä Veikko Ahvenaisen sävellys iskee kyllä niin meikäläisen sävelkorvaan, että sitä hyräilee vielä kotiin mennessäkin. Tänään on Sirkus Finlandialla vielä toinenkin näytös kello 17. Ylihuomenna heillä on näytös Tammisaaressa kello 18.30. Jännää nähdä millainen ohjelma on tänä vuonna. Melkein aina se on lyönyt edellisvuotiset. Entäs sitten televisiosta tutut Aatos ja Elmeri. Nuo Finlandian tunnnushahmot. Noita klovneja ei ole näkynyt muutamaan vuoteen livenä. Jokohan nyt?

Veikko Armas Ahvenainen (s. 24.9.1929) on suomalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sanoittaja. Ahvenainen on harmonikansoiton Suomen mestari vuodelta 1957. Hän on Suomen eniten levyttänyt artisti yli tuhannella kappaleella. Kuopiossa syntynyt mestari on kova puhumaan, käy lenkeillä ja konsertoi. Ei uskoisi, että 90 on kohta mittarissa. Ahvenaisella on vahvat siteet sirkukseen jo nuoruudesta asti, jolloin hän toimi sirkushaitaristina ja nukkui yöt leijonahäkin katolla. Taikatemppujakin hän on useasti esittänyt.

Klovni André ja ilma-akrobaatit Duo Garcia.

.

Sirkuskoti • Circus Home

Tämä on se romanttinen mielikuva, joka ehkä monella sirkuksen ystävällä on sirkuselämästä joskus muinoin. Sirkustaiteilijat siirtyivät kylästä toiseen hevosten vetämissä vankkureissa. Vaunut pysäköitiin metsän reunaan. Ennen illan näytöstä levättiin ja kerättiin voimia. Linnut lauloivat ja suvituuli huokaili. Kaikki muu pitää paikkansa, mutta tuo kuva ei. Alla muutamia kuvia tosielämästä. Asuntovaunuja kyllä, mutta fiilinki on aivan toinen.

Suomen Tivolin asuntovaunu Talvitivolissa. Portaiden yläpäässä Varpu Kivelä, 

joka oli myös pelastusarmeijalainen. Oikealla Toivo Pesonen.

Sirkus Finlandian trumpetisti ja klovni Carlo Bergman treenaa asuntonsa pääovella.

Sirkus Sariolan kuorma-autojen peräkärryille rakennettuja majoitusvaunuja 1953. Näitä oli rakennettu sekä kahdenhengen "kämpiksi" että suuremmiksi kuuden hengen majoittamiseen tarkoitetuiksi "poteroiksi". 

Teltan pystytystä Sirkus Finlandiassa joskus 70–80 -luvulla. 

Klovni Oleg Glavatskiy kahlaa kurassa ja lumessa teltasta kotiinsa 

Sirkus Florentinon sirkusleirissä 27.4.2012. 

.

1793 • Amerikkalainen sirkus • American Circus

Sirkustaiteita harrastettiin jo tuhansia vuosia sitten. Sana sirkus esiintyy ensimmäisen kerran keisariajan Roomassa. Se sirkusnäytös, jota me käymme katsomassa keksittiin vasta 1768. Nimitämme sitä klassiseksi tai perinteiseksi sirkukseksi. Joissakin maissa sitä kutsutaan moderniksi sirkukseksi. Nykysirkukseksi nimitämme 1970-luvulla syntynyttä uutta sirkuslajia, joka sulautuu useihin muihin taidelajeihin ja esitykset ovat useimmiten teattereissa. Suomessa sirkuslaisia ihmeteltiin ensimmäisen kerran 1802. He olivat ruotsalaisia. Siitä alkoi vilkas ulkolaisten sirkusten liikenne Turun sataman ja Pietarin kaupungin välillä. He tottakai pysähtyivät ainakin Helsingissä esittämään taitojaan. Ensimmäinen suomalainen sirkus perustettiin Terijoella vasta 1896.

Skotti John Bill Ricketts (1760–1800) perusti Yhdysvaltoihin ensimmäisen sirkuksen. Hän aloitti uransa Hughes Royal Circus'ssa Lontoossa ja Equestrian Circus'ssa Edinburgh'ssa 1780-luvulla. Hän matkusti Yhdysvaltoihin ja avasi Philadelphiassa ratsastuskoulun, jossa oli 800 istuinpaikkaa. Rickettsillä oli siis samanlainen ammatillinen pohjakokemus kuin Philip Astley'lla, joka keksi nykymuotoisen sirkuksen 25 vuotta aiemmin Englannissa. Ricketts'in sirkusrakennuksessa ei ollut kattoa. Maneesi oli halkaisijaltaan 42 jalkaa eli 12,8 metriä. Amerikan ensimmäinen kokonainen sirkusnäytös annettiin tässä rakennuksessa Philadelphia'ssa 3.4.1793 eli tänään 226 vuotta sitten. Ricketts'in näytös perustui taitoratsastusesityksiin joiden välissä nähtiin, akrobaatteja, ratsastustemppuja ja yksi klovni taiteilijanimeltään Mr. McDonald. Mukana oli myös nuorallatanssija Mr. Spinacuta vaimoineen. George Washington seurasi esitystä myöhemmin samana vuonna.

Rickettsin sirkuksessa oli vain yksi maneesi. Amerikassahan kaikki suurempaa kuin muualla, joten kohta maneeseja olikin arvonsa tuntevassa sirkuksessa vähintään kolme. Aemmin esiinnyttiin ulkomaneesilla tai tilapäisrakennuksissa, jotka purettiin näytösten jälkeen. Pian huomattiin kuinka suosittua sirkus oli ja lähes linnamaisia sirkusrakennuksia alkoi nousta suurimpiin maailman metropoleihin. Muutama niistä on vieläkin toiminnassa. Amerikkalaisia on ilmeisesti syytä kiittää myös ideasta ottaa iso teltta sirkuksen käyttöön. Sillä päästiin kätevästi esiintymään ympäri maata. Välimatkat taitettiin ensin hevosilla, myöhemmin rautateillä ja nykyään myös autoilla. Tänään sirkus voi hyvin Amerikassa. Eläinsuojelijat ovat viime vuosina pahoittaneet monen sirkuslaisen mielen, mutta uuteen aikaan aletaan tottua kuten muuallakin maailmassa.

Toivottavasti klassisen sirkuksen perusta säilyy vielä pitkään. Siihen kuuluu vähintään pyöreä maneesi, elävä musiikki, elävät esiintyjät, hevoset, akrobaatit ja klovnit. Siihen ei kuulu väkivalta, pelottavat esitykset tai rumat puheet. Sitä voi katsella aikuiset ja lapset yhdessä. Se koostuu useista eri ohjelmanumeroista. Ne voivat olla jännittäviä, hauskoja tai vakavia. Taitava juontaja laukaisee jännityksen tai valmistaa katsojan nauramaan sydämensä pohjasta. Sellaisesta minä pidän.

Kelly Miller Circus, USA, pystytysvaiheessa.

.