1882 • Suomen ensimmäiset • First in Finland

Ensimmäiset suomalaiset ammattimaiset sirkusartistit olivat oululaiset veljekset Gustaf (s. 1854) ja Alexander Westerlund (s. 1859). Veljekset esittivät akrobatiaa, nuorallatanssia ja miekannielentää. He esiintyivät myös klovneina ja esittivät taikalyhdyllä heijastuskuvia (laterna magica). Joidenkin mielestä juuri he perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen. He aloittivat esitystoiminnan jo vuonna 1880 ja kiersivät ympäri maata esiintyen omalla teltallaan. Jo 1882 alkaen he käyttivät sirkus-nimeä. Huipussaan Westerlundien sirkus oli vuosina 1883–1887.

Virallisesti ensimmäistä suomalaista, ihan oikeaa sirkusta eivät perustaneet suomalaiset vaan tanskalaiset. Ducanderin veljesten sirkuksen ensimmäinen ensi-ilta oli Terijoella, Pietarin ylimystön suosimassa lomakeskuksessa. Carl ja John Ducander pyörittivät Sirkus Ducanderia 1896–1899.

Anna Anthonius Porissa 1903–1905. 

Kuva Johan Englund, Keravan museo, Sariola kokoelma.

Sirkuspioneereja oli myös vaasalainen Anton Smirnoff eli voimamies Anthonius, joka perusti vuonna 1900 Sirkus Antonion. Se keskittyi voimanumeroihin ja painiin. Klovnina oli Pelle Siponen, mutta sirkuksen tähtenä Urjalan isokokoinen voimanainen Anna Anthonius (tai Antonius). Hän oli Anton Smirnoffin vaimo (o.s. Eskolin).

Italialaisen vanhan Bonojen sirkussuvun jäseniä päätyi Torinosta Ouluun 1890. Aluksi heillä oli tivolilaitteita ja eläintalli, johon kuului mm. leijonia, leopardi, krokotiili, jääkarhu ja käärmeitä. Ainakin 5.5.1893 tiedetään Varietè-seura Bono ja Stycken esiintyneen Turussa. Joskus noihin aikoihin Suomessa vieraili puolalainen Sirkus Musinski, joka myöhemmin kulki Bonojen nimellä. Vuonna 1923 Väinö Bono (Louise Bonon poika) ja Aurora Bono perustivat Sirkus Maximin. He ompelivat ajan yrittäjätavan mukaan itse sinisen teltan. 20-luvun lopulla tiedetään George ja Veera Bonon olleen Cirkus Empiren johdossa. Ainakin 1929 Sirkus Maxim oli Suomen Tivolissa (Helsingin Tivoli). Vuonna 1932 Väinö Bono perusti Sirkus Hesperian Ludvig Syversenin kanssa.


.

Cirkus Konrado 1931

Vuonna 1931 Suomea kiersi tsekkoslovakialainen suuri eläinsirkus Cirkus Konrado!  Sirkuksen ohjaajana oli Carl (Karl) Sembach (1908–1984), josta sittemmin tuli Circus Kronen johtaja hänen naituaan Frieda Kronen (1903–1992) vuonna 1935.

Ohjelmalehdykän kannessa oli kuvattu klovnit Eugen ja Tanti. Eugen on aivan selvästi suomalainen Pelle Siponen. Ohjelmalehtisessä on numero ”Parhaitten suomalaisten klownien esittäytyminen”. Voi siis ajatella, että Tantikin olisi suomalainen.

Carl Sembach oli sirkuksen nuori eläintenkouluttaja. Kirjan Die grosse Raubtierschau mukaan Sembachilla oli sekaryhmä, neljä leijonaa ja neljä tiikeriä. Sen lisäksi hänellä oli toinen sekaryhmä, missä oli jääkarhuja ja ruskeakarhuja. Molemmat ryhmät olivat mukana Suomessa. Sirkus Konradossa oli myös intialaiset elefantit Jumbo ja Nelly, jotka esitti rouva Konrado. Eksoottisen kavalkadin ja hevosnumeroiden esittäjäksi mainitaan Alex. Hess.

Kiertueen aikana leijonat saivat poikasia ja Väinö Lehtosen kirjoittamassa  Korkeasaaren kirjassa kerrotaan, että Cirkus Konradolla oli ehkä noin 15 leijonaa. Matkalla Hämeenlinnasta Tampereelle 14.8. syntyi kaksi leijonanpentua lisää. Sirkus oli kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta ei saanut lupaa tulla Helsinkiin. Kaupunginhallitus oli sitä mieltä, että ulkomainen sirkus vie markat ulkolaisiin taskuihin. Lupa heltisi sillä ehdolla, että sirkus luovuttaa kaksi leijonan poikasta Korkeasaaren eläintarhaan. Näin tehtiin 28.10. Samalla kertaa ostettiin Sirkus Konradolta kaksi muuta pentua Felis ja Sarah. Ne olivat syntyneet jo maaliskuussa. Felis oli hermafrodiitti eli kaksineuvoinen yksilö, joka omaa sekä naaras- että koiraspuoliselle tyypilliset sukuelimet.  Niistä tuli Korkeasaaren ensimmäiset leijonat. Suomessa syntyneet saivat nimet Leo ja Suoma. Ristiäiset pidettiin Helsingin Pallokentällä ja todistamassa oli mm. kaupunginjohtaja Erik von Frenckell.  Ilmeisesti sirkus Konrado oli silloin Pallokentällä ja leijonat vielä emänsä hoivissa. Leijonille sidottiin kaulaan toiselle punainen ja toiselle sininen silkkirusetti, kohotettiin ilmaan ja huudettiin nimi.

Kommentit:

Yllä olevat tiedot Sirkus Konradon taustasta ja leijonien yhteydestä Korkeasaareen sain Peter Lindforsilta sen jälkeen kun olin sattunut saamaan oheisen lehdykän. Peter on kyllä varinainen tietopankki.
Markku Aulanko