Villin Lännen Show 1963 Wild West Show

Kirjoitin tästä aiheesta jo kolme vuotta sitten ja epäilin, että onkohan tämä show käynyt Suomessa ollenkaan. Peter Lindfors kuitenkin muisteli nähneensä tämän. Nyt löytyi myös lehti-ilmoitus, joka todistaa Peterin muistin loistavaksi. Trolle Rhodinin Zoo Sirkus teki 1963 lyhyen kiertueen Suomen länsirannikolla ja poikkesi vähän sisämaassakin kuten Parkanossa. Sama show kiersi myös Ruotsissa pienin ohjelmamuutoksin. Ohjelmalehden kannen teki sirkuslaisten hyvin tuntema tanskalainen taiteilija Oskar Knudsen (1898–1971).

.

Circus Renzin ohjelma 2014

Markku Aulanko lähetti viestin vierailustaan Circus Renzissä:

Kävimme Peter Lindforsin kanssa katsomassa Circus Renzin Keravalla pääsiäissunnuntaina 2014. Ulkojulisteet olivat ilmeisesti standardijulisteita, mutta täyttivät hyvin tehtävänsä. Niissä oli isokokoinen klovnin naama, sirkuksen nimi ja esityspaikka mainittu. Kalusto oli siistiä ja vasta maalatun näköistä.  Teltta oli matala kaksimastoinen teltta. Se oli niin pieni, että se melkein peittyi kuorma-autojen taakse. Teltassa oli kolme tuoliriviä aitioissa ja kolme penkkiriviä korokkeen päällä. Katsojia mahtuisi ehkä noin kaksi sataa. Sirkuksen etukentällä oli kioskivaunu ja sen vieressä johtajaparin vaunu. Johtajan vaimo hoiti pääsylippujen myynnin erillisessä pienessä  lipunmyyntikojussa. Lipunmyyjän äidinkieli oli saksa. 

Kioskivaunussa oli saatavana hattaraa ja popcornia ja jonkin verran makeisia. Tuotevalikoima oli suppea ja esimerkiksi mitään suklaapatukoita ei ollut saatavilla. Ehkä kioskissa ei ollut mitään kylmäkaappia, sillä tarjolla oli pääasiassa erilaisia kovapintaisia makeisia.

Piste-rakennelmaa  eli maneesikehää ei ollut. Aitioiden etuseinä oli samalla maneesin reuna.  Se oli paikoitellen sen verran korkea, että esimerkiksi koiranumeroa ei oikein näkynyt. Äänentoistolaitteet vaikuttivat hyviltä ja musiikki soi puhtaasti. Ennen näytöstä soi houkutteleva sirkusmusiikki. Katsojia oli alle 40 henkeä ja se asetti haasteet varsinkin klovnille, jolla oli näytöksen läpiviennissä suuri rooli. Hän taisi olla maneesissa 6 kertaa ja yleisön saanti mukaan oli vaikeata. Klovnin nimestä ei oikein saanut selvää. Ohjelma jäi kyllä varsin lyhyeksi. Erillisiä ohjelmanumeroita taisi olla vain viisi kappaletta. Klovni kävi maneesissa sitäkin useammin. Lipunmyyjä oli ohjelman juontaja.

Ne muut numerot olivat:
• Illuusionumero, missä oli modernia tanssia  ja miekkalaatikko (Katerina ja Eugeny)
• Koiranumero, missä esiintyjinä kaksi koiraa (Ilse ja ilmeisesti Viktoria Renz)
• Ilmanumero, missä oli yhdistettynä rengastrapetsi ja kaksi vertikaalikangasta (Katerina)
• Poninumero (Franz ja Viktoria)
• Hulavannenumero (Katerina ja Eugeny)

Ensimmäisenä oleva illuusionumero oli vauhdikas tanssinsa suhteen ja miekkalaatikkoon sisältyi vielä asun vaihto. Ihan mukava aloitusnumero. Koiranumerosta ei jäänyt oikein mitään mieleen. Se jäi suurelta osin aition seinien taakse piiloon niin, että ainakaan takapenkkiläiset eivät kunnolla nähneet. Ilmanumeron tekijä latvialainen Katerina oli asiansa osaava tyttö ja näyttävän näköinen. Matalassa teltassa hän trapetseineen ja kankaineen täytti lähes koko ilmatilan. Poninumero oli selvästi kehittelyvaiheessa. Ponit eivät tahtoneet totella. Keinulautatemppu meni vasta kolmannella yrittämällä. Jonkinlaisen pöydän päällä tehty hulavannenumero, minkä erikoisuus oli lopputempussa käytetty jalkateline.  Katerina seisoi yhdellä jalalla kyseisen telineen päällä ja pyöritti vanteita eri puolilla kehoaan. 

Näytös oli lyhyt. Se kesti  taukoineen tunti 15 minuuttia. Ohjelma vedettiin läpi 6 henkilön voimin ja sen lisäksi oli kaksi maneesimiestä. Kyllä esitys ainakin yhtä ohjelmanumeroa vielä kaipaisi.  Latvialainen Katerina oli kolmessa numerossa kantava voima, joten avainhenkilöriski on aika iso. Katerinan kumppani Eugeny tekee nettisivujen perusteella jonkinlaisen jonglöörinumeron ja tulinumeron ja niiden kanssa näytökseen olisi saatu tarpeeksi pituutta. 

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Jäi mainitsematta tämän jutun yhteydessä, että sirkuksessa oli vain yksi hintaluokka. Aikuisten lippu oli 17 euroa ja lasten ja eläkeläisten lippu 15 euroa. Minusta hinta/laatu -suhde ei ollut aivan kohdallaan! 
MA 
••••••••••••••••••••••••••
Mitkä niitten maneesimiesten nimet oli? :)) 
••••••••••••••••••••••••••

.

Stella Nova 1987

Vuosi 1987 oli tanskalaiselle Sirkus Stella Novalle viides kesä Suomessa ja ensimmäinen kesä norsukiellon jälkeen. Nyt oli käytössä uusi sinipunainen teltta.

CiVa-lehdestä löytyy artikkeli ohjelmasta, mutta siinä ei kerrota ohjelmajärjestystä. Koska ohjelmalehteä ei painettu, täytyy toivoa, että jostain vielä joskus löytyy sellaisetkin muistiinpanot. Kirjastonhoitaja Peter Lindforsilta Helsingistä voisi sellaiset löytyä. Siihen saakka mennään tällä listalla:

Rikki & Partner, itävaltalainen lautasjonglööri
Duo Willas, tsekkiläinen trapetsitaiteilija, joka kannattelee partneriaan mitä ihmeellisimmissä asennoissa ja koko ajan hampaidensa varassa
Duo Willas, permantoakrobatiaa, edellisenä vuonna Finlandia Juniorissa 
Francini, käsilläseisonta, edellisen ryhmän poika; pyörittää päällä seisten jaloillaan puusauvaa?
Mr. Leopold, antipudisti
Kenny Quinn, tanskalainen taskuvaras, Gentleman Jackin oppipoika, varasti ovella ja palautti ohjelmassa
Mary Gray, Sveitsi, hevosnumero, hevosia,  poneja ja minihevonen?, joka kulki kouluttajansa jalkojen välissä
Lady Sabina, kyyhkysnumero Itävallasta tarjoaa kymmenien siipien suhinaa

Yläkuvassa ihastuttava taikuri Spinoza, joka ei esiintynyt CiVan toimittajien poiketessa sillä hän oli ollut auton ruhjomana ja ei voinut esiintyä, mutta oli kyllä mukana lipunmyynnissä. Sen sijaan alakuvan Ulla Steckel säteili juontajana aurinkoisesti. Ulla aloitti työnsä Suomessa Tivoli Matti Sariolan ikkunamainosten kanssa. Hän osaa vieläkin hyvää suomea. Ulla on myös yläkuvassa vanhempiensa keskellä alle 8-vuotiaana.

Keräilijät kohtasivat

Sirkuskeräilijät kohtasivat sattumalta Sirkus Florentinossa Somerolla 25.6.21013.  Vasemmalla Peter Lindfors ja oikealla Jörgen Börsch. Kameran takana oli kolmas keräilijä Markku Aulanko.

Peter Lindfors on helsinkiläinen kirjastonhoitaja, joka on käynyt katsomassa sirkuksia ja tivoleita 1950-luvulta lähtien.  Peterillä on mukanaan vihko, johon hän tekee muistiinpanoja. Hän kirjoittaa pääkohdat heti näytöksessä. Milloin näytös alkoi, milloin se päättyi ja milloin oli tauko, jne. Jokaisesta ohjelmanumerosta Peter kirjoittaa numeron olennaisen jujun. Hänellä on rutinoitunut sirkussilmä ja hän muistaa tarkkaan näkemänsä  esitykset.

Kotona Peter kirjoittaa muistiinpanot puhtaaksi ja tällä tavoin asia jää paremmin mieleen. Kameraa Peter ei käytä, mutta ohjelmalehtisen hän pyrkii aina ottamaan.  Omassa sirkuskirjastossaan hänellä on tuhatkunta sirkuskirjaa.

Jörgen Börsch on tanskalainen promoottori, agentti ja keräilijä.  Börsch on ollut vakiovieras Monacon sirkusfestivaaleilla vuosikymmenten ajan. Hänellä on Tanskan sirkusmaailmassa kattava tuttavaverkosto. Hän on toiminut aktiivisena promoottorina silloin,  kun perinteiset sirkukset ovat olleet liian hidasliikkeisiä.  Markkinointi-ihmisenä hänellä on ollut ideoita, jotka rikkovat rajoja ja perinteisiä kuvioita.  Vuonna 1990  hän oli tuottamassa Tanskaan ruotsalaista sirkusta, jonka tehtävänä oli mainostaa Norjaa hyvänä talviurheilumaana. Ruotsalainen Cirkus Maximum kiersi lyhennetyllä ohjelmalla Tanskaa ja sirkuksen mukana kiersi messuteltta, missä mainostettiin Norjaa talviurheilumaana.

Vuonna 1993 Börsch kokeili omaa sirkusta ja kehitti siihenkin uutta ideaa. Hän pyöritti sirkusta, jonka nimi oli Cirkus Fantastico.  Sirkusteltan ympärillä oli 12 eri kokoista pomppulinnaa. Pomppulinnat  olivat silloin suurta muotia ja herättivät ansaittua huomiota. Lapset kiinnostuivat ja saivat vanhemmatkin mukaan näytökseen. 

Sekä Börsch että Lindfors tulivat Somerolle Sirkus Florentinon hyvän ohjelman houkuttelemina.  Peter löysi ohjelmasta neljä sellaista yksityiskohtaa, mitä hän ei ollut ennen nähnyt.  Jörgen oli tullut edellisenä päivänä Suomeen, kulki sirkuksen mukana pari päivää ja jatkoi matkaa näkemäänsä tyytyväisenä.  Kumpikaan ei tiennyt etukäteen toistensa suunnitelmista. 

Lähde: Markku Aulanko

Florentin Tzvetkov ja vaimonsa Sanna, jotka ovat saaneet sirkuksestaan tasokkaan ja tyylikkään.

Molempien kameleiden kyttyrätkin näyttivät jämäköiltä, mikä on hyvä merkki!

Cirkus Konrado 1931

Vuonna 1931 Suomea kiersi tsekkoslovakialainen suuri eläinsirkus Cirkus Konrado!  Sirkuksen ohjaajana oli Carl (Karl) Sembach (1908–1984), josta sittemmin tuli Circus Kronen johtaja hänen naituaan Frieda Kronen (1903–1992) vuonna 1935.

Ohjelmalehdykän kannessa oli kuvattu klovnit Eugen ja Tanti. Eugen on aivan selvästi suomalainen Pelle Siponen. Ohjelmalehtisessä on numero ”Parhaitten suomalaisten klownien esittäytyminen”. Voi siis ajatella, että Tantikin olisi suomalainen.

Carl Sembach oli sirkuksen nuori eläintenkouluttaja. Kirjan Die grosse Raubtierschau mukaan Sembachilla oli sekaryhmä, neljä leijonaa ja neljä tiikeriä. Sen lisäksi hänellä oli toinen sekaryhmä, missä oli jääkarhuja ja ruskeakarhuja. Molemmat ryhmät olivat mukana Suomessa. Sirkus Konradossa oli myös intialaiset elefantit Jumbo ja Nelly, jotka esitti rouva Konrado. Eksoottisen kavalkadin ja hevosnumeroiden esittäjäksi mainitaan Alex. Hess.

Kiertueen aikana leijonat saivat poikasia ja Väinö Lehtosen kirjoittamassa  Korkeasaaren kirjassa kerrotaan, että Cirkus Konradolla oli ehkä noin 15 leijonaa. Matkalla Hämeenlinnasta Tampereelle 14.8. syntyi kaksi leijonanpentua lisää. Sirkus oli kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta ei saanut lupaa tulla Helsinkiin. Kaupunginhallitus oli sitä mieltä, että ulkomainen sirkus vie markat ulkolaisiin taskuihin. Lupa heltisi sillä ehdolla, että sirkus luovuttaa kaksi leijonan poikasta Korkeasaaren eläintarhaan. Näin tehtiin 28.10. Samalla kertaa ostettiin Sirkus Konradolta kaksi muuta pentua Felis ja Sarah. Ne olivat syntyneet jo maaliskuussa. Felis oli hermafrodiitti eli kaksineuvoinen yksilö, joka omaa sekä naaras- että koiraspuoliselle tyypilliset sukuelimet.  Niistä tuli Korkeasaaren ensimmäiset leijonat. Suomessa syntyneet saivat nimet Leo ja Suoma. Ristiäiset pidettiin Helsingin Pallokentällä ja todistamassa oli mm. kaupunginjohtaja Erik von Frenckell.  Ilmeisesti sirkus Konrado oli silloin Pallokentällä ja leijonat vielä emänsä hoivissa. Leijonille sidottiin kaulaan toiselle punainen ja toiselle sininen silkkirusetti, kohotettiin ilmaan ja huudettiin nimi.

Kommentit:

Yllä olevat tiedot Sirkus Konradon taustasta ja leijonien yhteydestä Korkeasaareen sain Peter Lindforsilta sen jälkeen kun olin sattunut saamaan oheisen lehdykän. Peter on kyllä varinainen tietopankki.
Markku Aulanko