Taikauskoa • Superstition

Varsinkin vanhemmat sirkusihmiset puhuvat näistä taikauskoon liittyvistä asioista. Olen näitä uskomuksia kirjoittanut ylös muutaman vuoden. Älkää ottako näitä kuitenkaan tosissanne, vaikka osa niistä on kerrottu ihan totisella naamalla. Eikä tässä vielä kaikki. Kertokaa, jos kuulette lisää!

•  Kiellettyjä kinaamisen aiheita sirkusyhteisössä ovat uskonto ja politiikka.

•  Sirkuksessa ei ole vaunun, puhelimen tai ohjelman numeroa, joka olisi 13.

•  Kiertue ei saa alkaa kuukauden 13. päivä. Silloin epäonni voi vaivata koko sesonkia.

•  Kassavaunu asetetaan niin, että vaunun etureuna on hieman korkeammalla kuin takareuna. Tällöin tiskille asetetut kolikot vierivät sisälle vaunuun.

•  Kassan täytyy olla poikittain telttaan nähden, jotta sisään tullut raha ei virtaisi pois.

•  Ennen ensi-iltaa heitetään muutama kolikko sisälle telttaan. Se tuo mukanaan rahavirran.

•  Toisen artistin esiintymisvälineet ovat pyhiä. Niihin ei saa koskea ilman lupaa.

•  Valkoinen lintu tietää kuolemaa. Tämä ei tietenkään koske esityksessä käytettäviä eläimiä.

•  Telttaan ei saa lentää lintuja sisälle. Voi nousta myrsky, joka repii teltan vapauttaakseen linnut.

•  Sateenvarjoa ei saa avata teltan sisällä ja sisälle ei saa mennä sateenvarjo avattuna. Tietää epäonnea kun on kaksi kattoa päällä.

•  Maneesin reunalla ei saa istua selkä maneesiin päin. Sitä täytyy kunnioittaa.

•  Maneesi on esiintyjälle pyhä paikka. Sitä käytetään vain esiintymiseen ja harjoitteluun. Maneesin poikki ei kävellä muissa asioissa vaan se kierretään.

•  Maneesin reunalla ei istuta selkä maneesiin päin – ei edes esitysten ulkopuolella. Se on epäkunnioittavaa esiintyjiä kohtaan ja samalla menetetään kontrolli maneesissa mahdollisesti oleviin eläimiin.

•  Kyömyselkäinen ensimmäisenä asiakkaana tietää onnea. Varsinkin, jos huomaamatta koskettaa häntä.

•  Jos päivän ensimmäinen asiakas kassalla on mies se tietää paljon porukkaa katsomoon sille illalle.

•  Näytöksen ensimmäinen sisääntuleva katsoja ei saisi olla vanha nainen. Jos tämä huomataan etukäteen, niin hänet pistetään jonon keskivaiheille.

•  Raajarikot ja vammautuneet tuovat onnea.

•  Romaneilta ei saa periä pääsymaksua. Tietää huonoa onnea.

•  Violettia esiintymispukua ei saa olla maneesilla, koska se tuo huonoa onnea. 

•  Sirkuslaiset eivät toivota toisilleen onnea ennen esitystä tai kiertuetta, vaan on olemassa saksankielinen toivotus, joka tarkoittaa aivan päinvastaista: Hals und Bein bruch! Eli suomeksi: Kaula ja jalka poikki! Viimeksi sen kuulin pari vuotta sitten.

Joten, olkaa nyt tarkkoina!

Riian Sirkus • Rigas Cirks • Riga Circus

Riian Sirkuksen rakennus Latviassa on yksi vanhimmista tähän tarkoitukseen valmistuneista sirkusrakennuksista Euroopassa. Se on seissyt paikallaan arvokkaasti jo vuodesta 1888 lähtien. Samana vuonna Suomessa merimies Johan Grönroos anoi luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille ja taito- ja voimailunäytöksille. Grönroosit vaihtoivat myöhemmin nimensä Sariolaksi. Latviassa puolestaan liikemies Albert Salamonskyn toimeksiannosta avattiin erikoisella kupolilla varustettu talo aivan Riikan kaupungin keskustassa. Sirkusrakennuksen on suunnitellut Jānis Frīdrihs Baumanis, ensimmäinen latvialainen ammattiarkkitehti. Taloon mahtui 1 700 katsojaa, ja sitä käytettiin paitsi sirkusesityksiin myös konserttien, kokoontumisten ja elokuvaesitysten järjestämiseen.

.

2021 • Viihdeohjelmien Suomen mestaruus • Finnish Championships in Entertainment Programs

Jokavuotisten Kouvolan Taikapäivien tavoitteena on kotimaisen taikuriperinteen vaaliminen ja edistäminen. Markku Purho Ky on järjestänyt Taikapäiviä Kouvolassa vuodesta 1982 lähtien. Taikapäivät toteutetaan Kouvolan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tuella. Yksi merkittävä osa Taikapäivien ohjelmaa on Viihdeohjelmien SM-kilpailu, joka järjestettiin Tykkimäen huvipuiston huvilavetilla lauantaina 17.7.2021. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Kilpailuaika oli max. 15 minuuttia. Kaikki kilpailivat samassa sarjassa kansallisuudesta, sukupuolesta, iästä ja taiteenlajista huolimatta. Tässä korkeatasoisen kilpailun tulokset:
1. Jonglööri Herra Koskinen
2. Jonglööri Janne Mustonen
3. Vatsatapuhuja Sari Aalto
Onneksi olkoon ja menestystä jatkossakin! Meidän kaikkien iloksi!

Herra Koskinen.

Janne Mustonen.

Sari Aalto.

Markku Purho.

.

Prof. Bluffon lemmikit • Prof. Bluffo's pets

Hän on syntyjään Pekka Kärkkäinen, mutta nykyinen nimi on Pekka von Cräutlein. Hän käyttää taiteilijanimeä Prof. Bluffo. Ensimmäinen julkinen esiintyminen oli 1967 television Sirkus Papukaijassa. Vuonna 1977 hän ryhtyi vapaaksi esiintyjäksi. Seuraavana vuonna hän aloitti työt Sirkus Apollossa kuuluttajana, taikurina ja rumpalina. Vuonna 1979 Pekka toimi samoissa tehtävissä Sirkus Berlin'ssä. Nuo ylhäällä olevat kuvat ovat vuodelta 1982 Sirkus Finlandian sisarsirkuksesta Sirkus Kaleva. Pekalla oli siellä ohjelmassa kolme numeroa: Taikuri Pekka Kärkkäinen, Charlie paussipelle ja Kuikka Koponen. Tämä Kuikka-Koponen eli oikealta nimeltään Abel Koponen (1.12.1833–12.12.1890) oli savolainen silmänkääntäjä ja kansanparantaja, josta on säilynyt suomalaisessa kansanperinteessä runsaasti kertomuksia. Häntä pidetään yleisesti Suomen tunnetuimpana silmänkääntäjänä ja elinaikanaan hän ällistytti monia ihmisiä taioillaan ja ärsytti toisia omalaatuisilla elämäntavoillaan. Ja eihän se Kuikka viimeiseksi lemmikiksi jäänyt. Vuosien varrella noita eläinhahmoja on Pekalla ollut sirkusmaneesilla useitakin. Tässä kuvat muutamista niistä.

.

Sirkuksen tunnusmerkki • The symbol of the circus

Mainonnassa sirkuksen käytetyin tunnusmerkki on klovni. Lähes jokaisen sirkuksen mainoksessa ilveilee pelle. Kun maailmassa on tuhansia sirkuksia, ei ole ihme, että sama klovni saattaa esiintyä useamman eri sirkuksen mainoksissa. Tässä muutamia esimerkkejä.
Mutta miksi juuri klovni, jonka maski ei aina ole kaikkein ihastuttavin tai naurettavin. Toisinaan perinteinen pellemaski näyttää jopa pelottavalta. Silloin ei tee mieli mennä sirkukseen. Klovnipelko on melko tavallinen ilmiö. Sille on oma epävirallinen terminsäkin, koulrofobia. Pellefobiasta saattaa joidenkin arvioiden mukaan kärsiä jopa joka kymmenes ihminen. Kannattaa siis miettiä. Klovni ei ole aina paras houkutin.

2 Akilles • Akrobaatit • Acrobats

Yrjö Irjanne ja Olavi Lehtinen

Yksi maamme tunetuimmista taitovoimistelijapareista taitaa edelleen olla Olavi (Olli) Lehtinen (28.8.1905–16.12.1988) ja Yrjö Irjanne eli Pikku-Janne (k. 1958). Olli Lehtinen oli tunnettu urheilija. Hänella oli 15 TUL:n uinti- ja voimistelumestaruutta vuosina 1926–1935. Hän toimi Talikkalan Toverien voimistelun johtajana. Vuonna 1934 Lehtinen tutustui silloin 11-vuotiaaseen Yrjö Irjanteeseen. Siitä alkaen he voimistelivat yhdessä. 

Lehtinen ja Irjanne 11.6.1939 Viipurissa.

Parhaimmillaan viisimiehisestä Talikkalan Taitovoimistelijoista tuli tunnettu maamme rajojen ulkopuolellakin. Samalla nimellä esiintyivät kaksistaan myös Lehtinen ja Irjanne. Erotukseksi isommasta ryhmästä he alkoivat käyttää taiteilijanimeä 2 Akilles. He tekivät esiintymismatkoja pitkälle Eurooppaankin ja siellä tuo nimikin oli varmaan käyttökelpoisempi. 

Yrjö Irjanteen kuoltua Olli Lehtisen partneriksi tuli mm. Bernt Lindfors, joka on esiintynyt myös yksin nimellä Benjamin. Alpo Hirvimäki tuli sitten jossain vaiheessa ylämieheksi. Lehtisen kuoltua 2 Akilles nimeä jatkoivat Kari Hasanen ja Alpo Hirvimäki pitäen kiitettävästi mainetta yllä. Taiteilijanimi 2 Akilles sammui viimein 2000-luvun alussa, kun Kari Hasanen joutui lopettamaan uransa. Ylämiehenä hänellä oli silloin oma poikansa. 

Mutta kertokaapa minullekin, mikä oli tämä 3 Akilles -ryhmä?

.

Sirkushaitaristit • Circus accordionists

Sirkusta Suomen Tivolissa. Haitarissa Kauko Vermanen, edessä ylhäällä Pelle Nopo eli Alpo Malinen ja alhaalla Vesa Salo, taustalla Yrjö Niitlahti. 

Ennen kaikki oli toisin, mutta ei ehkä huonommin. Nykyään ison sirkuksen orkesterissa soittaa kymmenkunta muusikkoa. Ennen saman tunnelman loi yksi hanuristi. Entäs sitä ennen. Musiikkia on varmaan kuultu aina sirkuksessa, mutta oliko sitä aina jokaisen esiintyjän lisämausteena? Entä ennen sirkusnäytöksen keksimistä? Läpi ihmiskunnan historian joukossamme on aina ollut joku, joka on halunut esitellä omia erikoistaitojaan yleisölle. Jonglöörit, akrobaatit, taikurit, voimamiehet jne. kiersivät maata yksin tai pienissä ryhmissä ansaiten elantonsa. Heillä ei takuulla ollut varaa säestäjiin. Mutta esiintyivätkö he täyden hiljaisuuden vallassa? Harvoin nykyajan katutaiteilijoillakaan on musiikkia taustallaan. Milloin ensimmäisen kerran musiikki liitettiin näihin esityksiin ja miten? Oliko se laulua, rummutusta vai mitä? Enpä voisi kuvitella tänään sirkusnumeroa ilman taustamusiikkia tai muita ääniefektejä. Toisaalta – sehän voisi olla numerosta riippuen hieno elämys.

Tivoli Toivo Sariolan Sirkus Arenan mainosparaati. Vasemmalla on Vesa Salo, sitten Rake Tamminen, hanuristi Kauko Vermanen, Pelle Nopo eli Alpo Malinen ja ranskalainen trapetsitaiteilija Violet. Fasaditaulu on Veikko Hurstin maalaama.

Harmonikka ja banjo on hyvä yhdistelmä. Tutun näköisiä kasvoja, mutta en uskalla lähteä arvailemaan. Kertokaa Te!

Jyväskylän Sirkuspäivillä 70-luvulla kuultiin myös hanurimusiikkia.  

Akrobaatti Esa Karttunen tunnetiin myös hanuristina.

Lasse Vastamäki toimi Suomen Tivolissa 40-luvulla. 

Wäinö Bergström edustaa vanhempaa artistikuntaa. Hän oli Sirkus Agrobat ja Soittotaiteilija.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Myös Lasse Pihlajamaa toimi hanuristina Suomen Tivolissa.

Jukka Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Sirkus Tähden tirehtööri Samir on oikea hanuristi, (muiden taitojensa ohella) ja olemme soveltaneet hänen soittajantaitojaan yhteisissä numeroissa!

ai niin, olihan itsellänikin kunnia avata Sirkus Finlandian näytös v 2003 kappaleella "Ankkurit Ylös" kiertämällä paksuna klovnina haitarin kanssa maneesia ympäri!

Pekka von Cräutlein

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ahvenaisen Veikko aloitti uraansa myös sirkushaitaristina ym. Nyt 91v. homma käy vielä hienosti. 

Reijo Viitanen

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Poro sirkuksessa • Reindeer in a circus

En ole ikinä nähnyt poroa sirkusmaneesilla esiintymässä. Kuullut kyllä olen. Saksalainen Circus Schumann esitti herra Kraibin kesyttämiä suomalaisia poroja Berliinissä 1910. Kerrotaan, että porot oli hankkinut ylioppilas Å. R. Lilius. Poro on olennainen osa Lapin luontoa, yksi pohjoisen tunnusmerkeistä. Miksi me emme ole käyttäneen poroja sirkusohjelmissa? No – yksi kerta oli kyllä lähellä. J & M Lahtinen perustivat vuonna 1977 Sirkus Lapponian ja sen mainosten yhtenä tunnuseläimenä oli poro. Tarkoitus oli lähteä liikenteeseen 1978. Mutta mitään ei tapahtunut.

Kuulin kyllä hyvän selityksen porojen puuttumiselle suomalaisesta sirkuksesta. Keväisin poron talviturkki vaihtuu ohuemmaksi kesäkarvaksi ja sille kasvaa uudet sarvet. Talvikarva alkaa kasvaa jälleen elokuussa. Joten takkuinen sarveton poro sirkuksen kesäkiertueella ei ole kovin hellyttävän näköinen. Eikä siitä tule Petteri Punakuonoa vaikka nenän päälle laittaisikin klovnin punaisen nenän.

Poro on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsälapin alueella. Poron kantamuoto on peura, erityisesti tunturipeura, ja kesyttäminen lienee tapahtunut myöhäiskeskiajalla.  Poroja on Suomessa noin 200 tuhatta kpl.

,

Aatos ja Elmeri • Tunnushahmot • Characters

Sirkus Finlandian tunnushahmot Aatos- ja Elmeri-klovni jaksavat pitää hauskaa vuodesta toiseen. Nämä klovnit tulivat töihin sirkukseen vuonna 1995. Nimet heille löydettiin yleisökilpailulla. Vihreähattuinen hössöttäjä sai nimen Elmeri ja rauhallisempi propellihattuinen nimettiin Aatokseksi. Syntyvaiheissa Elmerin kasvot löydettiin Amerikasta. Minä piirsin Aatoksen kasvot. Heti alkuvaiheissa piirroshahmot lähtivät myös liikkeelle yleisön joukkoon. Liikkuvien klovnien asut ja maskit ovat vuodesta toiseen pysyneet aika hyvin samanlaisina. Pieniä eroja toki on. Vanhennutaanhan mekin joka vuosi.

Juliste vuodelta 1996. Hevos-klovni -piirros on Sirkka Tikan. Sen keskellä Finlandian vanha logo, joka on Leena Jurvakaisen käsialaa. Yläreunassa uusi logo tunnushahmoineen,

Vuonna 2006 vas. Elmeri, Aatos ja sirkustirehtööri Calle Sr.

Silmät ja vaatteet vähän muuttuivat vuonna 2012.

Tänä vuonna oli jo vähän ryppyjä näkyvissä, mutta huippunopeus oli yhä päällä.

Tässä samat veikkoset tänään somessa ja tv-mainoksissa.

.

2 x Professori Hajamieli

Professori Hajamieli eli Martti Varpama (4.5.1936–28.2.2006) oli yksi pääesiintyjistä lasten ja aikuistenkin suosimassa televisio-ohjelmassa Sirkus Papukaija vuosina 1961–1967. Muita päähenkilöitä olivat Onni-Klovni, Fakiiri Kronblom ja Sirkustirehtööri. Televisio-ohjelmaan liittyi myös lasten kerhotoimintaa, joissa oli 1962 noin 6 000 jäsentä. Lappeenrannassa syntynyt ja myöhemmin Kouvolaan asettunut opettaja Martti Varpama hahmoineen kiersi Suomea vielä pitkään Sirkus Papukaijankin jälkeen.  

Mutta ei tässä vielä kaikki. Tämän kuvan meta-tiedoissa kerrotaan: Asemiesilta klo 19.30-21.00. Xylofoonimestari Eino Katajavuori hajamielisenä professorina. Helsinki, Messuhalli. Eino Kullervo Katajavuori (1.12.1905–9.4.1984) oli suomalainen ksylofonisti, laulaja, näyttelijä ja orkesterinjohtaja. Vuoteen 1906 asti hänen sukunimensä oli Ehnberg.  Sota-aikana Katajavuori kuului viihdytyskomppaniaan ja toimi useiden asemiesiltojen hauskuuttajana. Hänen tunnetuin hahmonsa oli hajamielinen professori. Myöhemmin hän oli mukana myös varieteekiertueilla ulkomailla aina Yhdysvaltoja myöten. Hänet kiinnitettiin vuonna 1926 Dallapéhen, jossa hän soitti aina vuoteen 1938. Suomalaisten rakastamassa Dallapéssa Katajavuori toimi myös kapellimestarina vuosina 1937–1938 Georg Malmsténin jälkeen. 

.