Sirkus-Exlibris • Circus Bookplates

Exlibris on kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki. Merkin oikeaoppinen paikka on kirjan etusisäkannessa, sen vasemmassa yläkulmassa, mutta sääntö ei ole enää tiukka.

Exlibrikset ovat parhaimmillaan pienoistaidetta, joita aikaisemmin saivat suunnitella vain tietyt taiteilijat. Siinä yhdistyvät kaksi taidelajia, kuvataide ja kirjallisuus. Vammalan Vanhan kirjan päivillä on aina ollut oma osastonsa kirjanomistajamerkeille. Aihe merkkiin tulee aina kirjan haltijan mukaan eli se yleensä symboloi asioita, jotka ovat merkin omistajan elämässä tärkeitä, kuten ammattia, harrastuksia, kotiseutua, sukua, arvoja tai muita merkin omistajaan liittyviä asioita.

Norjalainen Borge Nees julkaisi vuonna 1981 niteen, mihin oli koottu sirkusaiheisia ex libriksiä. Se oli ensimmäinen Borge Neesin neljästä sirkusaiheisesta julkaisusta. Muut olivat norjan kieliset sirkusaiheiset runot Cirkus Digte (1982), norjankielinen sirkusalan tietosanakirja Cirkus Leksikon (1983) ja sirkusaiheiset puupiirrokset Cirkus Traesnit (1983).  Ohessa muutama näyte kyseisestä ex-libris -kirjasta sekä pari kotimaista aiheeseen liittyvää kirjanomistajamerkkiä.

Osmo Jokinen oli lehti- ja radiotoimittaja ja kirjailija. Hän saattoi samana päivänä raportoida Kirkolliskokouksesta tai Kouvolan Taikapäivistä ja molemmista yhtä suurella asiantuntemuksella. Osmo oli aikanaan ideoimassa Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:tä eli CiVa. Ne, jotka Osmon tunsivat, muistavat hänen silmälasinsa. Merkin tekijä ei ole tiedossa.

Kaarlo Kortelaisen piirtämä Markku Aulangon ex libris on monitasoinen. Siihen on mahdutettu koko elämäntarina.

Lähde: Wikipedia ja MA
Kuvat: Markku Aulangon arkisto


.

Kari Siikin sirkuskirjat myynnissä | The circus books of Kari Siiki for sale

Vuoden vaihteessa kuollut kenraalimajuri Kari Siiki keräili sirkuskirjoja 1950-luvulta saakka. Hänen kokoelmissaan on noin 1000 sirkuskirjaa. Kirjoista suurin osa on saksankielellä, mutta joukossa on kirjoja myös ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi. Kari oli sotilasasiamiehenä töissä Brysselissä ja opiskeli sotilasalaa Saksassa. Kari oli CiVan eli Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:n toinen puheenjohtaja.

Osa kirjoista, ohjelmalehtisistä ja julisteista on ollut myynnissä Keravan museokeskus Sinkan Huvin Vuoksi -näyttelyssä. Kirjoja voi ostaa vielä yhtenä päivänä eli sunnuntaina 15.11., jolloin kirjat ovat esillä. Tässä hiukan myyntilistan alkua…

.

Kari Siiki 1949–2014

Kari Siiki (vas.) vetämässä Helsingissä järjestettyä sirkusparaatia yhdessä 

CiVan ensimmäisen puheenjohtajan Onni Gideon Tervosen rinnalla. 

Perinteisen sirkusmuodon vannoutunut kannattaja ja keräilijä Kari Siiki menehtyi vaikean sairauden murtamana 27.12.2014.  Kari Siiki syntyi Tampereella 16.12.1949.  Kari kiinnostui sirkuksesta jo lapsena. Häntä kiinnosti esitysten lisäksi nimenomaan sirkuksen kalustot ja logistiikka.  Kun Karille sanoi jonkun kiertävän sirkuksen nimen, niin hän osasi heti kertoa, mistä kyseinen sirkus on hankkinut telttansa ja millaisella kalustolla se kulkee.

Kari Siiki keskittyi keräämään nimenomaan sirkusta yleensä koskevia kirjoja.  Toinen alue oli sirkuseläimiä koskevat kirjat. Kari keräsi myös sirkusten kalustoon ja logistiikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kari Siiki oli Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:n eli CiVan kantavia voimia. Kari oli yhdistyksen  puheenjohtaja Onni Gideon Tervosen jälkeen.  CiVa-Uutiset -lehden kirjoittajakuntaan Kari kuului koko sen ilmestymisen ajan ja lehden henkiinherättämistä pohdittiin viimeksi vuonna 2012.

Työnsä vuoksi Kari Siiki oli paljon Saksassa ja Belgiassa. Kari hallitsi sujuvasti saksan kielen ja oli mm. sotilasasiantuntijana Brysselissä. Kertomansa mukaan hän saattoi työpäivän jälkeen ajaa Saksan puolelle viettämään iltaa esimerkiksi Zirkus Roncallin leiriin vain nauttimaan siitä miljööstä.

Työuransa Kari Siiki suoritti Puolustusvoimien palveluksessa. Kenraalimajuri Kari Siiki siirtyi reserviin Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävistä vuonna 2009.

Markku A

Kari Siiki (vas.) onnittelemassa kirjalahjan kanssa Sirkus Finlandian tirehtööri 

Carl-Gustaf Jernströmiä sirkuksen 25-juhlien yhteydessä.  Tasavallan 

presidentti Tarja Halonen todistaa tapahtumaa.

Kommentit:

Sirkusmies sai sotilaalliset hautajaiset. Kari Siiki siunattiin 31.1.2015 Hietaniemen kappelissa Helsingissä sotilaallisin menoin. Kunniavartiossa olivat kadetit miekkoineen ja saattojoukossa useita kenraaleja, mm. kaksi entistä Puolustusvoimien komentajaa. Siunaustilaisuuden päätteksi soitettiin iltasoitto ja arkku kannettiin autoon Narvan marssin tahdissa. Saattojoukossa olivat mukana myös Sirkus Finlandian ja CiVan edustajat. 

MA 

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Oliko tämä Siiki varusmiehenä Savon Prikaatissa v. 1969-70? 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kyllä kyseessä on sama Kari Siiki. Kari Siiki suoritti varusmiespalveluksensa Savon Prikaatissa ja aikakin tässmää. 

Markku A 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Sama mies oli Patterin päällikkönä 2/TurItPsto:ssa kun olin asepalveluksessa 1/79. Todella pidetty mies, sai vuokseni monta harmaata hiusta. 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Timo Aaltonen

Timo Aaltonen onnittelee Esiintyvät Taiteilijat ry:n puolesta 25-vuotiaan Sirkus Finlandian tirehtööriä 

Carl-Gustaf Jernströmiä vuonna 2001. Callen vieressä istuu Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Timo Aaltonen on toiminut vuosikymmenet monen eri alan taustalla eräänlaisena paperijonglöörinä ja puuhamiehenä, alkuunpanijana, tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttajana. Sirkus- ja viihdetaide yleensä ovat aina olleet lähellä sydäntä. Hän on työskennellyt toimittajana, tiedottajana, julkaisusihteerinä ja vuorovaikutuskouluttajana. Luottamustoimissa hän on ollut mm. Lahden kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hämeen aluetaidetoimikunnan jäsenenä kaksi kolmivuotiskautta sekä Taiteen keskustoimikunnan Sirkus- ja estradijaoston jäsenenä. Hän on toiminut CiVa:ssa,  Esiintyvät taiteilijat ry:ssä, Suomen taikapiiri ry:ssä ja Voimaa ilosta ry:ssä. Markku Purhon kanssa hän on alusta alkaen ollut "taustatoimijana" tukemassa Kouvolan Taikapäiviä, niiden tukena ja infopuolella tekijänä.

Ensimmäinen kipinä sirkukseen syttyi Timon ollessa kansakoulun alaluokilla Huittisissa. Koulukavereina olivat mm. Tarmo Vilén, Yrjö Niitlahti ja Ilkka Tamminen. Ja kaikki harrastivat monenmoista sirkustemppuilua. Yrjöllä oli myös kaksi veljeä ja kolmistaan Niitlahdet esiintyivät usein Lauttakylän palokunnantalolla.

Ilkan veli Raimo "Rake" Tamminen oli vähän isompi poika, mutta tuli tutuksi myös. Rakella oli Vesa Salo -niminen kaveri, jonka kanssa he harrastivat akrobatiaa. Vuosien ja taitojen karttuessa poikien vaimotkin tulivat esiintymään. Liisi Salo ja Airi Tamminen lauloivat sillä aikaa, kun pojat vaihtoivat välineitä tai vetivät henkeä. Kuinka voikin yhdelle paikkakunnalle kerääntyä näin paljon sirkustaitojen harrastajia. Vesa Salo toimi myös fasaadi- ja kulissimaalarina jopa niin ansiokkaasti, että lopulta siirtyi Tikkurilan Väritehtaan leipiin.

Vuosien myötä pojat harjoittelivat ahkerasti ja lopulta lähtivät esiintymään muuallekin. Tarmo ja Yrjö kulkivat kimpassa ja Ilkka pääsi Raken ja Vesan mukana esiintymisreissuille. Timo Aaltonen pysyi maan pinnalla ja kotona vaikka hallitsi jo aika taitavasti taikuuden. Välineet ja taidot ovat edelleen tallessa. Taika-alan kirjojakin on hyllykaupalla. Viihdetaiteilijaksi hän ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt.

Timo Aaltonen ja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla 2011.

Tähän loppuun vielä Timon elämän filosofiaa:

Onni on:

Köyhälle tonni

Rikkaalle milli

Ja mulle tunne villi

Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry CiVa

CiVa oli mukana järjestämässä Helsingissä Sirkuspäivää. Siihen kuului myös sirkusparaati. Paraatia veti CiVan puheenjohtaja Onni Gideon Tervonen vierellään myöhemmin puheenjohtajana toiminut Kari Siiki.  

Vuonna 1983 perustettiin Helsingin Kulttuurikeskuksessa Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry. Yhdistys otti myöhemmin käyttöön lyhenteen CiVa. Yksi idean isistä oli Helsingin Sanomien toimittaja Osmo Jokinen. Hänellä oli ajatus, että kevyen viihteen edustajat voisivat järjestäytyä kukin tykönään, sen jälkeen liittoutua yhteen ja ajaa yhdessä omia etujaan suhteessa valtiovaltaan, ym.  Osmo Jokinen olikin perustamassa Suomen Dekkariseuraa, Suomen Sarjakuvaseuraa ja Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:tä.

CiVan perustavassa kokouksessa olivat läsnä niin sirkusalan tekijät kuin kokijat. Tarkoituksena oli luoda foorumi, missä erilaiset sirkusalasta kiinnostuneet ryhmät voisivat tehdä yhteistyötä. Edustettuina olivat sirkukset (Sirkus Finlandia ja Kansallissirkus), huvipuistot (Linnanmäki ja Särkänniemi), nuorisosirkukset (Nuokun Sirkus, Linnanmäen sirkuskoulu  ja Hesan Minicirkus) alan tutkijat, esiintyvät taiteilijat kuten taikurit, jonglöörit, huuliharpun soittajat sekä joukko muita alan ystäviä. Yhdistyksen perustavaa kokousta johti Heikki Jokinen ja sihteerinä toimi Markku Aulanko.

Yksi Civan suuria projekteja on ollut pysyvän sirkusarkiston saanti Suomeen. Yksi etappi oli sirkusnäyttelyn rakentaminen Keravan Klondyke-talon yhteyteen. Näyttely vihittiin 19.3.1994. Kuvassa näyttelyn avaaja opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen vierellään CiVan silloinen puheenjohtaja taiteilija Ransu Alhoniemi (vas.) ja toiminnanjohtaja Markku Aulanko. Jaakko Numminen totesi vihkimispuheessa, että ”Harvoin saa olla vihkimässä unelmaa”. 

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Onni Gideon Tervonen eli kaikkien tuntema Onni-Klovni.  Ensimmäisessä hallituksessa olivat mukana ohjelmapäällikkö Anita Ahtiainen Linnanmäeltä, osastopäällikkö Kari Nieminen Särkänniemestä, taikuri Jouko Alho Nuokun Sirkuksesta, rouva Disa Bergman Hesan Minicirkuksesta, professori Sven Hirn Helsingin kaupunginkirjastosta, taiteilija Björn Gammals Sirkus Finlandiasta, johtaja Raimo Tamminen Kansallissirkuksesta ja näyttelijä Jyrki Nousiainen Helsingin Kaupunginteatterista.

Hallituksen tukena oli 12 hengen Sirkus- ja Varieteeneuvosto. Siihen kuuluivat tri Claes Cedercreutz Haminan Teinisirkuksesta, toimitusjohtaja Bo Ekelund Linnanmäeltä, ohjelmapäällikkö Sara Ekelund Linnanmäeltä, johtaja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandiasta, taiteilijat Viljo Korpela, Solmu Mäkelä ja Jukka Santanen Esiintyvät Taiteilijat ry:stä,  johtaja Ailakki Sariola Suomen Tivolista, johtaja Matti Sariola Tivoli Matti Sariolasta ja johtaja Lauri Seiterä Huvipuisto Seiterästä  sekä akateemisen maailman edustajina professorit Erkki Salonen ja Matti Kuusi.

CiVa julkaisi omaa lehteä CiVa-uutiset  vuosina 1984–1996.

Sirkuskabinetin  avajaisissa poseeraavat Onni-Klovnin kuvan edessä professori Sven Hirn (vas.), toiminnanjohtaja Markku Aulanko, silloinen puheenjohtaja Ransu Alhoniemi ja edellinen puheenjohtaja Markus Packalén.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••

Onko kyseinen järjestö vielä olemassa nettisivuineen? Olen ollut kyseisen ry:n jäsen vuosikymmeniä sitten. Pitäisikö järjestö herättää henkiin uusilla jäsenillä?

Jari Kärkkäinen

•••••••••••••••••••••••••••

Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry on vielä hengissä, jos olen oikein asiat ymmärtänyt. Otapa suora yhteys Markku Aulankoon markku.aulanko@kolumbus.fi 

Kari

•••••••••••••••••••••••••••

.

Stella Nova 1991

Tanskalaisen Sirkus Stella Novan viimeinen kesä Suomessa. Kilpailu oli välillä rajuakin. Maanteillä rullasivat sirkukset Stella Nova, Finlandia, Finnstar, Apollo, 5 tivolia, American Car Show, Anatominen arvoitus. . . Minkäänlaisia Stella Novan ohjelmatietoja ei löydy mistään. Ilmeisesti huvipuisto Fanfaari työllisti CiVa-lehden toimittajaakin niin paljon ettei muualle ehtinyt.

Yläkuvassa vuoden 1991 kaunis juliste. Norsu edelleen sitkeästi mukana kuvassa, vaikka ne kiellettiin sirkuksissa 1986. Alakuvat jostain matkan varrelta. Teltan pystytystä ja Ulla Steckel. Alimmaisena Tanskaa varten 1993 teetetty juliste.

Stella Nova 1987

Vuosi 1987 oli tanskalaiselle Sirkus Stella Novalle viides kesä Suomessa ja ensimmäinen kesä norsukiellon jälkeen. Nyt oli käytössä uusi sinipunainen teltta.

CiVa-lehdestä löytyy artikkeli ohjelmasta, mutta siinä ei kerrota ohjelmajärjestystä. Koska ohjelmalehteä ei painettu, täytyy toivoa, että jostain vielä joskus löytyy sellaisetkin muistiinpanot. Kirjastonhoitaja Peter Lindforsilta Helsingistä voisi sellaiset löytyä. Siihen saakka mennään tällä listalla:

Rikki & Partner, itävaltalainen lautasjonglööri
Duo Willas, tsekkiläinen trapetsitaiteilija, joka kannattelee partneriaan mitä ihmeellisimmissä asennoissa ja koko ajan hampaidensa varassa
Duo Willas, permantoakrobatiaa, edellisenä vuonna Finlandia Juniorissa 
Francini, käsilläseisonta, edellisen ryhmän poika; pyörittää päällä seisten jaloillaan puusauvaa?
Mr. Leopold, antipudisti
Kenny Quinn, tanskalainen taskuvaras, Gentleman Jackin oppipoika, varasti ovella ja palautti ohjelmassa
Mary Gray, Sveitsi, hevosnumero, hevosia,  poneja ja minihevonen?, joka kulki kouluttajansa jalkojen välissä
Lady Sabina, kyyhkysnumero Itävallasta tarjoaa kymmenien siipien suhinaa

Yläkuvassa ihastuttava taikuri Spinoza, joka ei esiintynyt CiVan toimittajien poiketessa sillä hän oli ollut auton ruhjomana ja ei voinut esiintyä, mutta oli kyllä mukana lipunmyynnissä. Sen sijaan alakuvan Ulla Steckel säteili juontajana aurinkoisesti. Ulla aloitti työnsä Suomessa Tivoli Matti Sariolan ikkunamainosten kanssa. Hän osaa vieläkin hyvää suomea. Ulla on myös yläkuvassa vanhempiensa keskellä alle 8-vuotiaana.

Sorri ja Raimo

He ovat Oskari Raivion pojat Sorri ja Raimo. Sirkustaiteilija Oskar Alexander Raivio (1912–1990) syntyi Helsingissä. Hän vietti kavereidensa kanssa kaiken ajan salilla voimistelun merkeissä. Osku harjoitteli erityisesti notkeusakrobatiaa. Kun ei selkä muuten alkanut taipua, niin hän naulasi kegät lattiaan kiinni ja harjoitteli taivuttamista taaksepäin. Silloin ei voinut fuskata. Esiintymiset alkoivat Elannon pikkujouluista. Iän hieman karttuessa pojat menivät juniin esiintymään. Helsingin ja Viipurin välillä oli Oskun kertoman mukaan paljon avokätisiä matkustajia.

Harjoittelu jatkui maalarinhommien ohella Kalle Kyllösen kanssa. Osku sai toisesta nimestään hyvän taiteilijanimen ja esiintyi nimellä Alexander. Osku pääsi Kallen kanssa Sariolan tivolisirkukseen akrobaatiksi. Pojilla oli kaksi numeroa, toinen oli akrobatianumero permannolla ja toinen ilmanumero nimellä pyörivät tikapuut. Pian Oskulla oli oma teltta Antti Jaatisen ja myöhemmin Jussi Noron kanssa. Talvet Osku esiintyi ravintoloissa ja elokuvateattereissa. Hän vietti paljon aikaa Tallinnassa, sillä siellä oli halpaa asua ja paljon työtilaisuuksia. Sota-aikana Osku oli viihdytysjoukoissa. Se oli esiintyvälle taiteilijalle raskasta mutta antoisaa aikaa. Joskus he tekivät kymmenenkin näytöstä päivässä.

Pirkko-vaimon kanssa Oskari kasvatti suuren perheen. "Meitä oli yhdeksän hengen sirkusperhe", kertoo Osku eräässä haastattelussa. "Jokainen teki vähän kaikkea. Tästä joukosta saatiin kasaan nelihenkinen orkesteri, jossa oli kolme laulajaa, kuusihenkinen voimisteluryhmä, kahlekuningas, nuorallakävelijä, kaksi taikuria, soololaulaja, soolohanuristi sekä laulava hanuristityttö. Oman perheen voimin saatiin ohjelma, missä oli kaksikymmentäviisi erillistä ohjelmanumeroa ja lopuksi soitettiin lain mukaiset 1,5 tuntia tanssia." Viimeiset vuodet Osku Raivio eli Raumalla.

Oskari Raivio kirjoitti Civa-lehteen 1/91 jutun nimellä Oskun muisteloita. Jutun lähetettyään hän siirtyi rajan toiselle puolelle komeammille estradeille.

Kommentit:

Hieno homma. Mitä Sorrille ja Raimolle kuulunee nykyään? 

tasuvan

.

Pieni suuri mies

Alhoniemen Ransun (26.8.1926–15.1.2012) siunaustilaisuus pidettiin Tampereen Kalevankankaalla viime lauantaina monilukuisen ystäväjoukon saattamana.

Vuonna 1943 Ransu urheili ja esiintyi Tampereen Kilpaveljien telinevoimistelijoissa. Seuratoverina oli myös Tatu Asumaniemi, jonka kanssa Ransu muodosti myöhemmin akrobatiaan ja komiikkaan perustuvan Vaari ja Poika -duon. Vaikka luulisi päinvastoin, niin Ransu oli alamies. Ransu hallitsi myös jongleerauksen, steppauksen ja suunsoiton. Kaiken muun ohessa Ransu pelasi myös jääkiekkoa ja nyrkkeili. Vuonna 1960 hän oli perustamassa Tampereen Sisu -urheiluseuraa.

Vuosien varrella töitä tarjosi myös teatteri. Sähkömiehelle, joka hallitsi ääni- ja valotekniikan sekä juontajan, roudarin ja järjestelijän hommat, tarjosi töitä myös Veikko Sinisalon ja Eino Grönin kiertueet. Ransulla oli näppinsä pelissä monessakin paikassa sirkusalalla. Hän oli Sirkus- ja varieteetaiteen ystävät CIVA ry:n puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä, Esiintyvät taiteilijat ry:n kunniajäsen, Tamperee Mini-Sirkuksen opettajana sekä Sorin Sirkuksen ja Nuorisosirkusliiton perustajajäsen.

Kuvassa hän on Prof. Bluffon (Pekka von Cräutlein) halauksessa Tampereen Nalkalan kentällä 2003.

Kommentit:

Suru-uutinen tuli ja kutsu siunaustilaisuuteen.
Olimme Esiintyvät taiteilijat ry:n ja Voimaa ilosta ry:n puolesta siunaustilaisuudessa Tampereen Kalevankankaalla lauantaina 4.12. Tilaisuus oli sykähdyttävän muistoihinjäävä.
Paikalla oli Ransun vaimo Ainon rinnalla heidän tyttärensä ja poikansa. Lähiomaiset ja ystävät sekä Ransun kotiseura Tampereen Sisun hallintoa ja jäsenistöä. Ransun akrobatian taidot olivat kehittyneet seuran riveissä. Hänen valmennuksensa ja tukensa antoivat valmiuksia monille seuran jäsenille, erityisesti nuorille urheilijoille.
Ransun muistot jäivät sydämeeni
Timo Aaltonen

.

Ransu 1926–2012

Rauno Emil Alhoniemi kuoli lauantaina. Muistan Ransun aina nauravana, aina puhuvana ja aina auttavana kaverina. Kuolleet ovat aina hyviä ihmisiä, mutta Ransu oli sitä eläissäänkin. Ransun tapaisia pitäisi nykyään olla enemmänkin.

Ransu oli mm. Tampereen Sisun perustajajäsen, Tampereen Mini-Sirkuksen puuhamies, mukana CiVa:ssa ja perustamassa myös Sorin Sirkusta ja Nuorisosirkusliittoa.
.

Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät CiVa

Huhtikuussa 1983 perustettiin yhdistys nimeltä Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät CiVa, jossa alan ammattilaiset, harrastajat, tutkijat, keräilijät ja suuri yleisö yhteisvoimin voivat toimia sirkustaiteen aseman parantamiseksi Suomessa. Tavoitteet liittyivät koko viihdekulttuurin tason ja arvostuksen nostamiseen mm. tutkimuksen, tiedottamisen, koulutuksen ja eri kulttuuritahojen kanssa tapahtuvan yhteistyön avulla.

Yhdistys julkaisi alkuaikoina neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi taiteilija Onni Gideon Tervonen ja varapuheenjohtajana professori Sven Hirn.

Yhdistystä ei ole vielä haudattu, mutta hiljaiseloa on ollut jo aika pitkään. Aktiivisen alun jälkeen siinä kävi niinkuin muissakin yhdistyksissä nykyään.

Perustajajäsen Markku Aulanko pitää vielä CiVan viimeisiä rippeitä käsissään. Tiedä vaikka jonakin päivänä koittaisi uusi aktiivisempi aika valtakunnalliselle sirkustaiteen yhdistykselle. Kuvassa Markku on Poltinahon kentällä Hämeenlinnassa 2005.