Klassinen sirkus 250 vuotta • Classic Circus 250 years

Sirkustaide on nykyään jakaantunut kahteen eri suuntaan: klassinen sirkus ja nykysirkus. Ensimmäinen klassinen sirkusesitys annettiin huomenna 250 vuotta sitten eli 9.1.1768. Erään tiedon mukaan esitys annettiin Lontoossa klo 15. Klassisen eli perinteisen sirkuksen rinnalle on 1970-luvulta alkaen noussut nykysirkus, joka yhdistelee eri taiteen aloja melko vapaasti. Käytän perinteisestä sirkuksesta nimitystä klassinen koska siinä on mielestäni hieman arvokkaampi sointu. Sivistyssanakirja antaa klassinen-sanalle kolme eri selitystä:
- antiikin kulttuuriin kuuluva, sille ominainen, sitä koskeva.
- yleisesti tunnustettu, pysyväarvoinen.
- perinnäinen, totunnainen, vakiintunut, luonteenomainen.

Esiintyviä taiteilijoita on ollut keskuudessamme historian alusta alkaen. Osa heistä eli kiertolaisen elämää etsien aina uutta yleisöä. Taikurit, klovnit, akrobaatit ja eläintenkouluttajat kiersivät maata yksin tai pienissä ryhmissä. Nuori, 26-vuotias ratsuväen vääpeli Philip Astley (1742–1814) palasi siviiliin ja asettui Lontooseen. Hevosurheilu ja ratsastus oli hyvin suosittua viihdettä noihin aikoihin. Niinpä Astley perusti oman Horse shown. Noihin aikoihin kehittyi erikoinen pyöreä maneesi, jonka Astley otti käyttöönsä. Aluksi se oli kooltaan 62 jalkaa. Monien kokeilujen jälkeen todettiin, että 42 jalkaa eli 13 metriä halkaisijaltaan oleva maneesi sopii parhaiten vauhdikkaisiinkin hevosesityksiin, joissa ratsastaja voi käyttää keskipakoisvoimaa hyväkseen temppuillessaan. Lisäksi Astley palkkasi esiintyviä taiteilijoita täyttämään tauot ratsastusnumeroiden välissä. Näin syntyi ensimmäinen sirkusesitys vuonna 1768. Tosin Astley itse käytti sirkus-nimeä vasta paljon, paljon myöhemmin. Myöhemmin kuin hänen kilpailijansa. Hän käytti Amphitheatre-nimeä. Circus-sanan ottivat ensimmäisenä käyttöönsä hänen kilpailijansa Charles Dibdin ja Charles Hughes vuonna 1782. Myös Hippodrome-nimeä käyttivät jotkut yrittäjät.

Sirkuksen juhlavuoden tapahtumia voit seurata vaikkapa Facebookissa osoitteissa Circus250 ja The Philip Astley Project.

.

Sirkuselokuvia 1929 – Circus movies

Vuoden 1929 keväällä oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä ilmoitus kahdesta sirkuselokuvasta.

Olympia-teatterissa meni Sirkus koko päivän -niminen elokuva. Se oli 7-näytöksinen huvinäytelmä, jonka pääosissa olivat Karl Dane, George Arthur ja Louse Lorraine.

Kinemassa esitettiin elokuvaa Paholaisen sirkus. Tämäkin oli 7-osainen elokuva. Ilmoituksessa kerrottiin, että se on jännittävä, rohkea ja liikuttava sanan parhaassa merkityksessä. Pääosia esittivät Norma Shearer ja Ch. Emmet Mach.

Muuten – samannimistä Paholaisen sirkus -elokuvaa katselimme myös vuonna 1959, mutta se oli aivan toinen juttu. Se oli alkuperäiseltä nimeltään The Big Circus. Nuo vieraat kielet ovat aina olleet meille vähän vaikeita.

Venäläinen sirkus – Russian circus

Vuonna 1992 Sirkus Finlandia tuotti Suomeen Moskovan Suuren Sirkuksen ja kiersi sen kanssa maatamme ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Ohjelmalehdessä on lyhyt juttu Moskovan Suuresta Sirkuksesta. Siinä kerrotaan mm. näin:
"Moskovaan ensimmäinen sirkus perustettiin 1764 ja sen jälkeen sirkukset levisivät useihin kaupunkeihin 1850-luvun puoliväliin mennessä."

Vähän on vuodet menneet sekaisin, kun englantilainen Philip Astley keksi sirkusnäytöksen vasta 1768 Lontoossa sijoittaessaan klovneja ja muita esiintyjiä ratsastusnumeroiden väliin pyöreässä maneesissa. Eikä sitä silloinkaan vielä kutsuttu sirkukseksi. Vasta vuonna 1782 näytösmuotoa alettiin kutsua nimellä Circus.

Löytyyköhän tuolle venäläisten ilmoittamalle vuosiluvulle mitään selitystä? Olen vuosikymmenten aikana kuitenkin oppinut, että kaikki mikä on painettu paperille ei ole totuus. Vielä vähemmän se aineisto mikä tänään löytyy täältä netistä.

Sirkus-sana – The word circus

Meidän tuntemamme klassisen sirkusesityksen keksi englantilainen ratsastuskoulun pitäjä Philip Astley 1768. Hän oivalsi ottaa käyttöön pyöreän maneesin, jonka ympärille rakennettiin katsomo. Astley huomasi, että pyöreässä maneesissa hevoset saattoivat juosta pitkiäkin aikoja nopealla vauhdilla. Kun vauhti oli tasaista, hevosen päällä saattoi ratsastaja tehdä näyttäviä numeroita. Ratsastusnäytöksiinsä hän otti mukaan akrobaatteja ja muita esiintyviä taiteilijoita. Astley ei nimittänyt esityspaikkaansa sirkukseksi vaan hän käytti Amphitheatre-nimeä. Circus-sanan ottivat ensimmäisenä käyttöönsä hänen kilpailijansa Charles Dibdin ja Charles Hughes vuonna 1782. Myös Hippodrome-nimeä käyttivät jotkut yrittäjät. Sana tulee kreikankielestä.

Mieleni tekee väittää, että Dibdin ja Hughes keksivät tuon Circus-sanan muinaisesta Roomasta. Kaikkihan muistavat historiasta Circus Maximus -rakennuksen. Tuossa ylhäällä on Gismondin valmistama, osin romantisoitu pienoismalli tästä valtavasta kilpa-ajoradasta sen kukoistusajalta. Paikan löytää Roomasta tänäänkin, mutta vaati paljon mielikuvitusta, jotta sen pystyy hahmottamaan paikalleen. Paikalla on nurmikkoa ja puistoa, mutta maaston muodot ovat selvät.

Vuonna 10 keisari Augustus rakennutti paikalle keisarin aition ja obeliskin. Netistä löytyvien tietojen mukaan rata oli loistonsa aikana 621 m pitkä ja 350 tai 118 m leveä. Radan keskellä oli seinämä. Areenan toinen pääty oli pyöreä, toinen suora. Katsomoon mahtui yli 200 000 katsojaa. Areenalla järjestettiin uskonnollisia festivaaleja, hevosajoja, myöhemmin myös taitoratsastusesityksiä, painiotteluja ja verisiä ihmisten ja villieläinten välisiä otteluja. Verenvuodatus loppui 100-luvulla. Viimeinen näytäntö pidettiin Roomassa 549. Samanlaisia areenoita rakennettiin monille paikkakunnille koko Rooman valtakunnan alueella. Osa niistä on vieläkin turistien nähtävissä raunioina. Lisätietoa löytyy esim. Robert Colen nettisivuilta www.circusmaximus.us

Circus Maximus on latinaa. Italiaksi se on Circo Massimo. Circus-sanalla on muitakin merkityksiä varsinkin englanninkielessä. Sillä tarkoitetaan piiriä, kehää, aukiota – esimerkiksi Piccadilly Circus on eräs liikenneympyrä ja aukio Lontoon keskustassa. Väkisinkin tässä tulee mieleen, että jos Dibdin ja Hughes eivät olisi ottaneet circus-sanaa käyttöönsä, kutsuttaisiinko tänä päivänä ravikilpailuja sirkukseksi?

Rauhallista Joulua – A Very Merry Christmas

Een Plesierige Kerfees • Shenoraavor Nor Dar i yev Par i Gaghand • Tezze Iliniz Yahsi Olsun • Tchestita Koleda • Kung His Hsin Nien bing Chu Shen Tan • Prejeme Vam Vesele Vanoce a stastny Novy Rok • Glædelig Jul • Vrolijk Kerstfeest • Merry Christmas • Gajan Kristnaskon • Häid Jõule • Hyvää joulua • Zalig Kerstfeest • Joyeux Noel • Froehliche Weihnachten • Kala Christouyenna • Kellemes Karacsonyi unnepeket • с Рождеством • Gledileg Jol • Nollaig Shona Dhuit • Buone Feste Natalizie • Prieci’gus Ziemsve’tkus • Linksmu Kaledu • Sreken Bozhik • Wesolych Swiat Bozego Narodzenia • Boas Festas • Sarbatori vesele • Pozdrevlyayu s prazdnikom Rozhdestva is Novim Godom • Hristos se rodi • Sretan Bozic • Buorrit Juovllat • Sretam Bozic • Vesele Vianoce • Vesele Bozicne • Feliz Navidad • God Jul • Noeliniz Ve Yeni Yiliniz Kutlu Olsun • Srozhdestvom Kristovym

Nautiskellaan!

Sirkus Finlandian Andrejs Fjodorovsilta sain postikortin, joka on pakko panna näkyviin oivallisen elämänviisautensa vuoksi. Kortti on suomalaisen Muumurun tekemä.

Tiedäthän, että elämä on kuin sirkus. Ensin jännität, sitten naurat ja sitten itket ja ennenkuin huomaatkaan se on loppu. Varmista siis, että sinulla on tarpeeksi popcornia ja hyviä ystäviä ja nauti showsta.

Käärmeen luita

YLE uutisoi tammikuun puolivälissä Lahdessa tehdyistä arkeologisista löydöistä. Torin kaivauksissa oli löytynyt lukuisa määrä luita ja nikamia. Aluksi niitä pidettiin jonkun nisäkkään jäännöksinä. Ne paljastuivat kuitenkin jättiläiskäärmeen luiksi. Käärme oli mahdollisesti noin kolmimetrinen kuningasboa. Nämä boan maalliset jäännökset on toimitettu Helsingin eläinmuseoon jatkotutkimuksiin.

Tässä ehkä yksi selitys tapahtumille yli sata vuotta sitten. Luututkija Anne-Mari Liira löysi vanhan lehti-ilmoituksen vuodelta 1908, joka kenties selittää luiden joutumisen Lahden alatorille:

Huom.! Uutta!
HIPPOTROON NATSIONAL
on pystytetty Kauppatorille
ja antaa ensimäisen näytöksen sunnuntaina 30 p. elokuuta. Ensimäinen klo 5 j. pp. toinen klo 8,15 j. pp.  Seuraan kuuluu 10 taiteilijaa ja kuusi hyvin opetettua hevosta.
HUOM.! Ensikerran esiintyy karhuveljekset August ja Petsel ajavat polkupyörällä sekä luistinradalla y.m. y.m. Hauskoja esityksiä antaa Pelle opetetun aasin kanssa.
Käärmeen kesyttäjä Laura ison jättiläiskäärmeen kanssa.
Esiintyy Litle Martta, on esiintynyt suuremmissa sirkuksissa ja voittanut yleisön suosion y.m. y.m.
Ohjelma tulee rikas ja vaihteleva.
Pilettien hinta ensi rivi 1:50, toinen 1:-, seisomapaikat 75 p. Lapset 50 penniä

Mikä oli tämä sirkusseurue ja kuka oli käärmeen kesyttäjä Laura? Laura Francisca Elvira Bono hän ei ehkä ollut? Erään tiedon mukaan hän saapui Suomeen vasta 1909–1913.

Tässä mukana kolme kuvaa 1900-luvun alkukymmeniltä. Ylinnä totisen sorttinen Neiti Anna. Alhaalla Miss Caba itämaisine avustajineen ja heidän alapuolellaan tuntematon kaunotar käärmeineen. Tunnistaako kukaan heitä?

Kommentit:

Björn Gammals kommentoi yllä olevia kortteja:

Tuo Neiti Annan taiteilijakortti on ollut käytössä ainakin 1910. Se on painettu Kirjapaino Saimaassa. 

Miss Caban nimi ei vielä selvinnyt, mutta fetsi-päinen mies hänen vieressään on taikuri Wäinö Montonen, joka oli sirkus- ja tivolialan moniosaaja.

Alimmaisin muistokortti on mitä ilmeisimmin suomalainen Dolly Gadd, joka käytti taiteilijanimeä Miss Boa. Hän matkusti 30-luvulla esiintymään mm. Persian Shaahille. Tässä alhaalla toinen taiteilijakortti hänestä.

Anatolij Martshevskij

Unesco-Kuriiri -lehden kakkosnumero 1988 oli sirkusaiheinen. Sisällä oli mm. neuvostoliittolaisen Anatoli Martsevskin (s. 1948) haastattelu, joka oli tehty Moskovan Suuren Sirkuksen Ranskan kiertueen aikana 1986–1987. Martsevski on paitsi klovni myös jonglööri ja akrobaatti. Hän on lisäksi toiminut teatteri- ja elokuvaohjaajana sekä kirjoittanut kirjoja lapsille.

Martsevskin ryhtyminen klovniksi oli sattuma. Hän kävi koulua ukrainalaisessa pikkukaupungissa ja oli mukana paikallisessa harrastajasirkuksessa, jossa harrasti akrobatiaa ja taitopyöräilyä. Tarkoitus oli kuitenkin pyrkiä teknilliseen opistoon ja valmistua insinööriksi. Martsevski oli jo 18-vuotias, kun hän pääsi ensimmäisen kerran oikeaan sirkukseen. Yllättäen hän kuitenkin ajautui klovnin sijaiseksi erään sirkuksen kiertueelle. Ja tässä sitä ollaan.

Moskovan Jääsirkus 1970

Vuonna 1970 Moskovan Jääsirkus vieraili Suomessa. Huhti–toukokuun vaihteessa se oli ensin Helsingin Jäähallissa ja sitten Tampereen Jäähallissa. Molemmissa viivyttiin toista viikkoa. Tuo ilmoitus oli Kansan Lehdessä 6.5.1970. Suomi-Neuvostoliitto-Seura oli sirkuksen isäntänä kiertueella.

Ohjelma oli kovin venäläinen. Monille ehkä selkeimmin mieleen jäivät Anatolij Majorovin karhut, jotka olivat maneesilla pariinkin otteeseen. Ne jopa pelasivat jääkiekkoa.

Jättiläissirkus Mijares 1957

1950-luvulla Ruotsin ehkä kaikkein kuuluisin sirkus oli Cirkus Mijares-Schreiber. Vuosina 1957 ja 1958 he kiersivät Suomea nimellä Cirkus Mijares. Yllä sirkuksen lehti-ilmoitus Kansan Lehdessä 7.7.1957. Johtajana oli Manuel Mijares, taiteellisesta ohjauksesta vastasi Micaela Busch ja kapellimestarina toimi A. Fagerström. Tässä koko ohjelma:

Alkusoitto / Cirkus Mijares’en orkesteri, laulusolisti Elisabeth Major

Sirkustaiteilijoiden yhteinen esittely

Hevosryhmä / johtaa sirkusjoht. Manuel Mijares ja Ernst Carrè

2 Marvos / ilmiömäiset unkarilaiset tasapainotaiteilijat

Trio Klezsy / kansainväliset hyppytaiturit

Daniel & Comp. / tanskalaiset koomikot

Elisabeth Major

3 Ryles / salamavauhtia rullaluistimilla

Jättiläiskarhut / teddykarhu Nalle, joka ajaa moottoripyörällä joht. Ferenc Adamski

Väliaika / Tutustukaa sirkuksen eläintalliin väliajalla!

Emanuel Quartino / suuri eläintenystävä suurine tiikereineen

Lyhyt laulutuokio / orkesteri ja Elisabeth Major

Kasfi / taikureiden kuningas

Vicky & Ernst Carrèn  / ja jättiläishevonen Goliath

Keiper / amerikkalainen käärmemies

Klovni Kusti / tanssii Rock’n Roll

Kimiko / maailman sensaatio narulla

Tuulahduksia pustalta / Elisabeth Major

5 Sylvesters / nykyajan korkealuokkaisin trapetsi-esitys

Loppumarssi

Kremena ja Rotman

Tässä välipalaksi pari neuvostoliittolaista klovnia: Vladimir Kremena ylhäällä ja Genrih Rotman alhaalla. En tiedä herroista muuta kuin nimet, mutta kotimaassaan heidät tunnetaan hyvin. Nämä ovat painettuja kuvia alkuperäistöistä.

Sirkusteltan purkamisen ME

YLE TV2 näytti eilen kuinka Sotshin talviolympialaisten päätösjuhlassa tehtiin varmasti uusi maailmaennätys sirkusteltan purkamisessa. Siinä ei mennyt kuin 20 sekuntia. Sirkus Finlandialta kuluu telttansa purkamiseen nopeimmillaan noin tunti ja vartti. Aika huima ero. Pitäisikö Finlandiankin miettiä tuota maan-alle-vetämis-temppua? No – onhan Finlandian teltta vähän isompi. Tämä Sotshin teltta oli vain 20 x 30 metriä.

Leikki leikkinä, mutta oli mukavaa nähdä kuinka korkealle Venäjällä arvostetaan perinteinen sirkustaide. Se on tasaveroinen muiden klassisten taiteiden rinnalla; tanssin, musiikin, kirjallisuuden, maalaustaiteen…

Sirkus Finlandia heräilee

Sirkus Finlandia heräsi talviuniltaan. Sen nettisivuilla on jo havaittavissa pientä liikehdintää. Mitä uutta? Sivut ovat vielä kesken, mutta pari uutuutta on jo näkyvillä – kiertueaikataulu ja wallpapers.

Monista vuosista poiketen Sirkus Finlandia aloittaa kiertueensa normaalia myöhemmin ja ensi-ilta pidetään Tammisaaressa. Aiempina vuosina kiertue on aloitettu usein Karjaalta. Aikataulussa näkyy vasta muutama kiertueen alkupäivä.

Toinen uutuus löytyy Fanit-sivulta. Siellä on mm. imuroitavissa makeat taustakuvat omaan puhelimeen tai tietokoneeseen. Tällä hetkellä niitä on pari erilaista (oheiset kuvat), mutta lisää on kuulemma tulossa lähempänä kesää. Ylhäällä Jukka Nuutisen kuvassa klovni Totti Alexis koheltaa katsomon puolella. Kari Niemisen alakuvassa Frosty ja Saphir kirmaavat nurmella.

Nyt vain jäädään jännityksellä odottamaan, milloin ensi kesän ohjelma julkistetaan.

Tutkijavoimat vähenivät

Sven Hirn 1925–2013

Professori, kulttuurihistorioitsija Sven Hirn kuoli 20.11.2013. Hän ehti juuri täyttää 88 vuotta. Leipätyönsä hän teki Helsingin kaupunginkirjastossa toimien sen johtajana vuosia 1963–1987. Sven Hirn oli kummallinen kummallisuuksien tutkija. Häntä kiinnostivat marginaaliryhmät. Hänen pääteoksensa oli Sirkus kiertää Suomea, joka ilmestyi vuonna 1982. Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi tivolitoimintaan pureutuva Kaiken Kansan Huvit. Molemmat kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.  Eläkkeelle päästyään monet vetäytyvät sohvan nurkkaan tai lähtevät maailmalle.

Sven Hirn oli toista maata. Eläkkeelle pääsyn jälkeen hän julkaisi kulttuurihistoriallisen kirjan lähes joka vuosi.  Hän julkaisi kaiken kaikkiaan yli 30 teosta. Sirkuksen ja tivolin lisäksi ne käsittelivät  teatteria, tanssia, operettia, populäärimusiikkia, matkailua, nukketeatteria, valokuvausta, elokuvausta, jne. Vuonna 2000 hän huolestui kun näytti siltä, että kyseisenä vuonna ei tulisi ulos yhtään kirjaa.  Niinpä hän laati bibliografian omasta tuotannostaan.  Se tuli ulos Sven Hirnin 75-vuotispäivänä 18.11.2000. Yleensähän bibliografian  tekee joku ulkopuolinen jälkikäteen.

Sven Hirnin kirjoitushomma ei siihen pysähtynyt. Vuonna 2001 tuli ulos helsinkiläistä Apollo-teatteria esittelevä julkaisu, vuonna 2004 ruotsinkielellä Den Gastronomiska Hästen ja vuonna 2010  Nukketeatterimme varhaisvaiheet.  Sven Hirn hallitsi sujuvasti molemmat kotimaiset kielet. Den Gastronomiska Hästen on mielenkiintoinen kirja.  Se sisältää 100 artistijulistetta taustatietoineen.  Hirn suunnitteli sen julkaisemista suomeksi, jolloin sen nimeksi olisi tullut ”Herkutteleva hevonen”.  Sven Hirn oli tiiviissä yhteistyössä tanskalaisen Anders Enevigin ja ruotsalaisen Per-Arne Wåhlbergin kanssa.  Sven Hirn antoi auliisti tukea nuoremmille kirjoittajille.

Lähde: Markku Aulanko

 Sven Hirnin vieressä selin tekstiilitaiteilija Virpi Kinnunen.

Suurenmoinen sirkus -näyttelyn avajaisissa Teatterimuseolla 12.2.2004 Sven Hirn (vas.) ja Olli Alho.

Hyvää syntymäpäivää, Sirkus

Sirkus täyttää tänään 246 vuotta. Nykymuotoinen sirkusesitys syntyi Lontoossa 9. tammikuuta 1768. Kiitos Philip Astley (8.1.1742–27.1.1814). Hän halusi jotain uutta ratsastuskouluunsa. Vuonna 1769 hän osti kiinteistön Lontoosta läheltä Westminsterin siltaa ja rakensi sille ensimmäisen sirkusrakennuksen, jonka nimeksi tuli The New British School of Amphitheater Riding Ring. Ensimmäinen esitys tapahtui vuonna 1770, ja siitä tuli pian niin suosittu, että amfiteatteri katettiin vuoteen 1779 mennessä. Näin oli syntynyt nykyaikainen sirkus, vaikkei Astleyn esitystä siksi kutsuttukaan kuin vasta 1782. Ymmärrettävästi nuo vuosiluvut ja päivämäärät hieman vaihtelevat eri tiedostoissa Internetissä, mutta tämä päivämäärä tuntuu melko todennäköiseltä. Ainakin Federation Mondiale du Cirque on tätä mieltä.

Kaikesta ylläolevasta johtuen, mielestäni ei voi olla sirkusta ilman hevosia. Niiden ympärillehän se on luotu. Yläkuvassa ruotsalainen The Kosowiik's vuonna 2002. Alhaalla Duo Dzen Uzbekistanista vuonna 2006 ja alimmaisena ihastuttava Jean-Francois Pignon ja hänen vapaat hevosensa 2013.

Kommentit:

Minulla on muutama kuva Popovin kanssa Moskovan suuren sirkuksen teltassa, jossa esiinnyimme isän kanssa 60-lluvun alussa nimellä Olli ja Mervi. 
Mervi Lintunen

Tunturisusi

Hän on Hessu. Hän ei ole mikään tunturisusi, vaan koirasusi. Eikä tässä jutussakaan ole kyse susista vaan yhdestä Suomen parhaimmasta sirkussaitista netissä.

Jokaisella sirkuksella ja sirkuskerholla on nykyään jo omat nettisivunsa (no – ei ihan) mutta vähemmän löytyy yksittäisten sirkusharrastajien ylläpitämiä sivuja. Olen netistä löytänyt erään sellaisen, jota uskallan suositella. Tunturisuden sirkussivut ovat loistavat. Käykää ihmeessä katsomassa.

Sivuja ylläpitää Jorma Rajaniemi, eläkeläinen kuten minäkin. Molempiin on sirkus tehnyt lähtemättömän vaikutuksen jo silloin kun ei vielä tunnettu kyberavaruutta eikä mobiilipelejä. Rajaniemi innostui vuonna 2001 tekemään nettisivuja, joiden aiheena oli aluksi vain sudet. Jos todella olette kiinnostuneet susista, menkää samassa saitissa tänne. Sieltä löytyy kaikki tarpeellinen tieto susista ja koirista. Ja jos muutkin eläimet kiinnostavat, poiketkaa tänne. Oikeastaan tämä tunturisusi-saitti on pohjaton kaivo. Sirkus on vain osa sisältöä. Nykyään sieltä löytyy viihdettä, kulttuuria, urheilua, musiikkia, vuotuisjuhlia jne. Kaikki sivut ovat selkeitä ja miellyttäviä katsella. Nostan hattua tekijöille.

Alakuvassa Hessu varsinaisessa duunissaan Sirkus Finlandiassa avustajinaan Körkön pariskunta.

Kommentit:

Kiitos upeasta blogista! Itse pidän videoblogia, joka käsittelee vatsastapuhumista. Tässä videossa hassuttelemme Sirkus Finlandian esityksen väliajalla:
http://www.lily.fi/blogit/vatsastapuhujan-paivakirja/toihin-sirkukseen 

Ruokaa

Olipa kerran suomalaisissakin sirkuksissa oma kokki, keittiö ja ruokailuvaunu. Ylhäällä pari kuvaa Sirkus Finlandian kanttiinista – tuokiokuvia 1980-luvun puolivälistä. Nykyään jokainen hoitaa omat sapuskansa omassa asuntovaunussaan.

Well – Valloissa isot sirkukset liikkuvat paikkakunnalta toiselle usein junalla. Junaa on joskus käytetty Suomessakin, muttei enää. Amerikkalaisen Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksen junissa (alakuva) on mukana myös ravintolavaunut yksinomaan henkilökunnan käyttöön. Keittiössä häärii useita kokkeja ja ruokia valmistetaan monien eri kulttuurien edustajille. Ovet aukeavat aamukuudelta ja suljetaan myöhään illalla. Iltapäivällä pidetään pieni tauko. Ateriat ovat kuulemma kohtuuhintaisia. Sirkuksen ravintolavaunusta käytetään nimitystä Pie Car eli Piirakkavaunu tai Piirakka-auto. Piirakoita sieltä ei kuitenkaa saa. Mistähän sekin nimi johdetaan? Pie Car voi olla myös rekka-autoon rakennettu tai perävaunu.

Sirkus Caliban juliste

Sirkus Caliba aloitti toimintansa vuonna 2000. Sirkuksen päävärit olivat punainen ja kulta. Joskus 2003 paikkeilla otettiin vahvasti käyttöön vihreä väri punaisen rinnalle. Tänä vuonna vihreä näkyy edelleen keltaisen ja punaisen rinnalla. Muuten julisteet ovat olleet ulkoasultaan samantyylisiä läpi vuosien. Paljon taustoistaan syvättyjä pieniä kuvia. Ylhäällä tämän vuotinen tienvarsimainos ja alhaalla juliste vuodelta 2001.

Muuten – luin jonkun tutkimuksen, jossa todettiin, että kelta-musta-väriyhdistelmällä on paras huomioarvo.  Niinpä sitä käytetäänkin kaiken maailman varoitusnauhoissa ja -merkeissä. Miksei siis julisteissakin?

Circus Archaos 1991

Sirkus Archaos vieraili Suomessa vuonna 1991 ohjelmallaan Metal Clown. Tämän ranskalaisen sirkuksen perusti vuonna 1986 Pierrot Bidon. Ajatuksena oli perustaa vaihtoehtoinen teatterillinen sirkus vastapainoksi eläinpainotteisille perinteisille sirkuksille. Helsingissä Archaos pystytti telttansa Helsinkiin Kisahallin kentälle. Teltta oli erikoisen muotoinen, pitkänomainen, vihreänharmaa ja muistutti muodoltaan ranskanleipää.  Kun yritin ottaa kuvan teltasta, niin vastaan käveli niittiasuinen kaveri, joka kertoi, että kuvaaminen kielletty.

Teltan kummassakin päässä oli oviaukko ja teltan läpi kulki käytävä. Yleisö istui kahdessa nousevassa katsomossa käytävän kummallakin puolella. Teltan toisessa päässä oli nostolava, missä oli säestävä rokkibändi.  Toisessa päädyssä teltan sisällä oli pieni autonosturi. Ohjelmanumerot ja muut asiat tapahtuivat kadulla. Sisään tultiin välillä autolla ja välillä moottoripyörällä. Yksi kaveri istui lähes koko  esityksen ajan vessanpöntöllä ja luki lehteä. Kehystarina oli kahden jengin välinen kilpailu ja taistelu katuosuuden hallinnasta, vähän West Side Storyn tapaan. Sirkus värväsi kulloisellakin paikkakunnalla paikallisia avustajia, joille opetettiin nopeasti tanssillista liikuntaa.

Vaikka ohjelman tyylilaji oli hevimusiikilla säestetty rokkisirkus, niin ohjelmassa oli muutamia hyviä numeroita ja taitavia esiintyjiä.  Jonglöörikaveri temppuili lasipalloilla ja oli erittäin taitava esinemanipulaattori. Muistikuva on sellainen, että hän kaivoi ne lasipallot jalkojensa välistä ja antoi ymmärtää, että näitä kiveksiä on käsiteltävä tosi varoen.

Pyöränumeron tekijä temppuili maastopyörällä. Taisi hänellä yksipyöräinenkin alussa olla. Päätemput hän teki bmx-pyörällä ja ajeli esimerkiksi auton yli tehden erilaisia temppuja niin auton katolla kuin konepellin päällä. Ilmanumeron tekijä roikkui trapetsilla joka oli ripustettu teltassa olevaan autonosturiin. Muistaakseni ko härveli ajettiin lähemmäksi hänen numeronsa ajaksi.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa ja se kesti vajaat kaksi tuntia. Kesken esityksen ei saanut poistua ilman saattajaa, sillä teltan ulkopuolella oli ohjelman aikana vaarallista liikkua siellä ajavien autojen ja moottoripyörien vuoksi.

Archaos oli muotia muutaman vuoden ja Kanadaa kiertävässä yksikössä oli mukana venäläinen akrobaattipari Viktor ja Natasha, jotka sitten tulivat moneksi vuodeksi Suomeen. Tarina kertoo, että Archaoksen  jälkeen Bidon palasi juurilleen ja lähti kiertämään Ranskan maaseutua pienellä hevosten vetämällä sirkusvankkurilla.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:


Täältä löytyy upeaa arkistomateriaalia ja tietoa Archaoksesta: http://www.archaos.info/ 

Johanna Mäkelä

Cirkus Het-Voa

Kyllä tämäkin on sirkusta. Niinhän siinä lukee. Tällaisia tilaisuuksia on ollut Suomi väärällään. Ja on tänäänkin. Sirkusteeman ympärille saa helposti rakennettua kaikkia kiinnostavan tilaisuuden vaikkapa varainkeruun vuoksi. Näissä tilaisuuksissa hyväksytään usein myös heikompitasoinen ohjelma.

Tämä ilmoitus oli tamperelaisessa Hämeen Yhteistyössä 4.2.1961:
CIRKUS HET-VOA
TIREHTÖÖRI TAM-MAJOR. Pispalan työväentalossa sunnuntaina helmikuun 5. p:nä klo 18. OHJELMASSA mm. akrobaattipari Heinonen & Heinonen, iloiset tikapuumiehet, taikinaihminen, pariisilainen revyy, fakiiri, lentävät paholaiset, klownit Kumpuvel ja Laitsu, taikuri, jonglööri, ym.
TANSSIA. 5-miehinen cirkusorkesteri. Liput ennak. 200:–, ovelta 250:–, lapset 100:–.
Järjestää: Pispalan Tarmo – Äänekosken Huima

Ainakin tilaisuuden junaillut on tiennyt sirkuksesta paljonkin. Esimerkiksi iloiset tikapuumiehet ja lentävät paholaiset kuvaavat aika selvästi sen ajan tunnettuja artisteja. Tuossa alla valokuva nyt jo puretusta Pispalan työväentalosta.