1768 • Patty Astley • First Lady of the Circus

Sirkus-patsas Minskin keskustassa Valko-Venäjällä.

Monihan sen tietää, että klassisen sirkusnäytöksen keksijä on englantilainen Philip Astley (8.1.1742–20.10.1814). Hänellä oli menestyvä ratsastuskoulu, joka esittti myös ratsastusnäytöksiä. Me vanhemmat miehet olemme kuitenkin jo oppineet, että aika usein kaiken takana on nainen. Niin nytkin. Historian kirjoituksessa on kuitenkin vähemmälle huomiolle jäänyt Astleyn vaimo Patty, syntyjään Martha Mary Polly Jones (s. 1741). Heidät vihittiin Lontoossa 8.7.1765. Pattyn varhaisemmista vaiheista en löytänyt tietoa. Pariskunnan ainoa lapsi John Conway Astley syntyi 15.4.1767.

Philip Astley antoi ensimmäisen sirkusnäytöksen vuonna 1768 Lontoossa. Patty Astley oli siis sirkuksen ensimmäinen nainen. Hän oli lahjakas hevosurheilija. Hän esiintyi näytöksissä hevosensa Gibralttarin kanssa hurmaten yleisön kerta toisensa jälkeen. Esitykset olivat akrobatiaa hevosella. Onkohan vikellys lähellä oikeaa termiä? Pyöreän ratsastusmaneesin lisäksi ratsastusnäytksessä oli uutta numeroiden väliin sijoitetut klovnien ja erilaisten katutaiteilijoiden esitykset. Pääpaino esityksissä pysyi kuitenkin hevosissa ja taitoratsastuksessa. Moni itseppäinen klassisen sirkuksen harrastaja on edelleen sitä mieltä, että show ei ole sirkusta, jos siinä ei ole hevosia.

Maria Cordwell-Ignatovan numero Sirkus Finlandiassa 2018 oli loistava näyte siitä mitä Patty Astley esitti maailman ensimmäisessä sirkusnäytöksessä. Hevosen käynnin varmisti isä Ignat Ignatov ja taustamusiikista vastasi Ester Viljanen.

Kommentit:


Itseppäisenä klassisen sirkuksen ystävänä olen ehdottomasti sitä mieltä että sirkus ilman hevosnumeroita ei ole aitoa sirkusta. Mieluiten klassisen sirkuksen ensimmäisen numeron pitäisi olla hevosnumero. Ainakin perhe Quaiser painottavat tätä.
Vikellys on juurikin akrobatiaa hevosen selässä. Karjaalla sijaitsevalla Gran- tallilla opetetaan vikellystä ja järjestetään joka syksy kansalliset vikellyskiplailut. Lajissa on myös MM kisat, vielä ei taida olla olympialaji (?).
Yrsa Helles



.

Sirkusasut • Circus Clothings

Sirkus Finlandian maneesimestari Heikki Leppävuori 

maneesipoikiensa kanssa 2017. Kuva: Jukka Nuutinen.

Hyvin usein sirkusten henkilökunta ympäri maailmaa pukeutuu ns. luurankotakkiin. Nimitys tulee takin etuosassa vaakatasossa olevista raidoista, jotka muistuttavat kylkiluita. Tällaisia asuja ovat käyttäneen monen maan hevosilla liikkuvat sotajoukot. Mutta miksi sirkuslaiset pitävät niin paljon armeijan ratsuväen tunnuksista. Suurin syy löytyy klassisen sirkuksen syntymästä täsmälleen 251 vuotta sitten.

Näytöksen aiheena Napoleonin ratsuväki.

Englantilaisen Philip Astleyn ratsastuskoulu Lontoossa esitti 9.1.1768 aivan uuden tyyppisen ratsastusnäytöksen, jota myöhemmin alettiin kutsua sirkukseksi. Ratsastusnumeroiden välissä esiintyi klovneja, akrobaatteja jne. Moni vannoutunut perinteisen sirkuksen kannattaja onkin edelleen sitä mieltä. että sirkus ei ole sirkus ellei siinä ole hevosia ja ratsastusnumeroita.

Philip Astley pukeutuneena 15th Light Dragoons joukko-osaston vääpelin virka-asuun. Takissa näkyy selvästi luuranko-koristelu rinnassa. Kuva Karl Shaw'n kirjasta The First Showman.

Philip Astley liittyi 17-vuotiaana rakuunarykmenttiin ja kohosi urallaan vääpeliksi. Siviiliin siirryttyään hän perusti ratsastuskoulun. Uusi pyöreän muotoinen maneesi ja ratsastajien kanssa esiintyvät muut taiteilijat tekivät hänen ratsastusnäytöksistään maailmankuuluja. Varmaankin tästä johtuu sirkuslaisten mieltymys ratsastusaiheiseen pukeutumiseen. Varsinkin luurankotakin eri versiot ovat hyvin suosittuja. Mutta pukiko jo Astley maneesipoikansa luurankotakkeihin? Todennäköisesti. Yksi poikkeus näissä on – maneesimestari eli maneesipoikien pomo pukeutuu aina mustaan pukuun tai smokkiin.

Luurankotakit tulivat Uudenmaan rakuunarykmentille 15.7.1918. Asun luurangot ja housut olivat tosin ruskeat. Rakuunat alkoivat käyttää harmaata luurankotakkia 1922. Sen kanssa käytettiin punaisia keltaraitahousuja, joita nimitettiin hurmahousuiksi. Ne olivat malliltaan pussihousuja. Luonnollinen selitys housujen väreille voisi olla esimerkiksi Suomen vaakunan punakeltainen väritys. Asuun kuuluivat ehdottomasti saappaat. Hieman samantapaisia luurankosomisteita käyttivät aikoinaan myös Venäjän husaarit.

Sirkus Florentinon maneesipoika 2013.

Prof. Bluffo luurankotakkien piirittämänä Sirkus Tähdessä 2019.

.

2019 • Ignat Ignatov • Eläinkouluttaja • Dresseur

Jos oikein muistan, niin Ignat Ignatov toimi Sirkus Finlandiassa eläintenkouluttajana eli dressöörinä ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten. Vuonna 2009 saksalaisen suursirkuksen Simoneit-Barumin hevosnumerossa bulgarialainen Ignat Ignatov toi areenalle kuusi arabialaista ja kuusi minihevosta. Tänä vuonna Ignatov näyttää miten yhteistyö ponien kanssa sujuu.

Vuoden 2009 jälkeen Ignatov on lähes joka vuosi esittänyt Finlandiassa hevosia, poneja ja kameleita. Aiempaa kokemusta hänellä on myös villieläimistä. Paljon aiemminkin Ignatovin nimi näkyy Finlandia esiintyjäluetteloissa. Vuosina 1995 ja 1996 Sirkus Finlandiassa esiintyi Troupe Ignatov jockey-ratsastus -numerollaan. Ilmeisesti Ignat oli mukana ratsastamassa.

Yksi kauneimmista hevosnumeroista oli pari vuotta sitten Ignat Ignatovin esittämä kouluratsastusnumero. Ignatov esitti hevosensa Poderin kanssa espanjalaisen Garrocha-numeron. Sen näkee joskus hevosnäytöksissä, mutta sirkuksessa se on harvinaisuus. Numero osoitti kuinka loistavaa voi ihmisen ja eläimen yhteistyö olla parhaimmillaan.

Toinen mieleen jäänyt numero oli viime vuonna nähty kunnianosoitus 250-vuotta sitten sirkusesityksen keksineelle Philip Astleylle. Aivan kuten ensimmäisessä sirkusesityksessä vuonna 1768, Ignatovin tyttäret esittivät sirkusprinsessan tavoin akrobatiaa maneesia kiertävän hevosen selässä. Se oli kaunista.

.

1793 • Amerikkalainen sirkus • American Circus

Sirkustaiteita harrastettiin jo tuhansia vuosia sitten. Sana sirkus esiintyy ensimmäisen kerran keisariajan Roomassa. Se sirkusnäytös, jota me käymme katsomassa keksittiin vasta 1768. Nimitämme sitä klassiseksi tai perinteiseksi sirkukseksi. Joissakin maissa sitä kutsutaan moderniksi sirkukseksi. Nykysirkukseksi nimitämme 1970-luvulla syntynyttä uutta sirkuslajia, joka sulautuu useihin muihin taidelajeihin ja esitykset ovat useimmiten teattereissa. Suomessa sirkuslaisia ihmeteltiin ensimmäisen kerran 1802. He olivat ruotsalaisia. Siitä alkoi vilkas ulkolaisten sirkusten liikenne Turun sataman ja Pietarin kaupungin välillä. He tottakai pysähtyivät ainakin Helsingissä esittämään taitojaan. Ensimmäinen suomalainen sirkus perustettiin Terijoella vasta 1896.

Skotti John Bill Ricketts (1760–1800) perusti Yhdysvaltoihin ensimmäisen sirkuksen. Hän aloitti uransa Hughes Royal Circus'ssa Lontoossa ja Equestrian Circus'ssa Edinburgh'ssa 1780-luvulla. Hän matkusti Yhdysvaltoihin ja avasi Philadelphiassa ratsastuskoulun, jossa oli 800 istuinpaikkaa. Rickettsillä oli siis samanlainen ammatillinen pohjakokemus kuin Philip Astley'lla, joka keksi nykymuotoisen sirkuksen 25 vuotta aiemmin Englannissa. Ricketts'in sirkusrakennuksessa ei ollut kattoa. Maneesi oli halkaisijaltaan 42 jalkaa eli 12,8 metriä. Amerikan ensimmäinen kokonainen sirkusnäytös annettiin tässä rakennuksessa Philadelphia'ssa 3.4.1793 eli tänään 226 vuotta sitten. Ricketts'in näytös perustui taitoratsastusesityksiin joiden välissä nähtiin, akrobaatteja, ratsastustemppuja ja yksi klovni taiteilijanimeltään Mr. McDonald. Mukana oli myös nuorallatanssija Mr. Spinacuta vaimoineen. George Washington seurasi esitystä myöhemmin samana vuonna.

Rickettsin sirkuksessa oli vain yksi maneesi. Amerikassahan kaikki suurempaa kuin muualla, joten kohta maneeseja olikin arvonsa tuntevassa sirkuksessa vähintään kolme. Aemmin esiinnyttiin ulkomaneesilla tai tilapäisrakennuksissa, jotka purettiin näytösten jälkeen. Pian huomattiin kuinka suosittua sirkus oli ja lähes linnamaisia sirkusrakennuksia alkoi nousta suurimpiin maailman metropoleihin. Muutama niistä on vieläkin toiminnassa. Amerikkalaisia on ilmeisesti syytä kiittää myös ideasta ottaa iso teltta sirkuksen käyttöön. Sillä päästiin kätevästi esiintymään ympäri maata. Välimatkat taitettiin ensin hevosilla, myöhemmin rautateillä ja nykyään myös autoilla. Tänään sirkus voi hyvin Amerikassa. Eläinsuojelijat ovat viime vuosina pahoittaneet monen sirkuslaisen mielen, mutta uuteen aikaan aletaan tottua kuten muuallakin maailmassa.

Toivottavasti klassisen sirkuksen perusta säilyy vielä pitkään. Siihen kuuluu vähintään pyöreä maneesi, elävä musiikki, elävät esiintyjät, hevoset, akrobaatit ja klovnit. Siihen ei kuulu väkivalta, pelottavat esitykset tai rumat puheet. Sitä voi katsella aikuiset ja lapset yhdessä. Se koostuu useista eri ohjelmanumeroista. Ne voivat olla jännittäviä, hauskoja tai vakavia. Taitava juontaja laukaisee jännityksen tai valmistaa katsojan nauramaan sydämensä pohjasta. Sellaisesta minä pidän.

Kelly Miller Circus, USA, pystytysvaiheessa.

.

Kaksi makupalaa • Two tidbits

Kuinka Sirkus Finlandiassa on osattukin tänä vuonna tehdä kaksi näin syvälle sirkusfriikin sieluun iskeytyvää numeroa. Keskellä maneesia on tuoli, jolle istahtaa nuori Ester Viljanen sellonsa kanssa. Ilmassa soi kaihoisa All of me.

Esiripun takaa tulee sirkusprinsessa Maria Cordwell-Ignatova hevosensa kanssa ja kiertää maneesia. Sopivaa käyntivauhtia pitää yllä isä Ignat Ignatov. Pikkusisko Sofia esiintyy myös joskus Marian paikalla. Taustamusiikkia soittaa Ester Viljanen.

Maria tekee samoja liikkeitä hevosensa selässä kuin taiteilijat 250 vuotta sitten Englannissa. Ratsuväen vääpeli Philip Astley keksi 1768 liittää ratsastusnäytöstensä numeroiden väliin klovneja, akrobaatteja jne. Kaiken lisäksi hän käytti pyöreää maneesia. Klassinen sirkus oli syntynyt.

Marian ihastuttavan numeron jälkeen Ester Viljanen vaihtaa asua ja valmistautuu toiseen esiintymiskertaan. Tällä kertaa ihan omaan numeroon keinutrapetsilla. Musiikkia on siinäkin mukana. Ester laulaa numeronsa aikana ranskalaisen laulaja-säveltäjä Indilan kappaleen Dernière danse eli viimeinen tanssi. Kaiken lisäksi Ester Viljasen ilma-akrobatia on hyvä. Näitä voisi katsella vaikka monta kertaa peräkkäin.

.

Kuin 250 vuotta sitten • Like 250 years ago

József Richter Junior (s. 7.4.1992) ja hänen puolisonsa Merrylu (os. Casselly) esittivät tämän vuoden sirkusfestivaaleilla Monacossa hämmästyttävän tyylikkään akrobatianumeron hevosilla. Heidät palkittiin Kultaiselle Klovnilla. Mielessäni kuvittelin, että se oli kuin suora kopio Philip Astleyn ensimmäisistä sirkusnäytöksistä Lontoossa 250 vuotta sitten. Silloin pääosassa olivat hevoset ja taitavat ratsastajat. Samanlainen Pas de deux nähtiin silloinkin, mutta tokko noin ammattitaitoisesti.
József Richter Junior johtaa tällä hetkellä Unkarilaista Magyar Nemzeti Cirkusz -sirkusta.

Kommentit:

Tekstin viimeinen lause muutettu kirjoitusvirheen vuoksi oikeaksi 6.2.2018:
Fővárosi Nagycirkusz -sirkuksen nykyinen johtaja on Péter Fekete. Häntä aikaisempi johtaja oli József Richter Senior, József Richter Juniorin isä. 
József Richter Junior johtaa tällä hetkellä unkarilaista Magyar Nemzeti Cirkusz -sirkusta.

.

Klassinen sirkus 250 vuotta • Classic Circus 250 years

Sirkustaide on nykyään jakaantunut kahteen eri suuntaan: klassinen sirkus ja nykysirkus. Ensimmäinen klassinen sirkusesitys annettiin huomenna 250 vuotta sitten eli 9.1.1768. Erään tiedon mukaan esitys annettiin Lontoossa klo 15. Klassisen eli perinteisen sirkuksen rinnalle on 1970-luvulta alkaen noussut nykysirkus, joka yhdistelee eri taiteen aloja melko vapaasti. Käytän perinteisestä sirkuksesta nimitystä klassinen koska siinä on mielestäni hieman arvokkaampi sointu. Sivistyssanakirja antaa klassinen-sanalle kolme eri selitystä:
- antiikin kulttuuriin kuuluva, sille ominainen, sitä koskeva.
- yleisesti tunnustettu, pysyväarvoinen.
- perinnäinen, totunnainen, vakiintunut, luonteenomainen.

Esiintyviä taiteilijoita on ollut keskuudessamme historian alusta alkaen. Osa heistä eli kiertolaisen elämää etsien aina uutta yleisöä. Taikurit, klovnit, akrobaatit ja eläintenkouluttajat kiersivät maata yksin tai pienissä ryhmissä. Nuori, 26-vuotias ratsuväen vääpeli Philip Astley (1742–1814) palasi siviiliin ja asettui Lontooseen. Hevosurheilu ja ratsastus oli hyvin suosittua viihdettä noihin aikoihin. Niinpä Astley perusti oman Horse shown. Noihin aikoihin kehittyi erikoinen pyöreä maneesi, jonka Astley otti käyttöönsä. Aluksi se oli kooltaan 62 jalkaa. Monien kokeilujen jälkeen todettiin, että 42 jalkaa eli 13 metriä halkaisijaltaan oleva maneesi sopii parhaiten vauhdikkaisiinkin hevosesityksiin, joissa ratsastaja voi käyttää keskipakoisvoimaa hyväkseen temppuillessaan. Lisäksi Astley palkkasi esiintyviä taiteilijoita täyttämään tauot ratsastusnumeroiden välissä. Näin syntyi ensimmäinen sirkusesitys vuonna 1768. Tosin Astley itse käytti sirkus-nimeä vasta paljon, paljon myöhemmin. Myöhemmin kuin hänen kilpailijansa. Hän käytti Amphitheatre-nimeä. Circus-sanan ottivat ensimmäisenä käyttöönsä hänen kilpailijansa Charles Dibdin ja Charles Hughes vuonna 1782. Myös Hippodrome-nimeä käyttivät jotkut yrittäjät.

Sirkuksen juhlavuoden tapahtumia voit seurata vaikkapa Facebookissa osoitteissa Circus250 ja The Philip Astley Project.

.

Asuntovaunut • Mobile Homes

Astley's Amphitheatre, 57-1633, Houghton Library, Harvard University.

Tällainen oli Philip Astleyn Amfiteatteri Lontoossa 1808. Myöhemmin syntyi hieno idea, kun joku keksi sijoittaa sirkusnäytöksen isoon telttaan. Siihen asti sirkukset olivat kiinteissä rakennuksissa  1800-luvun alkuun asti. Teltta toi kuitenkin mukanaan majoitusongelmat. Yleensä kortteeri haettiin paikkakunnan perheiden asunnoista tai majataloista. Osa majoittui sirkusteltan suojaan, kuljetusvälineisiin – kuka minnekin.

Pömpeli oli seuraava neronleimaus sirkushistoriassa. Yksinkertaisista levyistä saatiin nopeasti koottua koppi, jossa mahtui nukkumaan ja muutenkin viettämään omaa yksityistä aikaa poissa muiden katseilta. Pystytys ja purku kävi nopeasti ja levyt veivät pienen tilan kuljetuksissa. Samasta kopista saatettiin saada päivällä lipunmyyntikojukin.

Ampumateltan pitäjän Yrjö Niitlahden asunto Huvipuisto Seiterässä 1986.

Pohjoisen sääolot pakottivat sirkuslaisia rakentamaan lämpimämpiä majoitustiloja ja hiukan mukavuuksiakin osattiin vaatia. Kuljetuskaluston ja vetoautojen kehityksen myötä asuinolotkin paranivat.

Suomen Tivolin Talvitivoli, Spinozan asuntovaunu. 

Jossain vaiheessa otettiin käyttöön oikein sitä varten valmistetut asuntovaunut ja asuntoautot. Artistin elämä alkoi tuntua mukavammalta.

Presidentin puoliso Tellervo Koivisto kahvilla Sirkus Finlandiassa 1.10.1984.

Jopa Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto adjutantteineen voitiin kestitä asuntovaunussa Finlandian sirkusnäytöksen väliajalla.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Pertti Salonen 
Tellervo koivisto ei kahvitellut Leenan ja Kallen asuntoauton ja vaunun yhdistelmässä vaan aivan muussa vaunussa kylläkin sirkus kentällä helsingissä väliajalla.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Yrsa Helles 
Oliko tuo Spinozan vaunu Ullan vanhempien?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kari Nieminen 
Enpäs tiedä. Kysyn Ullalta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<


.

Zippos Circus, Cirque Berserk

Ensimmäinen sirkusesitys pidettiin Lontoossa 1768. Klassisen sirkuksen syntymäpäivä on ensi lauantaina. Tuntui hienolta mennä sirkusnäytökseen juuri Lontooseen. Muistoihin jäi kuitenkin hiukan ristiriitaisiakin tunnelmia. Menimme Hyde Park Winter Wonderlandissa olleeseen sirkukseen.

Zippos Circus ja Cirque Berserk ovat samaa yhtiötä. Zippos kiertää teltan kanssa ja Berserk käyttää esiintymispaikkoinaan teattereita ja vastaavia. Ranskankielen käyttö Berserkin nimessä johtuu ilmeisesti nimen mukavan tuntuisesta ääntämistavasta. Berserk kuitenkin tarkoittaa raivoa, villiä, hullua, jne. Nyt molemmat sirkukset esiintyivät samassa Zippos'n teltassa. Tällä kertaa Zippos esitti enemmän lapsille tarkoitetun ohjelman ja Berserek aikuisille kohdistetun rajumman ohjelman.

Telttaa mainostetaan Yhdistyneiden Kuningaskuntien uusimmaksi ja suurimmaksi. Korkeus maasta johonkin on 65 jalkaa eli melkein 20 metriä. Mega Dome on nelimastoinen ja siihen on kiinteasti liitetty 2-mastoinen etuteltta. Istuinpaikkojen määrää en saanut selville. Katsomassani näytöksessä asiakkaita oli reilu puolet katsomosta.

Olen monasti kuullut, että englantilaiset pitävät jonottamisesta bussipysäkeillä, kaupoissa, kaikkialla. Totta se on. Kaikissa sirkuksen mainoksissa kehoitettiin asiakkaita saapumaan 20 minuuttia ennen esitystä. Teimme niin. Meidät ohjattiin etuteltassa ketjuista rakennettuun odotusjonoon. Ja siinä me sitten seisoimme hikoillen 25 minuuttia. Jono päästettiin sisään vasta pari minuuttia ennen esityksen alkua. Mutta saimmehan nauttia jonottamisesta.

Ohjelmassa ei ollut minkäänlasta juontajaa. Näytös kesti 45 minuuttia. Numerot tulivat yksi toisensa jälkeen kolmen tytön balettiryhmän esiintyessä aina numeroiden välissä. Esiintyjiä oli yhteensä noin 20. Valoja käytettiin säästeliäästi. Eläimiä ei käytetty missään kohtaa. Maneesin ympärillä ei ollut minkäänlaista aitaa tai korokkeita.

The Globe of Terror -surmanajoryhmä esiintyi pari eri kertaa. Parhaimmillaan teräspallossa pyöri 5 moottoripyörää. The Tropicana Troupe esiintyi myös useampaan kertaan eri numeroilla. Ilma-akrobatiaa nähtiin kankaiden varassa pariin otteeseen. Gauchot pyörittivät sekä bolaa että tulta. Jongleerausta nähtiin käsin ja jaloin. Isosta lasipullosta luikerteli ulos Miss Odka, joka myös ampui käsillä seisten jaloillaan jousella. Seuraavaksi oli vuorossa veitsenheittoa.

Esityksen jälkeen tutustuimme teltan ympärillä oleviin sirkusaiheisiin houkutuksiin. Sirkusbaari on mielenkiintoisen näköinen. Jos sirkusteltta olikin sisältä somistukseltaan tylyn näköinen, niin vieressä olevat kioskit ja ravintolat olivat viehättäviä. Melu koko tivolialueella tuntui vaan hirveältä. Onneksi en laittanut kuulolaitetta korvaani tivoliin lähtiessä.

Yhteenvetona kuitenkin voin sanoa, että kannatti käydä, vaikka tämä sirkus olikin aika kaukana siitä Philip Astleyn ensimmäisestä ratsastusnäytöksestä 1768.


.

Venäläinen sirkus – Russian circus

Vuonna 1992 Sirkus Finlandia tuotti Suomeen Moskovan Suuren Sirkuksen ja kiersi sen kanssa maatamme ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Ohjelmalehdessä on lyhyt juttu Moskovan Suuresta Sirkuksesta. Siinä kerrotaan mm. näin:
"Moskovaan ensimmäinen sirkus perustettiin 1764 ja sen jälkeen sirkukset levisivät useihin kaupunkeihin 1850-luvun puoliväliin mennessä."

Vähän on vuodet menneet sekaisin, kun englantilainen Philip Astley keksi sirkusnäytöksen vasta 1768 Lontoossa sijoittaessaan klovneja ja muita esiintyjiä ratsastusnumeroiden väliin pyöreässä maneesissa. Eikä sitä silloinkaan vielä kutsuttu sirkukseksi. Vasta vuonna 1782 näytösmuotoa alettiin kutsua nimellä Circus.

Löytyyköhän tuolle venäläisten ilmoittamalle vuosiluvulle mitään selitystä? Olen vuosikymmenten aikana kuitenkin oppinut, että kaikki mikä on painettu paperille ei ole totuus. Vielä vähemmän se aineisto mikä tänään löytyy täältä netistä.

Amerikan ensimmäinen sirkus 1793 First circus in USA

Siitä on tänään kulunut jo 222 vuotta. Englantilainen John Bill Ricketts (1760–1800) perusti Yhdysvaltoihin ensimmäisen sirkuksen. Hän aloitti uransa Hughes Royal Circus'ssa Lontoossa ja Equestrian Circus'ssa Edinburgh'ssa 1780-luvulla. Hän matkusti Yhdysvaltoihin ja avasi Philadelphiassa ratsastuskoulun, jossa oli 800 istuinpaikkaa. Hänellä oli siis samanlainen ammatillinen pohjakokemus kuin Philip Astley'lla, joka keksi nykymuotoisen sirkuksen 25 vuotta aiemmin Englannissa.

Ricketts'in sirkusrakennuksessa ei ollut kattoa. Maneesi oli halkaisijaltaan 42 jalkaa eli 12,8 metriä. Amerikan ensimmäinen kokonainen sirkusnäytös annettiin tässä rakennuksessa Philadelphia'ssa 3.4.1793. Ricketts'in näytös perustui taitoratsastusesityksiin joiden välissä nähtiin, akrobaatteja, ratsastustemppuja ja yksi klovni taiteilijanimeltään Mr. McDonald. Mukana oli myös nuorallatanssija Mr. Spinacuta vaimoineen. George Washington seurasi esitystä myöhemmin samana vuonna.

Nämä valokuvat ovat tätä päivää Yhdysvalloista. Ylhäällä Kelly Miller Circus, joka yht'äkkiä näyttää ihan eurooppalaiselta, mutta eroavaisuuksia löytyy. Alhalla on kuva suurimmasta ja kauneimmasta Ringling Bros. and Barnum & Bailey Circus, The Greatest Show on Earth.

.

Sirkus-sana – The word circus

Meidän tuntemamme klassisen sirkusesityksen keksi englantilainen ratsastuskoulun pitäjä Philip Astley 1768. Hän oivalsi ottaa käyttöön pyöreän maneesin, jonka ympärille rakennettiin katsomo. Astley huomasi, että pyöreässä maneesissa hevoset saattoivat juosta pitkiäkin aikoja nopealla vauhdilla. Kun vauhti oli tasaista, hevosen päällä saattoi ratsastaja tehdä näyttäviä numeroita. Ratsastusnäytöksiinsä hän otti mukaan akrobaatteja ja muita esiintyviä taiteilijoita. Astley ei nimittänyt esityspaikkaansa sirkukseksi vaan hän käytti Amphitheatre-nimeä. Circus-sanan ottivat ensimmäisenä käyttöönsä hänen kilpailijansa Charles Dibdin ja Charles Hughes vuonna 1782. Myös Hippodrome-nimeä käyttivät jotkut yrittäjät. Sana tulee kreikankielestä.

Mieleni tekee väittää, että Dibdin ja Hughes keksivät tuon Circus-sanan muinaisesta Roomasta. Kaikkihan muistavat historiasta Circus Maximus -rakennuksen. Tuossa ylhäällä on Gismondin valmistama, osin romantisoitu pienoismalli tästä valtavasta kilpa-ajoradasta sen kukoistusajalta. Paikan löytää Roomasta tänäänkin, mutta vaati paljon mielikuvitusta, jotta sen pystyy hahmottamaan paikalleen. Paikalla on nurmikkoa ja puistoa, mutta maaston muodot ovat selvät.

Vuonna 10 keisari Augustus rakennutti paikalle keisarin aition ja obeliskin. Netistä löytyvien tietojen mukaan rata oli loistonsa aikana 621 m pitkä ja 350 tai 118 m leveä. Radan keskellä oli seinämä. Areenan toinen pääty oli pyöreä, toinen suora. Katsomoon mahtui yli 200 000 katsojaa. Areenalla järjestettiin uskonnollisia festivaaleja, hevosajoja, myöhemmin myös taitoratsastusesityksiä, painiotteluja ja verisiä ihmisten ja villieläinten välisiä otteluja. Verenvuodatus loppui 100-luvulla. Viimeinen näytäntö pidettiin Roomassa 549. Samanlaisia areenoita rakennettiin monille paikkakunnille koko Rooman valtakunnan alueella. Osa niistä on vieläkin turistien nähtävissä raunioina. Lisätietoa löytyy esim. Robert Colen nettisivuilta www.circusmaximus.us

Circus Maximus on latinaa. Italiaksi se on Circo Massimo. Circus-sanalla on muitakin merkityksiä varsinkin englanninkielessä. Sillä tarkoitetaan piiriä, kehää, aukiota – esimerkiksi Piccadilly Circus on eräs liikenneympyrä ja aukio Lontoon keskustassa. Väkisinkin tässä tulee mieleen, että jos Dibdin ja Hughes eivät olisi ottaneet circus-sanaa käyttöönsä, kutsuttaisiinko tänä päivänä ravikilpailuja sirkukseksi?

Hyvää syntymäpäivää, Sirkus

Sirkus täyttää tänään 246 vuotta. Nykymuotoinen sirkusesitys syntyi Lontoossa 9. tammikuuta 1768. Kiitos Philip Astley (8.1.1742–27.1.1814). Hän halusi jotain uutta ratsastuskouluunsa. Vuonna 1769 hän osti kiinteistön Lontoosta läheltä Westminsterin siltaa ja rakensi sille ensimmäisen sirkusrakennuksen, jonka nimeksi tuli The New British School of Amphitheater Riding Ring. Ensimmäinen esitys tapahtui vuonna 1770, ja siitä tuli pian niin suosittu, että amfiteatteri katettiin vuoteen 1779 mennessä. Näin oli syntynyt nykyaikainen sirkus, vaikkei Astleyn esitystä siksi kutsuttukaan kuin vasta 1782. Ymmärrettävästi nuo vuosiluvut ja päivämäärät hieman vaihtelevat eri tiedostoissa Internetissä, mutta tämä päivämäärä tuntuu melko todennäköiseltä. Ainakin Federation Mondiale du Cirque on tätä mieltä.

Kaikesta ylläolevasta johtuen, mielestäni ei voi olla sirkusta ilman hevosia. Niiden ympärillehän se on luotu. Yläkuvassa ruotsalainen The Kosowiik's vuonna 2002. Alhaalla Duo Dzen Uzbekistanista vuonna 2006 ja alimmaisena ihastuttava Jean-Francois Pignon ja hänen vapaat hevosensa 2013.

Kommentit:

Minulla on muutama kuva Popovin kanssa Moskovan suuren sirkuksen teltassa, jossa esiinnyimme isän kanssa 60-lluvun alussa nimellä Olli ja Mervi. 
Mervi Lintunen