Pelle Jali • Clown Jali

Pelle Jali kehystettynä Sirkus Sariolassa 1949.

Ihastuin pikkupoikana Pelle Jaliin tivolissa, ja ne muistikuvat eivät häviä mielestä kai koskaan. Pelle Jalin taisi 40- ja 50-luvuilla tuntea lähes jokainen suomalainen. No ei ehkä niin moni, mutta usea kuitenkin. Pelle Jali eli Valto Aulamo syntyi Lahdessa 29.5.1919, muutti Tampereelle 1946. Aluksi Aulamo kokeili kykyjään näyttelijänä Lahden Kaupunginteatterissa, mutta siirtyi pian Hämeen Tivoliin.

Pelle Jali Vappuna 1942 Karhumäen Tivolissa.

Pelle Jali nähtiin Sariolan tivoleissa 40-luvulla. Pelle Jali oli yksi suurista tähdistä sodan aikana 1942–1944 Sariolan ylläpitämässä Karhumäen Tivolissa sotatoimialueella Itä-Karjalassa. Monet vanhat jermut muistivat pitkään hänen lempihuudahduksensa "sateet tulivat, luteet menivät".

Sariolan Tivolin klovnit eli Pikku-Kalle Hyden ja Pelle Jali.

Työsuhde Sariolan kanssa jatkui parikymmentä vuotta. Sirkus Sariolassa Pelle Jali esiintyi ainakin 1949 ja 1950. Myöhemmin Jali näkyi myös Huvipuisto Seiterässä. Viimeisin tieto hänen esiintymisestään on minulla vuodelta 1967 Lasten Sirkuksessa.

Logistiikka pelaa Tivoli Matti Sariolassa 1959.

Pelle Jali asui Tampereella pitkään. Viime vuosinaan hän liikkui kainalosauvojen avulla.  Hän kuoli Tampereella 4.1.1975 ja haudattiin Lahteen.

Asuntovaunut • Mobile Homes

Astley's Amphitheatre, 57-1633, Houghton Library, Harvard University.

Tällainen oli Philip Astleyn Amfiteatteri Lontoossa 1808. Myöhemmin syntyi hieno idea, kun joku keksi sijoittaa sirkusnäytöksen isoon telttaan. Siihen asti sirkukset olivat kiinteissä rakennuksissa  1800-luvun alkuun asti. Teltta toi kuitenkin mukanaan majoitusongelmat. Yleensä kortteeri haettiin paikkakunnan perheiden asunnoista tai majataloista. Osa majoittui sirkusteltan suojaan, kuljetusvälineisiin – kuka minnekin.

Pömpeli oli seuraava neronleimaus sirkushistoriassa. Yksinkertaisista levyistä saatiin nopeasti koottua koppi, jossa mahtui nukkumaan ja muutenkin viettämään omaa yksityistä aikaa poissa muiden katseilta. Pystytys ja purku kävi nopeasti ja levyt veivät pienen tilan kuljetuksissa. Samasta kopista saatettiin saada päivällä lipunmyyntikojukin.

Ampumateltan pitäjän Yrjö Niitlahden asunto Huvipuisto Seiterässä 1986.

Pohjoisen sääolot pakottivat sirkuslaisia rakentamaan lämpimämpiä majoitustiloja ja hiukan mukavuuksiakin osattiin vaatia. Kuljetuskaluston ja vetoautojen kehityksen myötä asuinolotkin paranivat.

Suomen Tivolin Talvitivoli, Spinozan asuntovaunu. 

Jossain vaiheessa otettiin käyttöön oikein sitä varten valmistetut asuntovaunut ja asuntoautot. Artistin elämä alkoi tuntua mukavammalta.

Presidentin puoliso Tellervo Koivisto kahvilla Sirkus Finlandiassa 1.10.1984.

Jopa Tasavallan presidentin rouva Tellervo Koivisto adjutantteineen voitiin kestitä asuntovaunussa Finlandian sirkusnäytöksen väliajalla.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Pertti Salonen 
Tellervo koivisto ei kahvitellut Leenan ja Kallen asuntoauton ja vaunun yhdistelmässä vaan aivan muussa vaunussa kylläkin sirkus kentällä helsingissä väliajalla.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Yrsa Helles 
Oliko tuo Spinozan vaunu Ullan vanhempien?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Kari Nieminen 
Enpäs tiedä. Kysyn Ullalta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<


.

Tivoli Seiterä • 50 vuotta • 50 years

Tuomo ja Mari Seiterä.

Tivoli Seiterä on tarjonnut naurua ja jännitystä jo 50 vuotta. Tivoli Seiterän – aiemmin Huvipuisto Seiterän – perusti Lauri Seiterä vuonna 1966. Lauri ja Johanna Seiterän pojasta Tuomo Seiterästä tuli tivolin johtaja vuonna 1991, ja hän jakaa vetovastuun yhdessä vaimonsa Mari Seiterän kanssa.

Onnittelut myös Tuomolle, joka tänään täyttää itsekin vuosia. Toinen tämän juhlavuoden kohokohdista oli pari päivää sitten tivoliin saatu satumaisen kaunis, aito venetsialainen, käsin maalattu hevoskaruselli. Tämä kaunotar on ihasteltavana Hämeenlinnan Prisman parkkialueella sunnuntaihin asti. Netistä löydätte muut vierailupaikat.

Lauri ja Tuomo Seiterä.

Lauri Seiterä (alkujaan Cederholm), syntyi Terijoella vuonna 1915. Samasta kaupungista oli lähtöisin myös Sariolan tunnettu tivolisuku, joka vaikutti Lauri Seiterän elämään vuosikymmenien ajan. Keväällä 1942 jatkosodan aikaan puolustusvoimat ja J.A.F. Sariola perustivat tivolin Karhumäelle. Lauri Seiterä palveli siellä kenttämestarina lähes pari vuotta, kunnes sotatoimet kiihtyvät ja hän palasi rintamalle.

Bo Ekelund (1922–2011) ja Lauri Seiterä (1915–1992) Linnanmäellä.

1946 Lauri Seiterä aloitti yhteistyön Lasten Päivän kanssa. Tuloksena syntyi Helsingin Messukentällä sijaitseva tivoli, joka kiersi myös muualla Suomessa. Kun Linnanmäki vuonna 1950 perustettiin, oli Lauri Seiterä yksi sen keskeisistä hahmoista. Hänellä oli puistossa useita erilaisia pelejä, mm. ammuntaa, renkaanheittoa, tykkipeli ja pommituspeli.

Lauri Seiterä ja Lin-Air -pommituspeli.

1951 Lauri Seiterä avasi Linnanmäelle Vedenneitohallin, yhden sen kuuluisimmista kohteista. Laurin vaimo Johanna (1934–2015) sai vastuulleen koko hallin 1959. Supersuosittu Vedenneitohalli jatkoi Linnanmäellä aina kesän 1981 loppuun asti, jonka jälkeen Linnanmäki rakensi paikalle oman peliautomaattihallinsa.

Fair Play, esiintymislava ja toimisto Nokialla 70-luvun lopulla.

1965 Lauri Seiterä osti Linnanmäen entisen autoradan, josta syntyi pohja omalle kiertävälle tivolille. Laitteet kulkivat traktoreilla ja junavaunuissa. Vuosien varrella Seiterässä nähtiin myös upeita vapaaesityksiä, mm. surmanhyppyjä ja trapetsitaiteilua.

Tivoli Seiterä Hyvinkäällä 2011.

Ystävänsä Leo Lindblomin kanssa Lauri Seiterällä oli sormensa mukana myös Neulan Huvipuistossa Tampereella. Pari vuotta myöhemmin samalle paikalle avattiin Särkänniemen huvipuisto vuonna 1975.

.

Roy Fransen 1968

Tamperelainen Kansan Lehti puffasi Huvipuisto Seiterää isolla artikkelilla elokuun puolivälissä 1968. Jutussa arveltiin, että pian on Suomessakin huvipuisto kaikissa suurimmissa kaupungeissa Linnanmäen tapaan. Lauri Seiterä kertoi, että hän perusti kolme vuotta sitten kokeilumielessä Seiterä Productin siirrettävän huvipuiston. Se oli kokonaan uudelle pohjalle suunniteltu huvilaitos, joka on puistomallinen vapaa alue. Kaikki ohjelmasuoritus tapahtuu vapaasti ja ilmaiseksi kentällä, eikä mitään aluemaksuja eikä näytösmaksuja ole. Seiterä kertoi, että suurin ongelma on raskaiden ajolaitteiden kuljetus, sillä oman kuljetuskaluston lisäksi tarvitaan kuusi suurta rautatievaunua. Niinpä huvipuisto on voinut vierailla vain suurimmissa kaupungeissa.

Täksi kaudeksi johtaja Seiterä sanoo löytäneensä todellisen sensaation, surmansukellusnumeron. Englantilainen Roy Fransen sukeltaa 20 metrin korkeudesta pieneen palavaan altaaseen, jossa on vettä vain puolitoista metriä. Fransen sytyttää myös itsensä palamaan ennen hyppyä.

Royston Albert Fransen syntyi Tottenhamissa, Englannissa 4.1.1916 ja kuoli tapaturmaisesti näytöksessään 1985. Hänen ennätyksensä oli hyppy 110 jalan (33,5 m) korkeudesta 8 jalkaa (244 cm) syvään altaaseen.

.

Mutapainia ja vedenneitoja – Mud wrestling and mermaids

Tämä Tivoli Matti Sariolan ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä Vappuna 1970. Kahlekuningas Aimo Leikas (1947–1976) näkyi olevan mukana. Mutapaini ja Vedenneidot olivat houkuttimina monien muiden ihmeiden joukossa.

Vedenneidot olivat tuohon aikaan jo vanha juttu. Lauri Seiterä (1915–1992) kehitti sen Linnanmäen huvipuistoon jo 1951. Ensimmäisenä vuotena Vedenneidot olivat teltassa, mutta vuodeksi 1952 tälle pelille rakennettiin oma halli Markkinatorille, muiden Seiterän pelien viereen. Asiakkaat saivat viisi palloa, joilla tuli osua parin metrin etäisyydellä sijaitseviin pieniin maalitauluihin. Niiden takana oli verkkoaita, jonka takana vedenneidot istuivat lavoilla vesialtaan yläpuolella. Pallon osumasta tytöt tippuivat kirkaisten alas. 1955 alettiin periä pääsymaksua Vedenneitohalliin, jotta pelkät töllistelijät jäisivät pois. 1970-luvulla vedenneitohallissa nähtiin kaunottaria yläosattomissa uimapuvuissa sekä tasa-arvon nimissä myös poikia. Kesällä 1980 kuultiin Vedenneitohallista viimeiset kirkaisut ja loiskahdukset.

Mutta kuka toi mutapainin Suomeen ja milloin? Olisiko sekin ollut Seiterän juttuja? Kettil Cedercreutz muisteli, että hän olisi katsellut mutapainia Huvipuisto Seiterässä vuonna 1967. Lauri Seiterä perusti tämän oman tivolinsa 1966. Nykyään se käyttää nimeä Tivoli Seiterä. Mutapainissa kilpailijat painivat kehässä, johon nykyään lisätään bentoniittia. Bentoniitti on erikoista luonnon savea, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Sitä tuodaan tänne Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

.

Huvipuisto Seiterä 1967

Ylhäällä Huvipuisto Seiterän ilmoitus Kansan Lehdessä 26.7.1967. Vuotta aiemmin Lauri Seiterä (1915–1992) oli perustanut tämän kiertävän tivolinsa. Se kiertää Suomea tänäänkin. Tosin nimi on hiukan muuttunut. Se on nykyään Tivoli Seiterä. Johdossa toimii Laurin poika Tuomo Seiterä vaimonsa Marin kanssa.

Lauri Seiterä (alkujaan Cederholm), syntyi Terijoella. Samasta kaupungista on lähtöisin myös Sariolan tunnettu tivolisuku, joka vaikutti Laurin elämään seuraavien vuosikymmenien ajan. Vuonna 1946 Seiterä aloitti yhteistyön Lasten Päivän kanssa. Tuloksena syntyi Helsingin Messukentällä sijaitseva tivoli, joka kiersi myös muualla Suomessa. Kun Linnanmäki vuonna 1950 perustettiin, oli Lauri Seiterä yksi sen keskeisistä hahmoista. Vuonna 1966 hän perusti oman tivolinsa.

Tuossa lehti-ilmoituksessa kerrotaan ilmaisesta ohjelmasta, jota kävijöille tarjottiin. Kansainvälinen Vapaaohjelma n. 30 m korkeassa pyörivässä mastossa: Ilma-agrobaatit The Golden Mast. Sama ryhmä oli Linnanmäellä 1964. Varmaan hyvä vetonaula, varsinkin kun tivolialueellekin pääsi ilmaiseksi. Se oli uutta siihen aikaan.

Onneksi Tampereen Särkänniemikin tajusi vapaan sisäänkäynnin merkityksen viimein tänä vuonna 2014. Vielä kun tivolit ja huvipuistot alkaisivat työllistää enemmän sirkus- ja varieteetaiteilijoita. Ihan niin kuin ennenvanhaan.

Peter Daniels

Peter Daniels eli Pekka Pekkonen (s. 26.6.1954) esiintyi ensimmäisen kerran kansakoulun kolmannella luokalla. Ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen oli Tarvan juontamassa yrittäjäjuhlassa vuonna 1970 ja pari vuotta myöhemmin 1972 Pekka sai jo kiinnityksen Suomen Tivolin Royal Sirkukseen ja niin alkoi hänen ammattitaikurin uransa. Seuraavana vuonna hän taikoi Suurosen Surmanajotivolissa. Vuonna 1974 tuli Suomen Mestaruus ja kiertue Matti Sariolan tivolissa omalla teltalla.

Tässä lisää muutamia poimintoja Peter Danielsin näyttävästä urasta:
1975 SA-INT show ympäri Suomen
1976 YK-rauhanturvajoukko-kiertue Kyprokselle ja Siinaille (Suomi, Ruotsi,Senegal, Kanada)
1975–1977 Huvipuisto Seiterä omalla Peter Daniels taikateatterilla
1978–1982 Onni Suurosen Surmanajotivolissa
1980 ravintola-showt Las Palmasissa.
1982 Viihdetaikurit ry:n kunniajäseneksi
1983–1984 kiinnitykset Kansallissirkukseen
1984–1985 Suomen Talvisirkuksen perustaja sekä hallituksen pj
1985 oma taikateatteri Tivoli Suurosella
1985–1987 Stunt Show juontaja ja organisoija Bossles Original Hell Drivers,
New York Stunt Show, American Fall Guys Show
1988 perusti oman Huvi-Klubi Viihderavintolan
1990–1991 kiertuemanagerina ja juontajana International Tractor Pulling
ja Tracks Power Sport Show
1994 Dinosaurusnäyttelyn Suomen organisointi
1997 Pekka Pekkosen 25- taiteilijajuhla
1997 Top Hat Varietee Show Seinäjoen kaupunginteatterissa kera Mika Ala-Panula
1999 perusti Teuvalle korkealuokkaisen ohjelmaravintola Night Club Pohjantähden
1999–2003 Les Aranis Klaas Big Foot Stunt Show, Time Adventure-Alien The Exhibition,
World Sensation Stunt Show, maahantuonti, organisointi, juontaminen
2004–2009 suomalainen Crazy Drivers Stunt Shown organisointi ja juontaminen.
2010–2012 Traber Motor Stunt Shown Suomen manageri.

Peter Daniels näkyy myös herättelevän jälleen henkiin Viihdetaikurit ry:tä, joka on elänyt hiljaiseloa sitten vuoden 2003.

Yläkuvassa Peter Daniels vuodelta 1974. Alakuvassa sivu Suomen talvisirkuksen ohjelmalehdestä 1984–1985. Juontajaksi on merkitty Monica Tuutti, Pekka Pekkosen vaimo, joka on toiminut taikurin avustajana.

Lähde:  T.Kulmakko

Kommentit:

Minä muistan aina Pekka näin iloisena:

Henkka

Pelle Jali ei aina pelleillyt

Tämä kuva on Suomen Taikapiirin julkaisemasta Simsalabim-lehdestä 20.11.1972.  Kuvateksti kuului näin: Pelle Jali, Valto Aulamo, esiintyi viime kesänä Huvipuisto Seiterässä. Teltassaan "Sarkofagin salaisuus" Jali esitti elävän naisen pään. Pylvään päässä oli laatikko, jonka kannen Jali aukaisi ja katselijat näkivät nukkuvan naisen pään. Jali herätti Sibyllan, joksi hän tätä kutsui, ja esitti kysymyksiä, joihin Sibylla hiljaisella äänellä vastasi. Jalin jäätyä syksyllä kiertueelta pois tuli hänen tilalleen Sibyllan esittäjäksi Valkoinen sheikki, Louis Billing.

Esitys tapahtui siis tivolin side show -teltassa eikä varmaan montaa minuuttia kestänyt. Valto Aulamo toimi Seiterällä monessa tehtävässä. Yksi niistä oli maneesimestarin työ. Siinä tehtävässään hän kävi aina välillä esittelemässä Sibyllaa yleisölle.

Henrico, Björn Gammals muistaa hyvin, että teltan kyltissä luki Fata Morgana, Sarkofagin salaisuus, nainen ilman alaruumista. Timo Puonti muisti Aulamon esittelemää kuulutustekstiäkin: Sibylla, nainen ilman alaruumista, joka eli vuosituhansia sitten Egyptissä, häneltä kävivät neuvoja kysymässä faaraotkin... on nyt herätetty henkiin. Alakuvassa Seiterän lehti-ilmoitus Tampereelta vuodelta 1972, jossa mainostetaan myös Fata Morganaa.

Ihan aikuisten oikeesti – Fata Morgana on epätavallinen kangastusilmiö. Se sai nimensä eteläisen Italian rannikoiden kangastuksista, joiden ajateltiin johtuvan kuningas Arthurin tarustoissa esiintyvän velhotar Morgan le Fayn taioista.