Mutapainia ja vedenneitoja – Mud wrestling and mermaids

Tämä Tivoli Matti Sariolan ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä Vappuna 1970. Kahlekuningas Aimo Leikas (1947–1976) näkyi olevan mukana. Mutapaini ja Vedenneidot olivat houkuttimina monien muiden ihmeiden joukossa.

Vedenneidot olivat tuohon aikaan jo vanha juttu. Lauri Seiterä (1915–1992) kehitti sen Linnanmäen huvipuistoon jo 1951. Ensimmäisenä vuotena Vedenneidot olivat teltassa, mutta vuodeksi 1952 tälle pelille rakennettiin oma halli Markkinatorille, muiden Seiterän pelien viereen. Asiakkaat saivat viisi palloa, joilla tuli osua parin metrin etäisyydellä sijaitseviin pieniin maalitauluihin. Niiden takana oli verkkoaita, jonka takana vedenneidot istuivat lavoilla vesialtaan yläpuolella. Pallon osumasta tytöt tippuivat kirkaisten alas. 1955 alettiin periä pääsymaksua Vedenneitohalliin, jotta pelkät töllistelijät jäisivät pois. 1970-luvulla vedenneitohallissa nähtiin kaunottaria yläosattomissa uimapuvuissa sekä tasa-arvon nimissä myös poikia. Kesällä 1980 kuultiin Vedenneitohallista viimeiset kirkaisut ja loiskahdukset.

Mutta kuka toi mutapainin Suomeen ja milloin? Olisiko sekin ollut Seiterän juttuja? Kettil Cedercreutz muisteli, että hän olisi katsellut mutapainia Huvipuisto Seiterässä vuonna 1967. Lauri Seiterä perusti tämän oman tivolinsa 1966. Nykyään se käyttää nimeä Tivoli Seiterä. Mutapainissa kilpailijat painivat kehässä, johon nykyään lisätään bentoniittia. Bentoniitti on erikoista luonnon savea, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Sitä tuodaan tänne Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

.

Huvipuisto Seiterä 1969

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 5.7.1969:

Huvipuisto Seiterä
Hippoksella avataan tänään klo 14, huomenna klo 12
Ilmaisissa kenttäohjelmissa:
Reynoso-Trio Meksikosta.
Jose Cardona, huimapäinen "pilvikeinu", ainoana koko maailmassa
Sähköautot • Vauhtivirveli • Swingoplane, ensi kertaa kiertueella Suomessa
Ilmaiset ilmapallot joka päivä vanhempiensa seurassa tuleville pikkulapsille ensimmäisen tunnin aikana
Huvipuistoon vapaa pääsy

Tuohon aikaan Seiterä käytti vielä huvipuisto-termiä, tänäänhän se on tivoli niinkuin muutkin kiertävät ajolaiteyritykset. Huvipuisto Seiterän perusti Lauri Seiterä (1915–1992). Alkuaan hänen sukunimensä oli Cederholm vuoteen 1937 asti. Laurin äiti työskenteli Sariolan kotiapulaisena Keravalla, joten Laurista tuli yksi tivoliperheen jäsen. Seiterä palveli mm. Karhumäen Tivolissa kenttämestarina. Vuonna 1951 Lauri Seiterä avasi Linnanmäellä Vedenneitohallin, jonka tuntee lähes jokainen aikuinen suomalainen. Se oli vetonaula aina vuoteen 1980 asti. Seiterä harjoitti Linnanmäellä myös paljon pelitoimintaa.

Huvipuisto Seiterän ensimmäinen toimintavuosi oli 1966. Seiterän tivolialueelle ei koskaan ole peritty erillistä maksua. Seiterällä on sormensa mukana myös Tampereen Särkänniemen synnyssä. Vuonna 1973 Leo Lindblom perusti Neulan huvipuiston Särkänniemeen. Puistossa oli useita Seiterän ja ruotsalaisen Åke Skoghin laitteita. Puisto toimi pari vuotta ja Särkänniemi avattiin 1975.

Sairastuttuaan 80-luvun lopulla, Seiterä myi suurimman osan laitteistaan pitkäaikaiselle työntekijälleen, Antero "Roope" Tuomiselle, joka pyöritti toimintaa vuoteen -91 saakka. Vuonna 1992 ohjaksiin tarttui Tuomo Seiterä. Vuonna 1994 Tuominen lähti omille teilleen Roopen Tivoli -nimellä.

Allaoleva kuva Huvipuisto Seiterästä on otettu joskus 80-luvulla.

Lähde: Huvipuisto.net