Pelle Jali • Clown Jali

Pelle Jali kehystettynä Sirkus Sariolassa 1949.

Ihastuin pikkupoikana Pelle Jaliin tivolissa, ja ne muistikuvat eivät häviä mielestä kai koskaan. Pelle Jalin taisi 40- ja 50-luvuilla tuntea lähes jokainen suomalainen. No ei ehkä niin moni, mutta usea kuitenkin. Pelle Jali eli Valto Aulamo syntyi Lahdessa 29.5.1919, muutti Tampereelle 1946. Aluksi Aulamo kokeili kykyjään näyttelijänä Lahden Kaupunginteatterissa, mutta siirtyi pian Hämeen Tivoliin.

Pelle Jali Vappuna 1942 Karhumäen Tivolissa.

Pelle Jali nähtiin Sariolan tivoleissa 40-luvulla. Pelle Jali oli yksi suurista tähdistä sodan aikana 1942–1944 Sariolan ylläpitämässä Karhumäen Tivolissa sotatoimialueella Itä-Karjalassa. Monet vanhat jermut muistivat pitkään hänen lempihuudahduksensa "sateet tulivat, luteet menivät".

Sariolan Tivolin klovnit eli Pikku-Kalle Hyden ja Pelle Jali.

Työsuhde Sariolan kanssa jatkui parikymmentä vuotta. Sirkus Sariolassa Pelle Jali esiintyi ainakin 1949 ja 1950. Myöhemmin Jali näkyi myös Huvipuisto Seiterässä. Viimeisin tieto hänen esiintymisestään on minulla vuodelta 1967 Lasten Sirkuksessa.

Logistiikka pelaa Tivoli Matti Sariolassa 1959.

Pelle Jali asui Tampereella pitkään. Viime vuosinaan hän liikkui kainalosauvojen avulla.  Hän kuoli Tampereella 4.1.1975 ja haudattiin Lahteen.

Bohnstedt • Asplund • Sirkus Al Bondos

Alfons, Astrid ja Arthur Bohnstedt eli 3 Iharos - taiturit pallojen päällä. 

Nimi Bohnstedt mainitaan Sariolan palkkalistoilla jo 1952. Tivoli Matti Sariolalla oli ajolaitteiden keskellä pieni sirkusteltta nimeltään Americano. Yksi ohjelman vetonauloista oli 3 Iharos, taiturit pallojen päällä. Kyseessä oli sisarukset Bohnstedt. He esiintyivät täällä ainakin 1959–61. Isä oli mukana myös. Hän oli klovni ja esiintyi yhdessä Pelle-Jalin kanssa. A. Bohnstedt toimi myös ohjaajana. Heidän sukujuurensa ulottuvat pitkälle sirkushistoriaan.

Astrid Bohnstedt jäi Suomeen myöhemmin ja avioitui Risto Asplundin kanssa. Joskus 60-luvulla Astrid ja Risto esiintyivät Tivoli Matti Sariolan Americano-sirkuksessa akrobaattinumerolla. He lähtivät liikkeelle Sirkus Al Bondos -nimisellä telttasirkuksella vuonna 2004. Viimeinen toimintavuosi oli 2007. Heidän aiempaa tai myöhempää historiaansa en tunne hyvin. Joku kertoi heillä olleen karuselleja ennen sirkusta. Viime vuosina heidät on tavattu erilaisissa toritapahtumissa myyjinä. Vuonna 2012–2017 Riston nimi mainittiin Suomea kiertävässä hämähäkkinäyttelyssä.

Sirkus Al Bondoksesta muistan lehtijutun vuodelta 2005, jossa kerrottiin että tsekkiläisen Jacky Balldusin Kamu- ja Topi-kamelit olivat päässeet salaa tekemään muutakin kuin harjoittelemaan yhdessä, ja tuon muun tuloksena oli potra uusi sirkuslainen. Sirkuksen pr-päällikkö Mika Aalto kertoi kamelivauvan painaneen 30 kiloa. Aika iso siis. Sirkuksesta muistan vielä siistin teltan ja katsomon. Astrid Bohnstedt toimi juontajana. Suomenkieli oli hiukan kankeaa, mutta selkeää. Puheessa kuului vahvat maneerit.  Mistähän mahtoi juontua tuo sirkuksen nimi Al Bondos? Ja miksi julisteissa oli intiaaneja, joita ei näytöksessä näkynyt?

Sirkus Al Bondos.

Eräästä Tivoli Matti Sariolan Sirkus Americanoksen edustalla vuonna 1963 otetusta henkilökunnan yhteiskuvasta on tunnistettu monen muun ohella Arthur Bohnstedt, Alfons Bohnstedt ja Spatzi Bohnstedt. Kukahan oli tämä viimeksi mainittu?

Latvialainen Jevgenij Kocetkovs yksi ensi-illan tähdistä 2004.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Spatzi oli kutsumanimi hänen oikea nimensä oli Alfons.
Jukka Sariola
•••••••••••••••••••••••••••••••
Lähdimme Sirkus Finlandiasta Muhoksen matkapäivänä kyläilemään Al Bondokseen, jonne oli juuri syntynyt tämä kameli. Iloinen yllätys.
Klovni Sebastian
•••••••••••••••••••••••••••••••

.

1963 • Virtahepo tivolissa • Hippo in funfair

Lokakuisena aamuyönä 1963 Stockmannin puuseppätehtaan yövartija soitti poliisille ja kertoi jonkun ihmeellisen otuksen kävelevän Keravalla. Virkavalta tiesi heti mihin ottaa yhteyttä. Tivoli Matti Sariolan kongolainen artisti oli karannut majapaikastaan. Hänen nimensä oli Hummeli ja rodultaan virtahepo. Painoa tällä kaksivuotiaalla kaverilla oli vain 700 kiloa, mutta kun se sai massan liikkeelle saattoi vauhti nousta 30 kilometriin tunnissa. Vaikka virtahepo on kasvissyöjä, se tappaa pitkälti toista sataa ihmistä vuodessa. 

Aamulehti 28.4.1963

Kello viisi aamuyöllä silloin 15-vuotias Jukka Sariola hyppäsi moponsa selkään ja lähti etsimään kakuria. Rautatieaseman lähellä se mittaili jalkakäytävää. Paikalla oli poliisi ja eläinlääkärikin nukutusnuolineen. Virtahepo on eläin, joka valitsee suuntansa itse. Sitä ei voi pakottaa. Junaraiteille sitä ei saa päästää. Onneksi Jukka tiesi konstit. Mopo käyntiin taas ja ranskanleipää hakemaan. Se oli Hummelin herkkua. Se konsti tepsi. Hummeli saatiin kauniisti kotiin Sariolanmäelle. Sille rakennettiin uusi kestävämpi asumus rekan perävaunuun. Uusi koti  varustettiin jopa kiertovesilämmityksellä. Hummeli asui siinä viisi vuotta. Virtahepo myytiin Brysselin eläintarhaan. Vuonna 1971 voimaan tuli laki, joka kielsi lähes kaikkien tasalämpöisten villieläinten pitämisen näytöseläiminä Suomessa.

Ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 5.5.1963

Hummelin eläintenhoitajana tuohon aikaan toimi Arvo Kangasniemi (1910–2005), joka sai lempinimen Risuparta. Kiertävän tivolin eläintalleissa työskenteli Arvon lisäksi kolme miestä. Eläinnäyttely kiersi markkinoita myös talvella. Hummelin lisäksi vetonauloja olivat Pipsa-karhu ja 30 muuta eläintä. Ennen Sariolaa Arvo Kangasniemi tuli kuuluisaksi omistamansa Sirkus Panakoksen ihmeellisistä vaiheista. Sirkus syntyi 1957 ja katosi taivaan tuuliin kesällä 1958 matkalla Ylivieskasta Ouluun. Arvo Kangasniemi ei milloinkaan kertonut julkisuudessa mitä matkalla tapahtui. Sirkuksen kalustoa löytyi 

Tässä vielä ryhmäkuva. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Tivolin henkilökuntaan kuuluva Juli Lehtinen (?) on mennyt kihloihin, ja henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon esiintymislavalle. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä: neljäs ja viides vasemmalta (edessä kukkakimppu). Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt: 1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi. 2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija. 3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

1969 Tivoli Skandia

Tämä ilmoitus oli Etelä-Saimaa -lehdessä 13.7.1969. Tivoli Skandiaa piti liikkeellä Vilho ja Elsa Pellikka. He pitivät  60-luvulla ampumatelttaa Toivo Sariolan Tivolissa. Pellikka piti myös strip tease -telttaa markkinoilla. Kuuluisin esiintyjä siinä oli kaikkien markkinamiesten tuntema Sipriina. Tässä blogissa oli aiemmin valokuva Tivoli Matti Sariolan henkilökunnasta vuodelta 1963. Siitä tunnistettiin mm. nuori neitokainen Raija Pellikka ja rva Pellikka. Nimi Ville Pellikka putkahtaa esiin jossain, mutta tarkoittikohan se Vilhoa.

Aimo Leikas hallitsi löysän vaijerin.

Tivolin nimi kirjoitettiin joskus myös muotoon Tivoli Scandia tai Suurtivoli Skandia. Tuossa ilmoituksessa esitellään monta sirkus-artistia: tanssijatar Natalie, vaijeri-akrobaatti Leikas, notkeusvoimistelijat Diana ja Birgitta, Louniakit, Taikurien kuningas Aleksander Casso ja Hullun Garanbon ihme. Vahvimmin historian lehdille ovat jääneet Leikas ja Casso. Ilmoituksen lähettänyt Sauli Vainikka täytti ensimmäisenä esityspäivänä 13 vuotta ja juhlisti sitä tivolissa. – En paljon muista, mutta sen verran että jännää ja ennen kokematonta oli.

Taikuri Alexander Casso eli Johannes Hyvärinen.

Samana vuonna 20.–21.5. Tivoli Skandia vieraili Hyvinkäällä. Silloin tivoli mainosti Onni Suurosen surmanajonäytöksiä ja 2 Swengs -nimistä trapetsi-duoa. Ohjelma siis vaihteli kiertueen aikana.



.

Kielletyt Suomen sirkuksissa • Forbidden in Finnish circuses

Kaverin kanssa Zippos Sirkuksessa Lontoon Hyde Parkissa 2015.

Onko klassisen sirkuksen tulevaisuus tällainen? Katsellaan nukkeja elävien sijaan? Monessa maassa käydään parhaillaan kiivasta sanasotaa eläinten käyttämisestä sirkuksissa. Jopa käsikähmää on syntynyt asian johdosta. Suomessa ollaan päästy jo pahimman yli. Esimerkiksi tässä jutussa näkyviä eläimiä ei Suomessa saa käyttää sirkuksissa ja tivoleissa.

Martin Lacey Juniorin valkoinen leijona Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilla 2010. 

Yksi Pietarin Sirkuksen vetonauloista oli simpanssi 2012. 

Vuonna 1996 maa- ja metsätalousministeriö asetti päätöksellään rajoituksia eläinten käytölle sirkuksissa. Silloin kiellettiin apinoiden, petoeläinten, luonnonvaraisten märehtijöiden, kavioeläinten, pussieläimien, hylje-eläinten, norsujen, sarvikuonojen, virtahepojen, petolintujen, strutsilintujen sekä krokotiilieläinten käyttö sirkuksissa. Kuitenkin päätöksellä sallittiin koirien, kotikissojen, ponien sekä kesyhevosten ja -aasien käyttö sirkuksissa. Tämän lisäksi sallittiin merileijonien sirkuskäyttö ainoina luonnonvaraisina eläiminä.

Venäläiset eläinkouluttajat Edgard ja Askold Zapashny taluttivat tiikeriään yleisön keskellä Monacossa 2017.

Kirahvi vuonna 2004 oli vähän harvinaisempi näky sirkuksissa.

Moni haluaisi loputkin eläimet pois esityksistä. Siihen kuitenkin loppuisi perinteinen sirkuskulttuuri. Sehän syntyi 250 vuotta sitten Lontoossa nimenomaan ratsastusnäytöksestä.

Tivolinjohtaja Matti Sariola poseeraa vastahankitun emu-linnun kanssa 1960-luvulla.

Saksalaisen Cassellyn norsu pedikyyrillä 2012.

Kommentit:

Ja nyt kiellettiin merileijonatkin...
Maria Jernström 

.

Erhard Bossle

Sariolan tivoleissa liikkui 1950 ja -60 -luvuilla paljon inkkareita. Jotkut vielä muistavat ryhmän The 7 Broadnes. Ryhmä muodostui saksalaisen Erhard Bosslen perheestä. Yläkuvassa isä Erhard oikealla. He olivat Sarioloiden leivissä yli 10 vuotta. Bosslet ovat vanhaa sirkussukua.

Vuodesta 1958 lähtien kiersivät Suomea Tivoli Toivo Sariola, Tivoli Unto Sariola ja Tivoli Matti Sariola. Unto Sariola sai jouluna 1961 luvan käyttää nimeä Suomen Tivoli. Suomi jaettiin kolmeen osaan ja ainakin alussa sovittiin tarkkaan kuka missäkin liikkuu. The 7 Broadnes intiaaniryhmä kiersi ainakin Tivoli Matti Sariolan kanssa. He esiintyivät omassa side show -teltassa. Muutamissa kuvissa he esiintyvät myös Sirkus Americano -teltassa.

Lasten aikuistuttua Bosslen perhe työskenteli omassa Motorshowssa. Ainakin 1977 he olivat autotaitoajureina Matti Sariolan Tivolissa. Erhardin veljellä Leonard Bosslella oli myös oma Motorshow Hell Drivers, jolla hän kiersi Suomea.

Lisää paraateja | More parades

Kaupungin halki kulkeneen mainosparaatin lisäksi paraateiksi nimitettiin myös artistien esittelytilaisuuksia tivoleissa. Useimmissa tivoleissa oli  yhtenä huvittelukohteena pieni sirkus sekä yksi tai useampi side show -teltta. Sirkusohjelmien pituus ja eitystiheys vaihteli tivolikentällä olevan yleisön määrän mukaan. Päivässä saattoi olla yli kymmenenkin näytöstä. Samoin side show -teltoissa, joissa yksittäiset artistit esittivät omaa ohjelmaansa. Molempia näytöksiä mainostettiin kenttäyleisölle kuulutuksin ja paraatein. Kuvioon kuului tietysti lipeväkielinen kuuluttaja.

Suomen Tivolin fakiirin teltan edessä mainosparaati 1930-luvulla. 

Uloimpana vasemmalla kuuluttaja Eino Tenhunen.

Sirkus Kastor oli akrobaattiryhmä Ilmariset eli Hjalmar ja Sylvia Hautamäen huviliike 1931, joka 

ilmeisesti kiersi Suomen Tivolin mukana ns. tivolisirkuksena. Huomattavan runsaslukuinen 

yleisö pakkaantunut seuraamaan sirkustaiteilijoiden alkavaa esitystä mainostavaa paraatia

Suomen Tivolin tivolisirkuksen näytöstä edeltävä paraati 1932, jossa sirkusesiintyjät 

asettuneet korkealle sirkusteltan viereiselle lavarakennelmalle 'estradille' mainostamaan 

pian sirkusteltassa alkavaa esitystä.

Vuonna 1955 tivolin eläinkokoelmassa oli mukana simpanssi. Tässä se on päässyt mukaan 

paraatiin Pikku-Kallen viereen. Toinen oikealta on taikuri Spinoza ja hänen sylissään 

näyttää olevan kani. Paraatilavana toimi usein auto katto.

Tivoli Matti Sariolan "Intiaani Show'n" esiintyjät sekä kuuluttaja paraatissa sirkusteltan 

edustalle rakennetulla korokkeella 1960-luvulla. Teltan ovensuussa lipunmyyntikoju, 

jonka katolla rekvisiittana norsun pääkallo. Oikealla Amerikan lippu.

Pentti Tanskanen eli Fakiiri Benhard eli Fakiiri Tanskanen yhdessä Taikuri Peter Danielsin 

eli Pekka Pekkosen kanssa ulkoparaatissa Surmanajotivolissa 1979. 

.

Sirkus Panakos 1956

Olen aina luullut, että Sirkus Panakos eli vain vajaat pari vuotta, mutta nyt putkahti eteeni tämä lehti-ilmoitus 28.6.1956 Hämeen Yhteistyössä. Arvo Kangasniemen (1910–2005) Tivoli Huvikenttä saapui Tampereelle ja yksi sen vetonauloista oli Sirkus Panakos. Pääpaino tarjonnassa oli siis ilmeisesti tivolipuolella. Jatkossa se ehkä kääntyi toisin päin. 1957–1958 pääroolissa oli Sirkus Panakos ja pelit yms olivat vain oheistoimintaa. Panakos kiersi siis kolme kesää.

Arvo Kangasniemestä ei taida montaa valokuvaa löytyä. Tässä yksi harvoista. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä keskellä. Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt:
1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi.
2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija.
3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

Henrico yksipyöräisellä – Henrico with unicycle

Muutama päivä sitten oli tarinaa saksalaisista pyöräakrobaateista Die Bräuers vuonna 1955 Tivoli Matti Sariolassa. Tarina jatkuu vielä, kun Henrico eli Björn Gammals innostui harjoittelemaan heidän yksipyöräisillään. Yläkuvassa hän jongleeraa kirahvipyörällä. Kolmen keilan heitto meni mallikkaasti. Pyörästä puuttui niklaus ja kiilto, koska se oli harjoituspyörä. Henrico innostui kovasti yksipyöräisistä. Hän sai jopa pyörän omakseen Bräuerseilta. Myöhemmin hän sai kuitenkin todeta, että monet esiintymispaikat olivat aika matalia ja hankalia esiintyä pyörällä.

Vuonna 1957 Henrico tutustui jonglööri Sagittoon, joka esiintyi sen kesän Sirkus Panakoksessa. Joissakin ohjelmatiedoissa hänet esitelltiin nimellä Sagith, heittotaituri Amerikasta Yksi temppu oli, kun hän lattialla seisten heitti kynttiläjalan päänsä päälle ja sitten kynttilän jne. Hän oli kovasti kiinnostunut Henricon pyörästä, jonka Henrico sitten antoikin vuorostaan hänelle.

Vuosia myöhemmin Henricon kokoelmiin tuli yllä oleva kuva, jossa Sagitto tekee sen saman kynttilänjalkatempun yksipyöräisellä. Henricolla puolestaan on viimeiset lähes 60 vuotta ollut aina vähintään toinen jalka lattialla. Tai ainakin tässä 1977 otetussa kuvassa Tampereen Mini-Sirkuksen harjoituksista Särkänniemen ulkoilmalavalla.

Henrico and Die Bräuers

Parikymmenvuotias Henrico olkapäillään Monika Bräuers vuonna 1955.

Björn Ulf Henrik Gammals (s. 26.11.1935) eli jonglööri Henrico lähti mukaan Tivoli Matti Sariolaan heinäkuussa vuonna 1955 ja oli mukana kiertuen loppuun saakka. Sinä kesänä oli mukana myös Die Bräuers -perhe. Siihen kuuluivat  isä ja äiti ja Monika-tytär sekä nuorempi velipoika. Heillä oli käytössään erillinen side show -harjateltta. Bräuersit tekivät pyöränumeroa. Henrico esiintyi sirkusteltassa. Hänellä oli mukanaan pieni yksipyöräinen ja niinpä hän alkoi harjoitella myös yhdessä Bräuersin kanssa.

Sirkusteltan ohjelmassa oli mm. Pelle August eli Nils Berkovits. Tällä kiertueella Henrico tutustui Berkovitsin tytärpuoleen Briitta Boeliukseen ja he alkoivat myös harjoitella yhdessä. Briittasta tuli jonglöörin avustaja. Muutama vuosi myöhemmin heistä tuli myös aviopari.

Die Bräuers Hansa-Theaterissa.

Vuoden 1955 kiertueen kaksi viimeistä paikkakuntaa Bräuersit siirtyivät muualle. Niinpä Henrico ja Briitta saivat käyttöönsä side show -teltan ja tekivät siinä parikymmenminuuttisen ohjelman, jossa oli jongleerausta, yksipyöräisellä ajoa ja niiden tasapaino-yhdistelmiä.

Joku aika sitten tässä blogissa oli juttua  2 Bellhardys duosta vuonna 1958, joka on isä Bräuers poikansa kanssa. Henrico muistaa heidän harjoitelleen 1955. Vuosien varrella Die Bräuersin kokoonpano on myös vaihdellut.

.

2 Bellhardys

Tästä duosta en löytänyt tietoa mistään. Mistä 2 Bellhardys tuli ja minne he menivät? Joku kertoi, että he olisivat esiintyneet Lahden Seurahuoneella joskus aikoinaan.

Kommentit:

Pitihän se arvata, että Björn Gammals ainakin tietää tästä jotain. 2 Bellhardys oli isä ja poika. Muun perheen kanssa he tekivät myös pyöränumeron nimellä Bräuers. Gammals oli samaan aikaan heidän kanssaan Tivoli Matti Sariolassa 1950-luvulla. Kerron heistä lisää myöhemmin.
Katso myös aikaisempi postaus heistä täältä.

.

Tivoli Unto Sariola 1958 – Fairground Unto Sariola

Tässä on Tivoli Unto Sariolan lehti-ilmoitus Tampereella vappuna 1958. Sariolan veljeksillä oli näitä tivoleita parhaimmillaan kai neljäkin kappaletta. Joskus kuljettiin nimellä Suomen Tivoli ja joskus omilla nimillä. Menen aina sekaisin näissä nimissä. Korjatkaa jos huomaatte vääriä tietoja. Veljekset jakoivat  Suomen eri alueisiin, joita kukin tivoli kiersi vuorovuosina.

Unto Sariola oli 1942–1944 Karhumäen Tivolin johtajana.  Sirkus Sariolan vetäjänä hän toimi 1949–1953 eli koko sen toiminnan ajan. Unto Sariola sai käyttöönsä Suomen Tivolin toiminimen vuonna 1961.

Nykykielessä kai käytetään yleisimmin sanaa norsu, vaikka se kaikissa muissa kielissä on elefantti. Vaikka tuo kuva näyttää oudolta, niin ilmeisesti tässä ilmoituksessa puhutaan Pepitasta, joka oli intialainen norsu ja joka tuotiin Sarioloille kaksivuotiaana vuonna 1953. Caru kreikkalainen eli Kalle Nyman toimi 10 vuotta Pepitan kouluttajana. Nyman avioitui saksalaisen Gisellan kanssa, joka esiintyi mm. Suomen Tivolissa. Hän esiintyi ranskalaisena nimellä La Gisetta sekä tanssimassa käärmeiden kanssa että notkeusakrobaattina pöydällä. He muuttivat 60-luvun lopulla Frankfurtiin. Ailakki ja Unto Sariolan poika Pertti työskenteli 24 vuotta Pepitan kanssa. Kalle Nymanin jälkeen vain Pertti pystyi esiintymään Pepitan kanssa. Se ei hyväksynyt edes Pertin apulaista lähelleen pesemään, tuomaan vettä tai heiniä tai siivoamaan tallia. Suomen Tivolilla oli myöhemmin toinenkin norsu, Bimbo. Tullessaan se oli kolmevuotias ja pienikokoinen.

Caru kreikkalainen Pepitan selässä ja hänen vaimonsa Gisella vasemmalla inkkarinaisten 

välissä. Inkkariperhe 7 Broadnes eli Erhard Bosslen perhe esiintyivät 

ainakin Tivoli Matti Sariolassa 1959 ja 1960.

Kommentit:

7 Broadnes esiintyi Tivoli Matti Sariolassa myös ainakin vuonna 1958 sekä Suomen Tivolissa vuonna 1963.
Peter Lindfors

.

Mutapainia ja vedenneitoja – Mud wrestling and mermaids

Tämä Tivoli Matti Sariolan ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä Vappuna 1970. Kahlekuningas Aimo Leikas (1947–1976) näkyi olevan mukana. Mutapaini ja Vedenneidot olivat houkuttimina monien muiden ihmeiden joukossa.

Vedenneidot olivat tuohon aikaan jo vanha juttu. Lauri Seiterä (1915–1992) kehitti sen Linnanmäen huvipuistoon jo 1951. Ensimmäisenä vuotena Vedenneidot olivat teltassa, mutta vuodeksi 1952 tälle pelille rakennettiin oma halli Markkinatorille, muiden Seiterän pelien viereen. Asiakkaat saivat viisi palloa, joilla tuli osua parin metrin etäisyydellä sijaitseviin pieniin maalitauluihin. Niiden takana oli verkkoaita, jonka takana vedenneidot istuivat lavoilla vesialtaan yläpuolella. Pallon osumasta tytöt tippuivat kirkaisten alas. 1955 alettiin periä pääsymaksua Vedenneitohalliin, jotta pelkät töllistelijät jäisivät pois. 1970-luvulla vedenneitohallissa nähtiin kaunottaria yläosattomissa uimapuvuissa sekä tasa-arvon nimissä myös poikia. Kesällä 1980 kuultiin Vedenneitohallista viimeiset kirkaisut ja loiskahdukset.

Mutta kuka toi mutapainin Suomeen ja milloin? Olisiko sekin ollut Seiterän juttuja? Kettil Cedercreutz muisteli, että hän olisi katsellut mutapainia Huvipuisto Seiterässä vuonna 1967. Lauri Seiterä perusti tämän oman tivolinsa 1966. Nykyään se käyttää nimeä Tivoli Seiterä. Mutapainissa kilpailijat painivat kehässä, johon nykyään lisätään bentoniittia. Bentoniitti on erikoista luonnon savea, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Sitä tuodaan tänne Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

.

Tivoli Matti Sariola 1959

Yllä oleva lehtijuttu oli Hämeen Yhteistyössä 28.4.1959. Matkalla Tampereelle Tivoli Matti Sariola joutui pikku kolariin Lempäälän kanavalla. Lehti raportoi Sirkus Sariolan autosta, vaikka kyseinen sirkus oli lopetettu jo kuusi vuotta aiemmin. Ihmeen sitkeästi se nimi pysyy ihmisten mielissä. Tänä päivänäkin vanhemmat ihmiset puhuvat vielä Sirkus Sariolasta.

Tampereelle päästiin onnellisesti niinkuin alakuva osoittaa. Intiaani-Showlla oli oma side show -teltta. He olivat saksalainen Bosslen perhe. Vapun sirkusohjelmaa oli Sirkus Americanossa. Kotimaisia artisteja olivat Pelle Jali eli Valto Aulamo ja Henrico & Lady eli Björn Gammals vaimoineen. Jostakin muistan lukeneeni, että mukana oli myös vedenneitoja. Olikohan näin?

Kommentit:

Tässä pari kuvaa Sirkus Americanon ja Intiaani-show-taiteilijoiden rekkakämpästä kun se oli pystyssä jossain Suomessa. Mieshenkilö, joka istuu oviaukossa on Herra Radino (Harry Wilkens). Kuva on vuodelta 1959.
No silloin tällöin sattui näitä ojaanajoja. Toinen kuva on samasta rekka-asuntovaunusta ojassa, kun olimme matkalla Vaasasta Pietarsaareen. Tämä sattui vuonna 1960. Henkilövahinkoja ei sattunut kun rekassa ei saa olla mutkustajia.
Björn Gammals

.

Suomen Tivoli 1956

Tässä taas pari Suomen Tivolin lehti-ilmoitusta vuodelta 1956. Ylimmässä kerrotaan, että Tampereella ollaan Vapusta alkaen 13. päivään toukokuuta asti. Alimmaisessa ilmoituksessa mainostetaan Kyröskosken vierailua 12.–13.5.56. Tässä on nyt Suomen Tivolin kaksi eri osastoa?

Tampereen ilmoituksessa on yhdeksi vetonaulaksi merkitty mm. alakuvan italialainen taikuripari ja televisiotähdet Vilman-Wally. Kuva on otettu paljon ennen Suomeen tuloa. Pariskunta tuli suomalaisille tutuksi monena vuonna. Tivoli Matti Sariolan omistamassa Americano-sirkuksessa he esiintyivät ainakin vuosina 1958–61. Ehkä enemmänkin.

Kommentit:

Tuo ylimmässä ilmoituksessa mainittu Die Bräuners on väärin kirjoitettu. Sen pitäisi olla Die Bräuers.

.