Lisää Tupa-Uunosta • More about Tupa-Uuno

Motto
Markkasi nyt esiin kaiva,
eihän siin' oo suuri vaiva,
lauluvihko tämä osta,
silmäis' eteen sitten nosta.
Avaa suusi leveäksi,
laula mieles' keveäksi.
Laulaessa huolet hukkuu,
onnen kulta-käki kukkuu.
Vihkossa on valmiit sanat,
Tupa-Uunon rakentamat,
jotka sopii tuhansille
amatöörilaulajille.
Vaan ken laulaa ammatikseen,
juttu taas on erikseen, sillä
jälkipainos ja esittämisoikeus ammattilaulajilta kielletään.
Tekijä.

Näin kirjoitti kuplettilaulaja ja sanoittaja Uuno Ilmari Tupasela (18.7.1902–4.9.1983) julkaisemansa lauluvihkon alkusanoiksi. Vihkossa oli kahdeksan sivua tuttuihin säveliin tehtyjä uusia sanoituksia. Tupa-Uuno teki omia kiertueitaan ja kierteli myös tivoleiden kanssa. Hän esiintyi pitkään mm. Pelle Augustin eli Nils Berkovitsin kanssa. Lisää tietoa Tupa-Uunosta täällä.

.

Tupa-Uuno

Joitakin aikoja sitten esittelin pari Hämeen Tivolin lehti-ilmoitusta vuosilta 1935 ja 1936. Kyselin lisätietoja niissä kerrotusta Tupa-Uunosta. Hän oli kuplettilaulaja ja sanoittaja Uuno Ilmari Tupasela (18.7.1902–4.9.1983), joka noihin aikoihin esiintyi usein pelle Augustin eli Nils Berkovitsin kanssa. Tupaselan laulujen tyyppivalikoima noudatteli J. Alfred Tannerin ja Oskari Nyströmin luomia perinteitä. Suosio oli valtaisa eri tivoleissa ennen ja jälkeen sotien, mutta jostain syystä hän ei pääsyt julkisuuteen kollekoidensa tapaan. Hänen humoristisiin kuplettiesityksiinsä kuuluivat eri ammattikuntia kuten posetiivareita, palokuntalaisia, merimiehiä ja hupsuja herrasväen edustajia parodioivat hahmot. Eräs tunnetummista Tupa-Uunon sanoittamista kappaleista on Jätkän humppa. Kappaleesta on tehty yli 20 versiota ja sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Tupasela asui Lahdessa ja oli ammatiltaan talonmies. Uunon puoliso oli sanoittaja Hilja Tupasela (s. 1917).

Henrico and Die Bräuers

Parikymmenvuotias Henrico olkapäillään Monika Bräuers vuonna 1955.

Björn Ulf Henrik Gammals (s. 26.11.1935) eli jonglööri Henrico lähti mukaan Tivoli Matti Sariolaan heinäkuussa vuonna 1955 ja oli mukana kiertuen loppuun saakka. Sinä kesänä oli mukana myös Die Bräuers -perhe. Siihen kuuluivat  isä ja äiti ja Monika-tytär sekä nuorempi velipoika. Heillä oli käytössään erillinen side show -harjateltta. Bräuersit tekivät pyöränumeroa. Henrico esiintyi sirkusteltassa. Hänellä oli mukanaan pieni yksipyöräinen ja niinpä hän alkoi harjoitella myös yhdessä Bräuersin kanssa.

Sirkusteltan ohjelmassa oli mm. Pelle August eli Nils Berkovits. Tällä kiertueella Henrico tutustui Berkovitsin tytärpuoleen Briitta Boeliukseen ja he alkoivat myös harjoitella yhdessä. Briittasta tuli jonglöörin avustaja. Muutama vuosi myöhemmin heistä tuli myös aviopari.

Die Bräuers Hansa-Theaterissa.

Vuoden 1955 kiertueen kaksi viimeistä paikkakuntaa Bräuersit siirtyivät muualle. Niinpä Henrico ja Briitta saivat käyttöönsä side show -teltan ja tekivät siinä parikymmenminuuttisen ohjelman, jossa oli jongleerausta, yksipyöräisellä ajoa ja niiden tasapaino-yhdistelmiä.

Joku aika sitten tässä blogissa oli juttua  2 Bellhardys duosta vuonna 1958, joka on isä Bräuers poikansa kanssa. Henrico muistaa heidän harjoitelleen 1955. Vuosien varrella Die Bräuersin kokoonpano on myös vaihdellut.

.

Suomen Tiwoli 1945

Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Aamulehdessä 5.5.1945. Ensimmäisenä silmään pistää tivoli-sanassa käytetty tupla-vee. Suomen Tivolin huvialueella oli sirkus-, cabare- ja huvinäyttämöteltat ajolaitteiden, pelien ja ampumaratojen joukossa. Alueelle oli tietysti pääsymaksu, mutta sitä vastaan näki ilmaisohjelmaa ulkoilmanäyttämöllä.

Pelle Jali eli Valto Aulamo alkoi olla jo tuttu kaikille suomalaisille. Pelle Aukusti oli ilmeisesti Nils Berkovits. Uuno ja Sylvi Ilvonen esittivät akrobatiaa, jongleerausta ja taikuutta. Jack Morton oli oikealta nimeltään Alfred Pitsch, joka oli varsinainen moniosaaja sirkusalalla.

Suomen Tivoli tuli Tampereelle vielä toisenkin kerran vuonna 1945 syyskuun alussa. Pelle Aukusti oli silloin mukana, mutta muuten ohjelma oli vaihtunut.

Karhumäen Rintamativoli 1942–1944

Toinen maailmansota aiheutti paljonkin hankaluuksia tivolien ja sirkusten toimintaan. Keväällä 1942 jatkosodan aikaan puolustusvoimat ja J.A.F. Sariola perustivat tivolin Maaselälle, Karhumäen kaupunkiin. Karhumäen Tivoli sijaitsi lähellä rintamaa, ja sen tarkoituksena oli viihdyttää lomavuorossa olleita joukkoja. Karhumäen Tivoli oli pystytetty vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Esiintyjät kiersivät myös muiden viihdytysjoukkojen tapaan lähes rintamalla asti.

Tämä oli sotilaiden keskuudessa erittäin suosittu huvittelupaikka. Tivoli toimi puolustusvoimien alaisuudessa. Tivolin laitteet ja henkilökunta oli peräisin Suomen Tivolista. Karhumäen Tivolin johtajana toimi luutnantti Unto Sariola (16.12.1915–6.12.1970). Lauri Seiterä palveli Karhumäessä kenttämestarina lähes pari vuotta, kunnes sotatoimet kiihtyvät ja hän palasi taistelutehtäviin.

Yläkuvassa Pelle Jali ja Pelle August eli Valto Aulamo ja Nils Berkovits Karhumäen lavalla 1944. Alakuvissa näkymiä tivolista. Kesäkuussa 1944 tivoli evakuoitiin venäläisten suurhyökkäyksen alettua ja takaisin ei enää tultu.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Hei, kyselisin ylimmäisestä kuvasta, että kumpi klovneista on Nils Berkovits, hän sattuu olemaan isäni setä.
S
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Vasemmanpuoleinen on PELLE JALI Valto Aulamo ( 1919 - 1975)
Oikeanpuoleinen on PELLE AUGUST Nils Berkovitz ( 1910 - 1981)
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Suomen Tivoli 1945

Tämä ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 08.09.1945. Minä olin silloin puolitoistavuotias, joten ei minkäänlaista muistikuvaa, mutta kuullut olen paljonkin tästä joukosta.

SUOMEN TIVOLI
Autoaseman luona
Nykyisessä ohjelmistossa mm:
Akrobaattiryhmä 3 Smedlund huippuluokan permantoakrobatiaa.
Maankuulu hammasatleetti Huttunen hammas- ja huipputasapainoesityksineen.
Pelle Aukusti todellinen naurupilleri.
Ola Hautamäki ensiluokkainen heitto- ja tasapainotaituri.
Huvinäyttämöllä iloittelu: Rakkautta ja bentsiiniä.
Kädetön Alfonso jalkataiteilija, joka tekee kaiken jaloin.
Karuselli, Ampumateltta, Useita pelejä y.m.
TANSSIA
Avoinna arkisin klo 18–23 ja pyhinä klo 14–23.

Vähän oudompia ovat 3 Smedlund ja Kädetön Alfonso. Alla olevan kuvan taakse on kirjoitettu, että vasemmalla on Hjalmar Smedslund (ilmoituksessa Smedlund). Ilmeisesti tämä ryhmä on 3 Smedlund. Sen alla on kuva, jossa esiintyvät Hjalmar Smedslund, Ola Hautamäki ja Nils Berkovits eli Pelle August. Ola Hautamäki oli ilmeisesti Jalmari Hautamäen poika ja näin ollen Maija-Liisa Kupin veli?

Alimmaiseksi pistän vielä kuvan jalkataiteilija Väinö Tammisen mainoskortista. Oletan, että hän käytti myös taiteilijanimeä Alfonso. Maalitauluna Tammisella oli hänen vaimonsa.

Kommentit:

Hei! Katsokaa Simsalabim-lehden numero 154. Siellä on kuva Hjalmar Smedlundista. Voisiko tuossa kolmikon kuvassa on Vilho Loistovuori ja Vilho Kanerva?

Niilo Salo siinä tuskin on?

terv. Markku A 

.