1972–1973 • Neulan Huvipuisto • Funfair

1973

Jussi Jalkasen aarteista löytyi harvinainen valokuva Neulan huvipuistosta. Kuvan takana vuoristorata ja edessä Ladybird -lastenlaite. Vuosina 1972–73 Tampereen kaupunki vuokrasi Särkänniemestä maa-alueen Lauri Seiterälle ja Leo Lindblomille, jotka perustivat sinne huvipuiston. Se sai nimekseen Neulan Huvipuisto. Se loppui kuitenkin näihin kahteen vuoteen. Kaupunki päätti rakentaa itse huvipuiston. Rakentamiseen käytettiin vuosi 1974 ja Särkänniemen huvipuisto avasi porttinsa vappuaattona 1975.

1974

1975

.

Ernst Peerna • Taikuri • Magician

Tässä pari kuvaa yhdestä Eestin tunnetuimmista taikureista. Ernst Peerna (1897–1942) esiintyi paljon suomalaisissa tivoleissa omalla side show -teltalla. Hän oli monipuolisuus, joka oli erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Hän käytti joskus taiteilijanimeä Ernesto.

Yläkuvassa on tivolin henkilökuntaa Peernan teatterin edustalla. Peerna on äärimmäisenä oikealla. Edessä tummassa asussa maassa pitkällään taitaa olla virolainen surmanajaja Konstantin Kala. Teltan oviaukon yläpuolella lukee "Hermez & Cortez"?

Alhaalla näkyvä henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8.1933 Ilmajoella. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan. Golf-housut taisi olla kova sana tuohon aikaan.

.

1933 Suomen Tivoli • Funfair

Tässä pari kuvaa Keravan Museon aarrearkusta. Molemmat kuvat ovat Suomen Tivolista kesällä 1933. Tämä ylin henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8. Ilmajoella. Virolaisella taikurilla Ernest Peernalla (1897–1942) oli oma side show -teltta. Hän käytti myös taiteilijanimeä Ernesto. Prof. Ernest Peerna oli myös erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan.

Toinen kuva esittää surmanajotynnyriä Suomen Tivolissa Kemissä 10.6.1933. Katsojat nousivat oikeassa reunassa näkyviä rappusia ylös kirnun reunalle katsomaan alas tynnyriin hurjia surmanajajia. Edessä moottoripyörien selässä istuvat oikealla virolainen Konstantin Kala ja vasemmalla ilmeisesti hänen vaimonsa Ludmilla. Heidän keskellään on ilmeisesti avustaja Ludmila Kiseleff. Pyörät näyttävät kovin suurilta verrattuna nykypäivän surmanajajiin. Dunlopin rengasvalmistajalta on näköjään saatu mainoksia tynnyrin seinälle.


.

Tivoli Seiterä • 50 vuotta • 50 years

Tuomo ja Mari Seiterä.

Tivoli Seiterä on tarjonnut naurua ja jännitystä jo 50 vuotta. Tivoli Seiterän – aiemmin Huvipuisto Seiterän – perusti Lauri Seiterä vuonna 1966. Lauri ja Johanna Seiterän pojasta Tuomo Seiterästä tuli tivolin johtaja vuonna 1991, ja hän jakaa vetovastuun yhdessä vaimonsa Mari Seiterän kanssa.

Onnittelut myös Tuomolle, joka tänään täyttää itsekin vuosia. Toinen tämän juhlavuoden kohokohdista oli pari päivää sitten tivoliin saatu satumaisen kaunis, aito venetsialainen, käsin maalattu hevoskaruselli. Tämä kaunotar on ihasteltavana Hämeenlinnan Prisman parkkialueella sunnuntaihin asti. Netistä löydätte muut vierailupaikat.

Lauri ja Tuomo Seiterä.

Lauri Seiterä (alkujaan Cederholm), syntyi Terijoella vuonna 1915. Samasta kaupungista oli lähtöisin myös Sariolan tunnettu tivolisuku, joka vaikutti Lauri Seiterän elämään vuosikymmenien ajan. Keväällä 1942 jatkosodan aikaan puolustusvoimat ja J.A.F. Sariola perustivat tivolin Karhumäelle. Lauri Seiterä palveli siellä kenttämestarina lähes pari vuotta, kunnes sotatoimet kiihtyvät ja hän palasi rintamalle.

Bo Ekelund (1922–2011) ja Lauri Seiterä (1915–1992) Linnanmäellä.

1946 Lauri Seiterä aloitti yhteistyön Lasten Päivän kanssa. Tuloksena syntyi Helsingin Messukentällä sijaitseva tivoli, joka kiersi myös muualla Suomessa. Kun Linnanmäki vuonna 1950 perustettiin, oli Lauri Seiterä yksi sen keskeisistä hahmoista. Hänellä oli puistossa useita erilaisia pelejä, mm. ammuntaa, renkaanheittoa, tykkipeli ja pommituspeli.

Lauri Seiterä ja Lin-Air -pommituspeli.

1951 Lauri Seiterä avasi Linnanmäelle Vedenneitohallin, yhden sen kuuluisimmista kohteista. Laurin vaimo Johanna (1934–2015) sai vastuulleen koko hallin 1959. Supersuosittu Vedenneitohalli jatkoi Linnanmäellä aina kesän 1981 loppuun asti, jonka jälkeen Linnanmäki rakensi paikalle oman peliautomaattihallinsa.

Fair Play, esiintymislava ja toimisto Nokialla 70-luvun lopulla.

1965 Lauri Seiterä osti Linnanmäen entisen autoradan, josta syntyi pohja omalle kiertävälle tivolille. Laitteet kulkivat traktoreilla ja junavaunuissa. Vuosien varrella Seiterässä nähtiin myös upeita vapaaesityksiä, mm. surmanhyppyjä ja trapetsitaiteilua.

Tivoli Seiterä Hyvinkäällä 2011.

Ystävänsä Leo Lindblomin kanssa Lauri Seiterällä oli sormensa mukana myös Neulan Huvipuistossa Tampereella. Pari vuotta myöhemmin samalle paikalle avattiin Särkänniemen huvipuisto vuonna 1975.

.

Linnanmäki Tampereella | Linnanmäki in Tampere

Hämeen Yhteistyössä oli tällainen ilmoitus suuskuussa 1962. Linnanmäen kiertävä tivoli oli saapunut kaupunkiin. Tampereen Ratinaan suunniteltiin noihin aikoihin myös omaa kiinteää huvipuistoa. Linnanmäen johtaja Bo Ekelund ehdotti sitä jo 1959. Linnanmäki vieraili Ratinassa kiertävän tivolin lailla omilla laitteillaan vuosina 1962–1964. Vuonna 1963 kaupunki hyväksyi suunnitelmat Ratinan huvipuistosta, joka sitten syystä tai toisesta painui unholaan.

Tässä suunnitelmassa näkyy mm. tanssikahvila, ulkoilmanäyttämö, variete, ravintola ja maailmanpyörä. Piirustuksen yläosassa kulkee Tampereen valtatie ja oikeaan yläkulmaan sijoittuu Ratinansilta.

Tässä juhlalliset Tampereen Linnanmäen avajaiset 1962. Mukana oli mm. radioautorata, Hurricane, Pilvenpyörä ja Round Up.

Bo Ekelund (1922–2011) ja Lauri Seiterä (1915–1992) ovat suomalaisen tivolihistorian suuria nimiä.

Roy Fransen 1968

Tamperelainen Kansan Lehti puffasi Huvipuisto Seiterää isolla artikkelilla elokuun puolivälissä 1968. Jutussa arveltiin, että pian on Suomessakin huvipuisto kaikissa suurimmissa kaupungeissa Linnanmäen tapaan. Lauri Seiterä kertoi, että hän perusti kolme vuotta sitten kokeilumielessä Seiterä Productin siirrettävän huvipuiston. Se oli kokonaan uudelle pohjalle suunniteltu huvilaitos, joka on puistomallinen vapaa alue. Kaikki ohjelmasuoritus tapahtuu vapaasti ja ilmaiseksi kentällä, eikä mitään aluemaksuja eikä näytösmaksuja ole. Seiterä kertoi, että suurin ongelma on raskaiden ajolaitteiden kuljetus, sillä oman kuljetuskaluston lisäksi tarvitaan kuusi suurta rautatievaunua. Niinpä huvipuisto on voinut vierailla vain suurimmissa kaupungeissa.

Täksi kaudeksi johtaja Seiterä sanoo löytäneensä todellisen sensaation, surmansukellusnumeron. Englantilainen Roy Fransen sukeltaa 20 metrin korkeudesta pieneen palavaan altaaseen, jossa on vettä vain puolitoista metriä. Fransen sytyttää myös itsensä palamaan ennen hyppyä.

Royston Albert Fransen syntyi Tottenhamissa, Englannissa 4.1.1916 ja kuoli tapaturmaisesti näytöksessään 1985. Hänen ennätyksensä oli hyppy 110 jalan (33,5 m) korkeudesta 8 jalkaa (244 cm) syvään altaaseen.

.

Mutapainia ja vedenneitoja – Mud wrestling and mermaids

Tämä Tivoli Matti Sariolan ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä Vappuna 1970. Kahlekuningas Aimo Leikas (1947–1976) näkyi olevan mukana. Mutapaini ja Vedenneidot olivat houkuttimina monien muiden ihmeiden joukossa.

Vedenneidot olivat tuohon aikaan jo vanha juttu. Lauri Seiterä (1915–1992) kehitti sen Linnanmäen huvipuistoon jo 1951. Ensimmäisenä vuotena Vedenneidot olivat teltassa, mutta vuodeksi 1952 tälle pelille rakennettiin oma halli Markkinatorille, muiden Seiterän pelien viereen. Asiakkaat saivat viisi palloa, joilla tuli osua parin metrin etäisyydellä sijaitseviin pieniin maalitauluihin. Niiden takana oli verkkoaita, jonka takana vedenneidot istuivat lavoilla vesialtaan yläpuolella. Pallon osumasta tytöt tippuivat kirkaisten alas. 1955 alettiin periä pääsymaksua Vedenneitohalliin, jotta pelkät töllistelijät jäisivät pois. 1970-luvulla vedenneitohallissa nähtiin kaunottaria yläosattomissa uimapuvuissa sekä tasa-arvon nimissä myös poikia. Kesällä 1980 kuultiin Vedenneitohallista viimeiset kirkaisut ja loiskahdukset.

Mutta kuka toi mutapainin Suomeen ja milloin? Olisiko sekin ollut Seiterän juttuja? Kettil Cedercreutz muisteli, että hän olisi katsellut mutapainia Huvipuisto Seiterässä vuonna 1967. Lauri Seiterä perusti tämän oman tivolinsa 1966. Nykyään se käyttää nimeä Tivoli Seiterä. Mutapainissa kilpailijat painivat kehässä, johon nykyään lisätään bentoniittia. Bentoniitti on erikoista luonnon savea, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Sitä tuodaan tänne Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

.

Huvipuisto Seiterä 1986

Suomalaisten kielenkäytössä nykyään huvipuistolla tarkoitetaan kiinteää huvittelukeskusta ja tivoli-sanaa käytetään puhuttaessa kiertävästä, liikkuvasta huvittelulaitoksesta. Niinpä puhumme tänään Tivoli Seiterästä.

Jo vuonna 1946 Lauri Seiterä oli mukana Lasten Päivän tapahtumissa. Oli siis selvää, että hän oli myös peleineen mukana kun Linnanmäen huvipuisto perustettiin 1950. Seuraavana vuonna Seiterä avasi Lintsillä Vedenneitohallin, josta puhui lähes jokainen suomalainen. Eläviä, pikku-bikineissä esiintyviä vedenneitoja heitettiin palloilla vesialtaaseen vuoden 1981 loppuun asti. Oman huvipuistonsa Seiterä aloitti 1966. Vaimo Johanna (os. Nuolioja) otti vastuulleen vedenneidot. Perheen poika Tuomo Seiterä vaimonsa Marin kanssa ottivat Huvipuisto Seiterän johdon käsiinsä 1991.

Nämä kuvat ovat vuodelta 1986. Ylhäällä yleiskuva huvipuistosta. Edessä pienoisautorata ja leppäkerttu-ajolaite. Takana Yrjö Niitlahden ampumateltta ja Round Up -ajolaite. Alhaalla Niitlahden ampumateltan julkisivu. Maalitauluseinästä löytyy nimikirjaimet LB. Fasadit on siis maalannut Lasse Berkovits.

Yrjö Niitlahti niitti aiemmin mainetta akrobaattina. Yhdessä Tarmo Vilénin kanssa he muodostivat ryhmän 2 Tornados, joka tunnettiin maamme rajojen ulkopuolellakin. He käyttivät myös nimeä Flying Tornados.

Karhumäen Rintamativoli 1942–1944

Toinen maailmansota aiheutti paljonkin hankaluuksia tivolien ja sirkusten toimintaan. Keväällä 1942 jatkosodan aikaan puolustusvoimat ja J.A.F. Sariola perustivat tivolin Maaselälle, Karhumäen kaupunkiin. Karhumäen Tivoli sijaitsi lähellä rintamaa, ja sen tarkoituksena oli viihdyttää lomavuorossa olleita joukkoja. Karhumäen Tivoli oli pystytetty vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Esiintyjät kiersivät myös muiden viihdytysjoukkojen tapaan lähes rintamalla asti.

Tämä oli sotilaiden keskuudessa erittäin suosittu huvittelupaikka. Tivoli toimi puolustusvoimien alaisuudessa. Tivolin laitteet ja henkilökunta oli peräisin Suomen Tivolista. Karhumäen Tivolin johtajana toimi luutnantti Unto Sariola (16.12.1915–6.12.1970). Lauri Seiterä palveli Karhumäessä kenttämestarina lähes pari vuotta, kunnes sotatoimet kiihtyvät ja hän palasi taistelutehtäviin.

Yläkuvassa Pelle Jali ja Pelle August eli Valto Aulamo ja Nils Berkovits Karhumäen lavalla 1944. Alakuvissa näkymiä tivolista. Kesäkuussa 1944 tivoli evakuoitiin venäläisten suurhyökkäyksen alettua ja takaisin ei enää tultu.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Hei, kyselisin ylimmäisestä kuvasta, että kumpi klovneista on Nils Berkovits, hän sattuu olemaan isäni setä.
S
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Vasemmanpuoleinen on PELLE JALI Valto Aulamo ( 1919 - 1975)
Oikeanpuoleinen on PELLE AUGUST Nils Berkovitz ( 1910 - 1981)
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Huvipuisto Seiterä 1967

Ylhäällä Huvipuisto Seiterän ilmoitus Kansan Lehdessä 26.7.1967. Vuotta aiemmin Lauri Seiterä (1915–1992) oli perustanut tämän kiertävän tivolinsa. Se kiertää Suomea tänäänkin. Tosin nimi on hiukan muuttunut. Se on nykyään Tivoli Seiterä. Johdossa toimii Laurin poika Tuomo Seiterä vaimonsa Marin kanssa.

Lauri Seiterä (alkujaan Cederholm), syntyi Terijoella. Samasta kaupungista on lähtöisin myös Sariolan tunnettu tivolisuku, joka vaikutti Laurin elämään seuraavien vuosikymmenien ajan. Vuonna 1946 Seiterä aloitti yhteistyön Lasten Päivän kanssa. Tuloksena syntyi Helsingin Messukentällä sijaitseva tivoli, joka kiersi myös muualla Suomessa. Kun Linnanmäki vuonna 1950 perustettiin, oli Lauri Seiterä yksi sen keskeisistä hahmoista. Vuonna 1966 hän perusti oman tivolinsa.

Tuossa lehti-ilmoituksessa kerrotaan ilmaisesta ohjelmasta, jota kävijöille tarjottiin. Kansainvälinen Vapaaohjelma n. 30 m korkeassa pyörivässä mastossa: Ilma-agrobaatit The Golden Mast. Sama ryhmä oli Linnanmäellä 1964. Varmaan hyvä vetonaula, varsinkin kun tivolialueellekin pääsi ilmaiseksi. Se oli uutta siihen aikaan.

Onneksi Tampereen Särkänniemikin tajusi vapaan sisäänkäynnin merkityksen viimein tänä vuonna 2014. Vielä kun tivolit ja huvipuistot alkaisivat työllistää enemmän sirkus- ja varieteetaiteilijoita. Ihan niin kuin ennenvanhaan.

Huvipuisto Seiterä 1969

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 5.7.1969:

Huvipuisto Seiterä
Hippoksella avataan tänään klo 14, huomenna klo 12
Ilmaisissa kenttäohjelmissa:
Reynoso-Trio Meksikosta.
Jose Cardona, huimapäinen "pilvikeinu", ainoana koko maailmassa
Sähköautot • Vauhtivirveli • Swingoplane, ensi kertaa kiertueella Suomessa
Ilmaiset ilmapallot joka päivä vanhempiensa seurassa tuleville pikkulapsille ensimmäisen tunnin aikana
Huvipuistoon vapaa pääsy

Tuohon aikaan Seiterä käytti vielä huvipuisto-termiä, tänäänhän se on tivoli niinkuin muutkin kiertävät ajolaiteyritykset. Huvipuisto Seiterän perusti Lauri Seiterä (1915–1992). Alkuaan hänen sukunimensä oli Cederholm vuoteen 1937 asti. Laurin äiti työskenteli Sariolan kotiapulaisena Keravalla, joten Laurista tuli yksi tivoliperheen jäsen. Seiterä palveli mm. Karhumäen Tivolissa kenttämestarina. Vuonna 1951 Lauri Seiterä avasi Linnanmäellä Vedenneitohallin, jonka tuntee lähes jokainen aikuinen suomalainen. Se oli vetonaula aina vuoteen 1980 asti. Seiterä harjoitti Linnanmäellä myös paljon pelitoimintaa.

Huvipuisto Seiterän ensimmäinen toimintavuosi oli 1966. Seiterän tivolialueelle ei koskaan ole peritty erillistä maksua. Seiterällä on sormensa mukana myös Tampereen Särkänniemen synnyssä. Vuonna 1973 Leo Lindblom perusti Neulan huvipuiston Särkänniemeen. Puistossa oli useita Seiterän ja ruotsalaisen Åke Skoghin laitteita. Puisto toimi pari vuotta ja Särkänniemi avattiin 1975.

Sairastuttuaan 80-luvun lopulla, Seiterä myi suurimman osan laitteistaan pitkäaikaiselle työntekijälleen, Antero "Roope" Tuomiselle, joka pyöritti toimintaa vuoteen -91 saakka. Vuonna 1992 ohjaksiin tarttui Tuomo Seiterä. Vuonna 1994 Tuominen lähti omille teilleen Roopen Tivoli -nimellä.

Allaoleva kuva Huvipuisto Seiterästä on otettu joskus 80-luvulla.

Lähde: Huvipuisto.net

Neulan Huvipuisto

Vuonna 1959 Lasten Päivän Säätiö eli Linnanmäki ehdotti, että Tampereelle perustettaisiin huvipuisto. Sijoituspaikaksi valittiin Ratina, jossa tivolit ja sirkukset usein vierailivat. Aikaa kului ja kului. Vuonna 1966 peustettiin Tampereen Särkänniemi Oy. Vuonna 1969 avattiin Akvaario-Planetaario ja seuraavana vuonna Lasten eläintarha. Näsinneula avautui 1971. Särkänniemessä alkoi olla vipinää.

Vuosina 1972–73 kaupunki vuokrasi Särkänniemestä maa-alueen Lauri Seiterälle (1915–1992) ja Leo Lindblomille, jotka perustivat sinne huvipuiston. Se sai nimekseen Neulan Huvipuisto. Alhaalla Jorma Pirhosen kuva vuodelta 1972. Se loppui kuitenkin näihin kahteen vuoteen. Kaupunki päätti rakentaa itse huvipuiston. Rakentamiseen käytettiin vuosi 1974 ja Särkänniemen huvipuisto avasi porttinsa 1975.

Jonglööri Henrico (Björn Gammals) oli kesät 1972–73 Huvipuisto Seiterän palveluksessa. Vuonna 1972 hänet komennettiin pariin otteseen Neulan Huvipuistoon esiintymään. Ilmaisohjelmaa oli joka päivä, viikonloppuisin oli huvipuistossa jopa neljä näytöstä. Henricon lisäksi esiintyivät mm. ilma-akrobaatit 5 Berondini (ilmeisesti tsekkiläistä Berousekin sukua) ja Pelle Jali (Valto Aulamo). Ylhäällä kuva lehti-ilmoituksesta 1972.

Se oli silloin kun huvipuistot ja kiertävät tivolit vielä tarjosivat kävijöille jotain veloituksetta. Tivoli Sariola taitaa olla ainoa, jolla on vielä ilmaisohjelmaa.

Kommentit:

Kyllä Linnamäki ainakin jatkaa ilmaisohjelman perinnettä, ulkolavalla on kesäaikaan lähes joka päivä jonkinlaista ohjelmaa, sirkustakin melko usein. Sisäänpääsy on nykyään maksuton, joten tämä perinne on kyllä elävä edelleen. Särkänniemessäkin ovat kai Sorin Sirkuksen harrastajat esiintyneet ulkoilmanäyttämöllä useana kesänä?

. . . . . . . . . . . . . . . . .

Kiitos lisätiedoista. Toivottavasti Särkänniemikin luopuu joskus porttimaksuistaan.

Kari Nieminen

. . . . . . . . . . . . . . . . .

Milloinkahan ensimmäisen kommentin kirjoittaja on käynyt Linnanmäellä? Jos menee vaikka Linnanmäen sivuille ja klikkaa auki kartan, niin huomaa että Lintsillä ei ole minkäänlaista ulkolavaa. Entisten ulkolavojen paikalla on vuoristoratoja. Erilaisia vuoristoratoja taisi viime vuonna olla kahdeksan kappalettan. Linnanmäestä on tullut vuoristoratojen ja ravintoloiden keskittymä. Ja lisää kapakoita on uutisten mukaan tulossa.

. . . . . . . . . . . . . . . . .