1929 • Helsingin Tivoli • Helsinki Funfair

Suomen Tivoli Tallinnassa. Ajolaite on vuonna 1920 J.A.F. Sariolan 

omistukseensa hankkima ”Messukaruselli”. 

Luin netistä, että Sariola alkoi käyttää nimeä Suomen Tivoli vasta vuonna 1929. Jos näin on, niin mitä nimiä käytettiin sitä ennen? Toisaalla netissä kerrotaan J.A.F. Sariolan toimineen Suomen Tivolin johtajana 1905–1967. Tuo yläkuva sanotaan otetun Suomen Tivolissa Tallinnassa kesäkuussa 1928.

Varmaa kuitenkin on, että Sariola vaihtoi joskus tivoliensa nimiä. Kun Suomen Tivoli tuli pääkaupunkiin, otettiin nimeksi Helsingin Tivoli. Turun Messujen aikaan Suomen Tivolia kutsuttiin nimella Messu-Tivoli. Ja puhutaanhan nykyäänkin esimerkiksi Miljoonativolista jne...

Tässä jutussa on näytillä kolme Suomen Tivolin lehti-ilmoitusta vuodelta 1929. Ylimmäinen on Helsingistä ja kaksi alimmaista Tampereelta. Sama tivoli kaikissa.  Vuonna 1930 Suomen Tivoli jaettiin kahteen osaan. Sitä seuraavana vuonna osastoja oli jo kolme. Parhaimmillaan liikkeellä oli neljä tivoliosastoa J.A.F. Sariolan komennossa. Nykyään Suomea kiertää kaksi itsenäistä Sariola-suvun tivolia: Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. 

Helsingin Sanomat 1.6.1929. Kaisaniemi oli tuttu paikka tivoleille ja 

sirkuksille. Burman ajo tarkoittaa ehkä surmanajoa. Sirkus Maximin 

omistivat Väinö ja Aurora Bono. 

He olivat osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. 

Kansan Lehti 29.6.1929. Sama tivoli kuin Helsingissä, mutta nyt nimella 

Suomen Tivoli Tampereella. Käärmetemppeli kuului myös 

Bonoille, ehkä karhukin. 

Olikohan surmanajaja virolainen Konstantin Kala?

Aamulehti 12.7.1929. Riitti kun kerrottiin, että täällä ollaan ja suuria uutuuksia riittää. 

Ilmeisesti sirkusnäytöksiä oli aika tiuhaan sunnuntaina klo 16 ja 18 välillä.

1937 • Mohamed Ali • Elävä akvaario • Living aquarium

Pari tilastotietoa: 1936 Suomea kiersi 16 tivolia! Vuosina 1929–1933 yksistään Sariolan tivoleissa oli palkattuna 15 virolaista artistia! Tivolit olivat niin suosittuja, että kotimaasta ei yksinkertaisesti löytynyt tarpeeksi esiintyjiä. Sama ongelma oli sirkuksilla. Virosta artisteja löytyi helpoiten.  Yksi suurimmista virolaistähdistä oli harvinaisen monipuolinen Konstantin Kala, jonka kaikki muistavat surmanajajana. Hän hallitsi monta muutakin viihdelajia. Tässä yksi niistä: Elävä akvaario. Taiteilijanimenä on tällä kertaa Mohamed Ali. Hän joi ensin useita litroja vettä, nieli kaloja ja sammakoita ja palautti ne astioihin suustaan tulleella vesisuihkulla yleisön toivomassa järjestyksessä. Nyrkkeilyllä ei siis ollut mitään tekemistä tämän kanssa.

1931 • Suomen Tivoli • Funfair

Tämä kuvapari on otettu Tampereelta nykyiseltä Sorinaukiolta vuonna 1931. Yläkuva on otettu Suvantokadun puolelta, Hatanpään valtatie on oikealla. Suomen Tivolin takan näkyy hiukan Itäisen linja-autoaseman pylväikköä. Alakuva on Vuolteenkadun puolelta, Hatanpään valtatie ja Aleksanterinkatu vasemmalla.

Tuona kesänä Suomen Tivolilla oli ainakin kolme tivolia kiertueella: A-, B- ja C-osastot. Näissä kuvissa ollaan Suomen Tivolin A-osastossa. Peli- ja ampumatelttojen sekä ajolaitteiden lisäksi oli paljon ohjelmaa: Italialainen Mefisto Faust (eestiläisen Konstantin Kalan taikateatteri), Koirateatteri (saksalaiset Fischer ja Genit), Villin Lännen esitys (Saksalainen Ferd. Fischer), Alkuperäinen neekeri- ja arabiryhmä sekä nyrkkeilyn haasteotteluita (mm. neekeri Jack Beasley). Alakuvan vasemmassa alakulmassa näkyy surmanajo-kirnu. Siinä ajoivat moottoripyörillä Konstantin Kala ja hänen 15-vuotias sisarensa. Pytty oli 10 m leveä ja 12 m korkea. Vuonna 1931 Sariola otti käyttöön tavan aidata huvialue ja samalla otettiin käyttöön porttimaksut. Ne poistettiin Sariolan laitoksista 1968.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••
Alimmainen kuva löytyy meidän ketjukarusellista.
Tapio Sariola 
•••••••••••••••••••••••
On niitä porttimaksuja ollut sen jälkeenkin, mutta silloin Tivoli Matti Sariolassa esiintyi suomen huippu viihde taiteilijoita.
Kari Vartiainen
•••••••••••••••••••••••

.

1927 • Trio Liandro

Trio Liandro oli virolainen akrobaattiryhmä joka esiintyi Suomessa 1927. Ryhmään kuuluivat 13-vuotias Herbert "Jossu" Loots (vas.), Karl Karlinski ja Martin Kroll. Kroll oli joukon maineikkain esiintyjä. Hän oli sirkusten moniosaaja, ehkä tunnetuin surmanajajana ja taikurina. Nuori Jossu ajoi myös surmanajoa Konstantin Kalan apulaisena hiukan myöhemmin. Jossua mainostettiin Kalan veljeksi, mutta se ei pidä paikkaansa.

Ernst Peerna • Taikuri • Magician

Tässä pari kuvaa yhdestä Eestin tunnetuimmista taikureista. Ernst Peerna (1897–1942) esiintyi paljon suomalaisissa tivoleissa omalla side show -teltalla. Hän oli monipuolisuus, joka oli erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Hän käytti joskus taiteilijanimeä Ernesto.

Yläkuvassa on tivolin henkilökuntaa Peernan teatterin edustalla. Peerna on äärimmäisenä oikealla. Edessä tummassa asussa maassa pitkällään taitaa olla virolainen surmanajaja Konstantin Kala. Teltan oviaukon yläpuolella lukee "Hermez & Cortez"?

Alhaalla näkyvä henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8.1933 Ilmajoella. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan. Golf-housut taisi olla kova sana tuohon aikaan.

.

Anna Kala, ennustaja • Fortune-teller

Patarouva, Madame Annette, Anna ja varmaan moni muukin olivat virolaisen ennustajan Anna Kalan taiteilijanimiä. Yhdessä miehensä Konstantin Kalan kanssa he muodostivat duon Anna ja Konstante Schmit. 1930-luvulla joka toinen taisi tuntea surmanajajan Konstantin Kala. Harvempi taisi tietää että hän oli myös voimistelija, akrobaatti ja fakiiri.

Tämä kortti kuuluu Sinikka Lehtisen kokoelmaan.

Tätä samaa korttipohjaa omalla kuvallaan käytti myös 

virolainen taikuri Prof. San Martino de Castrozza.

.

1932 Suomen Tivoli • Fun Fair

Viipurin Maatalousnäyttelyssä heinäkuussa 1932 oli tietenkin myös tivoli. Suomen Tivoli toi Viipurin sen ajan suurimmat tähdet sekä nykyaikaisimmat ajolaitteet ja pelit. Ylhäällä olevasta kuvasta on tunnistettu kolme virolaista sirkustaiteilijaa: alarivissä kolmas vasemmalta lukien surmanajaja Konstantin Kala (1894–1969), neljäs vasemmalta taikuri Ernesto eli  Ernest Peerna (1897–1942) (silmälasipäinen mies) ja viides vasemmalta surmanajaja ja klovni Martin Kroll (s. 1899) (klovnin maskissa). Kuvassa myös kaksi tummaihoista miestä, jotka esiintyivät todennäköisesti Tivolin kansatieteelliseessä Afrikka-näytöksessä. Oikealla osittain näkyvissä olevassa kyltissä tivolivieraita houkutellaan katsomaan "Ihmeellistä Afrikkaa".

Tässä kuva tivolialueesta maatalousnäyttelyssä. Edessä Tivolin sisäänkäynti, tivolikentällä mm. kaksi karusellia (vuoden 1929 muutostyöt läpikäynyt Messukaruselli oikealla) ja maailmanpyörä, lukuisia erilaisia telttoja sekä kookas kaksimastoinen sirkusteltta oikeassa reunassa.

Kommentit:

Lisää tunnitusehdotuksia ryhmäkuvaan. Sama kuva on Turun maakuntamuseon Yhtä Sirkusta- kirjassa. Eturivissä olevan mustan miehen takana istuu nainen ja hänen takanaan vähän vasemmalla nahkatakkinen mies. Väittäisin, että hän on Herbert Loots eli Konstantin Kalan surmanajokaveri, jota mainostettiin nimellä Herbert Kala.
Sitten edessä istuvan Konstantin Kalan takana oleva henkilö naisten keskellä. Voisiko hän olla Niilo Seppälä? Onko kenelläkään kuvia Niku Seppälästä ennen hänen harmaantumistaan?
Ihmettelee Markku Aulanko

.

1933 Suomen Tivoli • Funfair

Tässä pari kuvaa Keravan Museon aarrearkusta. Molemmat kuvat ovat Suomen Tivolista kesällä 1933. Tämä ylin henkilökunnan yhteiskuva on Suomen Tivolin B-osaston kiertueelta 25.8. Ilmajoella. Virolaisella taikurilla Ernest Peernalla (1897–1942) oli oma side show -teltta. Hän käytti myös taiteilijanimeä Ernesto. Prof. Ernest Peerna oli myös erinomainen vatsastapuhuja ja esitti myös nukketeatteria. Kuvasta on tunnistettu seuraavat henkilöt: etummainen rivi 8. vas. lukien Lauri Seiterä, 10. vas. Ernest Peerna 11. vas. Unto Sariola. Teltan kuuluttajalla näkyy olevan oikein mega-luokan äänitorvi kainalossaan.

Toinen kuva esittää surmanajotynnyriä Suomen Tivolissa Kemissä 10.6.1933. Katsojat nousivat oikeassa reunassa näkyviä rappusia ylös kirnun reunalle katsomaan alas tynnyriin hurjia surmanajajia. Edessä moottoripyörien selässä istuvat oikealla virolainen Konstantin Kala ja vasemmalla ilmeisesti hänen vaimonsa Ludmilla. Heidän keskellään on ilmeisesti avustaja Ludmila Kiseleff. Pyörät näyttävät kovin suurilta verrattuna nykypäivän surmanajajiin. Dunlopin rengasvalmistajalta on näköjään saatu mainoksia tynnyrin seinälle.


.

Suomen Tivolissa 1930

Tässä pari Suomen Tivoliin liittyvää tuokiokuvaa vuodelta 1930. Tässä poseeraa kaksi tunnettua surmanajajaa vaimoineen Suomen Tivolin surmanajotynnyri taustallaan Hämeenlinnassa. Vasemmalta lukien virolaiset Konstantin Kala, Anna Kala, Lidia Kroll ja Martin Kroll. Leideillä on yllättävän säyseä ilme vaikka molemmilla on samanlaiset leningit. Hatut ja kengätkin taitavat olla samanlaisia.

Kaupunkiin tullessaan sirkukset ja tivolit suorittivat usein paraatin kaupungin halki. Paraatiksi nimitettiin myös sitä mainostempausta joka suoritettiin paikallaan tivolialueen sisällä. Tämä Suomen Tivolin B-osaston paraati pidettiin estradilla, joka oli lavarakennelma lähellä sirkuksen sisäänkäyntiä ja lipunmyyntiä. Kuuluttaja esitteli ympärille kertyneelle yleisölle taiteilijat kehuen heitä maasta taivaisiin. Ylisanoja ei vältelty. Muutamat kuuluttajat olivat muokanneet työstään todellisen taidelajin. Orkesteri antoi lisäpotkua esittelyille. Keitä olivat nämä artistit?

Sirkus Maxim 1929

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä komeili tällainen ilmoitus kesällä 1929.

Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono. He olivat 1929 näköjään osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. Teltan halkaisija oli 20 metriä. Heillä oli tivolissa myös Käärmetemppeli. Tuo pyöräilevä karhu oli myös heidän? Seuraavana vuonna lehdissä näkyi Sirkus Maximin ilmoituksia ilman tivolia.

Sama Suomen Tivoli käytti kiertueellaan ainakin vuonna 1929 myös nimiä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla Messu Tivoli.

Ilmoituksessa puhutaan surmanajosta vain yksikössä. Hän oli virolainen Konstantin Kala. Samana vuonna otetussa valokuvassa alhaalla vasemmalla seisoo hänen maanmiehensä Martin Kroll klovnin asussa ja istumassa Konstantin Kala.

.

Suomen Tivoli 1937

Vappuna 1937 yksi suurimmista Vapun vetonauloista Suomen Tivolissa Tampereella oli Elefantti Dicki. Olihan norsu suomalaisille tuttu, ensimmäinen Suomessa nähtiin 1804, mutta yhä tänä päivänä se kiinnostaisi ihmisiä, jos niitä saisi vaan esitellä. Lehti-ilmoitus esittelee myös Willuhn–kio–Durjan, mutta ei kerro mitä hän esittää.  Jookien salaisuudet olivat varmaan mielenkiintoisia.

Muuten – samana vuonna jossain Suomen Tivolin osastossa esiintyi surmanajajana tunnettu Konstantin Kala numerollaan Elävä Akvarium. Hän nieli 5–10 litraa vettä, jossa oli kaloja, palloja ym. ja sylki ne ulos.

Silloin kun Diki ei ollut kiertueella, se kuulemma asusteli Riikan eläintarhassa Latviassa.

.

Surmanajaja Jokilampi – Fatal Driver

Ylhäällä mielenkiintoinen kirjelomake vuodelta 1947. En tiedä milloin Hämeen Tivoli aloitti toimintansa ja milloin Kalle-Vihtori Jokilampi tuli mukaan kuvioihin. Ostiko vai perustiko hän Hämeen Tivolin. Kaikesta päätellen hän oli monipuolinen liikemies. Ylhäällä näkyvä kirjelomake kertoo, että bisneksiin kuuluivat myös saha, höyläämö, huonekalutehdas, konepaja ja ruiskumaalaamo. Eipä sen ajan tivoli juuri muita toimintoja tukiverkkoonsa tarvinnutkaan.

Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Tuossa surmankirnussa oltiin joskus kolmistaankin. Jokilammen sisarukset ajoivat vuodesta -31 alkaen ympäri Suomen sekä Hämeen tivolien (oli jaettu kahteen, ajoittain jopa kolmeen osaan) mukana, että erillisissä tapahtumissa. Yrjö kävi myös Ruotsissa ajamassa pallossa.

Anna-Liisa ja Väinö Jokilampi pytyssä.

Ilmeisesti ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin Kala 1920-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa pytyssä, muun muassa 24.8.–4.9.1929 Lahdessa. Hauska sattuma, että tässäkin sisarusparvessa oli kaksi poikaa ja yksi tyttö. Heistä kerron lisää myöhemmin.

Jokilampien puurakenteinen surmankirnu valmistui vuodeksi 1931 omassa pajassa Hollolan Herralassa, jossa oli valmistettu monet muutkin Hämeen tivolin laitteet maailmanpyörää myöten. Teräksinen surmanpallo valmistui hiukan myöhemmin samassa pajassa.

Yrjö Jokilammen teräspallo.

Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantunet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Surmanajaja Anna-Liisa Jokilampi seisoo moottoripyöränsä vieressä 

Etelä-Pohjanmaan kansallispuku yllään. 

Muuten – jossakin vaiheessa Hämeen Tivolin sirkusteltan nimi oli Taitotupa. Hakiko Jokilampi tarkoituksella suomenkielistä vastinetta suosituille ulkolaisille sirkusten nimille?

Kommentit:

Minun mummi ja ukki oli töissä hämeen tivolissa ennen sodan alkua.
mummon mukaan yrjö jokilampi oli ukkini serkku..
Pia Peltonen

.

Suomen Tivoli 1932

Vuonna 1932 Suomen Tivoli oli taas liikkeellä kahdella osastolla. Tampereella vierailtiin A-osastolla. Yllä oleva ilmoitus oli Kansan Lehdessä 21.7.1932. Tällä kertaa tivoli rakennettiin nykyiselle Sorin aukiolle ortodoksikirkon eteen.

Niilin Virtahevonen Hagenbeckin eläintarhasta Hampurista oli varmaan todellinen vetonaula. Jack Davudus Kansantieteellinen esitys Keski-Afrikasta esitteli ilmeisesti neekereitä. Globus Surmanajo esitettiin teräspallossa. Ajajana oli tunnetun Konstantin Kalan nuorempi veli. Tarkoitettiinko sillä Herbert Kalaa, joka poseeraa aalakuvassa polvihousuissaan ja nahkarotsissaan?

Mutta mitä esitti Taitomestari? Entä mitä tarkoitettiin sanonnalla radio-orkesteri? Tuliko musiikki radiosta?