1929 • Helsingin Tivoli • Helsinki Funfair

Suomen Tivoli Tallinnassa. Ajolaite on vuonna 1920 J.A.F. Sariolan 

omistukseensa hankkima ”Messukaruselli”. 

Luin netistä, että Sariola alkoi käyttää nimeä Suomen Tivoli vasta vuonna 1929. Jos näin on, niin mitä nimiä käytettiin sitä ennen? Toisaalla netissä kerrotaan J.A.F. Sariolan toimineen Suomen Tivolin johtajana 1905–1967. Tuo yläkuva sanotaan otetun Suomen Tivolissa Tallinnassa kesäkuussa 1928.

Varmaa kuitenkin on, että Sariola vaihtoi joskus tivoliensa nimiä. Kun Suomen Tivoli tuli pääkaupunkiin, otettiin nimeksi Helsingin Tivoli. Turun Messujen aikaan Suomen Tivolia kutsuttiin nimella Messu-Tivoli. Ja puhutaanhan nykyäänkin esimerkiksi Miljoonativolista jne...

Tässä jutussa on näytillä kolme Suomen Tivolin lehti-ilmoitusta vuodelta 1929. Ylimmäinen on Helsingistä ja kaksi alimmaista Tampereelta. Sama tivoli kaikissa.  Vuonna 1930 Suomen Tivoli jaettiin kahteen osaan. Sitä seuraavana vuonna osastoja oli jo kolme. Parhaimmillaan liikkeellä oli neljä tivoliosastoa J.A.F. Sariolan komennossa. Nykyään Suomea kiertää kaksi itsenäistä Sariola-suvun tivolia: Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. 

Helsingin Sanomat 1.6.1929. Kaisaniemi oli tuttu paikka tivoleille ja 

sirkuksille. Burman ajo tarkoittaa ehkä surmanajoa. Sirkus Maximin 

omistivat Väinö ja Aurora Bono. 

He olivat osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. 

Kansan Lehti 29.6.1929. Sama tivoli kuin Helsingissä, mutta nyt nimella 

Suomen Tivoli Tampereella. Käärmetemppeli kuului myös 

Bonoille, ehkä karhukin. 

Olikohan surmanajaja virolainen Konstantin Kala?

Aamulehti 12.7.1929. Riitti kun kerrottiin, että täällä ollaan ja suuria uutuuksia riittää. 

Ilmeisesti sirkusnäytöksiä oli aika tiuhaan sunnuntaina klo 16 ja 18 välillä.

1929 • Suomen Tivoli • Funfair

Tuo Suomen Tivolin ilmoitus oli Aamulehdessä 1.7.1929. Kesäkuun viimeisen päivän näytösajat Sirkus Maximissa oli vielä jäänyt vahingossa ilmoitukseen. Maximin ohjelmasta ei kerrota tarkemmin. Surmanajo oli kova sana tivolissa tuohon aikaan. Samoin oli Messukaruselli moottorisilla lentokoneilla. Käärmetemppeli ja polkupyöräilevä karhu olivat Väinö ja Aurora Bonon side show -teltassa. Mitä tarkoitti tivolin sijainti Mustanlahden sataman lähellä? Tarkoittiko se Amurin pallokenttää vai tarkoittiko se Porin radan rautatiesillan kaupungin puoleista aluetta, josta alla oleva kuvakin on otettu. Maailmanpyörän takana näkyy rautatiesilta ja sen takana Mustanlahden sataman makasiinirakennus. Museo on ajoittanut kuvan aikavälille 1935–1945.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

.

Suomen Tivoli 1929

Tämä ilmoitus oli tamperelaisessa Aamulehdessä kesällä 1929. Riitti kun kerrottiin, että täällä ollaan ja suuria uutuuksia riittää. Ilmeisesti sirkusnäytöksiä oli aika tiuhaan sunnuntaina klo 16 ja 18 välillä.

Tässä alakuvassa Suomen Tivolin tivolialue vuonna 1929. Etualalla jokin "sideshow -teltta", jonka edustalla seisoskelemassa paljon asepukuisia sotilaita. Keskellä surmanajopönttö, jonka portailla seisomassa ainakin eestiläinen klovni Martin Kroll. Taustalla Sirkus Maximin teltta, joka oli Väinö ja Aurora Bonon huviliike. Se kiersi sittemmin myös itsenäisenä ilman tivolia.

Helsingissä 1929 vieraillessaan sama tivoli käytti nimeä Helsingin Tivoli. Mukana oli silloinkin Sirkus Maxim.

.

Sirkus Maxim 1929

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä komeili tällainen ilmoitus kesällä 1929.

Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono. He olivat 1929 näköjään osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. Teltan halkaisija oli 20 metriä. Heillä oli tivolissa myös Käärmetemppeli. Tuo pyöräilevä karhu oli myös heidän? Seuraavana vuonna lehdissä näkyi Sirkus Maximin ilmoituksia ilman tivolia.

Sama Suomen Tivoli käytti kiertueellaan ainakin vuonna 1929 myös nimiä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla Messu Tivoli.

Ilmoituksessa puhutaan surmanajosta vain yksikössä. Hän oli virolainen Konstantin Kala. Samana vuonna otetussa valokuvassa alhaalla vasemmalla seisoo hänen maanmiehensä Martin Kroll klovnin asussa ja istumassa Konstantin Kala.

.

Sirkus Maxim 1930

Lotta Mattila-Lahtinen kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta, että Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono ja että he olivat itsenäisiä yrittäjiä Suomen Tivolissa vuonna 1929. Teltan kerrottiin olevan halkaisijaltaan 20 metriä. Tämä Sariolan tivoli taisi käyttää myös nimeä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla nimeä Messu Tivoli. Sirkus Maximista löytyy maininta myös vuodelta 1923. Mutta keitä olivat sen omistajat Väinö ja Aurora Bono? Lähtivätkö he yksin kiertämään Suomea 1930 ilman ison tivolin tukea?

Tämä lehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 23.7.1930. Superlatiiveja ei säästellä ja kehumista ei kainostella. Siihen aikaan vielä kaikki mikä oli sanomalehdessä, oli monelle totta.