1949 • Zoo Cirkus Trolle Rhodin

Zoo Cirkus Trolle Rhodin kiersi Suomea 1949 Lasten Päivän Suursirkus -nimellä. Sirkus oli todellinen suursirkus. Se liikkui kaupungista toiseen omalla 72-akselisella junallaan. Teltta oli 4-mastoinen ja katsomoon kerrottiin mahtuvan 2 500 henkeä. Henkilökuntaa oli kaikkiaan 80. Ennen Tampereelle saapumistaan se oli vieraillut mm. Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Kokkolassa ja Kuopiossa. Tampereella sirkus asettui Lasten Päivän Huvikentälle Hippoksella. Ensi-ilta oli 9.8.1949. Edellispäivänä suoritettiin suuri mainosparaati kaupungin keskustassa. Kuvassa pari norsua ylittää Hämeensiltaa, taustalla Tampereen Teatteri. Sirkuksen ilmoittelussa mainitaan: "Huom.! Sirkuslippu oikeuttaa vapaaseen pääsyyn myös huvikentälle!" oliko sirkuksella omia huvittelulaitoksia mukanaan vai tekivätkö he yhteistyötä jonkun tivolin kanssa? Vai oliko Lasten Päivän järjestäjä kerännyt sirkuksen ympärille erilaisia huvilaite-yrittäjiä?

Myöhemmin sirkuksen siirtyessä Porvooseen, tapahtui siellä harmillinen työtapaturma. Norsujen kouluttaja Gösta Kruuse putosi kuorman päältä saaden selkäänsä pahan murtuman. Seuraavassa näytöksessä hän kuitenkin esiintyi rautaliiveihin kääriytyneenä.

Jossakin vaiheessa kiertuettaan sirkus vaihtoi Kouvolassa yhden leijonansa kahteen karhunpentuun jonkun eläintenkouluttajan kanssa. Lehtiuutinen ei kerro kenen kanssa kaupat tehtiin.


Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••
-"Mää näin norsun Hämeensillalla". -"Niiv varmaan, oliko vaaleenpunane?"
Jarmo Salonen
•••••••••••••••••••••••••••

The two elephants names were probably Birka and Safari, both of them later sold to Zoo Dresden. Birka died in Dresden 1957-02-09, and Safari 1976-02-12. I have them filed in my elephant database here https://www.elephant.se/location2.php?location_id=71&show=5

DanKoehl

•••••••••••••••••••••••••••

I also made a Wikipedia article (in Swedish) about Gösta Kruse here 

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6sta_Kruse

DanKoehl

•••••••••••••••••••••••••••

.

1929 • Suomen Tivoli • Funfair

Tuo Suomen Tivolin ilmoitus oli Aamulehdessä 1.7.1929. Kesäkuun viimeisen päivän näytösajat Sirkus Maximissa oli vielä jäänyt vahingossa ilmoitukseen. Maximin ohjelmasta ei kerrota tarkemmin. Surmanajo oli kova sana tivolissa tuohon aikaan. Samoin oli Messukaruselli moottorisilla lentokoneilla. Käärmetemppeli ja polkupyöräilevä karhu olivat Väinö ja Aurora Bonon side show -teltassa. Mitä tarkoitti tivolin sijainti Mustanlahden sataman lähellä? Tarkoittiko se Amurin pallokenttää vai tarkoittiko se Porin radan rautatiesillan kaupungin puoleista aluetta, josta alla oleva kuvakin on otettu. Maailmanpyörän takana näkyy rautatiesilta ja sen takana Mustanlahden sataman makasiinirakennus. Museo on ajoittanut kuvan aikavälille 1935–1945.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

.

Arvi Huhtala

Arvi Huhtala (1913–1996) piti sirkuksia ja peli- ja ampumatelttoja. Tässä ylhäällä on taikuri Alexander Casson työtodistus vuosilta 1958 ja 1959. Ensimmäisenä vuotena Casso aka Johannes Hyvärinen taikoi Cirkus Huhtalassa ja seuraavana vuotena samassa teltassa, mutta sirkuksen nimi oli vaihtunut Cirkus Magyar'ksi.

Tässä Huhtalan molemmat sirkukset. Fasadi on sama pienin muutoksin. Teltta on erilainen.

Arvi Huhtala karhunpentujen kanssa.

Cirkus Huhtala, mutta missä ja milloin? Mainoksessa nimet Gentleman Jack, Anna-Lisa, Avenius.

.

Cirkus Metropol 1936

Nyt pistän tähän arvioita omasta päästäni, koska varmistuksia en löytänyt tämän sirkuksen tiimoilta. Cirkus Metropol mainosti itseään Kansan Lehdessä elokuussa 1936. Tampereen Ratinaan oli ilmeisesti rakennettu tilapäinen maneesi, koska vakituista ratsastusmaneesia siellä ei ollut.  Tai sitten se oli tavallinen sirkusmaneesi teltassa koska mukana oli myös mannermaista suurohjelmaa.

Vuosina 1936–1938 Cirkus Metropolin omistivat ilmeisesti akrobaattiryhmä Ilmariset eli Hjalmar ja Sylvia Hautamäki. Metropol myytiin Latviaan 1938. Tätä ennen heillä oli myös Sirkus Kastor. Alakuvassa Seurue Olympian omistaja Hautamäki poseeraa karhun kanssa 1927.

Sirkus Maxim 1929

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä komeili tällainen ilmoitus kesällä 1929.

Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono. He olivat 1929 näköjään osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. Teltan halkaisija oli 20 metriä. Heillä oli tivolissa myös Käärmetemppeli. Tuo pyöräilevä karhu oli myös heidän? Seuraavana vuonna lehdissä näkyi Sirkus Maximin ilmoituksia ilman tivolia.

Sama Suomen Tivoli käytti kiertueellaan ainakin vuonna 1929 myös nimiä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla Messu Tivoli.

Ilmoituksessa puhutaan surmanajosta vain yksikössä. Hän oli virolainen Konstantin Kala. Samana vuonna otetussa valokuvassa alhaalla vasemmalla seisoo hänen maanmiehensä Martin Kroll klovnin asussa ja istumassa Konstantin Kala.

.

Suomen Tivoli 1969

Tässä on Suomen Tivolin mainoslehti vuodelta 1969. Kannet toimi julisteenakin. Sisäsivulla kuvattuna vahvimmat vetonaulat.

Kaikkien lemmikki oli Pepita-norsu, joka oli Pertti Sariolan hyvässä hoidossa. Turkkilainen karhuryhmä oli myös jännittävä. Puhumattakaan Irmeli Sariolan kuristajakäärmeistä. Onko tuo klovni Alpertti?

Yleiskuva alhaalla on otettu Rovaniemellä 1969.

Kommentit:

Pelle Hanski on kuvassa.


.

Leijonan hampaissa

Aika raju juttu tuo Aamulehdessä 26.8.1951 julkaistu uutinen. Lennart Oxen selvisi tapahtumasta kuitenkin jaloilleen. En tiedä millaiset arvet tuo tapaus jätti, mutta arvaan, että katu-uskottavuus ammattilaispiireissä kasvoi.

Omissa muistiinpanoissani Lenny Oxen mainitaan 1949 ja 1950 ensimmäisen kerran Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä. Leijonan kerrottiin olevan suuri afrikkalainen kuningasleijona. Vuonna 1951 sirkus muutti nimeään ja siitä tuli Sirkus Bonn. Olympiavuonna 1952 Bonnin ohjelmassa mainitaan Senor Oxen, pelkäämätön mies, joka painii 250 kiloisen karhun kanssa. Yläkuvassa Mr Lenny ehkä 1952. Lennart selvisi siis melko hyvin vammoistaan. Samassa ohjelmassa kerrotaan, että leijonankesyttäjänä esiintyy Miss Zoja (alakuvassa), Romanoffin tytär, joka edelleen on ainoa suomalainen naispuolinen leijonankouluttaja. Hänen nykyinen nimensä on Zoja Puska.

Romanoff koulutti suojissaan myös toisen mainetta niittäneen eläinkouluttajan, Kalle Nymanin. Vuonna 1957 hän esiintyi Cirkus Panakoksessa nimillä Tarzan ja Caru kreikkalainen. Esiintymiskavereina olivat Pasha-leijona ja Pipsa-karhu, siis nuo samat veijarit, jotka alussa mainittiin.

Domptööriä eli villieläinten kouluttajaa kutsuttiin tuohon aikaan vielä eläintenkesyttäjäksi. Koulutusmetodien nykyaikaistuttua tittelikin muuttui pehmeämmäksi. Silti ala kärsii edelleen entisaikojen liian rajuista opetustavoista.

Sirkus Maxim 1930

Lotta Mattila-Lahtinen kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta, että Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono ja että he olivat itsenäisiä yrittäjiä Suomen Tivolissa vuonna 1929. Teltan kerrottiin olevan halkaisijaltaan 20 metriä. Tämä Sariolan tivoli taisi käyttää myös nimeä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla nimeä Messu Tivoli. Sirkus Maximista löytyy maininta myös vuodelta 1923. Mutta keitä olivat sen omistajat Väinö ja Aurora Bono? Lähtivätkö he yksin kiertämään Suomea 1930 ilman ison tivolin tukea?

Tämä lehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 23.7.1930. Superlatiiveja ei säästellä ja kehumista ei kainostella. Siihen aikaan vielä kaikki mikä oli sanomalehdessä, oli monelle totta.

Moskovan Jääsirkus 1970

Vuonna 1970 Moskovan Jääsirkus vieraili Suomessa. Huhti–toukokuun vaihteessa se oli ensin Helsingin Jäähallissa ja sitten Tampereen Jäähallissa. Molemmissa viivyttiin toista viikkoa. Tuo ilmoitus oli Kansan Lehdessä 6.5.1970. Suomi-Neuvostoliitto-Seura oli sirkuksen isäntänä kiertueella.

Ohjelma oli kovin venäläinen. Monille ehkä selkeimmin mieleen jäivät Anatolij Majorovin karhut, jotka olivat maneesilla pariinkin otteeseen. Ne jopa pelasivat jääkiekkoa.

Outoja ihmisiä ja eläimiä

Tämä Suomen Tivolin sanomalehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 25.4.1951. Minkälainen ryhmä oli tuo Viking Sirkus? Oudot ihmiset ja hurjat villieläimet olivat vetonauloja, silloin kun televisiosta ei edes osattu haaveilla. Kiinalaisryhmä Kam Tai Co viipyi ilmeisen pitkään Suomessa ja oli suosittu (kuva alla). Yhtä mielenkiintoisia olivat mustaihoiset ihmiset, joita silloin sai vielä kutsua neekeri-nimellä ilman pilkan häivääkään.

Eksoottiset eläimet olivat tietty kiinnostavia myös, mutta suomalainen karhu oli yhtä vetovoimainen. Pistän tuohon alle pari karhukuvaa. Jos tiedätte niistä enemmän, kertokaa. Ensimmäinen kuva on Suomen Tivolista, mutta kuka siinä on ja milloin? Toinen kuva esittää Lenny Oxenia, joka Sirkus Felixissä ja Sirkus Bonnissa 1949–1951 opetti eläintenkoulutusta Zoja Romanoffille ja Kalle Nymanille. Joissakin mainoksissa häntä kutsuttiin myös nimellä Senor Oxen. Pipsa-karhu ja Pasha-leijona sekä Kalle Nyman eli Caru muistetaan myös Sirkus Panakoksesta 1957.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••
Ylemmässä karhukuvassa oleva mies on varmaan "Hämis" eli Tauno Hämäläinen. Kuvassa oleva karhu ei ole ihan aikuinen ja Hämäläinen oli kooltaan pieni mies. Karhun vieressä oleva taluttaja on kokoluokkaa suurempi. Kyseessä lienee Suomen Tivoli, missä Hämäläinen toimi myös kuuluttajana. Hänen kerrotaan sanoneen, että "vaikka sauna palaisi tai pommi olisi uunissa, niin sekään ei saa estää teitä tulemaan esitykseen". Myöhemmin Hämis oli Linnanmäellä Seiterän vedenneitohallissa vahtimestarina ja kuuluttajana. Vuosina 1970-1972 olin viereisessä Kolibriteatterissa, ja joskus kuulutimme kilpaa!
Olisikohan Lenny Oxenin kuva otettu Sirkus Felixissä tai Sirkus Bonnissa? Häkin rakenne vaikuttaa sellaiselta.
Markku A
••••••••••••••••••••••
Uskon, että Viking Sirkus oli ryhmä, johon kuuluivat Berra Sandberg, Lasse Carlsson, "Pliggen" Carlsson ja jomman kumman Carlssonin vaimo. Tämä Viking Sirkus oli omassa pienessä sirkusessaan myös Olympia-vuonna 1952 Suomen Tivolissa. Tuolloin yhdistyivät Matti Sariolan ja Toivo Sariolan osastot yhden kuukauden ajaksi Helsingin Kaisaniemessä. Olin itse esiintymässä Toivo Sariolan Arkadia-Sirkuksessa. Meidän kahden sirkuksen välissä oli ulkoilmanäyttämö, jossa esiintyivät mm. Deblars-Revy pyörätaiturit, Thore Erhlingin orkesteri ja Alice Babs jne...
BG
••••••••••••••••••••••

Nti Liljeblad

Suomen sirkushistoriassa on toinenkin naispuolinen leijonankesyttäjä. Zoja Puska oli se suomalainen, mutta mistä maasta tuli tämä Neiti Liljeblad? Suomessa hän on esiintynyt, koska muistokortissakin on selvää suomea. Missä hän esiintyi ja milloin?

Nykyään ei enää puhuta eläintenkesyttäjistä vaan -kouluttajista. Koulutustavatkin ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana ystävällisimmiksi. Palkitsemista käytetään enemmän. Kesyeläinten kouluttajasta käytetään nimitystä dressööri (dresseur) ja villieläinten kouluttajaa nimitetään domptööriksi (dompteur).

Villieläinten kanssa esiintyminen on aina vaarallista. Viimeisin traaginen tapaus lienee vuodelta 2010, kun ukrainalaisessa sirkuksessa leijonalauman johtaja hyökkäsi kouluttajansa päälle ja muu lauma perässä. Avustajien nopea toiminta pelasti kouluttajan hengen.

Kommentit:

Viime kesänä karhu innostui leikkimään omistajansa kanssa Tsekeissä. Linkistä näkyy Jiri Berousek Jr:n sidottu pää. http://tn.nova.cz/zpravy/domaci/napadeni-v-cirkusu-berouskovi-zranili-medvedi-na-staci-v-brode.html
Kalle

Caru – kreikkalainen

Suomalainen sirkushistoria sisältää kymmeniä satumaisia legendoja – tosia ja takuulla tosia. Niiden joukossa on ainakin yksi helmi: Caru – kreikkalainen.

Romanipoika Kalle Nyman karkasi pikkupoikana Sirkus Felixin suojiin. Hän aloitti tallipoikana ja kehittyi trapetsitaiteilijaksi. Hän putosi ja loukkaantui vakavasti. Kalle joutui aloittamaan kaiken alusta. Esiintymiskumppaniksi tuli pikkunorsu Pepita. Hänestä tuli domptööri eli eläintenkouluttaja. Vuosia Kalle Nyman tunnettiin maailman sirkuksissa kreikkalaisena leijonankesyttäjänä, intialaisena akrobaattina ja herra Tarzanina. Kalle kiersi eri tivolien ja sirkuksien mukana Suomea 70-luvulle asti. Kun villieläinten pito sirkuksissa kiellettiin, Kalle lähti Suomesta – tapettuaan ensin rakkaat leijonansa ja vannoen, ettei koskaan palaa.

Kalle Nyman käytti taiteilijanimeä Caru ja hänen kansallisuudekseen esiteltiin kreikkalainen. Ulkoisilta piirteiltään hän olikin kuin antiikin veistokset. Hänelle kehitettiin oma ”kreikan kieli” sekoituksesta romaniaa, venäjää ja sirkuskieltä, joka meni yleisöön täydestä.

Caru mainitaan mm. yllä olevassa Panakoksen ohjelmalehdessä vuodelta 1957. Caru teki silloin kaksi eläinnumeroa, joista ensimmäinen Pasha-leijonan kanssa ja toinen Pipsa-karhun kanssa. Lisäksi Caru teki syöksytrapetsinumeron.

Kommentit:


Vuonna 1957 Suomea kiersi peräti kolme suurta sirkusta, Panakos, Mijares ja Zoo.

Syyskuussa 1957 Panakos ja Mijares olivat samanaikaisesti Lahdessa. Panakos oli linja-autoaseman takana Kisapuiston alueella ja Mijares silloisella hiihtostadionin kentällä.

Panakoksella oli pääteltan lisäksi muutamia sivutelttoja. Näitä sivutelttoja oli mahdollisesti neljä.Yhdessä sivuteltassa esiintyi Johannes Hyvärinen (1933–1976) joka käytti taiteilijanimeä Carambo.

Toisessa sivuteltassa oli sirkuksen eläintalli jossa oli nähtävänä mm. malaijinkarhu ja apinoita. Tämä eläintalli oli täysin erillinen yksikkö. Eläintallin eläimet eivät esiityneet näytöksessä ja taas päinvastoin esiintyvät eläimet (Pasha leijona, Pipsa karhu sekä kaksi villakoiraa ) eivät olleet näytteillä eläintallissa.

Kahdesta muusta sivuteltasta muistikuvani ovat hatarammat mutta on mahdollista että toinen teltoista oli peliteltta ja toinen tanssihalli.

Alue ei ollut aidattu.

Panakoksen näytös alkoi Arvo Kangasniemen pitämällä puheella ja vasta tämän jälkeen tuli ensimmäinen varsinainen sirkusnumero (Caru ja Pasha leijona ) areenalle.

Carun syöksytrapetsiesitys oli hyvin näyttävä, samalla kun Caru hyppäsi pää edellä kohti maneesia hänen taskuistaan leijaili maahan suuria punaisia liinoja.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa.

Carun trapetsilta putoaminen sattui muistaakseni juuri Lahdessa.

Kiitos erittäin mielenkiintoisesta blogista.

Peter Lindfors
.