1949 • Zoo Cirkus Trolle Rhodin

Zoo Cirkus Trolle Rhodin kiersi Suomea 1949 Lasten Päivän Suursirkus -nimellä. Sirkus oli todellinen suursirkus. Se liikkui kaupungista toiseen omalla 72-akselisella junallaan. Teltta oli 4-mastoinen ja katsomoon kerrottiin mahtuvan 2 500 henkeä. Henkilökuntaa oli kaikkiaan 80. Ennen Tampereelle saapumistaan se oli vieraillut mm. Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Kokkolassa ja Kuopiossa. Tampereella sirkus asettui Lasten Päivän Huvikentälle Hippoksella. Ensi-ilta oli 9.8.1949. Edellispäivänä suoritettiin suuri mainosparaati kaupungin keskustassa. Kuvassa pari norsua ylittää Hämeensiltaa, taustalla Tampereen Teatteri. Sirkuksen ilmoittelussa mainitaan: "Huom.! Sirkuslippu oikeuttaa vapaaseen pääsyyn myös huvikentälle!" oliko sirkuksella omia huvittelulaitoksia mukanaan vai tekivätkö he yhteistyötä jonkun tivolin kanssa? Vai oliko Lasten Päivän järjestäjä kerännyt sirkuksen ympärille erilaisia huvilaite-yrittäjiä?

Myöhemmin sirkuksen siirtyessä Porvooseen, tapahtui siellä harmillinen työtapaturma. Norsujen kouluttaja Gösta Kruuse putosi kuorman päältä saaden selkäänsä pahan murtuman. Seuraavassa näytöksessä hän kuitenkin esiintyi rautaliiveihin kääriytyneenä.

Jossakin vaiheessa kiertuettaan sirkus vaihtoi Kouvolassa yhden leijonansa kahteen karhunpentuun jonkun eläintenkouluttajan kanssa. Lehtiuutinen ei kerro kenen kanssa kaupat tehtiin.


Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••
-"Mää näin norsun Hämeensillalla". -"Niiv varmaan, oliko vaaleenpunane?"
Jarmo Salonen
•••••••••••••••••••••••••••

The two elephants names were probably Birka and Safari, both of them later sold to Zoo Dresden. Birka died in Dresden 1957-02-09, and Safari 1976-02-12. I have them filed in my elephant database here https://www.elephant.se/location2.php?location_id=71&show=5

DanKoehl

•••••••••••••••••••••••••••

I also made a Wikipedia article (in Swedish) about Gösta Kruse here 

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6sta_Kruse

DanKoehl

•••••••••••••••••••••••••••

.

1950 • Sirkus Sariola • Paraati • Parade

Sirkus Sariola eli Suur-Sirkus vieraili Tampereella 23.–29.5.1950. Aamulehti kertoi, että sirkusparaati nähdään 24.5. reitillä: Sirkuskentältä – Kalevantie – Tammelan puistokatu – Kullervonkatu – Satakunnankatu – Mariankatu – Pirkkalanvaltatie – Hämeenkatu – Hatanpään valtatie – Sirkuskenttä. Tuo sirkuskenttä oli ilmeisesti Linja-autoaseman vieressä. Vapriikin kuva-arkistosta löytyivät nämä valokuvat, jotka ovat päivätty 21.5.1950. Sirkus Sariola oli vielä 17.5. Vammalassa, joten ilmeisesti he tulivat Tampereelle pari päivää ennen avaamista ja pitivät siinä samalla ensimmäisen paraatin.

Onkohan tässä Cowboy-ryhmä Kenneth Mc Manus'n johdolla Keskustorilla.

Tässä esiintyjät ohjelmalehden kertomana:
Toimitusjohtaja J.A.F. Sariola
Ohjelma- ja teknillinen johtaja Unto Sariola
Kapellimestari Bruno Eerola ja kvintetti (25.6. saakka)
Alkusoitto sirkuksen yhtye
Voltage-Gowboy ratsastusesitys, Kenneth Mc Manus
Kaksi Ponihevosta Frank Paulo
3 Barengos & Sippo Maailmankuulut klovnit
Ballerina - Miss Glarinda ratsastusesitys
Rostando espanjalainen heitto- ja tasapainotaiteilija
Väliaika
4 Contys lentävät trapetsitaiteilijat
Elefantti ja ponit
Ford.autohuoltoa v. 1900, Barengos
Texas Mde C. Paulo & Miss Evelyn Paulo
Pepe & Paul ekvilibristitaituruutta
The.Argentinos – Paulo Family kuuluisat englant. vauhtiratsastajat

Frank Paulo'n ja Juliet Foster'n kääpiönorsu tallustelee Hatanpään valtatiellä.

Esiintyjälistassa on moniakin muutoksia, kun vertailee muita lähteitä, esim. lehtijuttuja. Asiaa sekoittaa vielä se, että joissakin Sariolan tivoleiden ilmoituksissa puhutaan Suur-Sirkuksen ohjelmista.  Teltta veti katsojia peräti 2 000 henkeä. Näytökset annettiin Ensi Koti Liiton hyväksi. Myrsky repi 16.9. sirkusteltan myöhemmin Turussa ja kiertue piti lopettaa viikkoa ennen kuin oli suunniteltu.

Miehe-Steckel -ryhmän klovneja ajamassa vanhalla T-mallin Fordilla 

Shellin huoltoaseman kohdalla Hatanpään valtatiellä.

Maneesipelle Sippo eli Sigfrid Hanell ajamassa 

aasin vetämiä kiesejä norsuvaunun vierellä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

Sirkus saapuu Tampereelle 1950

Kun lueskelee vanhoja lehtiä, huomaa kyllä selvästi, että Sariolat hoitivat tiedottamisen ja mainonnan hyvin. Tässä yksi esimerkki Sirkus Sariolan saapumisesta Tampereelle 1951. Ylläoleva artikkeli oli Aamulehdessä ennen kaupunkiin saapumista 21.5.1950. Todennäköisesti kyseessä on ollut lehdelle lähetetty puffi, jota toimittaja sitten on lyhennellyt tarpeen mukaan.

23.5. oli ensi-ilta ja silloin tietysti oli ilmoitus lehdessä. Normaalinäytösten lisäksi annettiin lasten- ja koululaisten näytöksiä. Eläintalleilla käynneistä veloitettiin myös pääsymaksu.

Seuraavana päivänä pistettiinkin eloa Tampereen katukuvaan, kun sirkusparaati lähti liikkeelle. Yhtenä vetonaulana tietysti ihan elävä norsu. Enpä usko, että tuosta kierroksesta selvittiin tunnissa. Aluksi ylitettiin rautatie Sorinsiltaa pitkin ja käännyttiin nykyiselle Yliopistonkadulle. Tammelassa käännyttiin Tuomiokirkolle ja siitä Satakunnankadulle. Siihen aikaan vielä Mariankatua pitkin päästiin nykyiselle Pirkankadulle, josta lähdettiin paluumatkalle. Sen kierroksen jälkeen ainakin kaikki lapset tiesivät sirkuksen tulleen kaupunkiin. Ja sehän oli tarkoituskin.

Entä muut tavat mainostaa? Julisteita ja tienvarsimainoksia käytettiin silloinkin, mutta kuinka paljon? Joku osaa varmaan kertoa. Oliko muita konsteja mainostaa? Printtimainonta taisi olla ainoa tapa? Entäs kovaäänisten käyttö?

Calliope

Calliope oli eeppisen runouden muusa Kreikan mytologiassa. Tunnetummaksi calliope on tullut soittopelin nimenä. Se tuottaa äänen kaasun, höyryn tai paineilman avulla. Vanhanajan veturinpillikin oli calliope. Hevosten vetämät calliope-vaunut kuuluivat ennenvanhaan sirkusparaateihin, varsinkin USA:ssa, mutta on niitä Euroopassakin käytetty. Musiikki raikui kilometrien päähän. Yläkuvassa 1920 rakennettu Two Jesters calliope-vaunu, jossa oli 36 pilliä.

Suomenkielistä nimeä tälle soittimelle en ole löytänyt. Höyrykäyttöisiä calliope-soittimia kutsuttiin myös höyry-uruiksi tai höyry-pianoiksi. Höyrykäyttöisiä oli runsaasti jokilaivoilla ja sirkuksissa. Samasta höyrykoneesta kun saatiin sähköä ja voimaa erilaisiin laitteisiin. Calliopeta voi soittaa joko käsin tai mekaanisesti kuten automaatista pianoa. Höyry-calliopen viritys on lähes mahdoton tehtävä, johtuen kuuman ilman aiheuttamasta elämisestä metallipillissä.

En ole koskaan kuullut tätä luonnossa, mutta uskallan veikata, että Sirkus Finlandian katu-uruissa on kauniimpi sointi. Sekin on joskus osallistunut paraateihin kuorma-auton lavalla.

Virolainen sirkusparaati

Nämä kuvat otin Tallinnassa Viru-hotellin edessä kesäkuussa 1988. En muista mikä tai mitkä sirkukset tässä esittäytyvät, mutta sen muistan, että jo silloin leijui ilmassa jännitystä. Poliittinen kireys oli selvästi aistittavissa. Näin silloin ensimmäisen kerran Viron lipun. Joku uskallikko juoksi se kädessään vanhassa kaupungissa.

1980-luvulla Moskovan keskushallinto pyrki venäläistämään Viron neuvostotasavaltaa voimakkaasti. Virolaisten osuus maan väestöstä oli romahtanut 1930-luvun lähes 90 prosentista noin 60 prosenttiin. Vuonna 1988 Mihail Gorbatšovin pääsihteerikaudella vaihtui Viron kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi kansallismielinen Vaino Väljas. Marraskuussa 1988 Viron korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi.

Toukokuussa 1990 osa vuoden 1938 perustuslaista palautettiin voimaan ja maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys. Viimeiset Venäjän joukot vetäytyivät elokuuhun 1994 mennessä.

Sirkusparaati

Sirkusparaatit olivat aikoinaan tärkein tapa tiedottaa ihmisille sirkuksen tulosta kaupunkiin. Se oli myös edullinen tapa mainostaa. Sata vuotta sitten järjestettiin jopa lähtiäisparaateja kiitokseksi asiakkaille. Näin teki mm. brittiläinen Circus Hubert Cook Helsingissä 1903.

Sirkusparaatiin osallistuivat orkesteri, artistit, eläimet ja erikoisimmat kulkuvälineet. Amerikkalaiset menivät hyvinkin pitkälle tehdessään paraateistaan todellisia show-tapahtumia. Mielikuvituksellisen koristeelliset sirkusvaunut olivat tärkeä osa paraatia.

Suomessa on viime vuosina hiljalleen noussut innostus uudelleen paraateja kohtaan. Sirkus Finlandiallakin on ollut joitakin pienimuotoisia kokeiluja esimerkiksi kaupunkijunilla. Yläkuvan kohdalla tosin moni luuli, että kyseessä oli Tjäreborgin mainoskeikka.

Alakuvassa Monte-Carlon Sirkusfestivaalien yksi mainosauto. Alimmaisena Monacon klovniorkesterin käyttämä vanha Ford.

Sirkusparaati

Viime tiistaina Sirkus Finlandia suoritti sirkusparaatin Tampereella. Sirkuksen taiteilijat hyppäsivät kaupunkijuna Wilin kyytiin ja lähtivät kiertelemään kaupungille. Silloin alkoi sade. Onneksi se oli ajoittaista ja melko vähäistä, mutta se riitti ajamaan ihmiset pois kaduilta. Välillä kyllä tuntui niinkuin aavejuna olisi puksuttanut läpi autiomaan. Harmi.

Juna pysähtyi hetkeksi Laukontorilla, Keskustorilla, Rautatieasemalla ja Tammelantorilla. Taiteilijat hyppäsivät ulos vaunuista ja jakoivat esitteitä. Saipa jokunen pikkuinen kulkija myös sirkuksen oman turvaliivin omakseen.

Ei se ihan sellainen paraati ollut kuin vanhoissa valokuvissa on joskus nähty. Joku rouva kysyi, että onko teillä polttarit menossa. Asiaa olisi auttanut, jos jossain junan kyljessä olisi ollut iso sirkuksen mainoslakana tai muutamia julisteita. Tjäreborg sai nyt ainakin näkyvää mainosta. Sirkustirehtööri kuitenkin melusi pysähdyspaikoilla megafoonillaan kertoen mistä on kyse.

Kaupunkijuna on hyvä idea, mutta sen pitäisi olla sirkusjuna eikä matkatoimistojuna.

Yläkuvassa Graziella tekee tuttavuutta komeitten miesten kanssa. Alhaalla Patrick Harrison kyseenalaistaa torille asetetut kyltit. Alimmaisessa kuvassa Tiina Myllykangas lahjoittaa turvaliivin pikkukulkijalle.

www.sirkusfinlandia.fi