2019 • Sirkusjulisteita • Circus Posters

Tässä taas mielestäni hyviä, erilaisia sirkusjulisteita. Makuja on tietysti monenlaisia, mutta nämä ainakin ovat erottuneet kilpailijoistaan.

.

1908 • Sirkuspainia • Circus Wrestling

Sirkus toi painin Suomeen 1800 luvun lopulla. Kreikkalais-roomalaisesta painista käytettiin silloin nimeä ranskalainen paini. Pertti Vehviläisen ja Niilo Lehdon lehtiartikkelissa 2010 kerrotaan painiharrastuksen alkuvuosista näin:
Kun Suomessa aloitettiin painin kilpailutoiminta vuona 1897, käytettiin sääntöinä sirkusten haasteotteluista tunnettuja yksinkertaistettuja ranskalaisen painin sääntöjä. Ne sisälsivät nykyisen kreikkalais-roomalaisen painin tärkeimmät perusteet. Vastustajaan sai tarttua kämmenillä niskasta lanteisiin ja alaottamassa (syliote) sai puolustautua työntämällä leuasta. Taistelua jatkettiin myös matossa. Kiellettyä oli käsivarrella tai polvella painaminen, käsivarren vääntäminen luonnottomaan suun- taan, tarttuminen sormiin, nipistäminen, raapiminen ja lyöminen. Vuoden 1904 Allenin painioppaassa kiellettyjä olivat edellisten lisäksi hengittämistä estävät kravattiotteet, kuristusotteet ja vatsan vääntäminen. Mainittakoon, että vastustajan kättely ottelun alussa ja lopussa oli alusta lähtien määrätty säännöissä. Ottelu käytiin 15 minuutin jaksoissa yhden minuutin lepotauoilla. Jaksoja painittiin selätykseen tai luovutukseen saakka. 

Tämä Ilmoitus oli Keski-Pohjalainen-lehdessä 27.10.1908:
Uutta Huom Uutta
Sirkus
Tiistaina t. k. 27 p. kello 8 illalla
Suuri uusinta näytös
Kaikki taiteilijat esiintywät parhailla numeroillaan.
Huom.! Wahwat miehet saawat ilmoittaa itsensä, joka haluaa tulla, painiskelemaan ja nostamaan palkintoa wastaan. Pilettien hinnat entiset.
Kunnioittain Johtaja.

Sirkuksella ei näytä olevan nimeä. Eikä johtajallakaan. Pääsylippujen hinnat kaikki muistavat entuudestaan – tottakai. Sirkuksen sijaintiakaan ei näköjään tarvitse kertoa. Kaikkihan sen tietävät. Keski-Pohjalainen oli Kokkolassa vuosina 1905–1911 ilmestynyt sanomalehti. Kokkolan nuorsuomalaisten perustama Keski-Pohjalainen muuttui syksyllä 1907 maalaisliittolaiseksi, mutta palasi nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi kesään 1908 mennessä. Se lopetettiin taloudellisesti kannattamattomana. Aluksi kahdesti ja vuodesta 1907 lähtien kolmesti viikossa ilmestyneen lehden levikki oli 600–1100 kappaletta.


.

1935 • Miten säästyn kulkutaudilta? • How do I avoid the epidemic?

Lähes ainoat mainosvälineet 30-luvun sirkuksilla ja tivoleilla  taisivat olla vain sanomalehdet, julisteet ja lentolehtiset. Paikkakunnalle saavuttaessa oli usein syystä järjestää myös meluava ja värikäs paraati. Siihen aikaan sirkusta ei nimitetty vielä taiteeksi. Se oli enemmänkin rahvaan markkinatouhua. Kunkin paikkakunnan nimismiehellä oli omat mielipiteensä siitä mikä oli taidetta ja mikä pelkkää hulinaa. Ja sen mukaan hän määräsi huviveron. Vero saattoi jossakin vaiheessa olla lähes puolet pääsylipun hinnasta. Kunnes sirkustaide melkein kuoli Suomessa.
Mutta takaisin noihin mainosvälineisiin. Hämeen Tivoli jakoi aikoinaan paljon lentolehtisiä, eli kirjapainossa valmistettuja pieniä paperilappuja, joita kadunkulmissa jaettiin ohikulkeville. Se oli mainio väline kertoa asiakkaille pitempiä juttuja kuin julisteessa tai lehti-ilmoituksessa. Tässä alhaalla tekstilainaus yhdestä Hämeen Tivolin lentolehtisestä vuodelta 1935. Teksti on nykyihmiselle ylimakean mielistelevää, jopa runollista. Herää kysymys, että mikä oli tämän mainoslapun tarkoitus. Ehkä se laski hiukan sitä huviveron määrää? Vai aikoiko Jokilampi vain nostaa alansa arvostusta?  Lukekaa itse:

"Miten säästyn kulkutaudilta?
On totuus, että ilo pidentää ikää, kuin myöskin: Vietä aikasi luonnossa niin pysyt nuorena. Jos muistaisimme tämän, koittaen sen aina käytännössä sovelluttaa elämäämme, niin säästyisimme monelta yllättävältä sairaudelta. Miten usein nähdäänkään, tukahduttavan kuumana kesäpäivänä, ihmisten parveilevan tanssitalojen bakteri- ja pölytäyteisillä lattioilla, kiihkeästi hengittäen keuhkoihinsa miljoonia pasilleja, saaden aikaan inhottavia kulkutauteja. Siis kuule sinä Suomen nainen ja sinä pohjolan mies: Ammenna raikkaasta ulkoilusta reippautesi ja viattomasta ilosta virkistyksesi, suloisen auringon alla toimivan Hämeen Tivolin viehkeiden laitteiden ympäröimänä.

Ihminen jos tahdot nuorena kuolla, niin älä lue edemmäksi
Vaan sinulle joka ymmärrät arvon oikealle huvimuodolle on jälenpänä vielä muutama sana. Ota tänä iltana ystävä mukaasi ja tutustuta hänet Suomen ainoaan kotiemme onnea luovaan huvilaitokseen, ja sen monipuoliseen huvittavaan ohjelmaan, josta jo kenttämaksulla saa nauttia. Siellä laulullaan huuhtoo pois surut ja huolet Suomen mies, tunnettu humoristi Tupa-Uuno. Miehemme, Yrjö Jokilampi, terästää hermojanne. Klounit, tasapainotaiteilijat, nukketeatterit y.m. täydentää ilonne, jopa eripuraisuuskin unohtuu vihamiesten väliltä.
Ja katso, näet siellä valtavan ihmisjoukon piirittämän ihmeen: he odottavat vuoroaan, saadakseen yhä uudelleen tuntea tuon ihmeellisen, telineille nostetun järven kesähelteissäkin viilentävästi liplattavista laineista. Sinä kun voit purjehtia tämän järven pinnalla, pienillä veneillä, niiden moottorien tarmokkaasti jyskyttäessä uutta elämänintoa jäseniisi. Haudattuasi menneisyyden tyhmyydet tämän järven syvyyksiin, niin viisastuneena, uudestisyntyneenä aukeaa sinulle tie kohti parempaa tulevaisuutta.

Tämä huvilaitos on nyt rakennettu kotiseutuusi ja voit sinä nauttia siellä täysin siemauksin raittiista ilmasta sekä hupaisista esityksistä sekä tuntea itsetyydytystä siitä, että nämä kaikki ovat oman maasi ja kansasi aikaansaannoksia, ollen esittäjät omia kanssasisaria ja -veljiä, voit tuntea oman kurkihirren kuiskauksia rattoisan ilon vallatessa uutta elämänhalua katsojiinsa.
Niille osattomille, jotka eivät voi nauttia tätä iloa, on kustannettu värikuvallinen kirja, nimellä: Kulkevan järven tarina, ja on se nähtävissä vapaasti kotiseutusi ravintoloissa ja myymälöissä opettavine ja hupaisine kertomuksineen ja on sen kustantaja ainoa suomalainen huvilaitos, joka sellaisen on voinut kustantaa, siis
Hämeen Tivoli"



.

1919 • Sirkus Empire

Sirkus Empirellä on pitkä historia, mutta silti siitä löytyy kovin vähän tietoa. Ensimmäisen kerran Sirkus Empire vieraili Tampereella 1917. Nuo lehti-ilmoitukset ovat vuodelta 1919. Silloin sirkuksen johtajana oli Hjalmar Vallenius. Hän oli virassaan vielä vuoden 1921 kiertueen puoliväliin, jolloin ohjat otti käsiinsä Arvid Berkovits (1883–1971) ja homma oli hänen hanskassaan ehkä vuoteen 1924 asti. Suomea kiersi Empire vielä 1928, mutta sillä ei ilmeisesti ollut siteitä tähän Empireen. Sirkus Empire käytti myös nimiä Seurue Empire, Cirkus Empire ja välillä Empiire kirjoitettiin kahdella i-kirjaimella. Hj. Wallenius oli akrobaatti, taikuri ja nuorallakulkija. Jo 1913 Tampereella esiintyi taidevoimistelijat Veljekset Vallenius. Taikurina ja vaijerilla pyöräillessään hän käytti taiteilijanimeä Mr. Joley. Valokuvassa vuodelta 1919 näkyy Wallenius Bros. duon mainostaulu.

Aamulehti 10.5.1919.

Aamulehti 17.5.1919.

Muuten – näiden ilmoitusten kohdalla minulle selvisi mitä tarkoittaa maininta: "Pispalan tien varrella".  Tällä paikalla leiriytyi useitakin sirkuksia vuosien varrella. Kyseinen alue oli nykyisen Pirkankatu 32 paikkeilla. Vanhan rollikkahallin ja tennishallin välissä. Parin kivenheiton päässä länteen oli Tampereen ja Pirkkalan raja.



.

1920 Seurue Manes • Troupe Manes

Paini ja voimistelu olivat suosittuja sirkusten ja iltamien esityslajeja 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Tämä ilmoitus houkutteli yleisöä Kansan Sana -lehdessä tammikuun lopussa 1920. Ei siinä tarvittu kuin muutama hyvin valittu sana ja tupa oli täynnä. Mutta tietääkö joku jotain tästä Seurue Manes'sta?

.

1911 Gladiatori-Seurue • Gladiator Troupe

Ilmoitus tamperelaisessa Kansan Lehdessä 15.4.1911:
Gladiatori-Seurue on saapunut mukanaan villiä ja kesytettyjä Leijonia ja antaa ensimäiset suuret näytäntönsä 2:na Pääsiäispäivänä klo 2, 4, 6 ja 8 j.p. uudessa Hippodromissa Aleksanterin torilla.
HUOM.! Gladiatori-seurue ei ole mikään sirkus, eikä pidä sekottaa sitä kuljeksiviin akrobaattiseurueihin. Gladiaattori-seurue on 1:si luokkainen ja kuuluu siihen ainoastaan valittuja kykyjä.
Gladiatori-nainen, nainen jolla on leijonan voimat, Europan voimakkain nainen.
Gladiatori-nainen jättiläiskäärmeineen boa cinstrictor.
Sitäpaitsi hyvä, korkeamman koulun urheilu- ja voimisteluohjelma.
Huom.! Karhuja, susia, apinoita y.m. Oma soittokunta, johtaa kapellimestari Leeh Danzigista.
Sisäänpääsy: 1:nen paikka 1:50, 2:nen paikka 1:-  3:s -:75 ja seisojat 50 penniä.
Huom:! Seuraava näytäntö Tiistaina 18 pnä klo 8 j.pp. sekä keskiviikkona 19 p:nä klo puoli 8 j.pp

Aleksanterin torille eli nykyisen Pyynikintorille pystytettiin Hippodromi eikä mikään sirkusteltta. Tämähän ei ollut sirkusta. Ei missään nimessä. Tämä oli urheilua, joka parhaimmillaan on taidetta.
Näin varmaan kerrottiin nimismiehelle, joka päätti huviveron suuruudesta.

.

Kansallissirkus, viimeinen vuosi | the latest year

Kansallissirkus mainosti vierailuaan Pirkkalassa huhtikuun lopulla 1984 näin. Julisteessa, ohjelmalehdessä ja ilmoituksessa käytettiin samaa Lou Jacobsin näköistä klovnin kuvaa, joka ilmeisesti on levinnyt yli Euroopan, ehkä maailmankin koska tuohon samaan hahmoon törmää nykyisinkin. Olen kyllä sitä mieltä, että tuollaista naamaa pelästyisi kyllä vähän paatuneempikin tyyppi. Tämä oli Kansallissirkuksen viimeinen vuosi. Tosin viranomaisten rekisteristä nimi poistettiin vasta 1995. Vielä silloin yrityksen osoitteeksi oli merkitty Rake Tammisen koti Tampereen Sammonkadulla.

.

Mini-Sirkus 1976

Tampereen Mini-Sirkus kokoontui kesäisin Särkänniemen huvipuiston ulkoilmalavalla, mutta talveksi piti hakeutua lämpimämpiin tiloihin. Saukkola oli yksi kokoontumispaikka. Myöhemmin siirryttiin Sorin nuorisotalolle.

Yksi Mini-Sirkuksen tähdistä oli taikuri Mr Crane oikealta nimeltään Jarmo Salonen. Tässä pari kuvaa hänestä. Ylhäällä Mr Laurex eli Lasse Tiilikainen kirjoittaa nimmariaan Jarmolle. Alhaalla Jarmo täydessä vauhdissa.

.

Fakiiri Adalbert Hamed 1914 – Fakir

Ylhäällä osa ilmoituksesta, joka oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 29.1.1914. Ilmoitus oli harvinaisen suuri – yhdellä palstalla ja korkea. Erikoisuutta lisäsi siinä ollut puupiirros taiteilijasta. Fakiiri Adalbert Hamed kiersi Suomea jo edelliskesän Anton Anthoniuksen  omistamassa Sirkus Hippodromissa. Häntä mainostettiin silloin  "unkarilaisena".

Ylläolevan lehti-ilmoituksen teksti kokonaisuudessaan tässä:

Ensi kerran täällä! Kaikkialla täydet huoneet! Fakiiri Adalbert Hamed! Päivän ihme.
Mies ilman hermoja
Anatominen maailman attraktioni
Palokunnan talolla perjantaina 30p. tammik klo 8.15 ip mielenkiintoinen ja samalla tieteellinen esitys.
Kaupungin lääkäreitä ja tiede miehiä pyydetään tulemaan. Fakiiri Adalbert Hamed lävistää ruumiinsa, käsivartensa, säärensä, vatsansa, kaulansa, päänsä, silmänsä y.m. teräväksi hiotuilla erilaisilla aseilla; pyöreiksi tahkotuilla, kulmikkailla j.n.e. Kokeita tikareilla ja veitsillä. Yleisö saa itse, jos niin haluaa! lävistää fakiirin ruumiin sanotuilla aseilla. Adalbert Hamed, mies ilman hermoja suorittaa muuten hämmästyttäviä töitä.
Ristiinnaulitseminen.
Fakiiri antaa yleisön ristiinnaulita itsensä. – Naulat saa yleisö lyödä läpi hänen kätensä j.n.e. kiinni ristiin ja vetää myös ne pois. Risti on yleisön nähtävänä huoneuston eteisessä esityspäivänä klo 9 ap. – 5 ip.
Useamman henkilön yhteenneulominen.
Fakiiri neuloo yhteen 2 tai useampia henkilöitä näiden vähääkään tuntematta kipua siitä. – ilmoittautumiset voivat tapahtua esityksen aikana heti ennen kokeiden alkua tai aikaisemmin. Kaikki kokeet suorittaa fakiiri yleisön toivomuksen mukaan joko verivammalla tai ilman. Erikoisesti huomautetaan että esitys on ehdottomasti humpuukivapaata.
Suosituksia ja todistuksia tunnetuilta henkilöiltä ja tiede miehiltä sekä koti että ulkomailta on nähtävänä. Adalbert Hamed antoi lääkäreille ja tiedemiehilla erikoisnäytöksen Internat. Tiedeakademiassa Berliinissä ja on siellä tunnustettu huomattavimmaksi ihmeeksi ja on hän esiintynyt Amerikan ja Europan parhaimmilla näyttämöillä.
Liput: Numeroidut paikat á 3 mk., 2 mk ja 1:50, muut paikat saliin ja parvekkeelle 1 mk. Ennakkomyynti Express'in sikarimyymälässä torstaina ja perjantaina klo 5 een ip sekä sisään käytävällä 2 tuntia ennen esityksen alkua. HUOM.! Lapsia alle 12 vuod. ei lasketa.

Puupiirros 1900-luvun alusta. Tämä ei liity mitenkään yllämainittuun ilmoitukseen.

.

Sirkus Empire 1917

Sirkus Empire toimi vuosina 1917–1923. Nimi Seurue Empire ilmaantui vielä myöhemminkin Suomen sirkuskenttään vuosina 1928–1931, mutta sillä ei ollut siteitä tähän sirkukseen. Ainakin jossain vaiheessa Sirkus Empiren omisti Arvid Berkovits (1883–1971) vaimonsa Ainan (1895–1961) kanssa. Vuoden 1917 omistussuhteet ovat kuitenkin hämärän peitossa. Vuosina 1919–1920 johtajana toimi Hjalmar Wallenius. 1921 johtajana mainitaan jälleen Arvid Berkovits.

Näissä kuvissa on Empiren ilmoituksia Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä kesäkuun alussa 1917. Epäselvien kuvien vuoksi tekstit tässä:

Huom.!  Huom.!
Sirkus Empire
Ainoastaan muutamia päiviä Tampereella antaa näytöksia suuressa Hippodromiteltassa Aleksanterin torin lähellä. Ensimmäinen Premiäärinäytös lauant. 2 päivä kesäk. klo 8,15 ip. sekä sunnunt. klo 6 ja 8,15 ip. Xxxxxxx kuuluu naisia että miehiä. Ohjelma ulkoilmoituksissa.
Pilettien hinnat: Tuolirivi 3 mk, Ensimm. 2,50, toise 2 ja kolm. 1,50, seisomaan 80 p. ynnä sotavero.
Venäläinen Balalaikkaorkesteri säestää.
Sirkus Empire joka ilta 8,15 ip.
Kassa avataan tuntia ennen näytöstä.

Sirkus Empire
Tänään tiistaina 5 pnä kesäk. klo 8.15 ip. suuri koomikkonäytös. Lopuksi hauska pantomiimi "Jussi".
Keskiv. seuraava näytös vaihtelevalla ohjelmalla.

Sirkus Empire.
Tänään klo 8,15 ip. lahjanäytäntö yleisön suosikin Miss Elviiran hyväksi. Miss Elviira esiintyy loistonumerossaan.
Lopuksi hauska pantomiimi.

Kukahan oli tuo Miss Elviira. Oliko hän Elvira Bono?

Vuonna 1917 Suomen Suuriruhtinaskunnassa elettiin rauhattomia aikoja. Kevättalvella Venäjän keisarivalta kaatui. Suomen eduskunta kokoontui 6.12.1917 ja hyväksyi senaatin eli hallituksen antaman itsenäisyysjulistuksen. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti 4.1.1918 ja samana päivänä itsenäisyyden tunnustivat myös Ruotsi ja Ranska.

Pikku Teodor – Little Teodor

Muistaako joku artistin, joka käytti nimeä Pikku Teodor? Oheinen ilmoitus vuoden 1917 helmikuulta kertoo hänen saapuneen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Näytös annettiin Hämeenpohjan juhlasalissa. Tätä rakennusta Puutarhakadulla kutsutaan nykyisin Pantin taloksi. Se rakennettiin 1910 Suomalaisen puolueen ja sen järjestöjen käyttöön.

Heitänpä tässä samalla ilmaan yhden arvauksen: Onko tuo oikeanpuoleisen kortin Veera sama, joka esiintyi Pikku Teodorin kanssa?

Pantin talo Tampereella.

.

Eläintieteellinen Sirkus 1916 – Zoological Circus

Tässä pari ilmoitusta, jotka olivat Aamulehdessä 4. ja 8.8.1916. Minulla ei ole aavistustakaan kenen sirkuksesta on kyse. Ilmoituksissakaan ei ole mitään nimiä. Kuvat ovat vähän epäselviä, mutta tässä niiden tekstit:
- - -

Suuri eläintieteellinen Voimistelu Sirkus
Bufvalo Bil matkalla Ruotsista Rauman kautta,
antaa näytännöitä jättiläisteltassa, joka on rakennettu Pispalaan Työväentalon luo tontille. Näytännöt alkavat perjantaina ja lauvantaina 5 p. elok. kello 8,15 ip. Sunnuntaina 6 pnä klo 4–6 ja 8,15 ip. Seurue käsittää 20 eläintä, 15 henkilöä taiteilijoita, herroja ja naisia. Mukana myös kuuluisa Leijonan-kesyttäjä italialainen Bolsard esiintyy leijonien kanssa arenalla.
Huom.! Eräistä syistä ei kaupungissa.
Pilettien hinnat: Ensi rivi 1:50, toiset 1 mk, seisomaan 50 penniä ynnä sotavero.

Kiinnostaisi tietää mitä olivat ne eräät syyt, joiden vuoksi ei menty tai päästy Tampereelle vaan piti jäädä Pispalaan.
- - -

Viimeinen päivä
Suuri Eläintieteellinen Sirkus
Pispalassa antaa kiitos- ja jäähyväisnäytännön tänään tiistaina t. k. 8 pnä klo 8,15 ip. Huom! Eräs henkilö paikkakunnalta on ilmoittanut varmasti menevänsä häkkiin leijonan kesyttäjän kanssa, joka ottaa hänet mukaansa juomaan kahvit (jännittävä hetki). Kaikki taiteilijat parhailla numeroillaan. Teltta on pystytetty Pispalan Työväen talon tontilla.

Mahtoiko tämä eräs henkilö tulla sirkukseen ja tuliko häkkiin leijonankesyttäjän lisäksi myös leijona itse? Vai joivatko herrat kahvinsa kaksistaan?
- - -

Tässä vielä pari kuvaa tämän päivän leijonista. Yläkuvassa Martin Lacey Jr:n King Tonga 2010 ja alakuvassa yksi Vladislav Goncharovin lemmikeistä 2012.

.

Sirkus Finlandia 1916

Sirkus Finlandia perustettiin 1976 ja se täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Se on pisimpään Suomessa toiminut sirkus. Tämä lehti-ilmoitus on julkaistu Kansan Lehdessä elokuussa 1916. Se on siis aivan eri Finlandia kuin nykyinen.

Vuonna 1916 Suomi oli vielä Venäjän autonominen osa, josta käytettiin nimeä Suomen suuriruhtinaskunta. Kuka omisti silloin Sirkus Finlandian? Milloin se oli perustettu?

Omissa muistiinpanoissani tämä Finlandia putkahtaa esiin jälleen 1919, jolloin Suomi oli jo itsenäinen tasavalta. Sirkuksen omisti siihen aikaan Oskar Hildén (1886–1937). Hän oli monipuolinen sirkustaiteilija ja menestyvä sirkustirehtööri. Vuosien saatossa hänellä oli useita sirkuksia. Nuo kaksi neitokaista tuossa lehti-ilmoituksessa saattavat olla Oskarin lapset Tyyne ja Aune Hildén? Alakuvassa Aune Hildén hieman varttuneempana.

.

Huvikenttä Kaleva 1932 – Fairground Kaleva

Kukahan piti Kaleva-nimistä tivolia 1932?  Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä syyskuussa 1932. Tivoli pystytettiin Tampereen Eteläpuistoon eli samaan paikkaan missä sirkukset nykyäänkin poikkeavat. Novello-niminen seurue piti ilmeisesti omaa telttaansa. Heidän ohjelmastaan mainitaan Valdan ja klovni Siponen. Erityisesti mainitaan, että kenttä on tasoitettu ja hiekotettu. Mitä mahtaakaan tarkoittaa oma radio-orkesteri? Aikaisemmassa ilmoituksessa mainostettiin eläintallissa olevaa gnuuta, joka on puoliksi lehmä, puoliksi hevonen.

Kommentit:

Kyseessä lienee Henrik Spåren johtama huviliike, sekavaksi asian tekee että v. 1932 maassa toimi kaksi Turun Sokeiden yhdistysten nimissä toiminutta Tivoli Kalevaa (Huvikenttä Kaleva ja Tivoli Kaleva). Näistä jälkimmäinen oli mahdollisesti Kalle Jokilammen luotsaama. Lisätietoa asiasta löytyy Heikki Nevalan koht' puoleen ilmestyvästä "Huvielämän kiertolaisia" -julkaisusta. 

Tommi / Keravan museo

.

Suomen Tivoli 1937

Vappuna 1937 yksi suurimmista Vapun vetonauloista Suomen Tivolissa Tampereella oli Elefantti Dicki. Olihan norsu suomalaisille tuttu, ensimmäinen Suomessa nähtiin 1804, mutta yhä tänä päivänä se kiinnostaisi ihmisiä, jos niitä saisi vaan esitellä. Lehti-ilmoitus esittelee myös Willuhn–kio–Durjan, mutta ei kerro mitä hän esittää.  Jookien salaisuudet olivat varmaan mielenkiintoisia.

Muuten – samana vuonna jossain Suomen Tivolin osastossa esiintyi surmanajajana tunnettu Konstantin Kala numerollaan Elävä Akvarium. Hän nieli 5–10 litraa vettä, jossa oli kaloja, palloja ym. ja sylki ne ulos.

Silloin kun Diki ei ollut kiertueella, se kuulemma asusteli Riikan eläintarhassa Latviassa.

.

Tivoli Huvi-Helsinki 1938

Muutama päivä sitten kyselin kuka oli Tivoli Huvi-Helsingin omistaja. Vastaus saattaa löytyä tuosta yläkuvasta, kenties. Se on otettu Tivoli Huvi-Helsinkin portilla, vuosilukua ei tiedetä. Keskellä seisoo tyylikäs herrasmies sen ajan muodikkaissa vaaleissa golf-housuissa. Markku Aulanko veikkaa, että hän olisi notkeusvoimistelija Tenho Pelkki. Hänestä vasemmalle samanlaiset golffarit. Tunnistatteko lisää henkilöitä?

Alhaalla tivolin harvasanainen lehti-ilmoitus heinäkuulta 1938. Pääsymaksu oli aikuisilta 1,50 markkaa, lapset ja sotilaat 1,– markka. Siihen aikaa ei eläkeläisiä erikseen hinnoiteltu.

Aivan alhaalla vielä yleiskuva Tivoli Huvi-Helsingistä. Edustalla on polkupyörä pistetty nojaamaan kylttiä vasten, joka mainostaa tanssikilpailuja. Tivolin sisällä vasemmalla joku akrobaattipari esiintyy ulkoilmalavalla tikapuiden kanssa.

.

Taikuri K.F. Sandell 1912

Taikuri-nimitys nykyisessä tarkoituksessaan on melko nuori suomenkielessä. Pitkälle 1800-luvun lopulle asti puhuttiin velhoista, silmänkääntäjistä, loihtutaiteilijoista jne. Nyt löytyi minulle ihan uusi titteli: makisti. Kun kyseinen herra saapui Amerikasta, niin tuo termi johdettiin ilmeisesti magic-sanasta. Kertokaa, jos tiedätte lisää tästä taikuriperheestä.

Pispalan VPK:n talo sijaitsi Tampereelta Hyhkyyn päin mentäessä Pispalan valtatien pohjoispuolella, Pispan taloa vastapäätä. Eniten kuuluisuutta on vuonna 1888 perustettu Pispalan palokunta saanut rauhallisesta totemuksestaan "Jos lähtis . . .". Nykyisin paikalla toimii nukketeatteri Mukamas (alakuvassa). Teatterin katsomoon mahtuu kerrallaan 60–80 katsojaa.

Kommentit:

Olen itsekin törmännyt samaiseen herraan. K.F. Sandell oli siis taikuri, tai "magisti" ja "taikataiteilija". Jo vuonna 1908 hänestä löytyy ilmoitus Kotkasta, jossa hän esiintyi Kotkan työväentalolla. Mukana esityksessä oli 9-vuotias "Impi Maria", joka esiintyi kuolemansäkissä. Siis jonkinlainen pakotemppu säkistä. Ohjelmassa oli myös "soittoa ja lattian silitystä" eli tanssia.

Olen törmännyt Sandellin nimeen vielä vuonna 1918, kun hän esiintyi Eden-teatterin nimellä Porissa. Lehdessä ilmestyi myös hänen kuvansa, mutta ainakin Kansalliskirjaston Satakunnan Kansa (5.9.1918) oli niin huonokuntoinen mikrofilmi, ettei siitä saanut kunnon kopiota. Sandellilla oli isot viikset ja hän oli 1918 jo vanhempi mies.Esityksessä nähtiin kolmiosainen "ihmenäytös ja ilveilykappale". Hän mainosti itseään "Suomen todellisena taikataiturina ja makistina". Esityksessä oli mukana koko perhe.

Kuka K.F. Sandell henkilönä sitten olikaan, hänen esiintymisuransa kesti kuitenkin vuosia. Ammattimaisesti vai muiden töiden ohessa, on vaikea sanoa, mutta varhainen kotimainen taikuri hän joka tapauksessa oli.

t. Heikki Nevala