1919 • Cirkus Chapitan

10.9.1919 oli Aamulehdessä Cirkus Chapitanin ilmoitus heidän vierailustaan Tampereella. Tuo osoite tarkoittaa nykyistä Hämeenpuistoa pääkirjasto Metson kohdalla. Ilmeisesti Anthonius & Lampey olivat kuuluisia nimiä siihen aikaan, koska sen kummempaa selittävää tekstiä ei tarvita. Seuraavana kesänä samat taiteilijat esiintyivät samassa paikassa otsikolla Kiinalais Jättiläis sateenvarjon alla. Voimamiehestä ja voimistelujoukkueesta tässä on kyse, mutta kaiken takana on myös nainen.

Taiteilijakortti 1900-luvun alusta.

Jo vuonna 1913 Anna ja Anton "Anthonius" Smirnoffin sirkusseurueeseen liittyi Lampey-niminen voimistelujoukkue. Tuhti rouva oli tämä Anna Anthonius eli Anna Antonius eli Anna Smirnoff. Lihaksikkaat reidet eikä käsivarsissakaan turhia alleja. Pituutta 175 cm ja painoa 120 kg. Anna Anthonius esitti voimanumeroita samaan tapaan kuin miehensä Anton Anthonius. Urjalan voimanaisena tunnettu Anna Smirnoff (n. 1882–1924, os. Eskolin) oli erittäin suosittu esiintyjä. Anton Smirnoff esiintyi myöhemmin myös kahletaiteilijana nimellä Signol Klepines sekä fakiirina ja taikurina.

.

Troupe Apollo

Troupe Apollo kuului Sven Berglundin sirkusten vakioesiintyjiin 1980 ja 1990 -luvuilla. Kolmen hengen ryhmä esitti erilaisia fakiiri- ja kahlenumeroita sekä tulennielemistä. Kokoonpano ymmärrettävästi vaihteli hiukan. Yläkuvassa mainoskortti noin vuodelta 1984. Henkilöt vasemmalta: Sven Berglund, hänen poikansa Janne Berglund ja Erkki ”Ekuna” Levonmäki. Käärmekin kuului artistiryhmään. Alakuvassa naulatyynyjen välissä Jan Gustafson, painona hänen päällään Mikko Sipiläinen ja vieressä tilannetta tarkkailee puolalainen Mirek. Kuva on kenties vuodelta 1994. Fakiiriryhmään kuului joskus myös Marko Kekkonen. Ehkä muitakin, mutta muistii alkaa pätkiä.

.

1990 Sirkus Finnstar

Tämä taitaa olla ainoa Sirkus Finnstarin ohjelmalehti minun arkistossani. Vuosi oli 1990 ja pahimmat lamavuodet vielä edessä päin. Telttaan mahtui 600 henkeä. Ohjelma oli kansainvälistä, hyvää tasoa.

Thor Gujord ja kilipukki.

Jerzy Budny – kapellimestari 

Miss Mico – kuuluttaja

Janne – ponit

The Spagettis – klovnit

Duo Kristal – tasapainoilua miekoilla ja laseilla

Miss Krystyna – trapetsi

Solomann – arabiori

Almico – taikuri, fakiiri

Miss Ewa – rola-rola

Duo Emar – jonglöörit, diabolo

Albert ja August – klovnit

Thor Gujord – vuohet, porsaat ja koirat

Duo Kordium – rullaluistelu

Troupe Apollo – fakiirit

Troupe Apollo.

Näytöksessä oli sirkusorkesteri johtajanaan Jerzy Budny. Yhtyeen kokoonpanoa en tiedä. Ponien ohjaajana toimi sirkustirehtööri Sven Berglundin Janne-poika. Thor Gujord Norjasta oli erikoistunut kotieläimiin. Esiripun takana hänen nimensä oli Jugurtti. Hän avioitui suomalaisen Mikaela (Mico) Hielmin kanssa. Eli siitähän löytyi Finnstarin kuuluttajan nimi. Kaksi vuotta myöhemmin he perustivat Norjaan Cirkus Zorban. Finnstarissa oli useita klovneja. Yksi heistä oli Albert eli Pentti Rantanen, ikää tuolloin 52 vuotta. Alpertti pyöri ensin vuosikaudet Sarioloiden mukana, sitten Kansallissirkuksessa ja sieltä tuli Sven Berglundille hommiin. Muita klovneja en tuosta esiintyjälistasta tunnista. Almico (tai Almigo) oli siviilinimeltään Olavi Romppainen. Hän oli yksi aikansa tunnetuimmista taikureista ja fakiireista.  Rola-rola -taituri Ewa oli puolalainen ekvilibristi. Duo Kristalin toisen jäsenen nimi oli Waldemar Sprengel, mutta toisen nimi on hukkunut. Troupe Apollon kuva on tuossa yläpuolella. Vasemmalla sirkustirehtööri Sven Berglund.

Minä vuosinä nämä julisteet otettiin käyttöön?

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Jostakinhan munkin aloittaa piti. Vahingossa (!) jouduin Berglundin hommiin Sirkus Apolloon v.1978, liksa oli 50 mk/päivä! Mut oli valittu Moskovaan Sirkuskouluun peräti 6deks vuodeksi, piti rundin jälkeen sinne muuttaa, mutta viina vei mennessään!
Pekka von Cräutlein 
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Auts. Mutta sekin piti kokea, että viina katoaa.
Johnny-Kai Forssell
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••


.

Aimo Leikas • Giljotiini • Guillotine

Aimo Leikaksen kerrotaan joskus lausuneen: "Tämä homma on vähän niin kuin autolla ajoa. Jos on huolimaton, ajaa metsään. Sama pätee tässä. Erona vain, että tässä saa kuulan kalloonsa". Ja näin tapahtui. Leikas menehtyi 29-vuotiaana Hartolassa 3.9.1976 esiintymisessään tapahtuneessa onnettomuudessa. Venäläistä rulettia esittäessä aseessa olikin oikea patruuna eikä räkäpää.

Henkeäsalpaavalta näytti myös hänen giljotiini-numeronsa. Avustajana toimi taikuri Almico eli Olavi Romppainen. Leikaksen pää ja kädet lukittiin giljotiinin reikiin. Avustaja painoi nappia ja 13 sekunnin päästä valtava terä putosi alas. Tapahtuman edessä oli sermi muutaman sekunnin ajan. Kun se vedettiin pois, Leikaksen pää lepäsi edessä olleella lautasella. Katsomosta kuului kirkaisu.

Mikkelin Teatterissa on 29.9.2018 Haukivuoren Houdinin ensi-ilta. Esityksiä on ensi vuoden tammikuulle asti. Näytelmä kertoo Aimo Leikaksen elämäntarinan taikurina, fakiirina, kahlekuninkaana, hypnotisoijana ja akrobaattina. Jo 13.9. lähtien on Mikkelin Teatterissa Aimo Leikaksen kotimuseon kokoelmista koottu ainutlaatuinen näyttely.

.

Ben Mort • Fakiiri • Fakir

Fakiiri Ben Mort tuli suomalaisille tutuksi 1930-luvulla. Hän esiintyi ainakin Suomen Tivolissa 1930, 1931 ja 1936. Hän käytti taiteilijanimeä Ben Mort-Kiina 1936 esiintyessään useamman avustajan kanssa. Minkä maalainen hän oli? Mikä oli hänen oikea nimensä? Tämä mainoskortti on painettu N.A. Zilliacus'en Kirjapainossa, Wiipurissa.

.

Aimo Leikas • Löysä vaijeri • Slack Wire

Aimo Leikas  (12.5.1947–3.9.1976) oli harvinaisen monipuolinen taiteilija. Hän oli mm. nuorallakävelijä. Nämä kuvat on otettu Leikaksen uran alkuajoilta Haukivuoren Kisapirtillä. Se oli jonkinlainen monitoimitalo, jossa järjestettiin tansseja, näytettiin elokuvia ja oli monenlaista toimintaa nuorisollekin. Suuremmat estradit olivat vielä taikuri, jonglööri, hypnotisti, fakiiri ja akrobaatti Leikaksen edessä.

Kommentit:

Ami esiintyi monia vuosia myös Tivoli Sariolassa!
Tapio Sariola 

.

Tuntemattomat • Unknown

Kerro, jos tunnistat jonkun näistä vanhoista sirkustaiteilijoista.

.

Anna Kala, ennustaja • Fortune-teller

Patarouva, Madame Annette, Anna ja varmaan moni muukin olivat virolaisen ennustajan Anna Kalan taiteilijanimiä. Yhdessä miehensä Konstantin Kalan kanssa he muodostivat duon Anna ja Konstante Schmit. 1930-luvulla joka toinen taisi tuntea surmanajajan Konstantin Kala. Harvempi taisi tietää että hän oli myös voimistelija, akrobaatti ja fakiiri.

Tämä kortti kuuluu Sinikka Lehtisen kokoelmaan.

Tätä samaa korttipohjaa omalla kuvallaan käytti myös 

virolainen taikuri Prof. San Martino de Castrozza.

.

Nuori Aimo Leikas • Young Aimo Leikas

Aimo Ilmari Leikas syntyi Taavi ja Edith Leikkaan kuusi-lapsiseen suurperheeseen 12.5.1947 Haukivuorella (Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä). Nämä kuvat kertovat Aimon artistiuran alusta. Aimo valmistui Mikkelin Ammattikoulussa viilaaja-koneistajaksi 1965. Hän harjoitteli ahkerasti erilaisia sirkusammatteja. Julkisia esiintymisiäkin hänellä oli jo ammattikoulun aikana. Isän traaginen kuolema 52 vuotiaana sydäninfarktiin 1965 ajoi perheen pahaan taloudelliseen ahdinkoon ja Aimokin joutui heti ammattikoulun jälkeen ensimmäisistä tileistään käyttämään huomattavan osan perheen tukemiseen.

Näissä haastavissa oloissa Aimo harjoitteli kaiken satunnaisten pätkätöidensä ulkopuolisen ajan. Hän treenasi aluksi naapuritontille virittelemällään pyykkinarulla, myöhemmin teräsvaijerilla tasapainonumeroita. Suuret illusionumerot eivät vielä olleet mielessä. Tässä tarvittiin todellista taitoa ja hirmuista peräänantamatonta harjoittelua.

Asevelvollisuutensa hän suoritti Savon Prikaatissa Mikkelissä 1967. Esiintymistaitoiselle ja
-haluiselle nuorukaiselle löytyi armeijastakin tilaisuuksia näyttää taitojaan. Aimo sulloutui taustalla näkyvään pieneen laatikkoon ja avustaja lävisti laatikon usealla miekalla.

Kommentit:

Olin Aimon avustaja hirtto ja miekkalaatikossa -70 luvuilla. Ami teki vapaaesitysta tivoli Sariolassa. Olin raakarollena niin hirtto- kahle ja miekkalaatikossa. Avustin myös tasapainoiluohjelmaa teltassa. Kuvia ei ehkä löydy.
Hannu Manninen

.

Fakiiri Aimo Leikas • Fakir

Aimo Leikas (12.5.1947–3.9.1976) oli harvinaisen monipuolinen suomalainen sirkustaiteilija, joka esitti hypnoosinumeroita, illuusioesityksiä, tasapainoilua, erilaisia kahleista vapautumisesityksiä sekä hengenvaarallisia giljotiini-, hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä. Näissä kuvissa Aimo Leikas esiintyy ilmeisesti Mikkelin Seurahuoneella joskus uran alkutaipaleella 1965–1970. Lasimurskaa on lattialla aikamoinen kasa. Alkupaloiksi Aimo napostelee muutaman palan rikotusta shampanjalasista. Alakuvassa Aimon ruokalepoa lasinsirujen päällä valvoo pari asiakasta.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Aimo esiintyi Maa on syntinen laulu-elokuvassa hirttokohtauksessa.
Jukka Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
.

Pentti Tanskanen

Fakiiri ja taikuri Pentti Tanskasen näin viimeksi esiintyvän 70-luvun lopulla. Sitten hän katosi. Tietääkö kukaan hänen myöhemmistä vaiheistaan? Hän käytti taiteilijanimiä Benhard ja Mr Tanskanen. Temput eivät olleet kaikista kauneimpia katsellla, mutta vetivät yleisöä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Pentillä oli usein naula päässä :) Monta kertaa tavattiin, en kyllä muista koska viimeksi.
Jarmo Salonen
••••••••••••••••••••••••••••••
Tapasin hänet Haminassa vuonna 1976 sirkustaiteen peruskursseilla. Silloin hän toimi portsarina Pieksamäellä., myöhemmistä vaiheista en tiedä.
Jussi Jalkanen
••••••••••••••••••••••••••••••
Jussi, en osanut yhdistää että olit Haminassa 1976. Intoa on riittänyt viidelle vuosikymmenelle!
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
On riittänyt keikkaa tehdään edelleen :)
Jussi Jalkanen
••••••••••••••••••••••••••••••
Itse esiinnyin noina viikkoina Sirkus Finlandiassa 16-vuotiaana kesätaikurina. Mmutoin olisimme tavanneet Haminassa.
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
Pentti oli Viihdetaikurien jäsen. Muistaakseni perustamiskokouksesta lähtien. Kuulin hänen esiintyvän tivolissa ( 70-luku ). Muistaakseni hän oli kotoisin Pieksämäeltä. Olisi mukava tietää hänen vaiheistaan enemmän.
Jorma Airaksinen 
••••••••••••••••••••••••••••••
Olen ollut muutaman päivän avustajana , seisoin mm piikkimaton päälä joka oli Tanskasen mahanpäällä.
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••••••••••
Reijo, Muistan että tapasit Tanskasen Pieksämäellä 70-luvulla. Onko tietoa minne mies suuntasi!
Kettil Cedercreutz 
••••••••••••••••••••••••••••••
Ei oletietoa
Reijo Hämäläinen
••••••••••••••••••••••••••••••
Joskus puhuttiin; että olis mennyt Ruotsin tiedä sitten.
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••••••••••
Tuttu mies Pieksämäeltä. Yhteisiä muistoja kertyi markkinoilta. Tapasin hänet 1975 Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla. Pentti antoi näytöksiä pienessä teltassa, johon mahtui alle 10 katsojaa. Vahvistamattoman tiedon mukaan Pentti kuoli 80 luvun alussa Mäntsälässä
Markku Purho 
••••••••••••••••••••••••••••••

.

1970 Mr Swing

Mr Swing avustajansa Solveigin kanssa.

Vuonna 1970 Linnanmäen Kolibri-teatterissa esiintyi  ruotsalainen fakiiri ja taikuri Mr Swing  (1942–1988).  Hän oli raamikas henkilö. Painoa taisi olla tuollaiset 120 kg. Hän esiintyi värikkäässä nahasta ja kankaasta tehdyssä gladiaattoriasussa.  Kjell  Swingillä oli henkilökohtainen assistentti Solveig.  Linnanmäen palkkalistoilla olivat lipunmyyjä, vahtimestari  ja kuuluttaja. Kuuluttajan nimikkeellä toimiva henkilö hoiti esityksen aikana valoja ja musiikkia.  Äänilaitteistona oli pari  pitkän johdon päässä olevaa mikrofonia, yksi avokelanauhuri ja katkaisija, millä saatiin paraatilavalla olevat välineet pelaamaan. Kuuluttajan päätehtävä oli  hoitaa mainoskuulutukset, millä teatteriin houkuteltiin katsojia. Se tapahtui teatterin ulkopuolella olevalla paraatilavalla.  Mr Swing tuli ensin lavalle näyttäytymään ja houkutteli eksoottisella olemuksellaan ihmisiä lähemmäksi. Kuuluttajan tehtävä oli sitten puhua lavan eteen kerääntyneet ihmiset sisälle teatteriin.  Teatteriin mahtui noin 230 katsojaa. Tämä rituaali toistettiin ennen jokaista esitystä muutaman kerran.  Taiteilijat olivat provisiopalkalla.  Näytöksiä pidettiin non stop -tyyliin. Mitä enemmän huvipuistossa oli  vieraita, sitä useampia näytöksiä pidettiin. Arkisin niitä  oli  3–6 kpl, viikonloppuna  jopa 10–12 kpl.  Alkukesästä kuuluttajana oli Juhani Frilund, juhannuksesta eteenpäin Markku Aulanko.

Kuuluttaja Juhani Frilund Kolibriteatterin paraatilavalla. Taustalla 

iso Mr Swingiä esittävä maalaus. Tekijä ei ole tiedossa. 

Mr Swing teki näyttävän sisääntulon. Sitten hän teki taikatempun partakoneen terillä.  Hän pisti ne yksitellen suuhunsa, otti sen jälkeen pätkän rullalankaa ja veti terät ketjussa ulos. Tuliosuudessa hänellä oli erilaisia soihtuja, jotka hän sytytti palamaan, siveli käsivarsiaan  ja sammutti ne työntämällä suuhunsa.  Tuliosuus päättyi näyttävään tulenpuhallukseen. Sen Mr Swing osasi!  Sitten oli rauhallisempi osuus ison käärmeen tai varaanin kanssa. Sitten oli vuorossa illuusio  ”nainen ilman alaruumista”.  Osa taustakankaasta vedettiin sivuun ja sen takaa paljastui syvennys. Siinä olevalla pöydällä oli kolmen tapin varassa tarjotin ja tarjottimen päällä naisen yläruumis vyötäröstä lähtien.  Nainen poltteli pitkällä imukkeella  savuketta ja vilkutti päätään kääntäen katsojille.  Lopuksi oli vuorossa fakiiritemppujen osuus.  Mr Swing otti työnsi  kaksi noin 15-20 cm mittaista piikkiä yksitellen kumpaankin käsivarteen. Sen jälkeen hän otti noin puolimetrisen  puikon, työnsi sen vasempaan poskeen,  ja antoi jonkun etupenkissä istujan vetää puikkoa edestakaisin.  Sitten hän rikkoi lavalla olevan lasikasan päälle vasaralla pullon lisää ja asettui lasien päälle selin makuulle.  Sen jälkeen avustaja meni hänen rintansa päälle seisomaan. Fakiiri nousi ylös ja avustaja kuivasi hänen selästään valuvat verinorot. Taiteilija otti piikit pois poskesta ja käsivarsista ja poistui loppufanfaarien  ja aplodien saattelemana verhon taakse.

Juhannuksesta eteenpäin kuuluttajana toimi Markku Aulanko.

Mr Swing suunnitteli ohjelmansa hyvin tarkkaan musiikin mukaan ja mietti, miltä esitys näyttää tai tuntuu katsojasta.  Taustakankaat hän maalasi itse fosforivärejä käyttäen. Taustanauha oli tehty äänittämällä erilaisia musiikkeja ja kuulutuksia peräkkäin ohjelman alkuperäisen rakenteen mukaan.  Kun ohjelman rakennetta kesän aikana muutettiin, oli käytettävä saksia ja teippiä.  Nauhaa pyöritettiin satoja kertoja kesän aikana ja jossain vaiheessa teippaukset alkoivat venyä ja musiikki ujeltaa.  Taas oli käytettävä saksia ja teippiä.

Teksti Markku Aulanko

Mr Swing esiintyi yökerhoissa ja sirkuksissa. Vuonna 1975 hän oli Circo Rusossa.

Kommentit:

Seen at circus Boltini (Belgian tour 1978).
Freddy Vindevogel 



.

1911 Intialaiset Fakiirit • Indian Fakirs

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 8.4.1911. Silloin ei vielä oltu itsenäisiä. Tuo Hämeen Pohjan talo on nykyään nimeltään Pantin talo Tampereen Puutarhakadulla. Tuohon aikaan talossa oli komea juhlasali. Mistähän ansioista nuo mitalit ja diploomit on saatu? Ja keitä olivat neiti Saadi Djebbari ja herra Soliman Ben-Saidi (tai Ben-Said)? Tuo alakuva ei liity heidän esitykseensä.

Ali Ben Hassan aka Georg Albertsson

Ali Ben Hassan oli rajun näköinen kaveri. Raju oli myös hänen fakiiri-numeronsa. Hän oli oikealta nimeltään Georg Albertsson. Useiden ruotsalaisten sirkustaiteilijoiden tapaan hänkin keikkaili Suomessa usein.

Ali Ben Hassan Kiviks´in markkinoilla Ruotsissa 1977.

Fakiiri Ali Ben Hassan esiintyi Bravinin Colorado Showssa Tammisaaren Markkinoilla vuonna 1974. Hän laittoi ohjelmassaan mm. pienet miekat poskiensa läpi. Poskissa oli jo valmiit reiät. Myöhemmin ravintolassa Tammisaaressa hän kysyi eräältä asiakkaalta, että saako maistaa hänen drinkkiään ja kun hän sai luvan, niin purskutti juoman poskessaan olevan reiän kautta takaisin lasiin. No sen jälkeen hän sai pitää kyseisen juoman. Ruotsissa Ali Ben Hassan esiintyi usein markkinolla sekä Strip Tease -kiertueen mukana.

Colorado Show Tammisaaressa 1974. Vasemmassa reunassa baskeripäinen mies on Louis Billing.

Muuten – Sirkus Finlandia Juniorissa esiintyi vuonna 1987 Ali Ben Hassan Troupe. He olivat viisihenkinen marokkolaisryhmä, joka rakensi komeita ihmispyramideja.

.

Rolando taas • Rolando again

Heinäkuun lopulla kirjoitin Rolandosta. Löytyi vielä toinenkin kuva fakiiri Rolandosta, joka esiintyi Suomessa 1930-luvulla. Kova mies neuloineen, Intialaisena hän itseään mainosti. Taiteilijakortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 13.10.1937.

Tässä vielä toinen taiteilijakortti vähän toisin patinoituneena. Tämä muistokortti on tiukasti liimattuna Nils Berkovitsin albumissa. Berkovits aikoinaan mainitsi että hän myöskin on tehnyt fakiiri-numeroa. Olisiko tämä Rolando ollut esikuvana? Nils ”Nisse” kertoi kuitenkin lopettaneensa sen numeron esittämisen, koska näytöksissä aina naiset pöyrtyivät.

.

Sirkus Apollo 1991

Sirkus Apollon julisteessa vuonna 1991 esiintyivät mm. norsu ja apina. Nykypäivinä tuo saattaisi aiheuttaa jo melua, koska niitä ei kuitenkaan ohjelmassa näkynyt. Lehti-ilmoituksessa mainostettiin Apolloa Suomen suurimmaksi sirkukseksi. Lehtijuttujen mukaan telttaan mahtui tuhat henkeä. Orkesterikin oli säestämässä artisteja. Mukana oli myös fakiiri Mr Steel. Sama taiteilijanimi löytyy myös 1997 Apollon ohjelmasta kahlekuninkaan tittelillä. Kuka hän oli? Entä kuka oli hulavannetaituri Miss Tina, jolla oli ikää vasta 10 vuotta? Nämä molemmat mainitaan lehtiartikkeleissa vuodelta 1991.

Fakiiri Jussi Pöyhönen 1956 – Fakir

Viittaan ja tyyliteltyyn turbaaniin sonnustautunut fakiiri Jussi Pöyhönen side-show -telttansa oviaukossa vuonna 1956, jossakin Suomen Tivolin tivoliosastoista. Samana vuonna hän esiintyi myös Linnanmäen Pikkunäyttämöllä.

Koko Suomen tietoisuuteen Pöyhönen nousi vuoden 1956 lopulla, kun hänet yhdessä Apu-lehden reportterin Matti Jämsän kanssa haudattiin elävänä. Pöyhösellä oli tavoitteena pysyä pimeässä arkussaan parin metrin syvyydessä peräti 12 vuorokautta. Maailmanennnätystä ei kuitenkaan syntynyt. Yksi vuorokausi oli hänelle tarpeeksi. Matti Jämsä sen sijaan pysyi arkussaan  8 minuuttia vaille 50 tuntia, eikä olisi vieläkään tullut pois ellei Apu-lehden johto olisi sitä vaatinut. Matti Jämsällä ja Jussi Pöyhösellä oli monta muutakin yhteistä seikkailua. Yksi niistä oli koskenlasku suljetussa tynnyrissä. Jämsä käytti Pöyhösestä nimitystä "haavoittumaton ihmemies".

Tässä vielä pari Suomen Tivolin ilmoitusta vuodelta 1956. Pöyhösen nimeä ei niissä näy, joten hän liikkui jonkun toisen osaston kanssa muualla kuin Tampereen suunnalla. Sariolalla oli tuohon aikaan useita tivoli-osastoja.