Showing posts with label 1935. Show all posts
Showing posts with label 1935. Show all posts

Friday, 17 May 2019

1935 • Miten säästyn kulkutaudilta? • How do I avoid the epidemic?


Lähes ainoat mainosvälineet 30-luvun sirkuksilla ja tivoleilla  taisivat olla vain sanomalehdet, julisteet ja lentolehtiset. Paikkakunnalle saavuttaessa oli usein syystä järjestää myös meluava ja värikäs paraati. Siihen aikaan sirkusta ei nimitetty vielä taiteeksi. Se oli enemmänkin rahvaan markkinatouhua. Kunkin paikkakunnan nimismiehellä oli omat mielipiteensä siitä mikä oli taidetta ja mikä pelkkää hulinaa. Ja sen mukaan hän määräsi huviveron. Vero saattoi jossakin vaiheessa olla lähes puolet pääsylipun hinnasta. Kunnes sirkustaide melkein kuoli Suomessa.
Mutta takaisin noihin mainosvälineisiin. Hämeen Tivoli jakoi aikoinaan paljon lentolehtisiä, eli kirjapainossa valmistettuja pieniä paperilappuja, joita kadunkulmissa jaettiin ohikulkeville. Se oli mainio väline kertoa asiakkaille pitempiä juttuja kuin julisteessa tai lehti-ilmoituksessa. Tässä alhaalla tekstilainaus yhdestä Hämeen Tivolin lentolehtisestä vuodelta 1935. Teksti on nykyihmiselle ylimakean mielistelevää, jopa runollista. Herää kysymys, että mikä oli tämän mainoslapun tarkoitus. Ehkä se laski hiukan sitä huviveron määrää? Vai aikoiko Jokilampi vain nostaa alansa arvostusta?  Lukekaa itse:


"Miten säästyn kulkutaudilta?
On totuus, että ilo pidentää ikää, kuin myöskin: Vietä aikasi luonnossa niin pysyt nuorena. Jos muistaisimme tämän, koittaen sen aina käytännössä sovelluttaa elämäämme, niin säästyisimme monelta yllättävältä sairaudelta. Miten usein nähdäänkään, tukahduttavan kuumana kesäpäivänä, ihmisten parveilevan tanssitalojen bakteri- ja pölytäyteisillä lattioilla, kiihkeästi hengittäen keuhkoihinsa miljoonia pasilleja, saaden aikaan inhottavia kulkutauteja. Siis kuule sinä Suomen nainen ja sinä pohjolan mies: Ammenna raikkaasta ulkoilusta reippautesi ja viattomasta ilosta virkistyksesi, suloisen auringon alla toimivan Hämeen Tivolin viehkeiden laitteiden ympäröimänä.


Ihminen jos tahdot nuorena kuolla, niin älä lue edemmäksi
Vaan sinulle joka ymmärrät arvon oikealle huvimuodolle on jälenpänä vielä muutama sana. Ota tänä iltana ystävä mukaasi ja tutustuta hänet Suomen ainoaan kotiemme onnea luovaan huvilaitokseen, ja sen monipuoliseen huvittavaan ohjelmaan, josta jo kenttämaksulla saa nauttia. Siellä laulullaan huuhtoo pois surut ja huolet Suomen mies, tunnettu humoristi Tupa-Uuno. Miehemme, Yrjö Jokilampi, terästää hermojanne. Klounit, tasapainotaiteilijat, nukketeatterit y.m. täydentää ilonne, jopa eripuraisuuskin unohtuu vihamiesten väliltä.
Ja katso, näet siellä valtavan ihmisjoukon piirittämän ihmeen: he odottavat vuoroaan, saadakseen yhä uudelleen tuntea tuon ihmeellisen, telineille nostetun järven kesähelteissäkin viilentävästi liplattavista laineista. Sinä kun voit purjehtia tämän järven pinnalla, pienillä veneillä, niiden moottorien tarmokkaasti jyskyttäessä uutta elämänintoa jäseniisi. Haudattuasi menneisyyden tyhmyydet tämän järven syvyyksiin, niin viisastuneena, uudestisyntyneenä aukeaa sinulle tie kohti parempaa tulevaisuutta.


Tämä huvilaitos on nyt rakennettu kotiseutuusi ja voit sinä nauttia siellä täysin siemauksin raittiista ilmasta sekä hupaisista esityksistä sekä tuntea itsetyydytystä siitä, että nämä kaikki ovat oman maasi ja kansasi aikaansaannoksia, ollen esittäjät omia kanssasisaria ja -veljiä, voit tuntea oman kurkihirren kuiskauksia rattoisan ilon vallatessa uutta elämänhalua katsojiinsa.
Niille osattomille, jotka eivät voi nauttia tätä iloa, on kustannettu värikuvallinen kirja, nimellä: Kulkevan järven tarina, ja on se nähtävissä vapaasti kotiseutusi ravintoloissa ja myymälöissä opettavine ja hupaisine kertomuksineen ja on sen kustantaja ainoa suomalainen huvilaitos, joka sellaisen on voinut kustantaa, siis
Hämeen Tivoli"



.

Monday, 10 July 2017

1935 Tivolialalla toimivien yhdistys • Association of operators in Funfair field

Unto Sariolan jäsenkortti 1937.

Tivoliala oli 30-luvulla niin voimakkaasti kilpailtua että ylilyönneiltäkään ei vältytty, kun sopua ei löytynyt tivolinomistajien keskinäisissä kiistoissa. J.A.F. Sariola yritti löytää jotain järkeä tähän sekamelskaan ehdottamalla yhdistyksen perustamista, joka valvoisi ja auttaisi tivoleita. Myös hyväntekeväisyysjärjestöt, joiden nimissä monet tivolit liikkuivat, vaativat tätä. Yhteistyötä ja neuvotteluja kilpailevien yritystä välillä oli ollut jo aikaisemminkin 30-luvulla. Esimerkiksi Viipurin maatalousnäyttelyn (23.6.–2.7. 1932) ajaksi Suomen Tivoli ja Tivoli Hesperia tekivät sopimuksen karusellin, maailmanpyörän, surmanajon, taikateatterin, ampumisen, tanssin ja porttimaksujen samanhintaisuudesta. Niiden huviliikkeiden, joita toisella ei ollut, pääsymaksun sai määrätä itse.

Suomen Tivoli Raumalla 1930-luvulla. Oikealla etualalla maailmanpyörä, joka todennäköisesti vuokrattu 
saksalaiselta J. Ernsteliltä. Oikeassa reunassa teltta, jossa ilmoitetaan olevan nähtävillä 
harmaakarhuja. Taustalla sirkusteltta.

Keravalla pidettiin 10.12.1935 Tivolialalla toimivien yhdistyksen perustava kokous. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 8.3.1936, puheenjohtajana toimi  J.A.F. Sariola. Yhdistyksen tarkoitus oli valvoa ja kehittää alan yhteisiä etuja mm. neuvottelukokouksia pitämällä, ja viranomaisille anomuksia tekemällä edistää sellaista tivolielinkeinon kehitystä, että kehitystaso saadaan kohoamaan, sekä edistää kansainvälistä taiteilijavaihtoa kohtuullisessa määrässä. Tarkoituksena oli myös perustaa ja ylläpitää yhdistyksen varattomille jäsenille turvakotia. Ja tottakai yritettiin myös saada huvivero pienemmäksi. Yksi merkittävä tavoite oli saada tivolien matkareitit suunniteltua siten, että ne eivät kohtaisi samoilla paikkakunnilla. Yhdistys lupasi myös oikeusapua varattomille jäsenilleen ongelmatilanteissa.

Suomen Tivolin tivolialue Nivalassa 1930-luvulla. Aidatulla tivolialueella näkyvissä 
karuselli, tarjoiluteltta ja Sirkus Kastorin teltta.

Mutta milloin Tivolialalla toimivien yhdistys lopetti toimintansa? Vuosikokouskutsu on lähetetty ainakin vielä vuonna 1939 ja kokous pidettiin 31.3. klo 13 Kahvila Primulan kerhohuoneistossa Kalevankatu 2 C Helsinki. Uusi askel yhteistyössä otettiin 1994, kun Suomalaisten Tivolien Yhdistys perustettiin. Yhdistys rekisteröitiin 2004. Myöhemmin yhdistys muutti nimensä Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten Yhdistykseksi. Sirkuksilla ja tivoleilla on yllättävän paljon yhdessä ajettavia asioita esimerkiksi kuljetuskaluston, liikennöinnin ja turvallisuuden saralla.

Lähteet:
- Heikki Nevala: Huvielämän kiertolaisia, 2015
- Antje Sariola

.

Saturday, 25 April 2015

Hämeen Tivoli 1935


Tuo vanha mainoskieli ei purisi enää nykypäivänä: "Yrjö Jokilampi ajaa jättiläisteräspallossa moottoripyörällä pää alaspäin. Ei mitään seiniä teltassa. Mitä varten? Jotta kaikki ovat nyt tilaisuudessa näkemään hämäläisen veren voimakkuuden läksiäisiksi, kun hän lähtee ulkomaille." Toisaalta – kuinkahan paljon meidän kielellemme nauretaan 80 vuoden päästä?

Mutta keitä olivat nuo Augusti ja Tupa-Uuno? Tämä ilmoitus julkaistiin elokuussa 1935.


Tämä kuva on Hämeen Tivolista vuodelta 1934. Taustalla näkyy Yrjö Jokilammen mainosfasadi. Surmanajo ajettiin ilmeisesti takana näkyvässä teltassa. Keitähän tuossa kuvassa on? Voisiko mies hanuristin oikealla puolella olla Arvo Avenius? Tuo Vinokaruselli on aika hurjan näköinen.

Hämeen Tivolia piti Kalle-Vihtori Jokilampi. Parhaimmillaan maassamme liikkui jopa kolme Hämeen Tivolin osastoa. Hänen lapsensa Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) innostuivat surmanajosta 1930-luvulla. He ajoivat jopa kolmistaan puisessa "pytyssä". Yrjö Jokilampi ajoi yksinään teräspallossa. Yrjö kävi jopa Ruotsissa ajamassa pallollaan. Jokilampien surmanajot päättyivät 1952.


Kommentit:

Karusellikuvassa ylhäällä oikealla istuu akrobaatin asussaan keinussa Nils Berkovits eli Augusti. Tupa-Uuno oli kuplettilaulaja ja humosristi Uuno Tupasela. Näistä myöhemmin lisää juttua.
BG


.

Monday, 20 April 2015

Kansan Tivoli 1935


Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä kesällä 1935. Tämän mukaan Tivoli Hesperia oli muuttanut nimekseen Kansan Tivoli. Koskahan Hesperia oli perustettu, kun Kansan Tivoli mainosti kolme vuotta myöhemmin, että se on perustettu vuonna 1901 ja vieraillut m.m. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan valtioissa.

Fakiiri Ellenberger ja Gladiaattorit esiintyivät ilmeisesti omissa teltoissaan koska tivolissa oli myös eestiläinen sirkuskin. Keitä mahtoivat olla? Alhaalla kuva Niilo Salon kirjasta Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Siinä näkyy ainakin kaksi gladiaattorin näköistä artistia. Tivolin omisti Ludvig Syversen. Hän paiski töitä tivoleissa ilmeisesti vielä 1960-luvulle asti.



Kommentit:

Ludvig Syversen kuoli tammikuussa 1953. Poikansa Niilo Valdemar (1912-1992) ja Otso Oskari Olavi (1913-1988) kiersivät Suomea pelitelttoineen aina 80-luvulle asti. Niilo oli pelikone-ekspertti ja kärsi tappion Raha-automaattiyhdistykselle. Niilolla oli vakipaikka peliteltalleen Vuolteensillalla. Otso pyöritti perinteisempiä pallonheitto- ja ilmakivääriammuntaskaboja markkinoilla ja kesäjuhlilla. Sylvi Syversen menehtyi syöpään 1977.

JA

.