1928 • Sirkus Royal

Sirkus Royal oli saapunut Kotkaan. Ensi-ilta oli 16.8.1928. Lehti-ilmoituksessa mainonnan tehokkuutta lisäsi maininta "Helsingistä". Ei siis mikään turha sirkus. Royal saapui myös Tampereelle kuukautta myöhemmin, mutta nimi oli silloin Seurue Royal. Tampereellakin mainostettiin vedenpitävää telttaa, joten moni on varmaan edelliskesänä kastellut niskansa. Kenen sirkus tämä oli? Myöhemmin 30-luvulla Ludvig Syversen käytti Sirkus Royal-nimeä Tivoli Hesperiassa. Joskus 80-luvulla Sirkus Royal oli myös Suomen Tivolissa. Vuonna 1991 Hessu Reijonen toi maahan The Royal Brittish Circus'n jonka nimi oli myöhemmin Robert's Brothers' Circus.

.

1931 • W. Erbe • Sukeltaja • Diver

Sariola ja Mannerheimin lastensuojeluliitto harjoittivat tiivistä tivoliyhteistyötä pääosin vuosien 1929–1933 välisenä aikana. Talvitivoli oli Helsingissä Kaartin maneesissa, kiertueella oltiin lämmitetyissä teltoissa. Vuonna 1929 Talvitivolissa esiintyi myös saksalainen W. Erbe näyttäen sukellusesityksiä. Hän taisteli merihirviöitä vastaan myös  Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa 1931.

Hippodromi Suomessa • Hippodrom in Finland

Tässä on muutamana päivänä nyt kirjoitettu englantilaisesta Hippodromesta. Samannimisiä sirkuksia ja tivoleita on esiintynyt Suomessakin. Tunnetuin lienee Helsingin Hippodrom Sirkus, jonka lehti-ilmoitus vuoden 1917 Helsingin Sanomista näkyy yllä. Alhaalla valokuva Hippodromista Mannerheimintien varrella kesällä 1949. Sen takana näkyy Messuhalli. Hippodrom rakennettiin 1910 ja 1950 sen paikalla seisoi jo Messuhallin B-halli, nk. Pikku-Messuhalli vai Töölön Kisahalliksiko sitä nykyään nimitetään. Hevosurheilun ja sirkuksen lisäksi Helsingin Hippodromissa järjestettiin myös painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluita.

Sivistyssanakirja kertoo, että sanalla hippodromi tarkoitetaan avonaista tai katettua hevosurheilurataa ja siihen liittyviä rakennelmia. Kyseessä voi olla siis ravirata, ratsastusrata tai ratsastushalli. Hippodromi (kreikan sanoista hippos ’hevonen’ ja dromos ’rata’) oli antiikissa ja keskiajalla kreikkalaisten käyttämä areena, joissa järjestettiin vaunukilpa-ajoja. Konstantinopolin hippodromi oli aikansa suurin ja kuuluisin. Se rakennettiin vuosina 203–330, ja sen esikuvana oli Rooman Circus Maximus.

Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Oliko Hippodromin Tivolilla jotain yhteistä Helsingin Hippodromin kanssa?

.

Leo Paularinne, surmanajaja • Wall of death rider

Eipä sitä silloin kuulosuojaimista eikä vahingollisista kaasuista tiedetty yhtään mitään. Iso puinen tynnyri huojui ja tärisi. Yleisö seisoi ylhäällä tynnyrin reunalla katsellen alas hornan kattilaan. Se oli surmanajoa. Onko vielä surmanajopyttyjä käytössä vai käyttävätkö kaikki teräspalloja?

Surmanajajat olivat ihailtuja tähtiä. Yksi heistä oli Leo Paularinne. Hän ajoi paljon esimerkiksi Ludvig  ja Niilo Syversenin omistamassa Tivoli Hippodromissa Helsingissä 1946. Suomen Tivolissa Paularinne ajoi yhdessä Eino Pönkäsen kanssa 1952. Hän on ajanut ilmeisesti sekä pytyssä että pallossa. Surmanajajia olivat myös Ludvigin lapset Sylvi ja Otso.

Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Tivoli Hippodromissa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Kuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa. Thelma Paularinteen puoliso  oli Arvo Paularinne. Arvo ja Leo Paularinne olivat veljeksiä ja menivät naimisiin  sisarusten Thelma ja Sylvi kanssa.

Muuten – Surmanajosta käytetään englanninkielisiä käännöksiä Wall of Death, Well of Death, Motordrome, Silodrome tai Globe of Death. Mutta mitä on surmanajaja englanniksi?

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Reisjärveläisillä Surmanveljillä on käytössä perinteinen puinen pytty.
Harri Karvonen
••••••••••••••••••••••••••
Minulla on olemassa joitakin kuvia noilta vuosilta. Mummoni vanhoja.
Nina Matero
••••••••••••••••••••••••••
Loistavaa! Lähetä ihmeessä lainaksi, jos et saa itse skannattua niitä. Tai kerro missä päin asut, niin voisin tulla kuvaamaan ne. Lähetä tiedot osoitteeseen info@reklaamikari. fi tai soita 050 557 5922. Terv. Kari.
Kari Nieminen
••••••••••••••••••••••••••

.

Kansan Tivoli 1935

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä kesällä 1935. Tämän mukaan Tivoli Hesperia oli muuttanut nimekseen Kansan Tivoli. Koskahan Hesperia oli perustettu, kun Kansan Tivoli mainosti kolme vuotta myöhemmin, että se on perustettu vuonna 1901 ja vieraillut m.m. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan valtioissa.

Fakiiri Ellenberger ja Gladiaattorit esiintyivät ilmeisesti omissa teltoissaan koska tivolissa oli myös eestiläinen sirkuskin. Keitä mahtoivat olla? Alhaalla kuva Niilo Salon kirjasta Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Siinä näkyy ainakin kaksi gladiaattorin näköistä artistia. Tivolin omisti Ludvig Syversen. Hän paiski töitä tivoleissa ilmeisesti vielä 1960-luvulle asti.

Kommentit:

Ludvig Syversen kuoli tammikuussa 1953. Poikansa Niilo Valdemar (1912-1992) ja Otso Oskari Olavi (1913-1988) kiersivät Suomea pelitelttoineen aina 80-luvulle asti. Niilo oli pelikone-ekspertti ja kärsi tappion Raha-automaattiyhdistykselle. Niilolla oli vakipaikka peliteltalleen Vuolteensillalla. Otso pyöritti perinteisempiä pallonheitto- ja ilmakivääriammuntaskaboja markkinoilla ja kesäjuhlilla. Sylvi Syversen menehtyi syöpään 1977.

JA

.

Hippodromi Tivoli

Helsingissä Mannerheimintiellä nykyisen Töölön kisahallin pohjoispään, so. entisen B-Messuhallin paikalla sijaitsi Hippodromirakennus. Se palveli ensisijaisesti ratsastuksen harrastajia ja opetusta sekä sirkuksia ja myöhemmin myös tivoleita. Rakennus valmistui 1910 syyskuussa ja se purettiinn 1949. Yllä oleva kuva on vuodelta 1922. Raitiovaunu Hippodromin edustalla Läntisellä Viertotiellä (nyk. Mannerheimintie 19).

Alla oleva ilmoitus on vuodelta 1947. Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Ilmoituksessa mainostetaan sisaruspari Syverseniä, jotka ajavat yhdessä surmanajoa. He olivat Sylvi ja Otso Syversen. Sylvi avioitui surmanajaja Leo Paularinteen kanssa.

Tivoli-sana on syntynyt mutkien kautta Tivolin kaupungista siellä olevan Villa d'Esten kartanon ansiosta. Tivoli on kaupunki Italiassa, parikymmentä kilometriä Roomasta itään. Sen edeltäjä oli antiikin kaupunki Tibur. Tivolin antiikkinen Vestan temppeli  kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja sitä pidetään nykyään niin italialaisen arkkitehtuurin kuin puutarhasuunnittelunkin mestariteoksena. Kartanoa ja puutarhaa on kehitelty 1500-luvulta alkaen entisestä luostarista. Luostarin alapuolen kaupunginosa muutettiin 4,5 hehtaarin kokoiseksi puutarhaksi ja sinne vedettiin vesijohto yläpuolisilta vuorilta. Veden käyttö oli uusi idea ja oli vaativa tehtävä saada suihkulähteet toimimaan luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja. Myöhemmin rakennus siirtyi Itävallalle, ja mm. Franz Liszt oleskeli siellä 1800-luvun puolivälissä. Näin voidaan ymmärtää myöhempi tivoli-idean kopiointi Wieniin ja sieltä myöhemmin Kööpenhaminaan. Italian valtiolle villa siirtyi 1920. Sen ulkotilat ja erityisesti niiden vesijärjestelmä on nykyisin entisöity.

Kansan Tivoli 1938

Tämä mahtipontinen ilmoitus oli Aamulehdessä 31.5.1938. Noita ulkomaan vierailuja en usko ihan ensilukemalta, vaikka siihen aikaan sanomalehti kirjoittikin aina totuuden. Ilmoituksessa luetellaan lukuisia sirkusartisteja ja mainitaan listan lopuksi ”kymmenkunta muuta huvilaitetta”. Minulle tuttuja huvilaitteita on vain tuo Ilmariset.

Allekirjoituksena ilmoituksessa on Kansan Tivoli ja nimikirjaimet L.C. Kuka oli L.C.? Kaupparekisteristä löytyi tieto, että  Kansan Tivoli lopetettiin 17.12.1948. Omistajaksi mainitaan L.L. Syversen. Samassa rekisterissä kerrotaan, että Niilo Valdemar Syversen lopetti Hippodromin Tivolin reilua kuukautta aiemmin 12.11.1948.

Kansan Tivolin omisti siis Ludvig Syversen. Hänen vanhempansa olivat myös sirkus- ja tivoliväkeä. Isä oli norjalainen ja äiti tanskalainen. He muuttivat Suomeen 1800-luvun lopulla. Niilo Syversen oli Ludvigin poika. Heidän tarinansa alalla päättyi 1960-luvulla. Viimeisinä aikoinaan he hoitivat etupäässä ampumatelttoja Sariolan tivoleissa.

Surmanajoa Hippodromin Tivolissa

 

Tässä kolme lehti-ilmoitusta Hippodromin Tivolista, jonka vakituinen paikka vuoden ympäri näkyi olevan Mannerheimintie 17 Helsingissä eli aivan Olympiastadionin vieressä entisen Messuhallin eli Töölön kisahallin kohdalla. Ylin on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.1945. Keskimmäinen on Hesarista 26.6.1946. Alin löytyi Hämeen Yhteistyöstä 8.9.1947. Kaikissa näissä mainostetaan kaiken muun ohella surmanajoa.

Ylimmässä surmanajon kerrotaan tapahtuvan sekä pytyssä pystysuorilla seinillä että teräspallossa. Ajajien nimiä ei mainita. Keskimmäisessä kerrotaan, että ajo tapahtuu 5 m halkaisijaltaan olevassa teräspallossa ja ajaja on Leo Paularinne. Alimmaisessa kerrotaan, että surmanajoa suorittaa sisaruspari Syversen ja se tapahtuu kahdella moottoripyörällä yhtaikaa surmankirnussa pitkin pystysuoraa seinää eli pytyssä.

Keitä olivat nämä sisaruspari Syversen? Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Alakuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa, joka poseeraa alimmaisessa kortissa.

Hjalmar Smedslund

Hjalmar Smedslund syntyi 29.7.1913. Hän harrasti jo pikkupoikana permantovoimistelua voimisteluseura Jyryssä. Vuonna 1933 pojat kokosivat yhteen esiintyjäryhmän johon kuuluivat Voitto Kanerva, Olavi Lappi, Viljo (tai Vilho) Loistovuori ja Hjalmar Smedslund. Mikä mahtoi olla tämän ryhmän nimi? He saivat tehtyä sopimuksen Ludvig Syversenin kanssa, jonka Tivoli Hesperian yksi vetonauloista oli Sirkus Royal. Pojat esittivät käsinseisontaa, flik-flakkeja, pyramideja, ja hyvä vauhti oli päällä koko ajan. Ja pojat saivat sopimuksen suraavaksikin vuodeksi. Työpaikkoina oli myös Suomen Tivoli ja Spåren Tivoli Corea. 

Kuvassa Royalin taiteilijoita 1933. Takana vas. Hjalmar Smedslund, Voitto Kanerva, Niilo Salo, Vilho Loistovuori ja Olavi Lappi. Edessä Eino Kettunen, Alarik Palenius ja Matti Suominen.

Kesäansiot eivät kuitenkaan riittäneet pitkälle, ja niin oli lähdettävä lukaalikiertueille. Hjalmarin pitkäaikaisin työtoveri oli Kosti Sjöblad, joka akrobatian lisäksi esitti lankanumeroa ja oli taitava myös trapetsilla. Joskus mukana oli Oskar Hildén, joka oli vatsastapuhuja, sittemmin hänen poikansa Åke Hildén, joka taas oli jonglööri.

Vuonna 1948 Hjalmar Smedslund meni veroviraston palvelukseen, jossa hän yleni Ylivahtimestariksi. Eläkkeelle päästyään hän toimi vahtimestarina myös Finlandia-talossa.

Lähde: Simsalabim-lehti No 154/1984

Seurue Royal 1928

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 12.09.1928. Seurue Royal oli pystyttänyt telttansa Tampereen Raittiustalon pihalle Amurissa. Ilmeisesti huonojen kokemusten vuoksi he mainitsevat myös, että nyt on käytössä uusi vedenpitävä teltta. Ilmoituksessa kerrotaan myös, että menossa on viimeinen viikko, joten nyt kannattaa tula pikaisesti. Loisto-ohjelma oli nähtävissä erikoisnäytännöissä joka päivä klo 20.15.

Ohjelmasta mainitaan esimerkkeinä maailman parhaat gladiaattorit 3 Siegbert, lentävät miehet hypinlaudalla 5 Delton, erinomaiset taitopyöräilijät 3 Fleur ja Folje sekä yleisön suosikki Eino Siponen ja Kumpp. ym. ym. ym.

Mitä yhteyttä mahdollisesti oli Eino Siposella ja tunnetulla suomalaisklovnilla Sivo Siposella? Rohkenen kuitenkin pistää tuohon alas kuvan Sivo Siposen mainoskortista. Entä kenen sirkus oli Seurue Royal? Seurue sanaa käytettiin paljon 1920-luvun lopulle asti. Ludvig Syversenillä oli Sirkus Royal Tivoli Hesperian yhteydessä. Sirkus Royal oli myöhemmin myös Suomen Tivolissa.

Sirkus Royal

Kämmenet hikoilevat jo tivoliväelläkin. He lähtevät yleensä liikkeelle huhtikuun alkupäivinä samoin kuin sirkuksetkin. Osa on jo tien päällä. Suomen Tivolilla ja Tivoli Sariolalla on takanaan jo 125 vuotta reissaamista. Suomen Tivoli on Suomen suurin kiertävä huvipuisto. Kesän aikana se kiertää toistakymmentä kaupunkia viipyen paikkakunnalla muutamasta päivästä jopa lähes kuukauteen.

Aikaisempina vuosina yksi tivolin merkittävimpiä osia ajolaitteiden ja pelien ohella oli pieni sirkusteltta.  Suomen Tivolissa sen nimi oli pitkän aikaa Royal. Joku varmaan osaa sanoa minä vuosina? Oheiset kuvat olen ottanut joskus 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa. Alakuvassa ihailtavana on pikkuinen norsu.

Sirkus Royal on toki toiminut aiemminkin. Ludvig Syversenin Tivoli Hesperiassa oli myös Sirkus Royal. Olisikohan ollut 1920-luvun lopulla?