1928 • Sirkus Royal

Sirkus Royal oli saapunut Kotkaan. Ensi-ilta oli 16.8.1928. Lehti-ilmoituksessa mainonnan tehokkuutta lisäsi maininta "Helsingistä". Ei siis mikään turha sirkus. Royal saapui myös Tampereelle kuukautta myöhemmin, mutta nimi oli silloin Seurue Royal. Tampereellakin mainostettiin vedenpitävää telttaa, joten moni on varmaan edelliskesänä kastellut niskansa. Kenen sirkus tämä oli? Myöhemmin 30-luvulla Ludvig Syversen käytti Sirkus Royal-nimeä Tivoli Hesperiassa. Joskus 80-luvulla Sirkus Royal oli myös Suomen Tivolissa. Vuonna 1991 Hessu Reijonen toi maahan The Royal Brittish Circus'n jonka nimi oli myöhemmin Robert's Brothers' Circus.

.

1930 • Tivoli Hesperia • Hesperia Funfair

Kuvan reunassa kirjoitus: Hesperia (Töölön tivoli).

Vasemmalta: Trithjof Forsström, Louis Kühn, miss Mazella, naistrio Felicitas, 

miss Wally, Deltorelli, Bertha Clairmont, Frans Könni.

Kuvaaja Daniel Nyblin 1888. Museoviraston kuvakokoelmat.

• Helsingissä Hesperian tivolialueelle pystytetyssä väliaikaisessa sirkusrakennuksessa esitettiin sirkusohjelmaa jo 1887. 
• Koteja Kodittomille Lapsille ry perustettiin 1922. 
• Tiedetään, että ainakin 1927 Lasten Päivänä yhdistyksellä oli pienimuotoinen tivoli Kaartin maneesissa. 
• Toukokuussa 1928 tivoli esiintyi Hakasalmen puistossa nimellä Kevät-Tivoli. 
• Vuonna 1930 tivoli nimettiin virallisesti Tivoli Hesperiaksi ja Ludvig Leonard Syversen nimitettiin tivolitoiminnan johtajaksi. Parhaimmillaan tivoliosastoja oli kaksi. 
• Tivoli Hesperia lopetti 1934. Syversen jatkoi toimintaa yksin nimellä Kansan Tivoli.

Nämä lehti-ilmoitukset ovat Helsingin Sanomista 1.6.1929. 

Tivolin sirkuksena oli Opes Hippodrom. (Tuomo Koiviston arkisto). 

Kaunotar Hesperian kuvaajalla 1929.

Tivoli Hesperia.

.

Tivoli-ihmisiä • Funfair people

He ovat tivoli-ihmisiä. 30-luvulla tivoleissa oli ajo- ja pelilaitteiden lisäksi usein myös valokuvaaja. Onko tämä kuva otettu sellaisessa vai oikein studiossa kaupungilla? Ja keitä he ovat? Miehen hihanauhassa lukee isoin kirjaimin Järjestysmies ja sen yläpuolella Koteja Kodittomille. Ainakin Tivoli Hesperian omisti 1929–1933 Koteja Kodittomille Lapsille r.y.  Sama mies seisoo alakuvassa neljäntenä oikealta. Tuohon aikaan monet tivolit ja sirkukset lahjoittivat osan pääsylipputuloistaan hyväntekevyysjärjestöille saadakseen huviveron hieman pienemmäksi.  Vuonna 1930 Hesperian johtajaksi tuli Ludvig Leonard Syversen. Parhaimmillaan yhdistyksellä oli tivoleita kaksi. Myöhemmin yhdistyksen nimeksi tuli Suomen Pelastakaa Lapset ry.

.

1931 • W. Erbe • Sukeltaja • Diver

Sariola ja Mannerheimin lastensuojeluliitto harjoittivat tiivistä tivoliyhteistyötä pääosin vuosien 1929–1933 välisenä aikana. Talvitivoli oli Helsingissä Kaartin maneesissa, kiertueella oltiin lämmitetyissä teltoissa. Vuonna 1929 Talvitivolissa esiintyi myös saksalainen W. Erbe näyttäen sukellusesityksiä. Hän taisteli merihirviöitä vastaan myös  Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa 1931.

1932 Tivoli Hesperia

Tämä kuva on Porista vuodelta 1932. Tivoli Hesperia toimi 1929–1933. Sen omisti Koteja Kodittomille Lapsille r.y.. Vuonna 1930 Hesperian johtajaksi tuli Ludvig Leonard Syversen (s.12.1.1883). Parhaimmillaan tivoleita oli kaksi. Monien riitojen jälkeen yhdistys irtaantui Syversenistä, joka jatkoi itsenäisenä nimellä Kansan Tivoli vuosina 1934–1937. Ludvig Syversenin poika Niilo Valdemar Syversen jatkoi isänsä työtä vielä sotien jälkeenkin. Kaupparekisteristä Tivoli Hesperia poistettiin vasta 1981 ja omistajaksi oli merkitty Koteja Kodittomille Lapsille r.y. eli sama mikä näkyy yläkuvan sisäänkäynnin yllä. Yhdistyksen nykyinen nimi on Suomen Pelastakaa Lapset ry.

1935 Tivolialalla toimivien yhdistys • Association of operators in Funfair field

Unto Sariolan jäsenkortti 1937.

Tivoliala oli 30-luvulla niin voimakkaasti kilpailtua että ylilyönneiltäkään ei vältytty, kun sopua ei löytynyt tivolinomistajien keskinäisissä kiistoissa. J.A.F. Sariola yritti löytää jotain järkeä tähän sekamelskaan ehdottamalla yhdistyksen perustamista, joka valvoisi ja auttaisi tivoleita. Myös hyväntekeväisyysjärjestöt, joiden nimissä monet tivolit liikkuivat, vaativat tätä. Yhteistyötä ja neuvotteluja kilpailevien yritystä välillä oli ollut jo aikaisemminkin 30-luvulla. Esimerkiksi Viipurin maatalousnäyttelyn (23.6.–2.7. 1932) ajaksi Suomen Tivoli ja Tivoli Hesperia tekivät sopimuksen karusellin, maailmanpyörän, surmanajon, taikateatterin, ampumisen, tanssin ja porttimaksujen samanhintaisuudesta. Niiden huviliikkeiden, joita toisella ei ollut, pääsymaksun sai määrätä itse.

Suomen Tivoli Raumalla 1930-luvulla. Oikealla etualalla maailmanpyörä, joka todennäköisesti vuokrattu 

saksalaiselta J. Ernsteliltä. Oikeassa reunassa teltta, jossa ilmoitetaan olevan nähtävillä 

harmaakarhuja. Taustalla sirkusteltta.

Keravalla pidettiin 10.12.1935 Tivolialalla toimivien yhdistyksen perustava kokous. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 8.3.1936, puheenjohtajana toimi  J.A.F. Sariola. Yhdistyksen tarkoitus oli valvoa ja kehittää alan yhteisiä etuja mm. neuvottelukokouksia pitämällä, ja viranomaisille anomuksia tekemällä edistää sellaista tivolielinkeinon kehitystä, että kehitystaso saadaan kohoamaan, sekä edistää kansainvälistä taiteilijavaihtoa kohtuullisessa määrässä. Tarkoituksena oli myös perustaa ja ylläpitää yhdistyksen varattomille jäsenille turvakotia. Ja tottakai yritettiin myös saada huvivero pienemmäksi. Yksi merkittävä tavoite oli saada tivolien matkareitit suunniteltua siten, että ne eivät kohtaisi samoilla paikkakunnilla. Yhdistys lupasi myös oikeusapua varattomille jäsenilleen ongelmatilanteissa.

Suomen Tivolin tivolialue Nivalassa 1930-luvulla. Aidatulla tivolialueella näkyvissä 

karuselli, tarjoiluteltta ja Sirkus Kastorin teltta.

Mutta milloin Tivolialalla toimivien yhdistys lopetti toimintansa? Vuosikokouskutsu on lähetetty ainakin vielä vuonna 1939 ja kokous pidettiin 31.3. klo 13 Kahvila Primulan kerhohuoneistossa Kalevankatu 2 C Helsinki. Uusi askel yhteistyössä otettiin 1994, kun Suomalaisten Tivolien Yhdistys perustettiin. Yhdistys rekisteröitiin 2004. Myöhemmin yhdistys muutti nimensä Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten Yhdistykseksi. Sirkuksilla ja tivoleilla on yllättävän paljon yhdessä ajettavia asioita esimerkiksi kuljetuskaluston, liikennöinnin ja turvallisuuden saralla.

Lähteet:
- Heikki Nevala: Huvielämän kiertolaisia, 2015
- Antje Sariola

.

Fakiiri Rolando • Fakir

Fakiiri Rolando aka Rolanoly kävi tarvittaessa vaikkapa neulatyynystä. Postikortissa hänet mainitaan intialaiseksi, mutta toisaalla kerrotaan, että hän oli asunut Intiassa 20 vuotta. Varmaa on kuitenkin se, että hän esiintyi Tivoli Hesperian yhteydessä olleessa Sirkus Orlay'ssa 1932 ja Suomen Tivolissa 1938. Tietääkö joku lisää tästä komeasta miehestä?

Muuten – vuonna 1945 Malte Johansson perusti yhdessä kolmen veljensä kanssa Cirkus Rolandon Ruotsissa. Muut veljet olivat Harry, Gösta ja Roland. Mutta heillä ei ole mitään tekemistä tämän Rolandin kanssa – eihän?

.

Mlle Toom

Tämä sirosti vaijerilla liikehtivä kaunotar on mademoiselle Olga Toom. Virolainen Toomin perhe esiintyi 1920-luvulla ainakin Tivoli Hesperiassa ja Sariolan tivoleissa. Osaako joku kertoa hänestä lisää?

Muuten – Mlle eli Mademoiselle on ranskaa ja tarkoittaa neitiä. Sana muodostuu etuliitteestä ma = "minun" + demoiselle = "neito" tai "tyttönen".

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Olga Toom syntyi Virossa v. 1903. Hänen vanhempansa olivat Joosep ja Anna Toom. Puoliso oli Nikolai Elmar Lattik (1891-1936),jonka vanhemmat olivat Johan ja Ewa Lattik. Olgalla ja Nikolailla oli yksi lapsi, Raivo Lattik. Olgan kotona oli 10 lasta, joten Olgan oli lähdettävä työn perään Tallinnaan, jossa hän toimi tarjoilijana. Samaan aikaan hän alkoi harjoitella sirkustemppuja ja v. 1927 hän oli ensimmäisen kerran sirkuksessa. Solmittuaan avioliiton Nikolai Lattikin kanssa, he kiersivät yhdessä useissa sirkuksissa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Neuvostoliitossakin. Viimeksi mainitussa maassa hän esiintyi itse Stalinille Kremlissä. Kun hänen miehensä kuoli v.1936, Olga jatkoi esiintymistä pienen poikansa kanssa Virossa. Olga jäi eläkkeelle v. 1958 ja kuoli v. 1987.Olgan mies Nikolai esiintyi akrobaattina Trio Latini-nimisessä ryhmässä.
Kortti kuuluu Sinikka Lehtisen kokoelmaan ja on skannattu Keravan Museon Muistaja-tietokantaan.
Sinikka Lehtinen

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Lisätietoa Olgasta ja Nikolaista löytyy myös täältä:
https://www.geni.com/people/Olga-Lattik/6000000022921568653
https://www.geni.com/people/Nikolai-Elmar-Lattik/6000000022921693305
Kari

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

All is wright except that Olga Toom never performed together with my father...
sincerely, Aare-Paul Lattik
see here:
https://sites.google.com/site/aarepaullattik/lattikud

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Hello!
Check this site:
https://sites.google.com/site/aarepaullattik/lattikud
All additional documents and photos are very welcome!
Thank you!


<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Kansan Tivoli 1935

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä kesällä 1935. Tämän mukaan Tivoli Hesperia oli muuttanut nimekseen Kansan Tivoli. Koskahan Hesperia oli perustettu, kun Kansan Tivoli mainosti kolme vuotta myöhemmin, että se on perustettu vuonna 1901 ja vieraillut m.m. Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan valtioissa.

Fakiiri Ellenberger ja Gladiaattorit esiintyivät ilmeisesti omissa teltoissaan koska tivolissa oli myös eestiläinen sirkuskin. Keitä mahtoivat olla? Alhaalla kuva Niilo Salon kirjasta Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Siinä näkyy ainakin kaksi gladiaattorin näköistä artistia. Tivolin omisti Ludvig Syversen. Hän paiski töitä tivoleissa ilmeisesti vielä 1960-luvulle asti.

Kommentit:

Ludvig Syversen kuoli tammikuussa 1953. Poikansa Niilo Valdemar (1912-1992) ja Otso Oskari Olavi (1913-1988) kiersivät Suomea pelitelttoineen aina 80-luvulle asti. Niilo oli pelikone-ekspertti ja kärsi tappion Raha-automaattiyhdistykselle. Niilolla oli vakipaikka peliteltalleen Vuolteensillalla. Otso pyöritti perinteisempiä pallonheitto- ja ilmakivääriammuntaskaboja markkinoilla ja kesäjuhlilla. Sylvi Syversen menehtyi syöpään 1977.

JA

.

Surmanajoa Hippodromin Tivolissa

 

Tässä kolme lehti-ilmoitusta Hippodromin Tivolista, jonka vakituinen paikka vuoden ympäri näkyi olevan Mannerheimintie 17 Helsingissä eli aivan Olympiastadionin vieressä entisen Messuhallin eli Töölön kisahallin kohdalla. Ylin on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.1945. Keskimmäinen on Hesarista 26.6.1946. Alin löytyi Hämeen Yhteistyöstä 8.9.1947. Kaikissa näissä mainostetaan kaiken muun ohella surmanajoa.

Ylimmässä surmanajon kerrotaan tapahtuvan sekä pytyssä pystysuorilla seinillä että teräspallossa. Ajajien nimiä ei mainita. Keskimmäisessä kerrotaan, että ajo tapahtuu 5 m halkaisijaltaan olevassa teräspallossa ja ajaja on Leo Paularinne. Alimmaisessa kerrotaan, että surmanajoa suorittaa sisaruspari Syversen ja se tapahtuu kahdella moottoripyörällä yhtaikaa surmankirnussa pitkin pystysuoraa seinää eli pytyssä.

Keitä olivat nämä sisaruspari Syversen? Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Alakuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa, joka poseeraa alimmaisessa kortissa.

Hjalmar Smedslund

Hjalmar Smedslund syntyi 29.7.1913. Hän harrasti jo pikkupoikana permantovoimistelua voimisteluseura Jyryssä. Vuonna 1933 pojat kokosivat yhteen esiintyjäryhmän johon kuuluivat Voitto Kanerva, Olavi Lappi, Viljo (tai Vilho) Loistovuori ja Hjalmar Smedslund. Mikä mahtoi olla tämän ryhmän nimi? He saivat tehtyä sopimuksen Ludvig Syversenin kanssa, jonka Tivoli Hesperian yksi vetonauloista oli Sirkus Royal. Pojat esittivät käsinseisontaa, flik-flakkeja, pyramideja, ja hyvä vauhti oli päällä koko ajan. Ja pojat saivat sopimuksen suraavaksikin vuodeksi. Työpaikkoina oli myös Suomen Tivoli ja Spåren Tivoli Corea. 

Kuvassa Royalin taiteilijoita 1933. Takana vas. Hjalmar Smedslund, Voitto Kanerva, Niilo Salo, Vilho Loistovuori ja Olavi Lappi. Edessä Eino Kettunen, Alarik Palenius ja Matti Suominen.

Kesäansiot eivät kuitenkaan riittäneet pitkälle, ja niin oli lähdettävä lukaalikiertueille. Hjalmarin pitkäaikaisin työtoveri oli Kosti Sjöblad, joka akrobatian lisäksi esitti lankanumeroa ja oli taitava myös trapetsilla. Joskus mukana oli Oskar Hildén, joka oli vatsastapuhuja, sittemmin hänen poikansa Åke Hildén, joka taas oli jonglööri.

Vuonna 1948 Hjalmar Smedslund meni veroviraston palvelukseen, jossa hän yleni Ylivahtimestariksi. Eläkkeelle päästyään hän toimi vahtimestarina myös Finlandia-talossa.

Lähde: Simsalabim-lehti No 154/1984

Seurue Royal 1928

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 12.09.1928. Seurue Royal oli pystyttänyt telttansa Tampereen Raittiustalon pihalle Amurissa. Ilmeisesti huonojen kokemusten vuoksi he mainitsevat myös, että nyt on käytössä uusi vedenpitävä teltta. Ilmoituksessa kerrotaan myös, että menossa on viimeinen viikko, joten nyt kannattaa tula pikaisesti. Loisto-ohjelma oli nähtävissä erikoisnäytännöissä joka päivä klo 20.15.

Ohjelmasta mainitaan esimerkkeinä maailman parhaat gladiaattorit 3 Siegbert, lentävät miehet hypinlaudalla 5 Delton, erinomaiset taitopyöräilijät 3 Fleur ja Folje sekä yleisön suosikki Eino Siponen ja Kumpp. ym. ym. ym.

Mitä yhteyttä mahdollisesti oli Eino Siposella ja tunnetulla suomalaisklovnilla Sivo Siposella? Rohkenen kuitenkin pistää tuohon alas kuvan Sivo Siposen mainoskortista. Entä kenen sirkus oli Seurue Royal? Seurue sanaa käytettiin paljon 1920-luvun lopulle asti. Ludvig Syversenillä oli Sirkus Royal Tivoli Hesperian yhteydessä. Sirkus Royal oli myöhemmin myös Suomen Tivolissa.

Sirkus Royal

Kämmenet hikoilevat jo tivoliväelläkin. He lähtevät yleensä liikkeelle huhtikuun alkupäivinä samoin kuin sirkuksetkin. Osa on jo tien päällä. Suomen Tivolilla ja Tivoli Sariolalla on takanaan jo 125 vuotta reissaamista. Suomen Tivoli on Suomen suurin kiertävä huvipuisto. Kesän aikana se kiertää toistakymmentä kaupunkia viipyen paikkakunnalla muutamasta päivästä jopa lähes kuukauteen.

Aikaisempina vuosina yksi tivolin merkittävimpiä osia ajolaitteiden ja pelien ohella oli pieni sirkusteltta.  Suomen Tivolissa sen nimi oli pitkän aikaa Royal. Joku varmaan osaa sanoa minä vuosina? Oheiset kuvat olen ottanut joskus 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa. Alakuvassa ihailtavana on pikkuinen norsu.

Sirkus Royal on toki toiminut aiemminkin. Ludvig Syversenin Tivoli Hesperiassa oli myös Sirkus Royal. Olisikohan ollut 1920-luvun lopulla?