Talvitivoli Kaartin Maneesissa • Winter Funfair in Guards Manège

Kaartin maneesi sisältä vuodenvaihteessa 1931–1932. Hiekkapohjainen halli. 

Keskellä Sariolan Tivolin karuselli, taustalla kaksi telttaa. Kuva Keravan museo.

Sariolan Talvitivoli Kaartin Maneesissa Helsingissä 26.12.1929–12.1.1930. 

Kuva Museovirasto - Musketti. 

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, tivolina ja sirkuksena. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut autohallina. Kaartin maneesin yksikerroksisen satulakattoisen tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström. Hallissa sijaitsi hiekkapohjainen harjoituskenttä, jota kiersi myös ratsastusrata. 1900-luvun alkupuolella Kaartin maneesia alettiin käyttää messujen, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana. Se oli tässä tehtävässä vuoteen 1935 saakka, jolloin Messuhalli valmistui. Vuosina 1949–1952 Kaartin maneesi muutettiin autohalliksi. Halli jaettiin betonisilla välipohjilla useaan kerrokseen ja sen alkuperäiset tammipuiset kattorakenteet purettiin.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuvassa näkyy maneesin alkuperäinen katto. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Kommentit:

Hassua, sain aikanaan hirveen inspiksen ruveta hommaamaan talvisirkusta p.o paikkaan tietämättä näistä taustoista. Mua kiehtoi mm upeet hevosaiheiset medaljongit ulkoseinillä! No, paukut tais sitten ehtyä..
Pekka von Cräutlein

.

1930 • Tivoli Hesperia • Hesperia Funfair

Kuvan reunassa kirjoitus: Hesperia (Töölön tivoli).

Vasemmalta: Trithjof Forsström, Louis Kühn, miss Mazella, naistrio Felicitas, 

miss Wally, Deltorelli, Bertha Clairmont, Frans Könni.

Kuvaaja Daniel Nyblin 1888. Museoviraston kuvakokoelmat.

• Helsingissä Hesperian tivolialueelle pystytetyssä väliaikaisessa sirkusrakennuksessa esitettiin sirkusohjelmaa jo 1887. 
• Koteja Kodittomille Lapsille ry perustettiin 1922. 
• Tiedetään, että ainakin 1927 Lasten Päivänä yhdistyksellä oli pienimuotoinen tivoli Kaartin maneesissa. 
• Toukokuussa 1928 tivoli esiintyi Hakasalmen puistossa nimellä Kevät-Tivoli. 
• Vuonna 1930 tivoli nimettiin virallisesti Tivoli Hesperiaksi ja Ludvig Leonard Syversen nimitettiin tivolitoiminnan johtajaksi. Parhaimmillaan tivoliosastoja oli kaksi. 
• Tivoli Hesperia lopetti 1934. Syversen jatkoi toimintaa yksin nimellä Kansan Tivoli.

Nämä lehti-ilmoitukset ovat Helsingin Sanomista 1.6.1929. 

Tivolin sirkuksena oli Opes Hippodrom. (Tuomo Koiviston arkisto). 

Kaunotar Hesperian kuvaajalla 1929.

Tivoli Hesperia.

.

1931 • W. Erbe • Sukeltaja • Diver

Sariola ja Mannerheimin lastensuojeluliitto harjoittivat tiivistä tivoliyhteistyötä pääosin vuosien 1929–1933 välisenä aikana. Talvitivoli oli Helsingissä Kaartin maneesissa, kiertueella oltiin lämmitetyissä teltoissa. Vuonna 1929 Talvitivolissa esiintyi myös saksalainen W. Erbe näyttäen sukellusesityksiä. Hän taisteli merihirviöitä vastaan myös  Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa 1931.

Talvitivolit

Tästä näkee selvästi talvitivoleiden kokoonpanon. Kuva on otettu Sortavalassa 1934. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla, lipunmyyntikojun yllä plakaatti jossa teksti ”Talvi tivoli”. Kaminoista nousevat savupiiput teltan ulkopuolelle.  

Talvitivolin kokoonpano oli hiukan erilainen kuin vastaavan kesällä kiertävän. Korkeita maailmanpyöriä ja karuselleja ei matalien telttojen sisälle mahtunut. Norsu toki mahtui jopa esiintymään. Sähköautorata taitaa olla suurin ajolaite noissa olosuhteissa. Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa viihdeohjelmaa ja kolmannessa tanssia jne. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Kutterinpuru oli parasta tähän tarkoitukseen. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset.

Talvitivolin pääkäytävä oli koristeltu värivaloin. Oikeassa reunassa näkyy lämmityskaminoita ja Zeppelin-niminen lentokonepeli. Käytävästä erkani sisäänkäynnit eri viihdekohteisiin. Lattia oli lumen ja kutterinpurun sekoitusta. 

Yrittäjiä oli muutamia. Suurin nimi tivolibisneksessä oli Sariolan suku. Ja on edelleen. Kesäisin heillä liikkui useita tivoliosastoja ja talvella jatkettiin talvitivoleilla. Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sarioloiden talvitivolitoiminta jatkui yli 50-luvun puolivälin saakka. Moni muistaa vielä, että vuonna 1956 oli Toivo Sariolan Talvitivolissa vilskettä keväisen yleislakon aikaan. Myöhemmin kierrettiin talvisin vain eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Tanskalaisen taikuri Spinozan asuntovaunu. Pitkä mies hänen takanaan on Toivo Sariola. Edessä isot kaasupullot, jotka saatiin asuntovaunujen lämmitykseen 60-luvulle tultaessa. Varhaisempina aikoina nukuttiin kesäisin teltan sisällä, irtolevyistä kyhätyissä pienissä majoissa eli ”pömpeleissä” tai kylmällä ilmalla sitten kortteeri vuokrattiin paikkakunnalta. 

.

Talvitivoli 1940

Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattila-Lahtisen kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset. Talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka. Tuo ilmoitus on kulkaistu jouluaattona 1940 Kansan Lehdessä.

Myös Talvitivoli Kaleva kiersi Suomea 1940–41 talvella.

1940 Talvitivolissa esiintyi mm. taikuri Solmu Mäkelä. Mutta oliko hän mukana koko kiertueen ajan? Tuossa ilmoituksessa mainitaan myös taiteilija Yrjö Halmevaara. Alakuvassa poseeraavat vasemmalta lukien Edy Hyyppä, Yrjö Halmevaara, Inkeri Halmevaara ja Raila Halmevaara. Valitettavasti ei ole tiedossa minä vuonna kuva on otettu.

Mikä ihmeen Kaleva?

Tässä pari lehti-ilmoitusta Kaleva-nimisestä tivolista. Ylimmäinen on julkaistu 5.9.1932 ja alimmainen 4.10.1940, molemmat Kansan Lehdessä. Tietääkö joku lisää tästä tivolista?

Sariola piti Helsingissä talvitivolia ja sen nimi oli Talvi Tivoli. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvi Tivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattilan kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, mistä lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia.

Alhaalla vielä valokuva minulle tuntemattomasta Kalevasta. Olisikohan tässä sirkusorkesteri joskus 1900-luvun alussa?

Yksi Jernströmin perheen sirkuksista oli nimeltään Sirkus Kaleva vuosina 1982–1984. Samalla nimellä sen toimintaa jatkoi saksalainen Felix Quaiser 1985–1986.

Bruno Schenk

Tässä taas yksi postikortti Solmu Mäkelän mahtavasta julistekokoelmasta: taikuri Bruno Schenk vuonna 1891 ja hänen Edenteatterinsa. Oettermannin mukaan Schenk (1857–1932) kierteli Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 1891 hän toi Helsinkiin mittavan Eden-teatterinsa. Kaartin maneesin katsomoon mahtui 2000 henkeä ja säestävässä orkesterissa oli 16 muusikkoa. Lehtitiedot kuitenkin kertoivat tehosteiden olleen pinnallisia, eikä esiintyjäkään ollut mitenkään poikkeuksellinen. Hän myi  osan välineistään  ensimmäisen maailmansodan jälkeen meillä asuneelle  Ludwig Lebramille (1884–1969). San Martino de Kastrozza aloitti uransa Schenkin asistenttina.

Lähde: Sven Hirn: Makiaa magiaa, 2001.

2 Gottar's

Keitä olivat urheat belgialaiset gladiaattorit ja millainen oli heidän numeronsa? Kertovat heidän esiintyneen Suomessa ainakin vuonna 1932. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä ryhmästä 2 Gottar's.

Kommentit:

Gottars -ryhmä kiersi Suomen Tivolin B-osastossa. Lotta Mattilan kirjan mukaan maata kiersi vuonna 1932 A- ja B-tivolit. Edellsenä vuonna osastoja oli ollut peräti kolmen. 
Gottarsin numero oli gladiaattorinumero. Lotta Mattilan kirjassa olevassa kuvassa naisella on päällään tunikan tapainen asu. Gladiaattorinumero oli voimamies- ja voimanaisnumero. Voimanumerossa esiintyjät käsittelevät raskaita esineitä kuten meatllikuulia ja ammuksen näköisiä esineitä. Raskas esine heitetään ilmaan ja otetaan kiinni niskalla tai olkapäällä. Gottarsin numero oli nimen omaan myös voimanaisnumero, sillä lopussa naisgladiaattori nosti miehensä suorille käsille päänsä yläpuolelle. Näin se on ainakin kuvattu Kirsti Mannisen kirjassa Tivolimäen Kalle, josta on tänä vuonna ilmestynyt uusi painos. 
2 Gottars oli mukana myös Helsingissä Kaartin maneesissa olleessa Joulutivolissa. Joulutivolia pyöritettiin koko 1930-luku. Kyse oli siis sisätivolista keskellä Helsinkiä ja mukana olivat niin karusellit, eläimet kuin artistitkin. Tivolimäen Kalle -kirjan mukaan "Gottarsin täti, voimanainen, nostaa gladiaattorimiehensä esiintymislavalle yhdellä ainoalla kädenliikkeellä".
Markku A 



.