1887 • Cirkus Ahrend ja kuvernööri • Cirkus Ahrend and governor

Cirkus Ahrend pyrki Hämeenlinnaan maaliskuussa 1887. Se sai maistraatilta luvan, mutta kuvernööri perui sen, syystä että palkolliset ja koulunuoriso siinä tuhlaisi rahojansa. Samaan aikaan sirkus oli kiellettyä huvia myös Helsingissä. Myöhemmin heinäkuussa Cirkus Ahrend sai luvan tulla Parolaan, joka on Hattulan kunnan keskustaajama 12 km Hämeenlinnasta pohjoiseen. Sitkeä Ferdinand Ahrend yritti uudestaan myös Hämeenlinnaa, ja onnistui. Lupa heltisi maistraatilta. Kuvernööri taisi olla kesälomilla. Tässä muutama lehtileike noista vierailuista.

Hämäläinen lehti 2.7.1887:
––––––––––––––––––––––
Sirkus näyttelee huomena Parolan leirillä ja jos ilma on niin kaunis kuin näinä päiwinä on ollt, on warmaan moni kaupunkilainenkin käyttäwä tilaisuutta hywäkseen, nähdäkseen tuota täällä harwoin nähtyä huwia.
––––––––––––––––––––––
Ilmoituksia.
Sirkus F. Ahrend
antaa matkalla Pietariin, asianomaisella luwalla Parolan leirissä Sunnuntaina tämän kuun 3 p. k:lo 4 ja 8 j.p.p. kaksi suurta Sirkus näytäntöä suuressa ratsastaiteessa, hewoskesytyksessä, ilma- ja parterriwoimistelussa, manöwerissä ja kadriljissa, erinäisissä kansallispuwuissa.
Sirkukseen kuuluu 30 henkilöä ja 25 hewosta joissa myös suomalaisia.
Piljettihinnat 2 m., 1:50 ja 75 p.
––––––––––––––––––––––
Cirkus F. Ahrend gifver på genomresa till S:t Petersburg, med behörigt tillstånd å Parola läger Söndagen den 3 dennes kl. 4 och 8 e.m. tvänne stora Cirkus föreställningar ide högre rid konsten, hästdressyr, luft- & parterr-gymnastik, manöver och kadrilj m.m., i olika national kostymer.
Cirkus består af 30 personer och 25 hästar, äfven finländska.
Billjettpriserna: 2 m., 1:50 och 75 p.
––––––––––––––––––––––

Hämäläinen lehti 6.7.1887:
––––––––––––––––––––––
Sirkus Ahrend näytteli wasta toissa- ja eileniltana Parolan leirillä, kun pyhäksi eiwät olleet sen hewoset saapuneet. Wäkeä kuuluu olleen riskisti. Sirkus-isännällä on jälleen aikomus pyytää lupaa saada Hämeenlinnassa näytellä.
––––––––––––––––––––––

Hämäläinen lehti 13.7.1887:
––––––––––––––––––––––
Sirkus Ahrend, joka Parolan leirillä on antanut 11–12 näytelmää, täysillä huoneilla, ilmoittaa tämän päiwän lehdessä antawansa täällä (Hämeenlinna) ensimmäisen näytännön huomenna torstaina.
Seuraan kuuluu taitawia ratsastajattaria ja ratsastajia sekä notkeita, hullunkurisia klownia ja monta erittäin hywin opetettua hewosta, mikä kyllä kannattaa nahdä. Suuri sirkusmaja pystytetään Hämeensaaren tien ohelle.
––––––––––––––––––––––
Sirkus F. Ahrend antaa täällä 4 suurta nytäntöä alkaen torstaina t. k. 14 p. k:lo 8 j. p. p.
Likemmin affischeista ja ohjelmista.
––––––––––––––––––––––
Cirkus F. Ahrend gifver härstädes 4 stora förestellningar fr. o. m. torsdagen den 14 dennes kl. 8 e.m.
Närmare genom affiscker & program.
––––––––––––––––––––––

.

1879 • Huvimatka Helsinkiin • Fun trip to Helsinki

Tampereen rautatieasema joskus aikojen alussa.

Tampere-Seuran kuva-arkisto.

Tuo lehti-ilmoitus suomeksi ja ruotsiksi oli Tampereen Sanomissa 20.8.1879. Tällaiset huvimatkat olivat hyvin suosittu harrastus 1800-luvulla. Retkiä tehtiin etupäässä laivoilla ja junilla. Ensimmäinen rataosuus Suomessa avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Rataosuutta laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle 22. kesäkuuta 1876. Eli tässä vaiheessa juna oli vielä aikamoinen uutuus.
Huwimatka Helsinkiin.
Ylimääräinen juna lähtee täältä tämän kuun 23 p:nä kello 9 j.pp. Helsinkiin ja palausmatkalle Helsingistä 24 p. kello puoli 12 j. pp. Helsingissä on silloin useita huweja, muun muassa mainio Sirkus, joka ensi sunnuntaina antaa suurimman näytäntönsä.
Pääsylippuja saadaan ostaa 7 markalla wiinapolttimolla Hagelberg'iltä, rawintolassa Suomi ja kauppias Enbom'ilta.
Huom.! Eri waunut säätyhenkilöille.

Kyseessä oli Circus Ciniselli. Se antoi näytöksiä tilapäisrakennuksessa Rautatientorilla Helsingissä. Vierailun jälkeen rakennus purettiin. Mistään en ole vielä löytänyt valokuvia noista väliaikaisista sirkusrakennuksista. Piirustuksia olen nähnyt. Sirkuksen omisti Gaetano Ciniselli (1815–1881). Mukana olivat ilmeisesti myös lapset Andro, Scipione, Virginie, Martha, Gustave ja Ernesto. Oliko isä silloin vielä johdossa vai oliko jo valta siirtynyt lapsille? Sirkus viihtyi Helsingissä ehkä kolmisen kuukautta ja ohjelma varmaan vaihtui pitkän vierailun aikana. Esiintyjinä olivat mm. klovni ja ilmavoimistelija Alessandro Briatore, amerikkalainen rekki- ja permantovoimisteloija Avolo ja ratsastaja Adolph Wells. Tuohon aikaan suosittuja ohjelmanumeroita olivat myös erilaiset kuvaelmat. Cinisellissä nähtiin mm. pantomiimi Kiinalainen kansanjuhla Pekingissä ja Ilmojen tytär, fantastillinen episodi 8 kuvaelmassa Kalevalan mukaan sekä Andro Cinisellin esittämä hevospantomiimi. Kapellimestarina toimi Ernst Wilhelm Floessel nuorempi.

.

1896 • 1. suomalainen sirkus • 1st Finnish circus

Carl ja John Ducander.

Sirkuksen historia ylettyy 250 vuoden taakse. Suomalainen sirkushistoria on vasta hiukan yli 120 vuotta vanha. Ensimmäisen suomalaissirkuksen perustivat tanskalaisveljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (s. 1860). He saapuivat Suomeen 1890 ja asettuivat ensiksi Turkuun, sitten Helsinkiin. He olivat hevosten kouluttajia ja ratsastuksen opettajia. Siltasaaren maneesi oli heidän hallinnassaan 1895 lähtien.

Ilmoitus Wiipurin Sanomissa 26.8.1896.

Tänään 123 vuotta sitten eli 1.8.1896 Ducanderin veljekset perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen Terijoella, jonne innokkaita katsojia saatiin Pietarista asti. Sirkus Ducander vieraili samana vuonna ainakin Viipurissa, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä. Talvi oltiin Siltasaaren maneesissa Helsingissä. Seuraavana keväänä Sirkus Ducander lähti valloittamaan Eurooppaa ensimmäisenä etappina Tallinna. Carl Ducander palasi Suomeen ja John jatkoi Euroopassa. Ja sinne matkalleen hän jäikin. Vuonna 1899 John Ducander ajautui konkurssiin Kööpenhaminassa.

Sisäkuva Siltasaaren maneesista Sirkuskadulla (nyk. Paasivuorenkatu) Helsingissä.

Nyt herää sitten kysymys: kuka oli ensimmäinen suomalainen joka perusti sirkuksen? Enpäs uskalla ihan heti sanoa, sillä 1800-luvun lopulla oli liikkeellä useitakin varietee- ja sirkusryhmiä, jotka eivät kuitenkaan täyttäneet ainakaan nykyisin sirkussanalle asetettuja kriteereitä. Yhtenä vahvana ehdokkaana on mainittu oululaiset veljekset Gustaf Westerlund (s.1854) ja Alexander Westerlund (s.1859). Esiintymisensä he aloittivat 1880. Siis paljon ennen Ducanderia. He olivat akrobaatteja, nuorallatanssijoita, miekannielijöitä ja klovneja ja liikuivat omalla teltalla tai vuokrasivat huoneiston esityksilleen. He nimittivät itseään taide-sukkeloitsijoiksi ja komedianteiksi. He olivat ensimmäisiä, jotka nimittivät esityksiään sirkukseksi. Sirkustaiteilijoita he olivat, mutta heidän näytöksensä ei ollut sirkusesitys. Siitä puuttui paljon sirkukseen kuuluvia elementtejä.

Siltasaaren maneesi Sirkuskadulla (nyk. Paasivuorenkatu) Helsingissä.

Tässä vielä palanen Siltasaaren historiaa: Varakkaan, Saksassa koulutuksensa saaneen Georg Rieksin vuonna 1858 Helsingin Siltasaareen perustama tapettitehdas oli aikoinaan Euroopan suurimpia. Siltasaari kaavoitettiin vuonna 1893 asuinkäyttöön, minkä seurauksena tehdastoiminta väistyi. Rieksin entisen tapettitehtaan tuotantorakennus katkaistiin kolmeen osaan. Tehdassalista tuli ensimmäinen pysyvä tila sirkukselle, joka toimi Siltasaaressa vuosisadan vaihteessa. Tästä ovat saaneet alkunsa Paasivuorenkadun ja -puistikon alkuperäiset nimet Sirkuskatu ja Sirkustori. (Lähde: Helsingin Sanomat, Noona Bäckgren)

.

1974 • Norsut mainostavat • Elephants advertise

Helsingin Sanomissa oli keväällä juttu Kauppatorilla liikkuneista norsuista. Norsut poikkesivat Havis Amandan suihkulähteessä sammuttamassa janoaankin. Nämä kuvat ovat ilmeisesti 10 vuotta myöhemmin otettuja eli 1974. Kaikki kuvien tiedot ovat hämärän peitossa. Varmasti tässä on jonkun Helsingissä verailleen sirkuksen mainoskikka. Onhan näitä ollut muitakin samanlaisia tapahtumia. Tietääkö joku lisää näistä suloisista sirkustähdistä?

Kommentit:

Arvaan, että kyseessä ovat sirkus Europan norsut. Sirkus kiersi Suomess vuosina 1976 ja 1977. Pienempi norsuista on afrikkalainen norsu ja suurempi on aasialainen norsu.
Peter Lindfors


.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa • Winter Funfair in Guards Manège

Kaartin maneesi sisältä vuodenvaihteessa 1931–1932. Hiekkapohjainen halli. 

Keskellä Sariolan Tivolin karuselli, taustalla kaksi telttaa. Kuva Keravan museo.

Sariolan Talvitivoli Kaartin Maneesissa Helsingissä 26.12.1929–12.1.1930. 

Kuva Museovirasto - Musketti. 

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, tivolina ja sirkuksena. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut autohallina. Kaartin maneesin yksikerroksisen satulakattoisen tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström. Hallissa sijaitsi hiekkapohjainen harjoituskenttä, jota kiersi myös ratsastusrata. 1900-luvun alkupuolella Kaartin maneesia alettiin käyttää messujen, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana. Se oli tässä tehtävässä vuoteen 1935 saakka, jolloin Messuhalli valmistui. Vuosina 1949–1952 Kaartin maneesi muutettiin autohalliksi. Halli jaettiin betonisilla välipohjilla useaan kerrokseen ja sen alkuperäiset tammipuiset kattorakenteet purettiin.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuvassa näkyy maneesin alkuperäinen katto. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Kommentit:

Hassua, sain aikanaan hirveen inspiksen ruveta hommaamaan talvisirkusta p.o paikkaan tietämättä näistä taustoista. Mua kiehtoi mm upeet hevosaiheiset medaljongit ulkoseinillä! No, paukut tais sitten ehtyä..
Pekka von Cräutlein

.

1945 • Sirkus elokuva • Circus movie

Kuva: Kannisto Väinö/Helsingin kaupunginmuseo.

Sirkusaiheisia elokuvia on nähty varmaan lukuisia erilaisia vuosikymmenten saatossa. Tässä yksi niistä vuodelta 1945. Tämän nimi oli yksinkertaisesto Sirkus.  Samannimisiä elokuvia on tehty useitakin. Kuuluisin niistä lienee Chaplinin käsialaa.Elokuvan maahantuoja oli Continental Filmi, esityspaikka elokuvateatteri Gloria Helsingissä. Valtava mainos oli Hufvudstadsbladetin talossa Mannerheimintie 18–20.  Mainoksessa taiteilee merileijona pallon kanssa. Pääosan esittäjän Lybov Orlovan kasvot vetävät päähuomion. Oliko Orlova filmitähti vai ihan oikea sirkustähti?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

.

1947 Cirkus Brdr. Schmidt

Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt vietti 30-vuotisjuhliaan mm. vierailemalla maassamme vuonna 1947. Näytökset annettiin Helsingin Messuhallissa Lasten Päivän nimen alla 10.–21.12.1947 plus 4 ylimääräistä päivää vielä joulun jälkeenkin. Lehti-ilmoituksen perusteella kirkkain tähti oli 9- tai 10-vuotias Yvonne Otto, maailman nuorin taikuri, josta oli puhetta viime vuoden lopulla.

Tässä lista pomoista:
Johtaja Arnold Schmidt
Omistaja Helena Schmidt (toiminut jockeyna Sirkus Ducanderissa)
Kapellimestari Seir-Pedersen
Impressaario Geovanni Otto

Ohjelma:
Captain Bjarns leijonat
Yvonne Otto tanskalainen lapsitähti, maailman nuorin taikuri
4 Miranda hyppylauta-akrobaatit
2 Rivolettis kansainväliset klovnit
3 Risomas jockey-ratsastajat
M:me Betty ja 10 koiraa
Miss Rita nuorallatanssija
A. Schmidt 6 arabialaista hevosta
3 Cresso Brothers akrobaattitrio
Inger & Lilli cowboy-numero
Pepito maneesikoomikko
Kameli & Laama
3 Sveas
Geovanni Otto ajatustenlukija
Björn Vogelbein Revy pyöräilevät karhut
3 Rolling Stars rullaluistinnumero

Tässä vielä uutinen lehdestä (päivämäärä epäselvä):
Sirkusonnettomuus
Kuten lehdessämme kerrottiin, tapahtui keskiviikkona Messuhallissa Sirkus Schmidtin iltanäytöksessä uhkaava onnettomuus trapetsinumeroa esittävien Schmidtin sisarusten suistuessa 6–7 metrin korkeudelta permantoon nilkkasiteen pettäessä. Toinen sisaruksista pääsi onnettomuudesta pikku naarmuilla, kun taas toinen, Inger Schmidt, sai luunmurtuman ja       lkaansa ja hänet kuljetettiin Punaisen Ristin sairaalaa. Sairaalasta saamiemme tietojen mukaan voi Inger Schmidt hyvin, mutta joutuu hän murtumansa vuoksi olemaan vuoteessa useita viikkoja.

2017 Sirkus Finlandia Helsingissä • In Helsinki

Kaisaniemessä 2010.

Tänään on Sirkus Finlandian Helsingin ensi-ilta. Sirkus viipyy Kaisaniemen kentällä 29.10. saakka.

Grande Finale 2017.

.

Dreamy Travel • Kiinalaista akrobatiaa • Chinese acrobatics

Kesäkuun lopussa Helsingin Musiikkitalossa voi herkutella kiinalaisella akrobatialla. Tämä taiteenlaji kuuluu vahvasti Kiinan kulttuuriperintöön. Dreamy Travel -tarinan juuret ovat kiinalaisessa kirjallisuudessa. Lavalla yhdistyvät kiinalainen ja länsimainen akrobatiataide. Hunanin maakunnan akrobatiateatteri (Hunan Provincial Acrobatics Art Theater) on kotimaassaan palkittu ryhmä ja kiertänyt ympäri maailmaa. Ryhmän 116 taiteilijasta Helsinkiin saapuu noin 40. Näytökset ovat 29.–30.6.2017 ja lippujen hinnat ovat harvinaisen kohtuulliset 10–25 €.

Akrobatiaesitysten lisäksi Musiikkitalossa voi tutustua taide- ja kulttuurinäyttelyyn, joka esittelee teeseremoniaa, kalligrafiaa ja alueen alkuperäistaidetta. Näyttelyyn Musiikkitalon lämpiöissä on vapaa pääsy ja se on avoinna 29.6.–3.7.

.

1939 Farebom

Kuka on tämä notkausvoimistelijatar Farebom? Väinö Kannisto on kuvannut hänet kotonaan Agricolankuja 2 C 98, Helsinki, vuonna 1939.

.

Great Moscow State Circus, Helsinki, 2016

Paljon fantastisia taiteilijoita ja turhan paljon pettymyksiä. Moskovan Suuri Sirkus vieraili ohikulkumatkallaan Helsingissä lauantaina. Esityksiä piti olla ehkä toinenkin, mutta pikavisiitiksi se jäi. Ja siltä se tuntuikin. Media kertoi etukäteen, että tämä sirkus on maailman parhaana sirkuksena palkittu ja että sen ohjelma on täysin vertailukelpoinen Cirque du Soleilin kanssa. Kyllähän jokainen voi itseään kehua, mutta kohtuus kaikessa. Lippujen hinnat olivat neljä–viisi kertaa kalliimmat kuin suomalaisten sirkusten, mutta Hartwall Arena oli melkein loppuunmyyty.

Eräs helsinkiläinen netti-media kertoi, että esityksessä olisi Helsingissä mukana yli 120 esiintyjää sekä 15 leijonaa ja tiikeriä, 13 upeaa hevosta ja suuri joukko muita koulutettuja eläimiä.  Ohjelman nimi oli Emotions ja nuo mainitut eläimet kuuluvat siihen, mutta Suomessahan ei villieläimiä saa käyttää esityksissä. Toisin oli Baltian maissa, josta he olivat tulossa. Tästä tein sen johtopäätöksen, että Helsingin ohjelma oli sama kuin Baltiassa, mutta villieläinnumerot oli jätetty pois. Näin syntyneet tyhjät aukot täytettiin eri numeroita väkisin venyttämällä. Valitettavasti ne venytykset näkyivät. Valot toimivat hyvin ilman turhan monipuolisia efektejä. Orkesteri oli hyvä, mutta taustamusiikki olisi voinut olla jotain muuta kuin tärykalvoja ärsyttävä hevirokki.

Moskovan Suuri Sirkus on vieraillut Suomessa kymmenkunta kertaa. Ensimmäinen taisi olla 1960 ja viimeisin 1990. Useimmat näytöksistä pidettiin jäähalleissa. Siitä huolimatta nyt mainostettiin sirkuksen ensimmäistä vierailua Suomessa. Ehkä se meni täydestä nuorempiin ihmisiin.

Jäähallin tasainen permanto on vihoviimeinen paikka seurata sirkusesitystä. Istuimme kolmannessa rivissä. Taaimmaisissa riveissä ihmiset katselivat ohjelmaa seisten. Onneksi ohjelma näkyi myös jäähallin tulostauluilta. Halvemmilta paikoilta nousevasta katsomosta näki varmaan hienosti. Kunpa muistaisin sen ensi kerralla. Samoin sen, että oikea on eri puolella kuin teattereiden katsomoissa.

Vaikka ohjelman punainen lanka oli kadoksissa ja esiintymispaikka kolkko, niin yksittäisten artistien taso melkein joka numerossa oli loistava. Ammattitaito ja karisma väreili usein ilmassa niin vahvasti, että välillä huomasin seuraavani esitystä suu auki. Harmi vaan, että mistään en saanut selville artistien nimiä ja heidän taustatietojaan. Ohjelmalehteä ei ollut myynnissä. Harvat mahdolliset spiikit olivat venäjän- tai englanninkielisiä.

Muuten – se maneesi oli rakenteeltaan erikoinen. Se oli kuin iso paistinpannu. Sisäreuna hieman pyöristetty hevosien vauhdikasta juoksua varten. Eikä sahajauho pöllynnyt. Mitähän ainetta se oli?

Kommentit:

Olin myös katsomassa venäläisten esitystä. Olin maksanut vähän kalliimman lipun ja istuin maneesia vastapäätä olevassa katsomossa neljännellä rivillä. Näkyvyys siitä oli niin huomo, että kolmelle ensimmäiselle penkkiriville käytiin tarjoamassa vaihtolippuja yläkatsomoon. 
Edellisen kerran kävin Hartwall-areenalla katsomassa Cirque du Soleilin esitystä yläkatsomossa ja silloin torkahdin kesken esityksen. Pidin siis venäläisten esityksestä enemmän. Kyselin myös ohjelmalehtiä tai jotain muuta materiaalia. Sitä ei ollut ja selitys oli, että kun show tulee EUn ulkopuolelta. Toimivatko tässä nyt pakotteet tai vastapakotteet johonkin suuntaan? Kyllä kauppa olisi varmasti käynyt. 
MA 


.

Moskovan Suuri Sirkus Helsinkiin | The Great Moscow Circus in Helsinki

Ohjelmalehti 1960.

Iltalehti julkaisi runsaita ylisanoja pursuavan uutisen helmikuussa: Maailman parhaana palkittu Moskovan suuri sirkus Suomeen kesäkuussa. Jutussa kerrotaan myös, että sirkus saapuu  nyt ensimmäistä kertaa Suomeen. Mielestäni näitä väittämiä pitäisi hiemen korjailla.

Kokonaisia sirkuksia ei millään festivaaleilla arvostella paremmuusjärjestykseen. Se on mahdotonta koska ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat jatkuvasti. Ainoastaan sirkustaiteilijat kilpailevat paremmuudesta.

Moskovan Suuri Sirkus on vieraillut Suomessa kymmenkunta kertaa. Ensimmäinen taisi olla 1960 ja viimeisin 1990.

Tällä hetkellä maailmalla kiertää muitakin Moskovan Suuria Sirkuksia. Tässä yksi niistä Australiassa The Great Moscow Circus.

Tässä toinen esimerkki Englannista The Moscow State Circus. Suomessakin puhuttiin aikoinaan, että Moskovan Suuri Sirkus on sama kuin Neuvostoliiton Valtionsirkus.

Oli miten oli. Nimistä viis. Pakko se on mennä katsomaan Helsinkiin.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Sitä minäkin. Sillä lapsuudessa, en muista vuotta, mutta tuli siellä käytyä. Mistäköhän nuoret mainoksien tekijät nämä "Ahaa" elämyksensä saavat??? Ihan vanhan aikaisesti Googlettaisivat niin ei tulisi tuollaisia mokia. Ainoa mikä on muuttunut on maan nimi, mutta Moskova on kuitenkin olemassa ja samalla paikalla.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Minäkin muistan että sirkus kävi lapsuudessani täällä. Taisi olla 70 -80 -luvulla. Mainoksien tekijöiden pitäisi tarkistaa faktat ennen kuin alkavat kehitellä omia juttujaan jotka eivät pidä paikkaansa.

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Ilotulitus – Fireworks

Ilotulitus kuuluu aina Sirkus Finlandian Helsingin vierailuun. Joskus se on ensi-illan ja joskus viimeisen näytöksen päätteeksi.  Tänä vuonna se juhlisti ensi-iltaa. Ilotulituksen on hoitanut jo monta vuotta Tapola Forssasta. Maa tärisi ja melu oli korvia huumaava. Kaksi kaveria juoksi pitkät tulitikut käsissä telineeltä toiselle "nuottien" mukaan. Heidän mielestään tämä on, ei helpoin, mutta varmin tapa onnistuneelle ilotulitukselle. Ei siinä mitään tietokoneita tarvittu. Näytös oli mahtava.

.

Sirkus Finlandia Helsingissä – In Helsinki

Sirkus Finlandia on jälleen kesän aikana kiertänyt koko Suomen Ivaloa myöten. Vanhaan tapaan kiertue päättyy pääkaupunkiin. Ensi-ilta on tänään. Väitän, että tämän vuotinen ohjelma on yksi parhaimmista. Mukana on rutkasti jännitystä ja remakkaa naurua. Parituntisen sirkusshown päälle tarjoillaan tänään vielä mahtava ilotulitus. Helsingissä viivytään koko lokakuun ajan. Show kannattaa katsoa nyt kun paikkansa voi vielä valita. Mitä lähemmäksi lokakuun loppua tullan, sitä täydempiä ovat katsomot. Mistähän sekin johtuu, että sirkuksessa käynti jätetään aina viime tippaan. Viimeinen näytös on yleensä loppuunmyyty.

Onnellista Uutta Vuotta – A Happy New Year

Onnellista Uutta Vuotta – A Happy New Year – Bonne Année – Ein frohes neues Jahr – С новым годом – Un felice anno nuovo – Un feliz año nuevo – Um feliz ano novo – 新年あけましておめでとうございます – etc. etc.

Lasten Päivä Helsingissä 1949

Lasten Päivän Huvikenttä lopetti maaseutukiertueensa ja avasi tivolialueensa Helsingissä 1.9.1949. Huvialue monipuolistui. Alueelle ilmestyi mm. Varieté-teltta ja Revy Punaisen Myllyn teltta. Helsingissä oltaessa myös ohjelmat naissä teltoissa vaihtelivat.

Tässä kuvassa näkyy Varieté-teltan sisäänkäynti aasin takana. Erään toisen valokuvan mukaan sen ohjelma oli:
Pelle Jali, 
2 Arving’s, sensatiomaiset polkupyöräilijät
Los Venezuelos, tanskalaiset parodistit
Arvo Avenius, jonglööritaituri
Duo Invenius, akrobaatti-tanssipari
Gen-Fo-Wong, ihmeellinen kiinalaisryhmä
3 Ribars, unkarilaiset ilma-akrobaatit
Carmen & Alexander Garfield, humoristiset hyppääjät
Eräässä lehti-ilmoituksessa on Pelle Jalin tilalle tullut Pelle Ville. Eräässä ruotsinkielisessä lehtiartikkelissa tilalle on tullut Pelle Jöns. Jalin tunnen, mutta keitä ovat nämä kaksi muuta? Telttojen ulkopuolella Fred Norton ajeli moottoripyörällä 16 metrin korkeudessa.

Myös Punaisen Myllyn teltassa vaihteli ohjelma. Välillä mainostettiin ohjelmaa nimella Syyssalaattia ja välillä Syyssirpaleita. Mainoksissa kerrottiin, että teltta-revyssä oli mukana koko henkilökunta ja baletti sekä Allu Kososen revyorkesteri. Samoin taikuri Leonardi. Tanskalaisia musikaalis-humoristisia jonglöörejä Mella & Maud mainostettiin kovasti. Toisaalla nimi kirjoitettiin Mello & Maud.

Lasten Päivän Tivoli

1940-luvun lopussa ja vielä vuonna 1950 lastensuojelutyötä tekevät järjestöt keräsivät rahaa pitämällä Lasten Päivän nimellä kulkevia tapahtumia. Tapahtuma perustui erilaisiin huvituksiin ja lahjoituksina saatuihin herkkuihin, mitkä Suomessa olivat siihen aikaan kortilla ja harvinaisia.  Näitä herkkuja olivat sokeri, suklaa, kahvi ja etelän hedelmät. Olipa eräässä pelissä palkintona kilpikonnanlihaa. Lasten Päivän Tivolissa ajolaitteiden ja pelien lisäksi oli sirkus- ja varieteeohjelmaa.

Lasten Päivän nimissä Suomeen tuli kesällä 1948 tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt. Se kiersi Suomea myös seuraavana kesänä. Tapahtumia järjestettiin usealla eri paikkakunnilla. Suurin tapahtuma oli kuitenkin Helsingissä. Yläkuvassa Cirkus Schmidt Kotkassa Teltan edessä yksi karuselli ja sen takana eläintallit.  Sirkuksella oli useita hevosnumeroita Sirkuksessa esiintyi myös unkarilainen Papin trapetsiperhe. He käyttivät nimeä 3 Ribars.

Tässä kuvassa Lasten Päivän Tivoli on Helsingissä 14.5.–5.6.1948. Oikealla taustalla näkyy Helsingin Messuhalli, jota nykyään Kisahalliksi kutsutaan.  Tivolialueella näkyy sirkusteltan lisäksi ampuma- ja arpajaistelttoja ja muutama karuselli.  Kuva on otettu Stadionin tornista.

Nyt kuvassa on Lasten Päivän Tivoli Helsingissä vuonna 1949. Tivolialue on edellisvuotta suurempi ja monipuolisempi. Alueella on peräti kolme sirkustelttaa.  Isompi valkoinen teltta on Cirkus Schmidtin teltta.  Tumma teltta takavasemmalla on teltta, missä Papin perhe esitti Variete-ohjelmaa.

Kommentit:

Tuossa alimassa kuvassa vuodelta 1949 ei voi olla Cirkus Brdr. Schmidt. Siinä isossa valkoisessa teltassa oli Punaisen Myllyn Revy "Syyssalaatti". Kävin siellä usein katsomassa koska siellä oli myös välillä yksi tai kaksi varieté-numeroa kuten jonglööri Mella & Maud, Trio Lintunen ja Manipulatori Leonardi. Siinä tummassa teltassa oli Varietee-ohjelmaa. Mukana olivat mm. 3 Ribars, Arvo Avenius, Duo Invenius, Julius Sundman jne..
BG

Sirkustarinoita 2013

Sirkustarinoita-näyttely Helsingin Tennispalatsissa on vielä avoinna 17.11. asti. Pidin kovasti näyttelystä. Tosin se olisi saanut olla laajempi. Löytyyhän Suomesta monta muutakin kuvataiteilijaa, jotka ovat kiintyneet nimenomaan sirkukseen. Mielestäni myös toimintahuoneessa olisi pitänyt olla joku yllyttämässsä toimintaan tai neuvomassa. Toiminta ei synny itsestään tyhjässä huoneessa. Erityiskiitoksen annan valaisun tekijöille Marjo Levlinin Valkoisen Sheikin esillepanossa (yläkuvassa). Nyt siitä näkikin jotain, kun Mäntässä se pidettiin liian pimeässä.

Taideteoksia ovat myös artistien puvut. Näyttelystä löytyi viisi erilaista klassisen sirkuksen "työvaatetta", jotka oli saatu Sirkus Finlandiasta. Huomio kiinnittyi pienen sirkusprinsessan asuun (alakuva). Se on Anna Jernströmin asu 80-luvun alusta, kun hän esiintyi Wani-norsun ja Pepino-kouluttajan kanssa (alin kuva). Isompi valkoinen asu on jonglööri Henricon eli Björn Gammalsin avustajana toimineen Brita-vaimon esiintymisasu, jonka hän on lahjoittanut kummitytölleen Heidi Jernströmille. Brita valmisti itse kaikki esiintymispukunsa.