1896 • 1. suomalainen sirkus • 1st Finnish circus

Carl ja John Ducander.

Sirkuksen historia ylettyy 250 vuoden taakse. Suomalainen sirkushistoria on vasta hiukan yli 120 vuotta vanha. Ensimmäisen suomalaissirkuksen perustivat tanskalaisveljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (s. 1860). He saapuivat Suomeen 1890 ja asettuivat ensiksi Turkuun, sitten Helsinkiin. He olivat hevosten kouluttajia ja ratsastuksen opettajia. Siltasaaren maneesi oli heidän hallinnassaan 1895 lähtien.

Ilmoitus Wiipurin Sanomissa 26.8.1896.

Tänään 123 vuotta sitten eli 1.8.1896 Ducanderin veljekset perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen Terijoella, jonne innokkaita katsojia saatiin Pietarista asti. Sirkus Ducander vieraili samana vuonna ainakin Viipurissa, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä. Talvi oltiin Siltasaaren maneesissa Helsingissä. Seuraavana keväänä Sirkus Ducander lähti valloittamaan Eurooppaa ensimmäisenä etappina Tallinna. Carl Ducander palasi Suomeen ja John jatkoi Euroopassa. Ja sinne matkalleen hän jäikin. Vuonna 1899 John Ducander ajautui konkurssiin Kööpenhaminassa.

Sisäkuva Siltasaaren maneesista Sirkuskadulla (nyk. Paasivuorenkatu) Helsingissä.

Nyt herää sitten kysymys: kuka oli ensimmäinen suomalainen joka perusti sirkuksen? Enpäs uskalla ihan heti sanoa, sillä 1800-luvun lopulla oli liikkeellä useitakin varietee- ja sirkusryhmiä, jotka eivät kuitenkaan täyttäneet ainakaan nykyisin sirkussanalle asetettuja kriteereitä. Yhtenä vahvana ehdokkaana on mainittu oululaiset veljekset Gustaf Westerlund (s.1854) ja Alexander Westerlund (s.1859). Esiintymisensä he aloittivat 1880. Siis paljon ennen Ducanderia. He olivat akrobaatteja, nuorallatanssijoita, miekannielijöitä ja klovneja ja liikuivat omalla teltalla tai vuokrasivat huoneiston esityksilleen. He nimittivät itseään taide-sukkeloitsijoiksi ja komedianteiksi. He olivat ensimmäisiä, jotka nimittivät esityksiään sirkukseksi. Sirkustaiteilijoita he olivat, mutta heidän näytöksensä ei ollut sirkusesitys. Siitä puuttui paljon sirkukseen kuuluvia elementtejä.

Siltasaaren maneesi Sirkuskadulla (nyk. Paasivuorenkatu) Helsingissä.

Tässä vielä palanen Siltasaaren historiaa: Varakkaan, Saksassa koulutuksensa saaneen Georg Rieksin vuonna 1858 Helsingin Siltasaareen perustama tapettitehdas oli aikoinaan Euroopan suurimpia. Siltasaari kaavoitettiin vuonna 1893 asuinkäyttöön, minkä seurauksena tehdastoiminta väistyi. Rieksin entisen tapettitehtaan tuotantorakennus katkaistiin kolmeen osaan. Tehdassalista tuli ensimmäinen pysyvä tila sirkukselle, joka toimi Siltasaaressa vuosisadan vaihteessa. Tästä ovat saaneet alkunsa Paasivuorenkadun ja -puistikon alkuperäiset nimet Sirkuskatu ja Sirkustori. (Lähde: Helsingin Sanomat, Noona Bäckgren)

.

1891 • Circus Carré

Kuninkaallinen Teatteri Carré Amsterdamissa.

Uutinen Waasanlehdessä 27.5.1891 järkytti suomalaisia vaikka se tapahtuikin kaukana ulkomailla. Hiukan ihmetyttää miksi tämä uutinen valittiin lehteen julkaistavaksi:
"Rautatietapaturma Saksassa. Kirchlengernin luonalähellä Hannoweria törmäsi matkustajajuna t. k:n 22 p:nä yhteen ylimääräisen junan kanssa, jossa oli sirkus Carrén jäsenet ja hewoset. Ylimääräisestä junasta lykkääntyi kolme waunua tenderin päälle. Junankuljettaja, koneenkäyttäjä, lippujen tarkastaja, Carrén waimo ja tytär menettivät henkensä, noin kaksikymmentä henkeä haavoittui pahasti ja useat muut saiwat wähempiä haawoja."

Circus Carré ei ehkä milloinkaan vieraillut Suomessa. Sven Hirn kertoo kirjassaan Sirkus kiertää Suomea Carrén toimineen Pietarissa jo 1840. Hän kertoo sirkustirehtööri Carren olleen John Ducanderin yhteistyökumppani kesällä 1907, kun Sirkus Ducander kiersi ulkomailla. Suomalainen kahlekuningas Uno Sunell meni vuonna 1928 naimisiin ruotsalaisen sirkustanssijattaren Ruth Ingborg Carré-Normanin kanssa, joka ilmeisesti käytti taiteilijanimeä Miss Ruth Carré. Hän esiintyi Suomessakin ainakin 1929 ja lienee ainoa Carre, joka on nähty Suomessa.

Teatteri Carrén istuinkartta. Tarvittaessa myös maneesiin sijoitetaan tuolit.

Amstel-joen rannalla Amsterdamissa sijaitsee tänään Kuninkaallinen Teatteri Carré. Nykyään Carré-näyttämöä käytetään pääasiassa musikaaleihin, pop-konsertteihin, teatteriesityksiin ja kabareihin. Carré sisältää myös perustajansa nimeämän ravintolan Oscar Carrén, joka oli 1800-luvun loppupuolella suuren saksalaisen sirkusperheen sirkusyrittäjä. Kun se avattiin ensimmäisen kerran vuonna 3.12.1887, tämän paikan alkuperäinen nimi oli "Circus Carré". Sen alkuperäinen tehtävä oli olla pysyvä paikka Oscar Carrén johtamalle Royal Circusille. Tämä selittää myös Carré-teatterin tyypillisen arkkitehtuurin, jossa istuimet on ryhmitelty keskeisen areenan ympärille.

Vuonna 1893 Circus Carré lisäsi myös vaudeville- ja musiikkiteatterin ohjelmaansa. Lopulta nimi muuttui virallisesti Circus Carrésta Teatteri Carréksi. Vaikka painopiste siirtyi selvästi sirkuksesta teatteriin, eri omistajien sirkukset esiintyvät siellä aina ajoittain aina tähän päivään asti. Useita suuria kunnostustöitä tehtiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina, mikä teki rakennuksesta nykyaikaisen teatterin.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ernest Carre (1907-1968) kiersi Suomessa ruotsalaisen sirkus Mijaresin mukana vuosina 1957 ja 1958. Hänestä kerrotaan mm. Alf Danielssonin kirjassa Cirkusliv. Kirjan mukaan hän oli Oscar Carren pojanpoika.
Peter Lindfors 
•••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja onhan siellä Euroopan parasta sirkustakin joka joulu. Suurin osa niitten esiintyjistä ovat joko menossa sieltä Monte Carloon tai sieltä tulossa...
Maria Jernström
•••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

1882 • Suomen ensimmäiset • First in Finland

Ensimmäiset suomalaiset ammattimaiset sirkusartistit olivat oululaiset veljekset Gustaf (s. 1854) ja Alexander Westerlund (s. 1859). Veljekset esittivät akrobatiaa, nuorallatanssia ja miekannielentää. He esiintyivät myös klovneina ja esittivät taikalyhdyllä heijastuskuvia (laterna magica). Joidenkin mielestä juuri he perustivat ensimmäisen suomalaisen sirkuksen. He aloittivat esitystoiminnan jo vuonna 1880 ja kiersivät ympäri maata esiintyen omalla teltallaan. Jo 1882 alkaen he käyttivät sirkus-nimeä. Huipussaan Westerlundien sirkus oli vuosina 1883–1887.

Virallisesti ensimmäistä suomalaista, ihan oikeaa sirkusta eivät perustaneet suomalaiset vaan tanskalaiset. Ducanderin veljesten sirkuksen ensimmäinen ensi-ilta oli Terijoella, Pietarin ylimystön suosimassa lomakeskuksessa. Carl ja John Ducander pyörittivät Sirkus Ducanderia 1896–1899.

Anna Anthonius Porissa 1903–1905. 

Kuva Johan Englund, Keravan museo, Sariola kokoelma.

Sirkuspioneereja oli myös vaasalainen Anton Smirnoff eli voimamies Anthonius, joka perusti vuonna 1900 Sirkus Antonion. Se keskittyi voimanumeroihin ja painiin. Klovnina oli Pelle Siponen, mutta sirkuksen tähtenä Urjalan isokokoinen voimanainen Anna Anthonius (tai Antonius). Hän oli Anton Smirnoffin vaimo (o.s. Eskolin).

Italialaisen vanhan Bonojen sirkussuvun jäseniä päätyi Torinosta Ouluun 1890. Aluksi heillä oli tivolilaitteita ja eläintalli, johon kuului mm. leijonia, leopardi, krokotiili, jääkarhu ja käärmeitä. Ainakin 5.5.1893 tiedetään Varietè-seura Bono ja Stycken esiintyneen Turussa. Joskus noihin aikoihin Suomessa vieraili puolalainen Sirkus Musinski, joka myöhemmin kulki Bonojen nimellä. Vuonna 1923 Väinö Bono (Louise Bonon poika) ja Aurora Bono perustivat Sirkus Maximin. He ompelivat ajan yrittäjätavan mukaan itse sinisen teltan. 20-luvun lopulla tiedetään George ja Veera Bonon olleen Cirkus Empiren johdossa. Ainakin 1929 Sirkus Maxim oli Suomen Tivolissa (Helsingin Tivoli). Vuonna 1932 Väinö Bono perusti Sirkus Hesperian Ludvig Syversenin kanssa.


.

1947 Cirkus Brdr. Schmidt

Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt vietti 30-vuotisjuhliaan mm. vierailemalla maassamme vuonna 1947. Näytökset annettiin Helsingin Messuhallissa Lasten Päivän nimen alla 10.–21.12.1947 plus 4 ylimääräistä päivää vielä joulun jälkeenkin. Lehti-ilmoituksen perusteella kirkkain tähti oli 9- tai 10-vuotias Yvonne Otto, maailman nuorin taikuri, josta oli puhetta viime vuoden lopulla.

Tässä lista pomoista:
Johtaja Arnold Schmidt
Omistaja Helena Schmidt (toiminut jockeyna Sirkus Ducanderissa)
Kapellimestari Seir-Pedersen
Impressaario Geovanni Otto

Ohjelma:
Captain Bjarns leijonat
Yvonne Otto tanskalainen lapsitähti, maailman nuorin taikuri
4 Miranda hyppylauta-akrobaatit
2 Rivolettis kansainväliset klovnit
3 Risomas jockey-ratsastajat
M:me Betty ja 10 koiraa
Miss Rita nuorallatanssija
A. Schmidt 6 arabialaista hevosta
3 Cresso Brothers akrobaattitrio
Inger & Lilli cowboy-numero
Pepito maneesikoomikko
Kameli & Laama
3 Sveas
Geovanni Otto ajatustenlukija
Björn Vogelbein Revy pyöräilevät karhut
3 Rolling Stars rullaluistinnumero

Tässä vielä uutinen lehdestä (päivämäärä epäselvä):
Sirkusonnettomuus
Kuten lehdessämme kerrottiin, tapahtui keskiviikkona Messuhallissa Sirkus Schmidtin iltanäytöksessä uhkaava onnettomuus trapetsinumeroa esittävien Schmidtin sisarusten suistuessa 6–7 metrin korkeudelta permantoon nilkkasiteen pettäessä. Toinen sisaruksista pääsi onnettomuudesta pikku naarmuilla, kun taas toinen, Inger Schmidt, sai luunmurtuman ja       lkaansa ja hänet kuljetettiin Punaisen Ristin sairaalaa. Sairaalasta saamiemme tietojen mukaan voi Inger Schmidt hyvin, mutta joutuu hän murtumansa vuoksi olemaan vuoteessa useita viikkoja.

1897 Sirkus Ducander

"Sirkustemppuja. Helsingissä nykyään esiintyvä sirkus Ducander on lähettänyt teiskolaiselle urheilijalle, talollisenpojalle Heikki Kuusniemelle kutsumuksen tulla painiskeluun sirkuksen ammattipainijan kanssa. Palkkioksi luwattiin vapaa matka ja 100 m. rahaa sekä 300 m., jos woittaa sirkuksen painijan. Sulkumerkeissä ilmoitti kutsuntuoja, että Kuusniemen – annettaisiin woittaa. Tuskin tarwinnee mainita, ettei tunnettu urheilija moiseen ilweilyyn suostunut, kertoo U:lehti. – Kuinkahan kauwan wedetään pääkaupunkilaista yleisöä nenästä?"

Tämä juttu oli Kylväjä-lehdessä tammikuussa 1897. Sirkus Ducander oli ensimmäinen suomalainen sirkus. Se aloitti toimintansa Terijoella edellisvuoden elokuussa. Se kiersi myös Tampereella, Vaasasssa ja Turussa päätyen lopulta Helsinkiin. Sirkus Ducander esiintyi Siltasaaren maneesissa. Helmikuussa 1897 Sirkus siirtyi Tallinnaan ja sieltä Eurooppaa valloittamaan – eikä palanut enää Suomeen.

Nyrkkeily-, paini- ja sirkusmainoksia lauta-aidassa Siltasaarenkatu 6 ja 

taustalla sirkusrakennuksen seinässä Siltasaarenkatu 8-10 vuonna 1907.

Sirkus ja tivoli toivat Suomeen aikoinaan myös elokuvat ja kreikkalais-roomalaisen painin. Lehtiartikkelin sävy on kuitenkin sellainen, että sirkuspainiin oltiin jo kyllästymässäkin. Tuon kuvan mukaan sitä harrastettiin kuitenkin vahvasti vielä 10 vuotta Ducanderin jälkeenkin sirkuksessa. Edelleenkin se on suosittu urheilulaji Suomessa – vähän asiallisemmilla säännöillä.


.

Siltasaaren maneesi • Siltasaari Manège, Helsinki

Tein hienon löydön Helsingin kaupunginmuseon Finna palvelusta. Tämä valokuva on nimetty: Sirkus Ducander, sisäkuva, Siltasaari. Kuvaaja on ollut F.A.V. Hjertzell, mutta vuosiluvusta ei ole tietoa. Valokuva on kovin huonotasoinen, mutta selvästi siinä näkyy pyöreä maneesi ja jyrkästi nouseva katsomo kahdessa eri kerroksessa. Yläkerta on melkein täynnä yleisöä, alakerrassa on melkein puolet tyhjää (kalliimmat paikat). Maneesin reunallakin on penkkejä. Oikeassa reunassa näkyy parvi, jossa katsojia seisomassa. Päivänvalo tulvii sisälle. Katossa roikkuu isot lamput sekä havu- ja kangasnauhakoristeita. Sama kuva löytyy myös Sven Hirnin kirjasta Sirkus kiertää Suomea.

Tanskalaiset veljekset Carl Nilsson Ducander (1858–1943) ja John Nilsson Ducander (1860–?) perustivat Sirkus Ducanderin Terijoella 1896. Sieltä siirryttiin teltan kanssa Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan. Kiertue jatkui Helsinkiin, jossa näytöspaikaksi saatiin Siltasaaren maneesi. Siellä oltiin vuoden 1897 alkuun asti. Helmikuussa Sirkus Ducander siirtyi Tallinnaan, josta John Ducander lähti kiertämään sirkuksella ulkomaita ja Carl Ducander palasi Helsinkiin johtamaan Siltasaaren maneesia. Sirkus Ducander ja John jäivät sille tielleen. Sirkus ajautui konkurssiin 1899.

Jos tuo kuva esittää Sirkus Ducanderia, se on otettu 1896 tai 1897. Carl Ducanderin johdolla Siltasaaren maneesi kukoisti suosittuna ratsastuskeskuksena. Ratsastusnäytöksiä oli usein. Siellä järjestettiin myös painiotteluita. Maneesissa vieraili useita sirkuksia ulkomaita myöten. Kaikessa oli Carl Ducanderin sormet vahvasti mukana. Omissa sirkusnäytöksissään hän käytti nimeä Nouveau Cirque. Hän oli yksi sen ajan julkkiksista. Siispä tuo kuva saattaa olla myöhemmältäkin ajalta, sillä "Ducanderin sirkushan se oli", vaikka sen nimi ei ollut enää Sirkus Ducander.

Alunperin rakennus oli 1886–1887 rakennettu Rieksin tapettitehdas. Myöhemmin se muutettiin maneesiksi.  Katsomoon mahtui 1175 henkeä.  Paloturvallisuussyistä toiminta loppui 1907. Siltasaaren maneesi purettiin 1912. Uusi ratsastuskeidas rakennettiin 1910. Hippodrom-rakennus sijaitsi nykyisen Töölön kisahallin pohjoisosan paikalla. Maneesin katsomossa oli tilaa tuhannelle hengelle ja tallitilaa 40 hevoselle. Hippodrom purettiin 1940-luvun lopulla. Carl Ducander oli toiminnassa mukana aina vuoteen 1926 asti.

Siltasaaren maneesin pihaa 1904 tai 1905. Englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook Sr sirkushevosen 

selässä. Hän oli aikansa kuuluisin taitoratsastaja. Vieraili Helsingissä vuosina 1886, 1905 ja 1907. 

Kuvaaja mahdollisesti kenraali Babtshenko.

.

Sirkusonnettomuus 1947 – Circus accident

Näitä sattuu. Onneksi melko harvoin. Tämä lehtijuttu luettiin joulun alla 1947. Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt esiintyi Helsingin Messuhallissa 10.–21.12.1947 ja  joulun jälkeen lisäksi neljä ylimääräistä päivää. Ilmoituksensa mukaan sirkus siirtyi Helsingin jälkeen Pariisiin.

Lehtijutussa mainittu Ingel täytyy olla Inger Scmidt, joka poseeraa yläkuvassa. Hän oli myös ratsastaja. Ohjelmalehdessä näkyy cowboy-numero Inger & Lili. Ovat ilmeisesti tuo jutussa mainittu sisaruspari. Alakuvassa sirkuksen johtaja Arnold Schmidt. Yksi omistajista oli Helena Schmidt, joka aikoinaan toimi myös jockey-ratsastajana Sirkus Ducanderissa.

Sirkus Sariola 1949

Jos suomalaisia pyytää mainitsemaan jonkun sirkuksen nimen, aika usein tulee vanhemmilta ihmisiltä vastaukseksi Sirkus Sariola, vaikka se ei toiminut kuin viisi vuotta 1949–1953. Yläkuvassa on Sirkus Sariolan ohjelmalehden kansi  ensimmäiseltä toimintavuodelta. Teltta oli halkaisijaltaan 34 metrinen ja siihen mahtui 2 500 henkilöä. Silloin ei istuttu yksittäisillä istuimilla vaan pitkien lankkujen päällä, joihin mahtui paljon enemmän ihmisiä kun oikein pakattiin.

Tuossa ohjelmalehden kannessa kerrotaan, että suomalainen sirkus viettää 50-vuotisjuhlaansa. Sen mukaan suomalainen sirkus syntyi siis 1899. Mitähän sillä tarkoitettiin?

Sirkus Ducander perustettiin 1896 ja sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena sirkuksena. Tuossa ohjelmalehden takasivulla mainostetaan, että Suomen Tivoli on perustettu 1881. Nykyään Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola kertovat, että J.A.W. Grönroos aloitti varsinaisen tivolitoiminnan Keravalla 15.6.1888. Hänen ensimmäisessä tivolissaan oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Jo vuonna 1882 taidesukkeloitsijat Gustaf ja Alexander Westerlund käyttivät akrobatia-esityksestään ensimmäisen kerran nimitystä sirkus.

Mutta mikään näistä vuosista ei natsaa tuon 50-vuotisjuhlan kanssa. Joku varmaan tietää kertoa mitä sillä tarkoitettiin?

Tässä vielä alhaalla nuoren Björn Gammalsin muistiinpanoja vuodelta 1949. Onneksi jotkut ovat pistäneet näitä asioita muistiin.

Sirkus Ducander

Tänään on suomalaisen sirkuksen syntymäpäivä. Ensimmäinen suomalainen telttasirkus oli Sirkus Ducander. Se aloitti kiertueensa Terijoelta 1.8.1896 isolla 2 000 hengen teltalla. Ducanderin veljekset olivat aikaisemmin käynnistäneet ratsastusharrastusta sekä Turussa että Helsingissä. Sirkus Ducander meni konkurssiin kolmen vuoden kuluttua, mutta Carl Ducander pysyi suomalaisen sirkuselämän isähahmona kuolemaansa saakka järjestäen säännöllisiä sirkusesityksiä ensin Helsingin Sirkuskadulla sijainneessa Siltasaaren maneesissa lähes 20 vuoden ajan ja sen jälkeen Heikinkadulla sijainneessa Hippodromissa. (nykyisen Kisahallin B-osan paikalla).

Sen jälkeen on Suomessa kierrellyt kaikenlaisia sirkuksia enemmänkin – suomalaisia ja ulkolaisia. Toisten kanssa on tultu toimeen ja toiset on otettu vastaan vihollisina. Välillä on riidelty ja toisinaan taas reissattu sulassa sovussa.

Yläkuva on malliesimerkki hyvästä sovusta. Siinä on samassa lyhtypylväässä Sirkus Kalevan ja Kansallissirkuksen julisteet Järvelässä 1982. Näytökset olivat peräkkäisinä päivinä ja väkeä riitti molemmille.

Alakuva taas osoittaa mitä mieltä puolalaiset olivat vastaperustetusta Sirkus Finlandiasta vuonna 1976. Sirkus Warszawan toi Suomeen Ohjelma-Apu Oy.