1918 Sivo Siponen, klovni • Clown

Sivo Siponen harjoitteli voimistelua pikkupojasta lähtien. Virallinen ensiesiintyminen oli 7.5.1903 Tolkisissa Sunellin veljesten vaatimattomassa sirkusteltassa, johon mahtui vain kourallinen katsojia. Sivo esitti silloin "käärmeihmistä" ja se meni yleisöön kuin häkä. Samassa tilaisuudessa hän esitti myös ilveilijää. Narrinkaapua Siponen sitten kantoikin hartioillaan loppuikänsä. Seuraavina esityspaikkoina olivat mm. Juho Heikkisen kiertävä sirkus, Puolan juutalaisen Muchinskyn Sircus National, johon oli liitetty myös eläinnäyttely ja Hollannin juutalaisen Goldketten sirkus, jonka erikoisuutena oli suuret pantomiiminumerot. Tässä viimeksi mainitussa Siponen esiintyi käärmeihmisenä taiteilijanimellä Schwarz. Helsingin Hippodromissa Sivo Siponen esiintyi yhtämittaa kokonaista kymmenen vuotta. Vuonna 1933 hän  esiintyi Tasavalla Presidentin linnan henkilökunnan joulujuhlissa.

Kansan Lehti jukaisi tämän ilmoituksen 26.1.1918. Olympiantalossa Tampereella on yhä tänä päivänäkin loistelias juhlasali. Tampereen Ulkotyöväenyhdistys rakennutti kolmikerroksisen toimitalon itselleen vuosina 1907–08. Vuonna 1914 yhdistys oli pakoitettu luovuttamaan sen velkojilleen. John Taug osti talon 1917 ja avasi 1918 sen juhlasalissa elokuvateatterin. Talon seinässä näkyvän muraalin maalasivat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat tänä vuonna.

Vaudeville Olympia 2017.

.

Hippodromi Suomessa • Hippodrom in Finland

Tässä on muutamana päivänä nyt kirjoitettu englantilaisesta Hippodromesta. Samannimisiä sirkuksia ja tivoleita on esiintynyt Suomessakin. Tunnetuin lienee Helsingin Hippodrom Sirkus, jonka lehti-ilmoitus vuoden 1917 Helsingin Sanomista näkyy yllä. Alhaalla valokuva Hippodromista Mannerheimintien varrella kesällä 1949. Sen takana näkyy Messuhalli. Hippodrom rakennettiin 1910 ja 1950 sen paikalla seisoi jo Messuhallin B-halli, nk. Pikku-Messuhalli vai Töölön Kisahalliksiko sitä nykyään nimitetään. Hevosurheilun ja sirkuksen lisäksi Helsingin Hippodromissa järjestettiin myös painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluita.

Sivistyssanakirja kertoo, että sanalla hippodromi tarkoitetaan avonaista tai katettua hevosurheilurataa ja siihen liittyviä rakennelmia. Kyseessä voi olla siis ravirata, ratsastusrata tai ratsastushalli. Hippodromi (kreikan sanoista hippos ’hevonen’ ja dromos ’rata’) oli antiikissa ja keskiajalla kreikkalaisten käyttämä areena, joissa järjestettiin vaunukilpa-ajoja. Konstantinopolin hippodromi oli aikansa suurin ja kuuluisin. Se rakennettiin vuosina 203–330, ja sen esikuvana oli Rooman Circus Maximus.

Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Oliko Hippodromin Tivolilla jotain yhteistä Helsingin Hippodromin kanssa?

.

Hippodromi Tivoli

Helsingissä Mannerheimintiellä nykyisen Töölön kisahallin pohjoispään, so. entisen B-Messuhallin paikalla sijaitsi Hippodromirakennus. Se palveli ensisijaisesti ratsastuksen harrastajia ja opetusta sekä sirkuksia ja myöhemmin myös tivoleita. Rakennus valmistui 1910 syyskuussa ja se purettiinn 1949. Yllä oleva kuva on vuodelta 1922. Raitiovaunu Hippodromin edustalla Läntisellä Viertotiellä (nyk. Mannerheimintie 19).

Alla oleva ilmoitus on vuodelta 1947. Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Ilmoituksessa mainostetaan sisaruspari Syverseniä, jotka ajavat yhdessä surmanajoa. He olivat Sylvi ja Otso Syversen. Sylvi avioitui surmanajaja Leo Paularinteen kanssa.

Tivoli-sana on syntynyt mutkien kautta Tivolin kaupungista siellä olevan Villa d'Esten kartanon ansiosta. Tivoli on kaupunki Italiassa, parikymmentä kilometriä Roomasta itään. Sen edeltäjä oli antiikin kaupunki Tibur. Tivolin antiikkinen Vestan temppeli  kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja sitä pidetään nykyään niin italialaisen arkkitehtuurin kuin puutarhasuunnittelunkin mestariteoksena. Kartanoa ja puutarhaa on kehitelty 1500-luvulta alkaen entisestä luostarista. Luostarin alapuolen kaupunginosa muutettiin 4,5 hehtaarin kokoiseksi puutarhaksi ja sinne vedettiin vesijohto yläpuolisilta vuorilta. Veden käyttö oli uusi idea ja oli vaativa tehtävä saada suihkulähteet toimimaan luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja. Myöhemmin rakennus siirtyi Itävallalle, ja mm. Franz Liszt oleskeli siellä 1800-luvun puolivälissä. Näin voidaan ymmärtää myöhempi tivoli-idean kopiointi Wieniin ja sieltä myöhemmin Kööpenhaminaan. Italian valtiolle villa siirtyi 1920. Sen ulkotilat ja erityisesti niiden vesijärjestelmä on nykyisin entisöity.

Carl Ducander

Ensimmäisen suomalaisen sirkuksen perustivat veljekset Carl ja John Ducander Terijoella 1.8.1896. Terijoki oli tuohon aikaan pietarilaisen yläluokan kesänviettopaikka. Ducanderien vedenpitävään telttaan mahtui 2 000 henkeä eli 800 enemmän kuin nykyiseen Sirkus Finlandiaan. Valaistusta varten heillä oli oma generaattori. Sirkusseurueeseen kuului toiminnan alkaessa 50 henkeä ja 30 hevosta. Sirkus ajautui kuitenkin konkurssiin kolmen vuoden jälkeen. Veljekset jatkoivat silti sirkusuraansa. Johnista viimeinen tieto tulee Tanskasta 1910.

Carl Ducander jäi Suomeen ja oheinen Kansallisesta digitointikeskuksesta löytynyt Helsingin Sanomien lehtileike 30.9.1910 kertoo hiukan hänen toimistaan: 

Kiitos. Herra johtaja C. Ducanderille, joka viime maanantaina t.k. 26 pnä ystäwällisesti kutsui Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen (noin 70 henkilöä) sirkus Hippodromiin, lausumme täten lämpimän kiitoksen siitä, että hän jälleen muisti kuuromykkiä, jotka ennenkin owat saaneet häneltä osakseen samallaisia ystäwyyden osotuksia. Helsingissä syyskuun 28 päiwänä 1910. Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen johtokunta.

Sirkus Ducander

Tänään on suomalaisen sirkuksen syntymäpäivä. Ensimmäinen suomalainen telttasirkus oli Sirkus Ducander. Se aloitti kiertueensa Terijoelta 1.8.1896 isolla 2 000 hengen teltalla. Ducanderin veljekset olivat aikaisemmin käynnistäneet ratsastusharrastusta sekä Turussa että Helsingissä. Sirkus Ducander meni konkurssiin kolmen vuoden kuluttua, mutta Carl Ducander pysyi suomalaisen sirkuselämän isähahmona kuolemaansa saakka järjestäen säännöllisiä sirkusesityksiä ensin Helsingin Sirkuskadulla sijainneessa Siltasaaren maneesissa lähes 20 vuoden ajan ja sen jälkeen Heikinkadulla sijainneessa Hippodromissa. (nykyisen Kisahallin B-osan paikalla).

Sen jälkeen on Suomessa kierrellyt kaikenlaisia sirkuksia enemmänkin – suomalaisia ja ulkolaisia. Toisten kanssa on tultu toimeen ja toiset on otettu vastaan vihollisina. Välillä on riidelty ja toisinaan taas reissattu sulassa sovussa.

Yläkuva on malliesimerkki hyvästä sovusta. Siinä on samassa lyhtypylväässä Sirkus Kalevan ja Kansallissirkuksen julisteet Järvelässä 1982. Näytökset olivat peräkkäisinä päivinä ja väkeä riitti molemmille.

Alakuva taas osoittaa mitä mieltä puolalaiset olivat vastaperustetusta Sirkus Finlandiasta vuonna 1976. Sirkus Warszawan toi Suomeen Ohjelma-Apu Oy.