Hippodromi Suomessa • Hippodrom in Finland

Tässä on muutamana päivänä nyt kirjoitettu englantilaisesta Hippodromesta. Samannimisiä sirkuksia ja tivoleita on esiintynyt Suomessakin. Tunnetuin lienee Helsingin Hippodrom Sirkus, jonka lehti-ilmoitus vuoden 1917 Helsingin Sanomista näkyy yllä. Alhaalla valokuva Hippodromista Mannerheimintien varrella kesällä 1949. Sen takana näkyy Messuhalli. Hippodrom rakennettiin 1910 ja 1950 sen paikalla seisoi jo Messuhallin B-halli, nk. Pikku-Messuhalli vai Töölön Kisahalliksiko sitä nykyään nimitetään. Hevosurheilun ja sirkuksen lisäksi Helsingin Hippodromissa järjestettiin myös painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluita.

Sivistyssanakirja kertoo, että sanalla hippodromi tarkoitetaan avonaista tai katettua hevosurheilurataa ja siihen liittyviä rakennelmia. Kyseessä voi olla siis ravirata, ratsastusrata tai ratsastushalli. Hippodromi (kreikan sanoista hippos ’hevonen’ ja dromos ’rata’) oli antiikissa ja keskiajalla kreikkalaisten käyttämä areena, joissa järjestettiin vaunukilpa-ajoja. Konstantinopolin hippodromi oli aikansa suurin ja kuuluisin. Se rakennettiin vuosina 203–330, ja sen esikuvana oli Rooman Circus Maximus.

Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Oliko Hippodromin Tivolilla jotain yhteistä Helsingin Hippodromin kanssa?

.

Hippodromi Tivoli

Helsingissä Mannerheimintiellä nykyisen Töölön kisahallin pohjoispään, so. entisen B-Messuhallin paikalla sijaitsi Hippodromirakennus. Se palveli ensisijaisesti ratsastuksen harrastajia ja opetusta sekä sirkuksia ja myöhemmin myös tivoleita. Rakennus valmistui 1910 syyskuussa ja se purettiinn 1949. Yllä oleva kuva on vuodelta 1922. Raitiovaunu Hippodromin edustalla Läntisellä Viertotiellä (nyk. Mannerheimintie 19).

Alla oleva ilmoitus on vuodelta 1947. Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Ilmoituksessa mainostetaan sisaruspari Syverseniä, jotka ajavat yhdessä surmanajoa. He olivat Sylvi ja Otso Syversen. Sylvi avioitui surmanajaja Leo Paularinteen kanssa.

Tivoli-sana on syntynyt mutkien kautta Tivolin kaupungista siellä olevan Villa d'Esten kartanon ansiosta. Tivoli on kaupunki Italiassa, parikymmentä kilometriä Roomasta itään. Sen edeltäjä oli antiikin kaupunki Tibur. Tivolin antiikkinen Vestan temppeli  kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja sitä pidetään nykyään niin italialaisen arkkitehtuurin kuin puutarhasuunnittelunkin mestariteoksena. Kartanoa ja puutarhaa on kehitelty 1500-luvulta alkaen entisestä luostarista. Luostarin alapuolen kaupunginosa muutettiin 4,5 hehtaarin kokoiseksi puutarhaksi ja sinne vedettiin vesijohto yläpuolisilta vuorilta. Veden käyttö oli uusi idea ja oli vaativa tehtävä saada suihkulähteet toimimaan luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja. Myöhemmin rakennus siirtyi Itävallalle, ja mm. Franz Liszt oleskeli siellä 1800-luvun puolivälissä. Näin voidaan ymmärtää myöhempi tivoli-idean kopiointi Wieniin ja sieltä myöhemmin Kööpenhaminaan. Italian valtiolle villa siirtyi 1920. Sen ulkotilat ja erityisesti niiden vesijärjestelmä on nykyisin entisöity.

Kansan Tivoli 1938

Tämä mahtipontinen ilmoitus oli Aamulehdessä 31.5.1938. Noita ulkomaan vierailuja en usko ihan ensilukemalta, vaikka siihen aikaan sanomalehti kirjoittikin aina totuuden. Ilmoituksessa luetellaan lukuisia sirkusartisteja ja mainitaan listan lopuksi ”kymmenkunta muuta huvilaitetta”. Minulle tuttuja huvilaitteita on vain tuo Ilmariset.

Allekirjoituksena ilmoituksessa on Kansan Tivoli ja nimikirjaimet L.C. Kuka oli L.C.? Kaupparekisteristä löytyi tieto, että  Kansan Tivoli lopetettiin 17.12.1948. Omistajaksi mainitaan L.L. Syversen. Samassa rekisterissä kerrotaan, että Niilo Valdemar Syversen lopetti Hippodromin Tivolin reilua kuukautta aiemmin 12.11.1948.

Kansan Tivolin omisti siis Ludvig Syversen. Hänen vanhempansa olivat myös sirkus- ja tivoliväkeä. Isä oli norjalainen ja äiti tanskalainen. He muuttivat Suomeen 1800-luvun lopulla. Niilo Syversen oli Ludvigin poika. Heidän tarinansa alalla päättyi 1960-luvulla. Viimeisinä aikoinaan he hoitivat etupäässä ampumatelttoja Sariolan tivoleissa.

Surmanajoa Hippodromin Tivolissa

 

Tässä kolme lehti-ilmoitusta Hippodromin Tivolista, jonka vakituinen paikka vuoden ympäri näkyi olevan Mannerheimintie 17 Helsingissä eli aivan Olympiastadionin vieressä entisen Messuhallin eli Töölön kisahallin kohdalla. Ylin on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.1945. Keskimmäinen on Hesarista 26.6.1946. Alin löytyi Hämeen Yhteistyöstä 8.9.1947. Kaikissa näissä mainostetaan kaiken muun ohella surmanajoa.

Ylimmässä surmanajon kerrotaan tapahtuvan sekä pytyssä pystysuorilla seinillä että teräspallossa. Ajajien nimiä ei mainita. Keskimmäisessä kerrotaan, että ajo tapahtuu 5 m halkaisijaltaan olevassa teräspallossa ja ajaja on Leo Paularinne. Alimmaisessa kerrotaan, että surmanajoa suorittaa sisaruspari Syversen ja se tapahtuu kahdella moottoripyörällä yhtaikaa surmankirnussa pitkin pystysuoraa seinää eli pytyssä.

Keitä olivat nämä sisaruspari Syversen? Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Alakuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa, joka poseeraa alimmaisessa kortissa.