Kuorma-autot • Trucking

Vuonna 1951 Suomea kiersi Sirkus Hungaria ja Cirkus 4000. Liikkeelle lähdettiin Erkki Parkkosen johdolla, sitten tehtiin konkurssi. Nimi vaihdettiin ja kiertuetta jatkettiin unkarilaisten Kleinbarth'n ja Pap'n perheiden nimissä. Kumpaa nimeä käytettiin ensin?

Kiertävän sirkuksen näkyvimpia ja tehokkaimpia mainoksia ovat teltta ja autot. Lehtiilmoituksissa ja julisteissa käytetyistä ylimakeista adjektiiveista ei ole mitään hyötyä, jos esiintymispaikalle tultaessa törmää ruosteen peittämään kuorma-autoon tai repaleiseen telttaan. Mieleen syntyy kuva, että ohjelmakin on varmaan samaa tasoa. Tässä esimerkkejä suomalaisten sirkusten ajokalustosta ennen ja nyt aakkosjärjestyksessä:

Risto ja Astrid Asplund omistivat Sirkus Al Bondos'n vuosina 2004–2007.

Sirkus Apollo oli yksi Sven Berglundin sirkuksista

Vuonna 2000 aloittanut Sirkus Caliba on vaihtanut tyyliään useasti. Alinna kuva viime vuodelta.

Värit ja tyyli ovat muuttuneet aloitusvuoden 1976 jälkeen Sirkus Finlandialla. Uusin kuva alhaalla.

Sirkus Finnstar'n omisti Sven Berglund.

Sirkus Florentinon omisti bulgarialaissyntyinen Florentin Tzvetkov. Yläkuvassa auto vuonna 2007 ja alakuvassa 2016.

Auton ovessa Sirkus Fun-Fun'n logo 1993–4.

Sirkus Kaleva oli Finlandian pikkuveli 1982–1984 .

Circus Piccolo oli Finlandian pikkuveli noin 1988–1992.

Kleinbarthin perheen Zoo Sirkus Sandor 1953–1965.

Ennen vanhaan tiet olivat vähän heikommassa kunnossa kuin tänään. Sirkus Sariolan auto ojassa 1953. Autonkuljettaja Orava harmittelee. Kuljettajan ovessa on logo ja pyöreä valkoinen liikemerkki. Siinä oleva ratsastaja siluetti näyttää ihan Emil Cedercreutzin tekemältä?

Sirkus Tähden auto viime vuonna.

Kommentit:

Erkki ja Sinikka Parkkosen sirkus oli 4000!

Tapio Sariola

.

1929 • Helsingin Tivoli • Helsinki Funfair

Suomen Tivoli Tallinnassa. Ajolaite on vuonna 1920 J.A.F. Sariolan 

omistukseensa hankkima ”Messukaruselli”. 

Luin netistä, että Sariola alkoi käyttää nimeä Suomen Tivoli vasta vuonna 1929. Jos näin on, niin mitä nimiä käytettiin sitä ennen? Toisaalla netissä kerrotaan J.A.F. Sariolan toimineen Suomen Tivolin johtajana 1905–1967. Tuo yläkuva sanotaan otetun Suomen Tivolissa Tallinnassa kesäkuussa 1928.

Varmaa kuitenkin on, että Sariola vaihtoi joskus tivoliensa nimiä. Kun Suomen Tivoli tuli pääkaupunkiin, otettiin nimeksi Helsingin Tivoli. Turun Messujen aikaan Suomen Tivolia kutsuttiin nimella Messu-Tivoli. Ja puhutaanhan nykyäänkin esimerkiksi Miljoonativolista jne...

Tässä jutussa on näytillä kolme Suomen Tivolin lehti-ilmoitusta vuodelta 1929. Ylimmäinen on Helsingistä ja kaksi alimmaista Tampereelta. Sama tivoli kaikissa.  Vuonna 1930 Suomen Tivoli jaettiin kahteen osaan. Sitä seuraavana vuonna osastoja oli jo kolme. Parhaimmillaan liikkeellä oli neljä tivoliosastoa J.A.F. Sariolan komennossa. Nykyään Suomea kiertää kaksi itsenäistä Sariola-suvun tivolia: Suomen Tivoli ja Tivoli Sariola. 

Helsingin Sanomat 1.6.1929. Kaisaniemi oli tuttu paikka tivoleille ja 

sirkuksille. Burman ajo tarkoittaa ehkä surmanajoa. Sirkus Maximin 

omistivat Väinö ja Aurora Bono. 

He olivat osa Suomen Tivolin kokonaisuutta. 

Kansan Lehti 29.6.1929. Sama tivoli kuin Helsingissä, mutta nyt nimella 

Suomen Tivoli Tampereella. Käärmetemppeli kuului myös 

Bonoille, ehkä karhukin. 

Olikohan surmanajaja virolainen Konstantin Kala?

Aamulehti 12.7.1929. Riitti kun kerrottiin, että täällä ollaan ja suuria uutuuksia riittää. 

Ilmeisesti sirkusnäytöksiä oli aika tiuhaan sunnuntaina klo 16 ja 18 välillä.

2019 • Onni Suuronen • Pienoismalli • Scale Model

Pienoismallien rakentaminen ei taida sopia kovin hätäiselle ihmiselle. Se ilmeisesti vaatii pitkää pinnaa ja paljon aikaa. Pienoismalleja saa toki harrastekaupasta ostettua liimattavina palasina vaikka kuinka paljon, mutta todelliset mestarit valmistavat ne kokonaan alusta alkaen itse. Tai ainakin melkein. Tämä harrastusmuoto taitaa olla suositumpaa ulkomailla. Sirkusten pienoismallien rakentajilla on Euroopassa useita yhdistyksiä ja he järjestävät myös isoja näyttelyjä. Tässä yksi esimerkki sellaisesta. Suomessa on valmistettu pari pienoismallia Sirkus Finlandiasta. Viimeisin kotimainen löytö on pienoismalli surmanajaja Onni Suurosesta. Tekijänä on Petri Kovanen. Kovanen on rakentanut ja maalannut pienoismalleja reilut 20 vuotta. Viimeisin valmistunut työ on tämä Onni Suuronen mittakaavaan 1/35. Pienoismallista on kuvia täällä.  Tämä malli sijoittuu 60-luvun loppuun, eli aikaan ennen poika Kalevi Suurosen esiintymistä.

Vanhemman polven edustajat muistavat varmasti legendaariset surmanajajat isä ja poika, Onni ja Kalevi Suurosen. Kovanen näki heidän ajavan tynnyrissä arviolta 1974 tai 1975 Imatralla. Paikalla oli myös Taikuri Aimo Leikas ja kaikkien heidän esiintyminen teki Petriin aikanaan suuren vaikutuksen. Onni Suuronen aloitti uransa Sariolan tivoleiden seppänä. Surmanajotynnyreitä rakentaessaan hän pääsi myös itse ajokoulutukseen. Suuronen aloitti surmanajajana vuonna 1948 yhdessä Esa Paltilan kanssa. Paltila lopetti muutaman vuoden jälkeen ja Onni ajoi lähinnä yksin vuoteen 71 jolloin poika Kalevi tuli mukaan. Kalevi ajoi surmanajotynnyrissä Suurosten itse rakentamaa autoa. Isä ja poika kiersivät Suomea aina vuoteen 1995 asti kunnes Onni ajoi kesällä viimeisen keikkansa 72 vuotiaana. Isä Suurosen ura kesti näin ollen viidettä vuosikymmentä. Onni Suuronen menehtyi vuonna 2014. Tivoli Suuronen lopetti toimintansa viime kesään 2018.

Itse työprosessista Petri Kovanen kertoo näin: "Onni ajoi koko uransa tsekkiläistä CZ pyörää. Ainoa sopiva lähtökohta mallille oli tämä MMK;n hartsisarja Jawa Perakista. Mallista riisuin pois kaiken ylimääräisen ja tein etuhaarukan uusiksi. Pyörät on otettu tästä Jawa sarjasta. Onni figuurissa on osia useista eri lähteistä ja Green stuff/Magic sculpt vaatetus. Pää on Hornetilta. Poika on muokattu Masterboxin figuuri. Tynnyri on tehty balsasta, muovilevystä ja kahvinsekoitustikuista. Figuurit on maalattu akryyleillä. Pyörässä on käytetty myös AK:n Xtreme metal maaleja. Tynnyrissä myös öljyvärejä."

Mestaritaikuri Peter Danielsin teltan edustalla taikateltan vahtimestari, 

Monica Tuutti, Onni ja Kalevi Suuronen vuonna 1980. 

Kommentit:

Hieno pienoismalli. Olin kerran pikkupoikana Tampereella isän kanssa katsomassa. Muistan vieläkin ne äänet ja tynnyrin lautojen paukkeen... :)
Jarmo Salonen 


.

Sirkus Stella Nova

Sirkus Stella Nova tarkoittaa suomeksi uutta tähteä. Tämä tanskalainen sirkus oli mukava piristysruiske suomalaiseen sirkusmaailmaan 1983–1991. Sirkuksen omistivat Ulla ja Jack Steckel. Mukana liikkui myös vanha herra, taikuri Spinoza. Hän oli Ullan isä Johannes Kristensen (31.12.1913–3.1.1999). Hän otti ahkerasti osaa myös suomalaisten taikureiden yhdistystoimintaan. Hän valmistui aikoinaan matematiikan tohtoriksi, mutta ura muuttui ammattitaikuriksi. Spinoza esiintyi Suomessa ensikerran 1949, kierteli muutaman vuoden Euroopassa ja palasi Suomeen 1953. Hän kiersi Sariolan tivoleiden mukana useita vuosia. Vieläkin tulee mukavat muistot mieleen heistä. Kuvat ovat 1980-luvulta Lempäälästä.

Kommentit:


••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Sirkus Finlandian tämän vuoden klovni André Broger oli tehnyt kaksi kiertuetta aikanaan Stella Novan kanssa Suomessa. Hän muisteli noita kiertueita lämmöllä. Muistaakohan kukaan blogin lukija tätä klovnia Stella Novasta?
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja nimmari unohtui. Tämä Andréi klovni viestin pisti Klovni Sebastian 😊 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ystäväni Ulla puhuu hämmästyttävän hyvää suomea edelleen! Jackie taas oli pätevänä turneeliiderinä v 2011 Cirkus Skrattissa Ruotsissa tehdessämme klovnintöitä Marian kanssa. Pikkunen Kalle poikamme oli mukana muutaman kk:n ikäisenä!
Pekka von Cräutlein 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tutustuin Ulla Rønde Steckel Spinozan perheeseen 70 luvun puolivälissä. Tivoli Matti Sariolassa. Heillä oli silloin Taika show ja anatoominen arvoitus.  Aivan upea perhe.
Kari Vartiainen
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Stella Novan Perheesä muutama vuosi vierähti, eikä se matka ole päättynyt vieläkään ❤
St Aronen 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja sait ikuisen lempinimen. Ei ollenkaan huono.
Kari Vartiainen 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Jukka Ikäläinen täällä Suomesta Tulin mukaan Kemistä nuorena. Oliko Miki Copenhagenista? Muistelen että oli Miki hänen nimi. Soitti musiikkia shown aikana, minä esim.availin esiintyjille verhoja, jne. Ois kiva nähdä kuvia jne. Minun piti muuttaa köpikseen Mikin luokse. Ajateltiin käydä ensi kesänä mottoripyörällä Tanskassa. En muista Mikin sukunimeä. Saisikohan sen jostain?

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa • Winter Funfair in Guards Manège

Kaartin maneesi sisältä vuodenvaihteessa 1931–1932. Hiekkapohjainen halli. 

Keskellä Sariolan Tivolin karuselli, taustalla kaksi telttaa. Kuva Keravan museo.

Sariolan Talvitivoli Kaartin Maneesissa Helsingissä 26.12.1929–12.1.1930. 

Kuva Museovirasto - Musketti. 

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, tivolina ja sirkuksena. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut autohallina. Kaartin maneesin yksikerroksisen satulakattoisen tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström. Hallissa sijaitsi hiekkapohjainen harjoituskenttä, jota kiersi myös ratsastusrata. 1900-luvun alkupuolella Kaartin maneesia alettiin käyttää messujen, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana. Se oli tässä tehtävässä vuoteen 1935 saakka, jolloin Messuhalli valmistui. Vuosina 1949–1952 Kaartin maneesi muutettiin autohalliksi. Halli jaettiin betonisilla välipohjilla useaan kerrokseen ja sen alkuperäiset tammipuiset kattorakenteet purettiin.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuvassa näkyy maneesin alkuperäinen katto. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Kommentit:

Hassua, sain aikanaan hirveen inspiksen ruveta hommaamaan talvisirkusta p.o paikkaan tietämättä näistä taustoista. Mua kiehtoi mm upeet hevosaiheiset medaljongit ulkoseinillä! No, paukut tais sitten ehtyä..
Pekka von Cräutlein

.

1942–1944 • Karhumäen Talvitivoli • Karhumäki Winter Funfair

Karhumäen tivoli toimi sota-aikana 1942–1944 sotilaiden hengähdyspaikkana. Se sijaitsi noin 30 kilometrin päässä rintamasta vanhan venäläisen huvipuiston paikalla. Osa esiintyvistä taiteilijoista teki myös keikkoja Karhumäestä lähemmäs rintamaa. 1940-luvulla tivolien kiertämistä maaseudulla rajoitettiin rajusti. Tivoli katsottiin tuolloin pahuutta herättäväksi toiminnaksi. Rintamativoli oli merkittävä ennakkoluulojen murtaja. Se lisäsi koko tivolialan arvostusta. Myös maaseudulla kiertämisen kielto kumottiin. Suomessa oli käytössä huvivero, mutta koska Karhumäki oli valloitetulla alueella, siellä huviveroa ei ollut. Osa tivolin tuloista meni puolustusvoimille ja osa huvipuistoa ylläpitävälle Sariolalle. Toimintaa pyöritettiin ympäri vuoden. Talvitivolin toiminta oli talvella tietenkin hieman riisutumpaa. Yläkuvassa Karhumäen rintamativolin Talvitivolirakennus. Sisällä oli kanttiini, huvinäyttämö, pelihalli ja erilliset sirkus- ja kabareenäyttämöt. Talvihuvittelukeskus sijaitsi Kumsajoen vastakkaisella puolella varsinaiseen Karhumäen tivoliin nähden.

Osa Talvitivolirakennusta sisältä. Edessä Zeppeliini-peli ja nyrkkeilypallo. 

Taustalla esiintymislava. 

Mielenkiintoinen kuva Zeppeliini-pelistä. 

Akrobaattien tasapainonäytös Karhumäen Talvitivolissa. Matti Kaksonen, Alpo Malinen ja Anita Lappalainen (1921–1996).  Lappalainen oli naimisissa hanuristi Urpo (Upe) Simolan (1920–2003) kanssa vuosina 1944–50.

Totisia poikia ihailemassa notkeaa naiskauneutta sirkusesityksessä. 

Ehkä se rintamalla koettu pelko ja jännitys unohtui pieneksi hetkeksi.

.

Talvitivolit • Winter Funfair

Kunnon pakkasia odotellessa sopii muistella kuinka ennenvaahaan käytiin tivolissa talvellakin. Kuvat ovat kaikki Sariolan tivoleista. Moni muukin tivoliyrittäjä jatkoi toimintaa myös talvella. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 lähtien. Sariolan talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin vielä eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka.

Sariolan Talvitivoli Sortavalassa 1934. Toisiinsa kytkettyjä kamiinoilla 

lämmitettäviä telttoja. Lipunmyynti ja sisäänkäynti oikealla.

Talvitivolin pitkä keskusteltta. Oikealla Zeppeliini-peli ja onnenpyörä. Valurautaisia

kamiinoita seinän vieressä. Savupiiput johdettiin telttakankaan läpi ulos. 

Maapohja on lunta ja purua.

30-luvulla katseltiin tivoleissa myös elokuvia. Tässä on menossa filmikelojen purku 

esityskuntoon. Oikealla lämmityskamiina.

Savonlinnan talvessa 1936 norsu auttaa leirin pystytyksessä samoin kuin kaikki 

muutkin artistit henkilökunnan apuna. Huopatossut on kuitenkin hyvä olla jaloissa.

Tässä Talvitivolin henkilökuntaa J.A.F. Sariolan ympärillä 1934. Pääosan näyttää 

vievän pari kuristajakäärmettä. Valkoinen kani vaaleahattuisen taikurin 

Ernest Peernan hartioilla taitaa kiinnostaa niitä.

Kommentit:

••••••••••••••••••••
Viimeisessä kuvassa ainakin Jaffun lisäksi Unto Sariola, Nelly ja Arvo Kangasniemi sekä Jussi Ylen.
Jukka Sariola
••••••••••••••••••••
Talvitivoli Unto Sariolan johdolla vieraili Kuopiossa tammikuussa 1961 ja tammikuussa 1962. Arvioni on, että yllä oleva juliste on vuodelta 1962.
Peter Lindfors
••••••••••••••••••••

.

2018 • Tivoli Suuronen lopetti • Funfair Suuronen stopped

"Tivoli Suurosen liiketoiminta on päättynyt vuoden 2018 sesonkiin. 
Olemme siirtyneet viettämään ansaittuja eläkepäiviä. 
Kalevi ja Leila Suuronen"

Kalevi ja Onni Suuronen silloin joskus.

Tuo edellä oleva tervehdys tulee eteen kun avaat Tivoli Suurosen nettisivut. Ikävä uutinen, mutta varmaan helpotus Leilalle ja Kaleville. He loivat enemmän kuin pelkän hatun noston arvoisen osan suomalaista tivolihistoriaa. Eikä se aina ollut helppoa.

Suomen ylivoimaisesti tunnetuimmat surmanajajat ovat olleet Onni (28.8.1923–9.1.2014) ja Kalevi Suuronen (s. 1953). Onni aloitti surmanajon vuonna 1948 ja hänen poikansa Kalevi vuonna 1971. Suuroset lopettivat surmanajon 1990-luvulla. Onni teki viimeisen ajonsa 72 vuoden iässä, mikä lienee maailmanennätys. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Onni Suuronen kierteli vuoden 1948 esiintyjänä Sariolan tivolin leivissä. Samaan aikaan surmanajaja Esa Paltila esiintyi Sariolan toisen tivoliosaston mukana. Keväällä 1949 kumppanukset päättivät kuitenkin ryhtyä itsenäisiksi esiintyjiksi, joten he rakensivat oman pytyn ja kaksikko lähti kiertämään maata vielä saman kesän aikana. Aluksi miehillä oli käytössään vain yksi moottoripyörä, jota he käyttivät vuorotellen. Kun rahavarat karttuivat, saatiin ostettua myös toinen pyörä, jolloin molemmat pääsivät ajamaan yhtä aikaa. Ensimmäisen kerran huima auton ja moottoripyörän yhteisnäytös nähtiin Mikkelin talvimarkkinoilla talvella 1949/1950.

1950- ja 60-luvulla Onni Suuronen esiintyi pääasiassa yksin. Onni Suurosen poika, Kalevi Suuronen, aloitti surmanajon 17-vuotiaana, vuonna 1971. Työnjako oli aluksi se, että isä ajoi moottoripyörää, ja poika autoa. 70-luvulla toiminta alkoi kehittyä kohti nykyistä, huvipuistolaitteisiin perustuvaa tivolia. Sukupolvenvaihdos tehtiin v. 1994 jolloin Kalevi astui vetovastuuseen ja viimeiset surmanajonäytökset Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995. Surmanajotivoli-nimi muuttui Tivoli Suuroseksi.

Nokialla joskus 70-luvulla.

Ja minne menevät nyt kaikki Suurosen ajolaitteet, pelit ja kioskit. . . . . . . .

KOMMENTIT:

•••••••••••••••••••••••••
Paljon muistoja 😊
Monica Tuutti 
•••••••••••••••••••••••••
Surullista, mutta ymmärrettävää jos ei jatkajaa ollut ja Kalevikin saman ikäinen kuin minä eli jo eläkeiässä. Minulla oli 90-luvun puolivälissä ilo tutustua sekä Onniin että Kaleviin. Tehtiin yhdessä mm. laiva- ja automatka Ruotsiin, josta Suuroset olivat ostamassa Åke Skoghilta huvipuistolaitetta. En enää valitettavasti muista tuliko kaupat vai ei, mutta matkaseura oli tosi hyvää!
Jukka Vahtera
•••••••••••••••••••••••••
Kun Teatterimuseo nyt on myös sirkustoiminnan vastuumuseo, niin Tivoli Suurosen tarinahan pitäisi nyt saada ensimmäisenä talteen! 
Markku Aulanko 
•••••••••••••••••••••••••
Yllättävä tieto, pitkä perinne päättyy...
Taikuri "Mr.Henry"
Surmanajon tivolin taikuri v.1967-1971
•••••••••••••••••••••••••



.