Leo Paularinne • Surmanajaja • Wall of death rider

Yli 20 vuotta pienoismalleja rakentanut Petri Kovanen sai taas uuden työnsä valmiiksi. Tässä on surmanajaja Leo Paularinne, jota paitansa värin vuoksi sanottiin myös Vihreäksi Paholaiseksi. Mittakaava on 1/35 ja ajankohta Suomen Tivoli 1952. Pyörä on BSA 600 Sloper, mutta monia muitakin pyöriä Paularinne käytti. Vuonna 1950 eräs lehtileike kertoi, että Paularinne rakennutti surmanajoa varten autoa Savonlinnan Autotalossa. Sillä oli pituutta 2 metriä ja painoa noin 250 kg. Auto oli yksipaikkainen ja varustettu 500 kuution Nortonin moottorilla. Tämä kiinnostaa jälleen pienoismallirakentajia, moottoripyöräharrastajia ja varsinkin sirkus- ja tivoli-ihmisiä.

Moottoripyörät ovat aina kiehtoneet etenkin miehiä ja nuoria poikia. Aikoinaan surmanajo oli yksi suosituimmista kohteista tivoleissa. Surmanajoa on ajettu puisissa tynnyrin mallisissa kirnuissa eli pytyissä ja nykyään yhä enemmän teräspalloissa. Tässä lista niistä jotka tiedän ajaneen surmanajoa Suomessa:

– Virolaiset Ludmila ja Konstantin Kala sekä Herbert Loots taiteilijanimellä Herbert Kala.
– Virolaiset Lidia ja Martin Kroll.
– Onni Suuronen (28.8.1932–9.1.2014).
– Kalevi Suuronen (s. 1953).
– Esa Paltila.
– Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi.
– Martti Laaksonen.
– Otso ja Sylvi Syversen (myöh. Paularinne).
– Leo Paularinne (1922–1992).
– Veikko Bållström ja Martti Laaksonen.
– Grönqvist.
– Miss Katarina.
– Mikko Leivo ja Jouni Markkula.
– Eino Pönkänen.
– Hornanveljet.
– Surmanveljet.
– Motorodeo.
– Cageriders Sasja Laajoki ja Pasi Heikkilä.
– Brasilialaisryhmä Diorios Sirkus Finlandiassa, 5 henkeä 2017, 4 henkeä 2012.

Jokunen taitaa listasta puuttua? Eli Kovasen Petrillä ei vapaa-ajan hommat lopu.

.

2019 • Onni Suuronen • Pienoismalli • Scale Model

Pienoismallien rakentaminen ei taida sopia kovin hätäiselle ihmiselle. Se ilmeisesti vaatii pitkää pinnaa ja paljon aikaa. Pienoismalleja saa toki harrastekaupasta ostettua liimattavina palasina vaikka kuinka paljon, mutta todelliset mestarit valmistavat ne kokonaan alusta alkaen itse. Tai ainakin melkein. Tämä harrastusmuoto taitaa olla suositumpaa ulkomailla. Sirkusten pienoismallien rakentajilla on Euroopassa useita yhdistyksiä ja he järjestävät myös isoja näyttelyjä. Tässä yksi esimerkki sellaisesta. Suomessa on valmistettu pari pienoismallia Sirkus Finlandiasta. Viimeisin kotimainen löytö on pienoismalli surmanajaja Onni Suurosesta. Tekijänä on Petri Kovanen. Kovanen on rakentanut ja maalannut pienoismalleja reilut 20 vuotta. Viimeisin valmistunut työ on tämä Onni Suuronen mittakaavaan 1/35. Pienoismallista on kuvia täällä.  Tämä malli sijoittuu 60-luvun loppuun, eli aikaan ennen poika Kalevi Suurosen esiintymistä.

Vanhemman polven edustajat muistavat varmasti legendaariset surmanajajat isä ja poika, Onni ja Kalevi Suurosen. Kovanen näki heidän ajavan tynnyrissä arviolta 1974 tai 1975 Imatralla. Paikalla oli myös Taikuri Aimo Leikas ja kaikkien heidän esiintyminen teki Petriin aikanaan suuren vaikutuksen. Onni Suuronen aloitti uransa Sariolan tivoleiden seppänä. Surmanajotynnyreitä rakentaessaan hän pääsi myös itse ajokoulutukseen. Suuronen aloitti surmanajajana vuonna 1948 yhdessä Esa Paltilan kanssa. Paltila lopetti muutaman vuoden jälkeen ja Onni ajoi lähinnä yksin vuoteen 71 jolloin poika Kalevi tuli mukaan. Kalevi ajoi surmanajotynnyrissä Suurosten itse rakentamaa autoa. Isä ja poika kiersivät Suomea aina vuoteen 1995 asti kunnes Onni ajoi kesällä viimeisen keikkansa 72 vuotiaana. Isä Suurosen ura kesti näin ollen viidettä vuosikymmentä. Onni Suuronen menehtyi vuonna 2014. Tivoli Suuronen lopetti toimintansa viime kesään 2018.

Itse työprosessista Petri Kovanen kertoo näin: "Onni ajoi koko uransa tsekkiläistä CZ pyörää. Ainoa sopiva lähtökohta mallille oli tämä MMK;n hartsisarja Jawa Perakista. Mallista riisuin pois kaiken ylimääräisen ja tein etuhaarukan uusiksi. Pyörät on otettu tästä Jawa sarjasta. Onni figuurissa on osia useista eri lähteistä ja Green stuff/Magic sculpt vaatetus. Pää on Hornetilta. Poika on muokattu Masterboxin figuuri. Tynnyri on tehty balsasta, muovilevystä ja kahvinsekoitustikuista. Figuurit on maalattu akryyleillä. Pyörässä on käytetty myös AK:n Xtreme metal maaleja. Tynnyrissä myös öljyvärejä."

Mestaritaikuri Peter Danielsin teltan edustalla taikateltan vahtimestari, 

Monica Tuutti, Onni ja Kalevi Suuronen vuonna 1980. 

Kommentit:

Hieno pienoismalli. Olin kerran pikkupoikana Tampereella isän kanssa katsomassa. Muistan vieläkin ne äänet ja tynnyrin lautojen paukkeen... :)
Jarmo Salonen 


.

2018 • Tivoli Suuronen lopetti • Funfair Suuronen stopped

"Tivoli Suurosen liiketoiminta on päättynyt vuoden 2018 sesonkiin. 
Olemme siirtyneet viettämään ansaittuja eläkepäiviä. 
Kalevi ja Leila Suuronen"

Kalevi ja Onni Suuronen silloin joskus.

Tuo edellä oleva tervehdys tulee eteen kun avaat Tivoli Suurosen nettisivut. Ikävä uutinen, mutta varmaan helpotus Leilalle ja Kaleville. He loivat enemmän kuin pelkän hatun noston arvoisen osan suomalaista tivolihistoriaa. Eikä se aina ollut helppoa.

Suomen ylivoimaisesti tunnetuimmat surmanajajat ovat olleet Onni (28.8.1923–9.1.2014) ja Kalevi Suuronen (s. 1953). Onni aloitti surmanajon vuonna 1948 ja hänen poikansa Kalevi vuonna 1971. Suuroset lopettivat surmanajon 1990-luvulla. Onni teki viimeisen ajonsa 72 vuoden iässä, mikä lienee maailmanennätys. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Onni Suuronen kierteli vuoden 1948 esiintyjänä Sariolan tivolin leivissä. Samaan aikaan surmanajaja Esa Paltila esiintyi Sariolan toisen tivoliosaston mukana. Keväällä 1949 kumppanukset päättivät kuitenkin ryhtyä itsenäisiksi esiintyjiksi, joten he rakensivat oman pytyn ja kaksikko lähti kiertämään maata vielä saman kesän aikana. Aluksi miehillä oli käytössään vain yksi moottoripyörä, jota he käyttivät vuorotellen. Kun rahavarat karttuivat, saatiin ostettua myös toinen pyörä, jolloin molemmat pääsivät ajamaan yhtä aikaa. Ensimmäisen kerran huima auton ja moottoripyörän yhteisnäytös nähtiin Mikkelin talvimarkkinoilla talvella 1949/1950.

1950- ja 60-luvulla Onni Suuronen esiintyi pääasiassa yksin. Onni Suurosen poika, Kalevi Suuronen, aloitti surmanajon 17-vuotiaana, vuonna 1971. Työnjako oli aluksi se, että isä ajoi moottoripyörää, ja poika autoa. 70-luvulla toiminta alkoi kehittyä kohti nykyistä, huvipuistolaitteisiin perustuvaa tivolia. Sukupolvenvaihdos tehtiin v. 1994 jolloin Kalevi astui vetovastuuseen ja viimeiset surmanajonäytökset Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995. Surmanajotivoli-nimi muuttui Tivoli Suuroseksi.

Nokialla joskus 70-luvulla.

Ja minne menevät nyt kaikki Suurosen ajolaitteet, pelit ja kioskit. . . . . . . .

KOMMENTIT:

•••••••••••••••••••••••••
Paljon muistoja 😊
Monica Tuutti 
•••••••••••••••••••••••••
Surullista, mutta ymmärrettävää jos ei jatkajaa ollut ja Kalevikin saman ikäinen kuin minä eli jo eläkeiässä. Minulla oli 90-luvun puolivälissä ilo tutustua sekä Onniin että Kaleviin. Tehtiin yhdessä mm. laiva- ja automatka Ruotsiin, josta Suuroset olivat ostamassa Åke Skoghilta huvipuistolaitetta. En enää valitettavasti muista tuliko kaupat vai ei, mutta matkaseura oli tosi hyvää!
Jukka Vahtera
•••••••••••••••••••••••••
Kun Teatterimuseo nyt on myös sirkustoiminnan vastuumuseo, niin Tivoli Suurosen tarinahan pitäisi nyt saada ensimmäisenä talteen! 
Markku Aulanko 
•••••••••••••••••••••••••
Yllättävä tieto, pitkä perinne päättyy...
Taikuri "Mr.Henry"
Surmanajon tivolin taikuri v.1967-1971
•••••••••••••••••••••••••



.

Onni Suuronen kuollut.

Onni Suuronen kuoli Jyväskylässä 9.1.2014. Hän oli Suomen ehkä tunnetuin surmanajaja. Hän oli syntynyt 1923. Kepeät mullat!

Hän aloitti surmanajajana 1948 ja kerrotaan, että viimeisen ajonsa hän teki 72-vuotiaana, joka lienee maailmanennätys. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Myös Onni Suurosen poika Kalevi Suuronen aloitti surmanajon 1971. Usein Onni ajoi moottoripyörää ja Kalevi autoa. Isä ja poika kuitenkin lopettivat surmanajon 1990-luvulla.Ylhäällä Veikko Seppäsen kuva Onni Suurosesta pytyssään Tivoli Toivo Sariolassa Tampereella 30.4.1963. Alhaalla kuva hänen taiteilijakortistaan.

Aluksi Onni Suurosen kaverina ajoi Paltila. Ennen Suurosia tunnettuja suomalaisia surmanajajia olivat mm. sisarukset Otso ja Sylvi Syversen sekä Leo Paularinne. Nykyään aktiivisia surmanajoryhmiä toimii Suomessa ilmeisesti vain yksi. Cageriders on Sasja Laajoen ja Pasi Heikkilän muodostama stunt-ryhmä. Heillä on käytössään surmanajopallo, jonka halkaisija on kuusi metriä. Kaksikko on ajanut vuodesta 2011 lähtien.

Vieläköhän Surmanveljet toimii? Sen kalusto oli aiemmin Hornanveljillä, joka perustettiin joskus 1995. Ja onhan näitä surmanajajia Suomessa muitakin ollut: Mikko Leivo, Jouni Markkula, Eino Pönkänen (lopetti 1954) jne.

Englanniksi surmanajo on Wall of Death tai Motordrome.

Surmanajoa

Vanha kiertävien tivoleiden suosikki Surmanajo on ollut muodissa maailman sirkuksissa jo pari vuotta. Monte-Carlon festareilla sitä esitti ranskalaistyhmä Infernal Varanne. Vanha surmanajopytty on historiaa. Nyt ajetaan teräspallon sisällä. Tai kahden teräspallon sisällä, kuten tämä joukko. Vauhti oli kovaa ja moottoripyörien renkaissa olevat valot tekivät esityksestä jännän näköisen.

Varsinainen esiintyminen 19. päivänä meni poskelleen teknisten vikojen takia. Seuraavana päivänä numero otettiin heti alkuun, eikä sekään mennyt kommelluksitta. Kesken numeron piti toinen pallo viedä pois, mutta ei se liikkunutkaan niinkuin olisi pitänyt. Miehiä pyöri ympärillä ja matot olivat kasassa. No – saatiinhan se lopulta syrjään ja esitys jatkui.

Ensi kesänä tätä herkkua nähdään Suomessakin. Sirkus Finlandian maneesilla pärisyttelee silloin brasilialainen The Diorios.

Suomalainen Onni Suuronen aloitti surmanajon vuonna 1948 ja hänen poikansa Kalevi vuonna 1971. He lopettivat surmanajon 90-luvulla. Muitakin ajajia on ollut, mutta Suuroset olivat ehkä tunnetuimmat.

Kommentit:

Ensimmäinen surmanajokirnu valmistettiin 40-luvulla Rulamon mallinukketehtaalla Karkussa. Siellä isänikin sitä kokeili ajaa polkupyörällä, huonoin seurauksin. Suurosen ensimmäisenä parina ajoi Paltila niminen kaveri. Nykyisin puinen kirnu löytyy ainakin Hämeenkyröstä Matti Järvenpään pihasta.
Kalle

----------------------------------

Jos surmanajokirnulla tarkoitetaan puista surmanajotynnyriksikin kutsuttua rakennelmaa, missä yleisö seisoo rakennelman yläosassa ja katselee ajajia alaspäin, niin sellainen löytynee vain Suurosilta. Matti Järvenpään konepuistossa sen sijaan on tuon edellä mainituna Paltilan surmanajopallo sekä Paltilan kaksi pyörää. Järvenpään Matilla Hämeenkyrössä on myös Paltilan käytössä olleet fasadit, jotka on aikanaan maalannut Veikko Hursti. Matti on myös rakentanut surmanajopallosta pienoismallin, missä pyörä kulkee pallon sisällä ihan oikeasti. Vai onko Järvenpään Matti hommannut myös surmanajokirnun? Hänhän on keräilijä.
Markku