1952 • Huono päivä • A bad day

Onni Suuronen 24.7.1948.

Meillä kaikilla on ollut huonoja ja hyviä päiviä. Huonot ehkä muistetaan paremmin. Tässä pari surmanajo-juttua. Hirveän pahasti ei näissä sattunut, mutta lehtien otsikoihin jouduttiin. Ensimmäinen lehtileike on vuodelta 1952. Valitettavasti näihin lehtileikkeisiin ei ole merkitty lehden nimeä eikä tarkempaa päivämäärää:

Parolan leirikentälle saapuneen surmanajokatsomon tynnyri romahti juhannusaattona ensimmäisen näytöksen aikana alas n. 150 pudotessa yhdessä rykelmässä maahan. 19 heistä joutui käymään sairaalassa tutkituttamassa vammansa, mutta sellaisten luku, jotka esittävät korvausvaatimuksen rikkoutuneista vaatteista tai omaisuudestaan, arvioidaan ainakin 30:ksi.
Onnettomuus sattui n. klo 21.15. Surmanajajat Onni Suuronen Jyväskylästä ja Veikko Bollström Oulusta olivat juuri aloittaneet täpötäydelle katsomolle esityksensä ja ehtineet ajaa surmankaukalossa noin kolme minuuttia, kun kuului rysähdys katsomon romahtaessa ja seinien rikkoutuessa. Syntyi paniikki ihmisten yrittäessä pelastautua särkyneiden laudankappaleiden alta turvaan. Vanhemmat yrittivät parhaansa mukaan suojella lapsiaan pahemmilta vammoilta sulkemalla heidät lujasti syliinsä.

Tehtailija Kalle-Vihtori Jokilampi piti työnsä ohessa Hämeen Tivolia ainakin 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli kolme eri osastoa. Kerran hän oli lapsineen seuraamassa surmanajoa Lahdessa ja innostus tuohon huimapäiseen lajiin syttyi. Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi alkoivat ajaa surmanajoa 30-luvulla. Väinö ja Anna-Liisa ajoivat kirnussa myös yhtä aikaa, joskus Yrjö kolmantena. Yrjö ajoi myös pallossa. Joitakin kertoja muun muassa moottorin kiinnileikkaamisen vuoksi sattui ajajille onnettomuuksia kirnussa ja loukkaantumisten vuoksi jäi esityksiä ajamatta. Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantuneet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi heillä ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Tivoli Sariolan ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 29.4.1960.

Moottoriakrobaatti Onni Suuronen ja taikurimestari Spinoza

suurimmat vetonaulat.

.

2018 • Tivoli Suuronen lopetti • Funfair Suuronen stopped

"Tivoli Suurosen liiketoiminta on päättynyt vuoden 2018 sesonkiin. 
Olemme siirtyneet viettämään ansaittuja eläkepäiviä. 
Kalevi ja Leila Suuronen"

Kalevi ja Onni Suuronen silloin joskus.

Tuo edellä oleva tervehdys tulee eteen kun avaat Tivoli Suurosen nettisivut. Ikävä uutinen, mutta varmaan helpotus Leilalle ja Kaleville. He loivat enemmän kuin pelkän hatun noston arvoisen osan suomalaista tivolihistoriaa. Eikä se aina ollut helppoa.

Suomen ylivoimaisesti tunnetuimmat surmanajajat ovat olleet Onni (28.8.1923–9.1.2014) ja Kalevi Suuronen (s. 1953). Onni aloitti surmanajon vuonna 1948 ja hänen poikansa Kalevi vuonna 1971. Suuroset lopettivat surmanajon 1990-luvulla. Onni teki viimeisen ajonsa 72 vuoden iässä, mikä lienee maailmanennätys. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Onni Suuronen kierteli vuoden 1948 esiintyjänä Sariolan tivolin leivissä. Samaan aikaan surmanajaja Esa Paltila esiintyi Sariolan toisen tivoliosaston mukana. Keväällä 1949 kumppanukset päättivät kuitenkin ryhtyä itsenäisiksi esiintyjiksi, joten he rakensivat oman pytyn ja kaksikko lähti kiertämään maata vielä saman kesän aikana. Aluksi miehillä oli käytössään vain yksi moottoripyörä, jota he käyttivät vuorotellen. Kun rahavarat karttuivat, saatiin ostettua myös toinen pyörä, jolloin molemmat pääsivät ajamaan yhtä aikaa. Ensimmäisen kerran huima auton ja moottoripyörän yhteisnäytös nähtiin Mikkelin talvimarkkinoilla talvella 1949/1950.

1950- ja 60-luvulla Onni Suuronen esiintyi pääasiassa yksin. Onni Suurosen poika, Kalevi Suuronen, aloitti surmanajon 17-vuotiaana, vuonna 1971. Työnjako oli aluksi se, että isä ajoi moottoripyörää, ja poika autoa. 70-luvulla toiminta alkoi kehittyä kohti nykyistä, huvipuistolaitteisiin perustuvaa tivolia. Sukupolvenvaihdos tehtiin v. 1994 jolloin Kalevi astui vetovastuuseen ja viimeiset surmanajonäytökset Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995. Surmanajotivoli-nimi muuttui Tivoli Suuroseksi.

Nokialla joskus 70-luvulla.

Ja minne menevät nyt kaikki Suurosen ajolaitteet, pelit ja kioskit. . . . . . . .

KOMMENTIT:

•••••••••••••••••••••••••
Paljon muistoja 😊
Monica Tuutti 
•••••••••••••••••••••••••
Surullista, mutta ymmärrettävää jos ei jatkajaa ollut ja Kalevikin saman ikäinen kuin minä eli jo eläkeiässä. Minulla oli 90-luvun puolivälissä ilo tutustua sekä Onniin että Kaleviin. Tehtiin yhdessä mm. laiva- ja automatka Ruotsiin, josta Suuroset olivat ostamassa Åke Skoghilta huvipuistolaitetta. En enää valitettavasti muista tuliko kaupat vai ei, mutta matkaseura oli tosi hyvää!
Jukka Vahtera
•••••••••••••••••••••••••
Kun Teatterimuseo nyt on myös sirkustoiminnan vastuumuseo, niin Tivoli Suurosen tarinahan pitäisi nyt saada ensimmäisenä talteen! 
Markku Aulanko 
•••••••••••••••••••••••••
Yllättävä tieto, pitkä perinne päättyy...
Taikuri "Mr.Henry"
Surmanajon tivolin taikuri v.1967-1971
•••••••••••••••••••••••••



.

Pärinää sirkusteltassa • Rumble under the Big Top

Moottoripyöriä on nykyään näkynyt sirkuksissa useinkin. Mutta ei siinä mitään uutta ole. On niitä aiemminkin ollut, kuten ylhäällä näkyvä kuva osoittaa. Kuva on otettu Suomen Tivolin sirkusteltassa joskus 1930-luvulla.  Kyseessä on todennäköisesti akrobaattiryhmä nimeltä 4 Martini. Yksi esiintyjistä istuu moottoripyörän selässä, kaksi tasapainoilee esiintymistelineen päällä ja neljäs roikkuu jaloistaan trapetsilla. Moottoripyörä ajoi ylhäällä kapeaa ympyrärataa ja välillä sekin roikkui ilmassa pää alaspäin. Onko tuo jaloistaan roikkuva klovni virolainen Martin Kroll?

Surmanajo on vanha juttu tivoleissa ja huvipuistoissa. Sitä esitettiin puisissa, valtavan tynnyrin tapaisissa kirnuissa tai rautaisissa, läpinäkyvissä palloissa. Nyt sekin on löytänyt tiensä sirkusteltan sisälle. Kuvassa The Duorios -ryhmän ajaja kaasuttaa maneesille esiripun takaa Sirkus Finlandiassa 11.9.2012.

Melanie Chy on yksi maailman tunnetuimmista ekvilibristeistä. Maneesille hän pärisyttelee moottoripyörällään. Ajettuaan pyöränsä pyörivälle jalustalle hän aloittaa numeronsa sen päällä. Hänellä on muuten tämän sivun komein pyörä. Merkkiä en saanut selville. Esiintymispaikkana on Sirkus Finlandia 6.4.2013.

Akrobaatti tuotiin maneesille ympäri kiepsahtavalla mönkijällä Cirque Berserk'in näytöksessä Hyde Park Winter Wonderland'ssa, Lontoossa 28.12.2015. Teltta oli nimeltään Mega Dome ja sen kehuttiin olevan uusin ja suurin Yhdistyneissä Kuningaskunnassa.

Pariakrobatiaa moottoripyörällä nähtiin myös Sirkus Calibassa Espoossa 10.4.2016.

Englantilaisilla Lia ja Sebastian Foray tekivät kolme numeroa Sirkus Tähdessä 2018. Sebastian teki omalla nimellään ilma-akrobatianumeron. Lia teki oman aerial hoop rengastrapetsinumeronsa. Nimellä Duo Foray he tekivät yhdessä veitsenheittonumeron.


.

1928 • Klint

Nämä taiteilijakortit ovat vuodelta 1928. Korteissa lukee vain nimi Klint. Samannimiset artisti esiintyivät Seurue Modernissa 1927. Circus Medranossa 1930 esiintyi duo 2 Klinti, jotka esittivät taidenäytteitä polku- ja moottoripyörillä. Ilmeisesti samat Klintit kuin tässäkin.

Kommentit:

Löysin tiedon, että herra ja rouva KLINT olivat pyöräily-taiteilijoita ja kulkivat Messu-Tivolin Sirkus Maxim'n  mukana vuonna 1929.

Björn Gammals

.

2017 The Diorios

Tämä brasilialinen surmanajoryhmä The Diorios sai valtaisan suosion edellisellä vierailullaan Sirkus Finlandiassa. Ryhmän jäsenet Jefferson, Alison, Walinton, Samir ja Mattias ovat jatkaneet numeron kehittämistä, lisäten ajoon vauhtia sekä uusia elementtejä. Surmanajajat ajavat moottoripyörillään pyöreässä neljän tonnin painoisessa rautapallossa, jonka halkaisija on vain neljä metriä. Sirkusyleisö voi seurata ajoa joka puolelta vauhdin yhä kiihtyessä ja ajajien määrän lisääntyessä tässä uhkarohkeassa taidonnäytteessä.

Diorios Entertainment omistaa useita surmanajoryhmiä, jotka esiintyvät sirkuksissa ympäri maailmaa. Lähin ryhmä esiintyy parhaillaan neljällä moottoripyörällä Ruotsin Cirkus Maximumissa. Suomessa surmanajolla on pitkät perinteet aina 20-luvulta alkaen. Tunnetuimpana surmanajajana varmaankin muistetaan Onni Suuronen, joka kiersi ympäri Suomea tynnyrin muotoisella surmanajo-kirnulla vuodesta 1948 alkaen. Onni Suurosella lienee surmanajon maailmanennätys vanhimpana ihmisenä ajetusta surmanajosta 72 vuoden ikäisenä. Suuroset lopettivat surmanajon 1990-luvulla.

Britti Guy Martin omistaa surmanajotynnyrissäajon nopeusennätyksen. Maailmanennätyksen numerot kirjoitetaan lukemin 78,15 mailia tunnissa, mikä vastaa reilua 125 kilometrin tuntinopeutta. Ettei mikään olisi turhan vaatimatonta, myös surmanajotynnyri oli kuulemma maailman suurin. Ennätys tehtiin Channel 4:n tv-lähetyksessä. Nykyään aktiivisia surmanajoryhmiä toimii Suomessa vain yksi. Cageriders on Sasja Laajoen ja Pasi "Hepe" Heikkilän muodostama stunt-ryhmä ja heillä on käytössään liikuteltava surmanajopallo, jonka halkaisija on kuusi metriä ja painoa kolme tonnia. Kaksikko on ajanut vuodesta 2011 lähtien.

.

William Arnes Motorcirkus

Yksi Ruotsin tunnetuimmista surmanajajista oli William Arne Nilsson. Hän syntyi sirkuksessa Smoolannissa. Äiti oli sirkusprimadonna, isän ammattia en löytänyt mistään, mutta hän oli kuulemma aluksi sirkuksessa ja siirtyi myöhemmin tivolin palvelukseen.  Jo 15-vuotiaana vuonna 1932 William Arne alkoi harjoitella temppuja moottoripyörällä. Kolme vuotta myöhemmin hän perusti moottorisirkuksensa. Käytössä oli puutynnyri, jonka halkaisija oli 10 metriä. Yleisö seisoi avoimen tynnyrin yläreunalla. Kiertueiden välissä hän toimi rekkakuskina sokeritehtaalla Malmössä. Arne William myi elämäntyönsä 1975, mutta toimi edelleen ohjaajana, lipunmyyjänä ja auttoi tivolin talvikunnossapidossa. William Arne Nilsson kuoli 90-vuotiaana. Tuota Dick Bendick'iä en tunne.

4 Martini

Nämä valokuvat ovat 1930-luvulta. Suomen Tivolissa esiintyi akrobaattiryhmä 4 Martini. Yksi ryhmän jäsenistä ajoi moottoripyörää. Esiintymisteline näytti kovin monimutkaiselta. Ilmeisesti se pyöriessään muutti muotoaan. Moottoripyörä ajoi ylhäällä kapeaa ympyrärataa ja välillä sekin roikkui ilmassa pää alaspäin. Numero esitettiin sekä teltassa että ulkoilmassa. Osaako joku kertoa lisää tästä numerosta? Keitä he olivat ja mistä tulivat? Alakuvassa oikealla roikkuu kovasti virolaisen Martin Krollin näköinen klovni. Hän käytti ryhmästään nimeä 4 Martino. Taitaa olla sama ryhmä?

Onkohan tuo alhaalla oleva kuva heidän teltastaan vai kuuluuko se surmanajajalle?  Yläreunassa on kyltti, jossa ruotsinkielinen teksti "dödsföraktarena", mikä tarkoittaa suomeksi kuolemanhalveksujia. Teksti on kyltissä myös suomeksi, mutta kuvassa näkyy vain muutama kirjain suomenkielisen sanan alusta. Tämä kuva on myös 30-luvulta Suomen Tivolista.

Kommentit:

Jo oikein tunnistan, niin tuossa keskimmäisessä kuvassa moottoripyörää ajava henkilö on Martin Kroll. He tulivat Suomeen surmanajajina. Mielestäni sama henkilö seisoo alakuvassa teltan ovella. Teltan edessä oleva otus on kaksipäinen vasikka, jonka Martin Kroll eräänä kesänä toi Suomeen. Vasikasta on olemassa oma postikortti. 
Martin Kroll teki yhteistyötä eräänä kesänä myös Pikku-Kallen eli Kalle Hydénin kanssa. On olemassa kuva, missä Kalle on ruohohameessa. He keksivät idean, että Kalle otti muutaman tanssiaskeleen ja esitti bushmannia. Martin esitti henkilöä, joka oli tuonut Suomeen tämän harvinaisuuden. Kalle värjättiin jollain aineella, että hän näytti vähän tummemmalta. Tarina kertoo, että kesän mittaan pojat kyllästyivät värjäyshommiin ja keksivät idean, että värjätään Kallen kullmakarvat ja hiukset valkeiksi. Näin saadaan aikaan albiino bushmanni, joka vasta harvinainen on! Tiedä häntä, mikä on totta! 
Markku A 
.

Maailmanennätys surmanajopallossa

Nuorallakävelijä Freddy Nock teki eilen Swiss-Moto -näyttelyssä Sveitsissä kuuden muun moottoripyöräilijän kanssa maailmanennätyksen. Seitsemän miestä ajoi samanaikaisesti surmanajopallossa, jonka halkaisija oli 490 cm. Aika hurja saavutus. Minua hirvitti jo neljä miestä, jotka pari vuotta sitten huristelivat Sirkus Finlandiassa. 50-vuotias Freddy Nock on kuuluisa korkean vaijerin tempauksistaan ja stunt-tempuistaan. Sirkusverta virtaa suonissa runsaasti. Hän edustaa seitsemättä sukupolvea Nock-dynastiaa, jonka tuntee lähes kaikki sirkuslaiset.

Surmanajoa Hippodromin Tivolissa

 

Tässä kolme lehti-ilmoitusta Hippodromin Tivolista, jonka vakituinen paikka vuoden ympäri näkyi olevan Mannerheimintie 17 Helsingissä eli aivan Olympiastadionin vieressä entisen Messuhallin eli Töölön kisahallin kohdalla. Ylin on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.1945. Keskimmäinen on Hesarista 26.6.1946. Alin löytyi Hämeen Yhteistyöstä 8.9.1947. Kaikissa näissä mainostetaan kaiken muun ohella surmanajoa.

Ylimmässä surmanajon kerrotaan tapahtuvan sekä pytyssä pystysuorilla seinillä että teräspallossa. Ajajien nimiä ei mainita. Keskimmäisessä kerrotaan, että ajo tapahtuu 5 m halkaisijaltaan olevassa teräspallossa ja ajaja on Leo Paularinne. Alimmaisessa kerrotaan, että surmanajoa suorittaa sisaruspari Syversen ja se tapahtuu kahdella moottoripyörällä yhtaikaa surmankirnussa pitkin pystysuoraa seinää eli pytyssä.

Keitä olivat nämä sisaruspari Syversen? Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Alakuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa, joka poseeraa alimmaisessa kortissa.

Circus Archaos 1991

Sirkus Archaos vieraili Suomessa vuonna 1991 ohjelmallaan Metal Clown. Tämän ranskalaisen sirkuksen perusti vuonna 1986 Pierrot Bidon. Ajatuksena oli perustaa vaihtoehtoinen teatterillinen sirkus vastapainoksi eläinpainotteisille perinteisille sirkuksille. Helsingissä Archaos pystytti telttansa Helsinkiin Kisahallin kentälle. Teltta oli erikoisen muotoinen, pitkänomainen, vihreänharmaa ja muistutti muodoltaan ranskanleipää.  Kun yritin ottaa kuvan teltasta, niin vastaan käveli niittiasuinen kaveri, joka kertoi, että kuvaaminen kielletty.

Teltan kummassakin päässä oli oviaukko ja teltan läpi kulki käytävä. Yleisö istui kahdessa nousevassa katsomossa käytävän kummallakin puolella. Teltan toisessa päässä oli nostolava, missä oli säestävä rokkibändi.  Toisessa päädyssä teltan sisällä oli pieni autonosturi. Ohjelmanumerot ja muut asiat tapahtuivat kadulla. Sisään tultiin välillä autolla ja välillä moottoripyörällä. Yksi kaveri istui lähes koko  esityksen ajan vessanpöntöllä ja luki lehteä. Kehystarina oli kahden jengin välinen kilpailu ja taistelu katuosuuden hallinnasta, vähän West Side Storyn tapaan. Sirkus värväsi kulloisellakin paikkakunnalla paikallisia avustajia, joille opetettiin nopeasti tanssillista liikuntaa.

Vaikka ohjelman tyylilaji oli hevimusiikilla säestetty rokkisirkus, niin ohjelmassa oli muutamia hyviä numeroita ja taitavia esiintyjiä.  Jonglöörikaveri temppuili lasipalloilla ja oli erittäin taitava esinemanipulaattori. Muistikuva on sellainen, että hän kaivoi ne lasipallot jalkojensa välistä ja antoi ymmärtää, että näitä kiveksiä on käsiteltävä tosi varoen.

Pyöränumeron tekijä temppuili maastopyörällä. Taisi hänellä yksipyöräinenkin alussa olla. Päätemput hän teki bmx-pyörällä ja ajeli esimerkiksi auton yli tehden erilaisia temppuja niin auton katolla kuin konepellin päällä. Ilmanumeron tekijä roikkui trapetsilla joka oli ripustettu teltassa olevaan autonosturiin. Muistaakseni ko härveli ajettiin lähemmäksi hänen numeronsa ajaksi.

Ohjelmassa ei ollut väliaikaa ja se kesti vajaat kaksi tuntia. Kesken esityksen ei saanut poistua ilman saattajaa, sillä teltan ulkopuolella oli ohjelman aikana vaarallista liikkua siellä ajavien autojen ja moottoripyörien vuoksi.

Archaos oli muotia muutaman vuoden ja Kanadaa kiertävässä yksikössä oli mukana venäläinen akrobaattipari Viktor ja Natasha, jotka sitten tulivat moneksi vuodeksi Suomeen. Tarina kertoo, että Archaoksen  jälkeen Bidon palasi juurilleen ja lähti kiertämään Ranskan maaseutua pienellä hevosten vetämällä sirkusvankkurilla.

Lähde: Markku Aulanko

Kommentit:


Täältä löytyy upeaa arkistomateriaalia ja tietoa Archaoksesta: http://www.archaos.info/ 

Johanna Mäkelä