Showing posts with label 1947. Show all posts
Showing posts with label 1947. Show all posts

Saturday, 20 January 2018

1947 Cirkus Brdr. Schmidt


Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt vietti 30-vuotisjuhliaan mm. vierailemalla maassamme vuonna 1947. Näytökset annettiin Helsingin Messuhallissa Lasten Päivän nimen alla 10.–21.12.1947 plus 4 ylimääräistä päivää vielä joulun jälkeenkin. Lehti-ilmoituksen perusteella kirkkain tähti oli 9- tai 10-vuotias Yvonne Otto, maailman nuorin taikuri, josta oli puhetta viime vuoden lopulla.

Tässä lista pomoista:
Johtaja Arnold Schmidt
Omistaja Helena Schmidt (toiminut jockeyna Sirkus Ducanderissa)
Kapellimestari Seir-Pedersen
Impressaario Geovanni Otto

Ohjelma:
Captain Bjarns leijonat
Yvonne Otto tanskalainen lapsitähti, maailman nuorin taikuri
4 Miranda hyppylauta-akrobaatit
2 Rivolettis kansainväliset klovnit
3 Risomas jockey-ratsastajat
M:me Betty ja 10 koiraa
Miss Rita nuorallatanssija
A. Schmidt 6 arabialaista hevosta
3 Cresso Brothers akrobaattitrio
Inger & Lilli cowboy-numero
Pepito maneesikoomikko
Kameli & Laama
3 Sveas
Geovanni Otto ajatustenlukija
Björn Vogelbein Revy pyöräilevät karhut
3 Rolling Stars rullaluistinnumero

Tässä vielä uutinen lehdestä (päivämäärä epäselvä):
Sirkusonnettomuus
Kuten lehdessämme kerrottiin, tapahtui keskiviikkona Messuhallissa Sirkus Schmidtin iltanäytöksessä uhkaava onnettomuus trapetsinumeroa esittävien Schmidtin sisarusten suistuessa 6–7 metrin korkeudelta permantoon nilkkasiteen pettäessä. Toinen sisaruksista pääsi onnettomuudesta pikku naarmuilla, kun taas toinen, Inger Schmidt, sai luunmurtuman ja       lkaansa ja hänet kuljetettiin Punaisen Ristin sairaalaa. Sairaalasta saamiemme tietojen mukaan voi Inger Schmidt hyvin, mutta joutuu hän murtumansa vuoksi olemaan vuoteessa useita viikkoja.

Thursday, 11 June 2015

Ines Räty


Ines Räty oli näitä lehtikuvia otettaessa 13-vuotias helsinkiläinen koulutyttö. Hän oli harrastanut viisi vuotta notkeusvoimistelua ja päässyt jo näin pitkälle. Kuvat ovat Olli Lintusen albumista 1947–1948. Jäikö tytön harrastus tähän vain jatkuiko se pitemmälle?


.

Thursday, 7 May 2015

Surmanajaja Jokilampi – Fatal Driver


Ylhäällä mielenkiintoinen kirjelomake vuodelta 1947. En tiedä milloin Hämeen Tivoli aloitti toimintansa ja milloin Kalle-Vihtori Jokilampi tuli mukaan kuvioihin. Ostiko vai perustiko hän Hämeen Tivolin. Kaikesta päätellen hän oli monipuolinen liikemies. Ylhäällä näkyvä kirjelomake kertoo, että bisneksiin kuuluivat myös saha, höyläämö, huonekalutehdas, konepaja ja ruiskumaalaamo. Eipä sen ajan tivoli juuri muita toimintoja tukiverkkoonsa tarvinnutkaan.

Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Tuossa surmankirnussa oltiin joskus kolmistaankin. Jokilammen sisarukset ajoivat vuodesta -31 alkaen ympäri Suomen sekä Hämeen tivolien (oli jaettu kahteen, ajoittain jopa kolmeen osaan) mukana, että erillisissä tapahtumissa. Yrjö kävi myös Ruotsissa ajamassa pallossa.

Anna-Liisa ja Väinö Jokilampi pytyssä.

Ilmeisesti ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin Kala 1920-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa pytyssä, muun muassa 24.8.–4.9.1929 Lahdessa. Hauska sattuma, että tässäkin sisarusparvessa oli kaksi poikaa ja yksi tyttö. Heistä kerron lisää myöhemmin.

Jokilampien puurakenteinen surmankirnu valmistui vuodeksi 1931 omassa pajassa Hollolan Herralassa, jossa oli valmistettu monet muutkin Hämeen tivolin laitteet maailmanpyörää myöten. Teräksinen surmanpallo valmistui hiukan myöhemmin samassa pajassa.

Yrjö Jokilammen teräspallo.

Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantunet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Surmanajaja Anna-Liisa Jokilampi seisoo moottoripyöränsä vieressä 
Etelä-Pohjanmaan kansallispuku yllään. 

Muuten – jossakin vaiheessa Hämeen Tivolin sirkusteltan nimi oli Taitotupa. Hakiko Jokilampi tarkoituksella suomenkielistä vastinetta suosituille ulkolaisille sirkusten nimille?

Kommentit:

Minun mummi ja ukki oli töissä hämeen tivolissa ennen sodan alkua.
mummon mukaan yrjö jokilampi oli ukkini serkku..
Pia Peltonen

.

Wednesday, 22 April 2015

Sirkusonnettomuus 1947 – Circus accident


Näitä sattuu. Onneksi melko harvoin. Tämä lehtijuttu luettiin joulun alla 1947. Tanskalainen Cirkus Brdr. Schmidt esiintyi Helsingin Messuhallissa 10.–21.12.1947 ja  joulun jälkeen lisäksi neljä ylimääräistä päivää. Ilmoituksensa mukaan sirkus siirtyi Helsingin jälkeen Pariisiin.


Lehtijutussa mainittu Ingel täytyy olla Inger Scmidt, joka poseeraa yläkuvassa. Hän oli myös ratsastaja. Ohjelmalehdessä näkyy cowboy-numero Inger & Lili. Ovat ilmeisesti tuo jutussa mainittu sisaruspari. Alakuvassa sirkuksen johtaja Arnold Schmidt. Yksi omistajista oli Helena Schmidt, joka aikoinaan toimi myös jockey-ratsastajana Sirkus Ducanderissa.



Tuesday, 7 April 2015

Niilo Salo


Niilo Salo (s. noin 1902)  oli nuoruudessaan kierrellyt amerikkalaisissa sirkuksissa ja tehnyt kaikenlaisia uhkarohkeita temppuja pilvenpiirtäjien räystäillä ja lentokoneista riippuvilla  trapetseilla. Rapakon taakse hän lähti 1925.  Hurjista seikkailuistaan hän kirjoitti vuonna 1948 kirjan Suomalaisen ilmavoimistelijan seikkailuja. Hän oli 1950 (toisten tietojen mukaan 1948) perustamassa Suomeen ryhmää Lentosirkus Pilvien Huimapäät. Kumppanina oli Jämin ilmailukeskuksen johtaja Eero Pakarinen, joka myös on kirjoittanut kirjan Lentosirkus Pilvien Huimapäät. Ryhmä kiersi Suomea viiden vuoden ajan. Esityksiä kävi katsomassa yhteensä 400 000 maksanutta. Niilo oli mukana kuitenkin vain ensimmäisen vuoden 1950.

Ylläoleva lehti-ilmoitus on vuodelta 1947. Siis ennen Lentosirkusta. Ilmeisesti vahva maine hänen hurjista tempuistaan oli kiirinyt kotimaahan asti kun tässä käytettiin lempinimeä Syöksykierre-Nick. Muista esiintyjistä ei puhuta mitään. Heitäkin varmaan oli mukana kiertueella.


.

Thursday, 19 February 2015

Hippodromi Tivoli


Helsingissä Mannerheimintiellä nykyisen Töölön kisahallin pohjoispään, so. entisen B-Messuhallin paikalla sijaitsi Hippodromirakennus. Se palveli ensisijaisesti ratsastuksen harrastajia ja opetusta sekä sirkuksia ja myöhemmin myös tivoleita. Rakennus valmistui 1910 syyskuussa ja se purettiinn 1949. Yllä oleva kuva on vuodelta 1922. Raitiovaunu Hippodromin edustalla Läntisellä Viertotiellä (nyk. Mannerheimintie 19).

Alla oleva ilmoitus on vuodelta 1947. Hippodromin Tivolin omisti Niilo Valdemar Syversen. Kaupparekisterissä on maininta, että Hippodromin Tivoli lopetettiin 12.11.1948. Niilon isä Ludvig Syversen toimi myös sirkus- ja tivolialalla. Niilon isovanhemmatkin olivat samalla alalla. Ilmoituksessa mainostetaan sisaruspari Syverseniä, jotka ajavat yhdessä surmanajoa. He olivat Sylvi ja Otso Syversen. Sylvi avioitui surmanajaja Leo Paularinteen kanssa.


Tivoli-sana on syntynyt mutkien kautta Tivolin kaupungista siellä olevan Villa d'Esten kartanon ansiosta. Tivoli on kaupunki Italiassa, parikymmentä kilometriä Roomasta itään. Sen edeltäjä oli antiikin kaupunki Tibur. Tivolin antiikkinen Vestan temppeli  kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja sitä pidetään nykyään niin italialaisen arkkitehtuurin kuin puutarhasuunnittelunkin mestariteoksena. Kartanoa ja puutarhaa on kehitelty 1500-luvulta alkaen entisestä luostarista. Luostarin alapuolen kaupunginosa muutettiin 4,5 hehtaarin kokoiseksi puutarhaksi ja sinne vedettiin vesijohto yläpuolisilta vuorilta. Veden käyttö oli uusi idea ja oli vaativa tehtävä saada suihkulähteet toimimaan luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja. Myöhemmin rakennus siirtyi Itävallalle, ja mm. Franz Liszt oleskeli siellä 1800-luvun puolivälissä. Näin voidaan ymmärtää myöhempi tivoli-idean kopiointi Wieniin ja sieltä myöhemmin Kööpenhaminaan. Italian valtiolle villa siirtyi 1920. Sen ulkotilat ja erityisesti niiden vesijärjestelmä on nykyisin entisöity.

Monday, 13 October 2014

Huvivero 1946–1947


Markku Aulanko on kynä savuten pistänyt ylös mm. impressaari Tom Hertellin muisteluja värikkään uransa varrelta. Tässä yksi monista:

Tom Hertell kiersi Suomea ryhmänsä kanssa. Ryhmään kuuluivat vakiovetonauloina tanssijatar Leena Rintala, tanssiakrobaatti Keijo Invenius, akrobaatit 3 Powers, steppitaituri Edy Hyyppä  ja hanuristina ahvenanmaalainen Boman. Taiteilijaryhmällä ei ollut autoa, vaan he kulkivat junalla. Talvi oli kylmä. Siihen aikaan oli taiteilijoiden tehtävänä sytyttää tuli esiintymispaikkojen kaminoihin. Kaminat olivat suuria jättimäisiä rautakaminoita, jotka savuttivat runsaasti.

Suomessa oli siihen aikaan huvivero, joka oli 40–50 %. Veroliput piti ostaa postista etukäteen. Nimismies määräsi veron suuruuden. Oli siis oltava rahaa ennen kuin ensimmäistäkään lippua oli myyty. Jos ohjelmassa oli jotain ihmistä kehittävää kulttuuria, niin verosta oli mahdollisuus saada alennusta. Tomi kumppaneineen päätti rukata iltamaesitystä kulttuurin suuntaan. Ohjelman alkuun sijoitettiin esitelmä, jonka piti Tom. Ohjelman loppuun lisättiin sambakoulu. Suomalaiset eivät siihen aikaan juuri matkustaneet ulkomaille, joten sambassa oli tuulahdus etelästä. Tämä lienee ollut Leena Rintalan heiniä.

Viinijärvellä Pohjois-Karjalassa esiintyjäryhmä oli tarpomassa lumessa kohti esiintymispaikkaa, kun kohdalle pysähtyi reki. Siellä istui susiturkissa suuriviiksinen mies. Mies kysyi "oletteko työ niitä komeljanttareita, jotka ovat tulossa tänne esiintymään". Tomi vastasi myöntävästi. "Minä olen tämän paikan vallesmanni ja olen saanut huvilupa-anomuksenne postitse. Voitte lunastaa luvan ennen kello 16 minun toimistossani."  "Selvä on, herra nimismies", vastasi Tomi. Reki jatkoi matkaansa, mutta pysähtyi äkkiä uudelleen. Nimismies kääntyi ja sanoi, että ”sen mie vaan sanon, että jos jalka nousee sentinkin lattiasta, niin se on Kapareeta ja silloin saatte maksaa 50 %".

"Meillä oli vain vähän rahaa. Minä kävin lunastamassa luvat ja annoin samalla henkilökohtaisen kutsun nimismiehelle ja hänen rouvalleen", kertoi Tom Hertell. Kulttuuria vai ei kulttuuria? Siinäpä pulma! Tom pyysi nimismiestä myös lähettämään paikalle poliisin, joka voisi myydä lippuja ja sillä tavalla pitää kassaa.

"Homma meni hyvin. Sijoitin nimismiehen ja hänen jättikokoisen vaimonsa etupenkkiin. Molemmat näyttivät happamilta joten olin epävarma siitä miten veron kanssa käy. Sambakoulu alkoi ja pyysin nimismiestä mukaan riviin ja asetin tämän vastapäätä hyvämuotoista kauppa-apulaista. Nimismies tanssi, hiki valui, mies viihtyi hyvin tanssiparinsa kanssa. Esityksen jälkeen hän tuli taakseni ja sanoi, että ”Kyllä tämä on puhrasta tairetta, ei huviveroa”. Nimismiehen vaimo istui sambakoulun ajan nurkassa ja tuijotti pahaenteisesti tanssivaa miestään. Oletettavasti tämä sai moitteita kotona, mutta se päivä oli pelastettu."

Esityspaikat olivat siihen aikaan nuorisoseurantaloja tai työväentaloja. Kun Markku kertoi tätä tarinaa työkaverille syyskuussa 2012 Helsingin Rautatieaseman kahvilassa, niin viereisestä pöydästä nousi nelikymppinen kaveri joka pyysi anteeksi sitä, että oli kuunellut mielenkiintoisen tarinan. Hän sattui olemaan kotoisin Viinijärveltä ja halusi vain kertoa, että siellä sen paikan nimi on VALISTUSTALO.

Muuten – huvivero poistui 1981. Tuo 10 % huviverolipun kuva on niiltä viimeisiltä vuosilta.

.

Thursday, 16 January 2014

Surmanajoa Hippodromin Tivolissa

 



Tässä kolme lehti-ilmoitusta Hippodromin Tivolista, jonka vakituinen paikka vuoden ympäri näkyi olevan Mannerheimintie 17 Helsingissä eli aivan Olympiastadionin vieressä entisen Messuhallin eli Töölön kisahallin kohdalla. Ylin on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.1945. Keskimmäinen on Hesarista 26.6.1946. Alin löytyi Hämeen Yhteistyöstä 8.9.1947. Kaikissa näissä mainostetaan kaiken muun ohella surmanajoa.

Ylimmässä surmanajon kerrotaan tapahtuvan sekä pytyssä pystysuorilla seinillä että teräspallossa. Ajajien nimiä ei mainita. Keskimmäisessä kerrotaan, että ajo tapahtuu 5 m halkaisijaltaan olevassa teräspallossa ja ajaja on Leo Paularinne. Alimmaisessa kerrotaan, että surmanajoa suorittaa sisaruspari Syversen ja se tapahtuu kahdella moottoripyörällä yhtaikaa surmankirnussa pitkin pystysuoraa seinää eli pytyssä.

Keitä olivat nämä sisaruspari Syversen? Sylvi Syversen ajoi surmanajoa myös Ludvig Syversenin omistamassa Tivoli Hesperiassa. Toisena ajoi hänen veljensä Otso Syversen. Alakuvassa sisarukset muistokortissa vuodelta 1946. Sylvi meni naimisiin Leo Paularinteen kanssa, joka poseeraa alimmaisessa kortissa.




Sunday, 5 January 2014

Suomen Tivoli 1947


Tämä lehti-ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 30.4.1947:

SUOMEN TIVOLI
avataan Hatanpäänvaltatien varrella vappuna klo 12 jatkuen klo 23.
Uutta
Mestaritaiteilijoita
Karuselli, ampumarata, kenttäpelejä
Tanssia
Tivoli avoinna arkipäivinä klo 18–23 ja pyhinä klo 14–23.
Tivoli toimii Tampereella 1.5.–11.5.1947.
Tervetuloa!

Selkeä lyhytsanainen mainos. Riitti kun kerrottiin, että Mestaritaiteilijoita on.

Noista alla olevista kuvista en tiedä milloin ne on otettu. Kopioin ne aikoja sitten Rake Tammisen albumista. Hääkuvassa Rake näkyy olevan papista vähän ylöspäin oikealla, Hymyilisikö Spinoza tuolla vasemmalla, muut ovat tuntemattomia. Joku varmaan tunnistaa muitakin? Muistaako joku milloin Arena oli ja missä Sariolan tivolissa?



Kommentit:
••••••••••••••••••••••
Ulla ja Tope näyttävät olevan hääparin vasemmalla puolella, oliskos heidän tivolissa?
Kirsti Sariola 
••••••••••••••••••••••
Kyseessä on tivolin työnjohtaja Pesosen häät ja ne pidettiin Parolassa juhannuksena. Raken edessä on hänen vaimonsa Airi. Raken vasemmalla puolella oleva poika on Alpo Malisen poika Seppo Malinen.

Hääparista vasemmalle kaikista selvimmin näkyvät Ulla ja Tope Sariola. Tyttäret Ritva ja Marianne ovat heidän edessään. Sariolan tytärten vasemmalla puolella edessä Vesa Salon vaimo Liisi ja heidän pokansa Teijo. Heidän vieressään istuskeleva herra on Syversen.

Takana hanuristin oikealla puolella Rake Tammisen veli Ilkka. Takarivissä pitkä mies lienee Vesa Salo ja kaksi pykälää hänestä oikealle kurkistaa kaljumpi Alpo Malinen. Jossain kuvan oikeassa laidassa on myös trapetsitaiteilija "Ykä" Yrjö Niitlahti.
••••••••••••••••••••••
Kyllähän Ykä kuvasta löytyy. Tuo vaalea mies harmaan vaaleassa puvussa oikealla. On tuon nauravan pariskunnan yläpuolella. Hänen yläpuolelle jää yksi mies.
Niina Niitlahti
••••••••••••••••••••••
Juha,,onko tietoa tuosta Hra Syversenistä ?
••••••••••••••••••••••

.

Friday, 29 March 2013

Jalkataiteilija V. Tamminen



Kädetön sirkus- ja varieteetaiteilija Väinö Tamminen esiintyi 1940-luvulla. Tamminen tuli kuuluisaksi varsinkin veitsenheittotaidoistaan. Maalitaulu oli kahdeksan metrin päässä ja sen edessä seisoi hänen vaimonsa.

Björn Gammals muistaa hänet Sariolan Tivolista Helsingin Kaisaniemessä 1946 ja 1947. Lopetettuaan esiintymiset Tamminen kiersi Suomea peli- ja ampumateltalla.