Showing posts with label Edy Hyyppä. Show all posts
Showing posts with label Edy Hyyppä. Show all posts

Monday, 13 October 2014

Huvivero 1946–1947


Markku Aulanko on kynä savuten pistänyt ylös mm. impressaari Tom Hertellin muisteluja värikkään uransa varrelta. Tässä yksi monista:

Tom Hertell kiersi Suomea ryhmänsä kanssa. Ryhmään kuuluivat vakiovetonauloina tanssijatar Leena Rintala, tanssiakrobaatti Keijo Invenius, akrobaatit 3 Powers, steppitaituri Edy Hyyppä  ja hanuristina ahvenanmaalainen Boman. Taiteilijaryhmällä ei ollut autoa, vaan he kulkivat junalla. Talvi oli kylmä. Siihen aikaan oli taiteilijoiden tehtävänä sytyttää tuli esiintymispaikkojen kaminoihin. Kaminat olivat suuria jättimäisiä rautakaminoita, jotka savuttivat runsaasti.

Suomessa oli siihen aikaan huvivero, joka oli 40–50 %. Veroliput piti ostaa postista etukäteen. Nimismies määräsi veron suuruuden. Oli siis oltava rahaa ennen kuin ensimmäistäkään lippua oli myyty. Jos ohjelmassa oli jotain ihmistä kehittävää kulttuuria, niin verosta oli mahdollisuus saada alennusta. Tomi kumppaneineen päätti rukata iltamaesitystä kulttuurin suuntaan. Ohjelman alkuun sijoitettiin esitelmä, jonka piti Tom. Ohjelman loppuun lisättiin sambakoulu. Suomalaiset eivät siihen aikaan juuri matkustaneet ulkomaille, joten sambassa oli tuulahdus etelästä. Tämä lienee ollut Leena Rintalan heiniä.

Viinijärvellä Pohjois-Karjalassa esiintyjäryhmä oli tarpomassa lumessa kohti esiintymispaikkaa, kun kohdalle pysähtyi reki. Siellä istui susiturkissa suuriviiksinen mies. Mies kysyi "oletteko työ niitä komeljanttareita, jotka ovat tulossa tänne esiintymään". Tomi vastasi myöntävästi. "Minä olen tämän paikan vallesmanni ja olen saanut huvilupa-anomuksenne postitse. Voitte lunastaa luvan ennen kello 16 minun toimistossani."  "Selvä on, herra nimismies", vastasi Tomi. Reki jatkoi matkaansa, mutta pysähtyi äkkiä uudelleen. Nimismies kääntyi ja sanoi, että ”sen mie vaan sanon, että jos jalka nousee sentinkin lattiasta, niin se on Kapareeta ja silloin saatte maksaa 50 %".

"Meillä oli vain vähän rahaa. Minä kävin lunastamassa luvat ja annoin samalla henkilökohtaisen kutsun nimismiehelle ja hänen rouvalleen", kertoi Tom Hertell. Kulttuuria vai ei kulttuuria? Siinäpä pulma! Tom pyysi nimismiestä myös lähettämään paikalle poliisin, joka voisi myydä lippuja ja sillä tavalla pitää kassaa.

"Homma meni hyvin. Sijoitin nimismiehen ja hänen jättikokoisen vaimonsa etupenkkiin. Molemmat näyttivät happamilta joten olin epävarma siitä miten veron kanssa käy. Sambakoulu alkoi ja pyysin nimismiestä mukaan riviin ja asetin tämän vastapäätä hyvämuotoista kauppa-apulaista. Nimismies tanssi, hiki valui, mies viihtyi hyvin tanssiparinsa kanssa. Esityksen jälkeen hän tuli taakseni ja sanoi, että ”Kyllä tämä on puhrasta tairetta, ei huviveroa”. Nimismiehen vaimo istui sambakoulun ajan nurkassa ja tuijotti pahaenteisesti tanssivaa miestään. Oletettavasti tämä sai moitteita kotona, mutta se päivä oli pelastettu."

Esityspaikat olivat siihen aikaan nuorisoseurantaloja tai työväentaloja. Kun Markku kertoi tätä tarinaa työkaverille syyskuussa 2012 Helsingin Rautatieaseman kahvilassa, niin viereisestä pöydästä nousi nelikymppinen kaveri joka pyysi anteeksi sitä, että oli kuunellut mielenkiintoisen tarinan. Hän sattui olemaan kotoisin Viinijärveltä ja halusi vain kertoa, että siellä sen paikan nimi on VALISTUSTALO.

Muuten – huvivero poistui 1981. Tuo 10 % huviverolipun kuva on niiltä viimeisiltä vuosilta.

.

Wednesday, 20 August 2014

Talvitivoli 1940


Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattila-Lahtisen kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset. Talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka. Tuo ilmoitus on kulkaistu jouluaattona 1940 Kansan Lehdessä.

Myös Talvitivoli Kaleva kiersi Suomea 1940–41 talvella.

1940 Talvitivolissa esiintyi mm. taikuri Solmu Mäkelä. Mutta oliko hän mukana koko kiertueen ajan? Tuossa ilmoituksessa mainitaan myös taiteilija Yrjö Halmevaara. Alakuvassa poseeraavat vasemmalta lukien Edy Hyyppä, Yrjö Halmevaara, Inkeri Halmevaara ja Raila Halmevaara. Valitettavasti ei ole tiedossa minä vuonna kuva on otettu.


Saturday, 25 January 2014

Steppaaja Edy Hyyppä


Edy Hyyppä oli jo ollut akrobaattina, klovnina ja Chaplin-parodistinakin kun hän tutustui Hugo Wieslanderiin ja Tiger-Lilyyn. Silloin hän oppi myös steppaamisen. Ja siitä tulikin hänen tavaramerkkinsä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Eddie Hyyppä ja Hugo Wieslander matkustivat Berliiniin. Siihen aikaan kaikki tähdet syntyivät Berliinissä ja loput lähtivät maitojunalla takaisin kotiin. Berliinissä herrat kohtasivat Tiger-Lilyn ja yhdessä he valloittivat Berliinin, myöhemmin koko Euroopan. Yhdessä he kiersivät mannermaan metropoleja 12 vuotta.

Tuossa yläkuvassa näkyy Edy Hyyppä rummuissa. Isoimmassa rummussa lukee Tiger Lily & Bailey. Kuka oli tämä Bailey? Mahdollisesti toinen kaveri alemmassa muistokortissa Wellin and Bailey? He esiintyivät Suomessakin 1919 Sirkus Empiressä amerikkalaisina laulu- ja tanssitaiteilijoina.


Friday, 14 September 2012

Eddie Hyyppä



Eddie Hyyppä (1890–25.4.1958) oli aikanaan ehkä tunnetuin suomalainen sirkus- ja varieteeartisti. Edward tai Edy tai Edi oli yhtämittaisesti toistakymmentä vuotta esiintymässä ulkomailla Afrikkaa myöten. Hänestä kerrottiin jo 13.3., mutta tässä pari uutta kuvaa. Ylhäällä Tiger Lily, Edy Hyyppä ja Hugo Wieslander. Mitä tarkoittaa rummuissa nimi Bailey? Alimmaisena kuvana kaksikko Hyyppä ja Wieslander.

Edyn ura alkoi 1900-luvun alussa, jolloin hänellä oli oma sirkus. Mistään ei vain löydy sen sirkuksen nimeä. Uransa varrella Edy oli akrobaattina, klovnina, steppaajana, tanssijana ja vaikka minä. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi nuorten taiteilijoiden kouluttamiseen. Nuorille tarkoitettu Lasten Päivän voimistelukoulu oli Edylle tärkeä. Ensimmäiset merkinnät sirkuskoulutuksen alkamisesta Suomessa löytyvät Linnanmäen historiasta. Huvipuisto aloitti toimintansa vuonna 1950 ja jo ensimmäisenä kesänä ulkoilmanäyttämöllä annettiin temppuopetusta halukkaille lapsille. Näistä kerhoilloista on kertonut muistelmissaan mm. akrobaatti Esa Karttunen. Sirkuskoulun opettajana oli Linnanmäen Peacockissa näyttämömestarina toiminut Edy Hyyppä. Viimeisenä työnään hän oli mukana perustamassa Linnanmäelle uusien kykyjen kilpailua.


Sunday, 8 April 2012

Elvira Bono

(Olemme poistaneet tässä olleen väärän kuvan)

Laura Francisca Elvira Bono (1893–1947) (korjattu tieto = 1893–1973) on yksi suomalaisen sirkushistorian salaperäisimmistä naisista. Oheiseen korttiin on etunimeksi kirjoitettu Frangisca g-kirjaimella. Hänen lempinimiänsä olivat Moppe ja Lapin ruusu. Sukunimikin vaihteli elämän aikana: Ruokokoski, Hallen ja Sormunen. Hänen isänsä oli Italian Torinosta kotoisin oleva Hendrik Frans (Enrico Francesco) Bono ja äiti oli Kristina Pärsson. Elvira Bono syntyi Ruotsin Malmössä.

Elvira Bono toimi aluksi nuorallatanssijana. Jossakin vaiheessa hän esiintyi yhdessä Edy Hyypän kanssa perch-numerolla. Hän toimi myös taiteilija Jalmari Ruokokosken (1886–1936) mallina. He avioituivat 1910 ja erosivat 1913. Elvira esiintyi myös vuosia pienen seurueen kanssa Pohjois-Suomen markkinoilla. Kultakuume vei seikkailijattaren syvemmällekin Lappiin. Hän piti mm. kahvi- ja ruokapaikkoja maantietyömiehille Ivalon ja Kolttakönkään välillä ja kulki aina ladattu revolveri mukana. Hänen kerrotaan ampuneen Matti Sivonen -nimisen työmiehen Höyhenjärvellä 1918 (toisen tiedon mukaan 1920). Bono oli myös ruotsalaisen Boliden-yhtymän omistaman Luttojoen Kulta Oy:n kullanhuuhdontatyömaan emäntänä Ivalon Ritakoskella. Paikalla sijaitsee kuulemma vieläkin Mopen tuvaksi kutsuttu rakennus, jossa Bono asui. Vuosina 1919–1927 Bono oli naimisissa insinööri Ivar Hellenin kanssa ja vuonna 1942 hän meni naimisiin työmies Uuno Perttu Sormusen kanssa.

Muut tiedot Elvira Bonosta ovat vähäisiä. Edellä mainitut asiat antavat kuitenkin viitteitä kirjavasta ja seikkailurikkaasta elämästä, josta riittäisi varmaan paljonkin kerrottavaa. Tätä kannattaisi tutkia tarkemminkin.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kommentteja tuli sähköposteilla usealtakin suunnalta. Kovin kirjavaa on tieto ja pieninä palasina siellä täällä. Tässä lyhennetty kooste saamistani viesteistä.
Ensinnäkin kuvassa olevassa nimikirjoituksessa ei ole g-kirjainta vaan vanhanaikaiseen tyyliin kirjoitettu z. Franziscan nimi näkyy jossain olevan kirjoitettu myös muotoon Fransisca.
Synnyinpaikka taitaakin olla Katrineholm, joka on Norrköpingin yläpuolella ja alun toista sataa kilometriä Tukholmasta.

Hans Lidman kertoo kirjassa Seikkailujen pohjola, että Laura Fransisca Elvira de Bono oli italialais-ruotsalainen vanha sirkuslainen, joka pakkonaitettiin Pariisissa taidemaalari Jalmari Ruokokoskelle ja tuli siis hänen mukanaan aikoinaan Suomeen. Tämä tapahtui välillä 1909–1913, jolloin Bono lähti juopon luota muille maille. Kirjan perusteella Moppe ei vaikuttanut hirveästi kultamailla, vaan oli mm. naimisissa Petsamossa sijaitsevan sahalaitoksen johtajan kanssa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ynnä sittemmin parin avioliiton jälkeen metsätyömies Eino Sormusen kanssa. On tietysti saattanut heilua Ritakoskellakin välillä. Mutta ennen varsinaista Petronellaa ainakin, jos heilunut on.

Riihimäen Sanomissa vuonna 1914 kuvaillaan Jalmari Ruokokosken maalauksia itämaisiksi aiheiltaan. Taiteilija itse rakasti intohimoisesti sirkusta ja olihan hänen ensimmäinen vaimonsa Elvira Bono sirkustaiteilija. Helsingissä Ruokokoskella oli Sirkuskatu 3:ssa yhteinen ateljee mm. Tyko Sallisen ja Ville Mykkäsen kanssa. Sieltä ei ollut pitkä matka erääseen Ruokokosken suosikkipaikkaan Hakaniemessä olleelle Sirkusareenalle. Modernina kaupunkilaisena taiteilija oli myös innokas elokuvien katsoja.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Elvira Bono (Sormunen) on kuollut vasta v. 1973 Rovaniemellä, jonne hänet on myös haudattu.
Ulla Etto  
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Elvira är min moster, hon var halvsyster till min mamma Tamara och dom hade samma pappa, Henrik Bono. Min mamma var född i ryssland, i staden Samara, vem hennes mamma var har jag ingen aning om. Hennes pappa som då hade en cirkus Cirkus Bono. Han och kvinnan han levde ihop med tog med sej mamma till Sverige. Det var ju fruktansvärt fattigt i ryssland på den tiden. Det var i mitten av 1900-talet, omkring 1920. När dom lämnade ryssland skrev hennes pappas kvinna mamma som sin dotter i pappren och hon hette därför Backer Meurke i efternamn. Hennes pappa som var analfabet hade ingen aning om det och han blev mycket arg när han månta år senare fick veta att mamma inte hade hans efternamn.
Min morfar dog långt innan jag föddes så vi har aldrig träffats.
Wiola Ljungberg
Ösmo
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Luin juuri Apu-lehden artikkelia Elvirasta vuodelta -68, ja siinä hän sanoo olevansa venäläis-ruotsalainen... Todella kummallista, italialaisia sukujuuria ei mainita ollenkaan: "Elvi de Bonon isä oli venäläinen, äiti skoonelainen..." Kiinnostaisi tietää Elvirasta enemmän!
Anniina
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Olen kerännyt aineistoa Elviran elämästä jo useamman vuoden työn ohessa. Aineistoa on paljon. En tiedä jaksaako kukaan odottaa, mutta kyllä minä saan sen valmiiksi sarjakuvakirjaksi jonain kauniina päivänä. 
Ulla Etto, kuvittaja
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Dettaär min moster hon hette Marta Olivia Franciska Bono och är född 1898 01 03 i Finland av italienska föräldrar Jag heter Nadja Franciska Bono mitt tel 0704125371 i Sverige
Detta är min farmor hon heter Marta Olivia Franciska Bono jag heter Nadja Franciska Bono mitt tel 0704125371
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Huvielämän kiertolaisissa kerroin Edy Hyypän ja Elvira Bonon sirkusesityksessä sattuneen onnettomuuden tapahtuneen n. vuonna 1913. Silloin minulla ei ollut käytössä Apu-lehteä 1968, missä hyvä artikkeli Elviran kertomana. Hänen mukaansa onnettomuus tapahtui vuonna 1917.
Tosin toimittaja toteaa itsekin jutussa, että Elviralla menevät vuodet sekaisin. Joka tapauksessa Elvira kertoo, että onnettomuuden jälkeen muut sirkustutut lähtivät "Egyptiin. Sen Edy Hyyppä ja pari muuta tekivätkin 1920-luvun alussa. Euroopan varieteiden kautta Egyptiin, jossa Hyyppäkin vietti kaksi vuotta.
t.Heikki Nevala
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämän keskusteluketjun alussa olevassa kuvassa ei ole Elvira "Moppe" Bono, vaan hänen serkkunsa Martta Bono (vanhemmat Louise Bono ja Samuel Muschinsky). Kuva tulossa, välitin sen Karille.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tietääkö joku Elvira Bonon kuolinpäivän? Entä hänen äitinsä henkilötietoja? Kristina Pärsson on joidenkin lähteiden mukaan vain kolme vuotta vanhempi kuin Elvira Bono eli virheitä on näissä lähteissä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
My great aunt. My Grandpa Victor's sister. 
Love Brenda Bono USA 

My grandfather came to the U.S. as a merchant marine , I believe. He said his family were gypsies and had a family circus. Everything else about this I have recently read online and find it fascinating. More information would be greatly appreciated. Also to be able to translate the info into English would be helpful. 
Grandpa also said he was from Norway. His parents were Henry and Kristina. He also said he stowed away on a ship at one time as a child and didn't tell his mama he was going. He said his papa went to Russia to "train bears." The year of his birth matches the brother of Elvira Bono. 

Vapaa käännös:

Iso tätini. Isoisäni Victorin sisar.
Rakkaudella Brenda Bono USA

Isoisäni tuli Yhdysvaltoihin kauppalaivalla, uskon. Hän sanoi, että hänen perheensä olivat mustalaisia ja että heillä oli perhesirkus. Kaikki muu tästä olen äskettäin lukenut verkossa ja on mielestäni kiehtovaa. Lisätiedoista olisin erittäin arvostettu. Myös tietojen kääntäminen englanniksi olisi hyödyllistä.
Isoisä sanoi myös olevansa Norjasta. Hänen vanhempansa olivat Henry ja Kristina. Hän sanoi myös, että hän pysyi aluksella kerralla lapsena eikä kertonut äidilleen menevänsä. Hän sanoi, että hänen papansa meni Venäjälle "kouluttamaan karhuja". Hänen syntymävuotensa on sama kuin Elvira Bonon veli.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
A wonderfully surprising message! Tell me more!
Kari Nieminen, info@reklaamikari.fi
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
.